Valokuvaus-thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mixu
  • Aloitettu Aloitettu
Sitä meinasin, että laittaa kamerasta valotusajaksi esim 1s ja linssistä säätäisi aukkoa sellaiseksi, että näyttää hyvältä.

Siinä ei taida auttaa vaikka aukkosäätö linssistä löytyisikin. Aukko on nimittäin aina "levällään" kunnes laukaisinta painetaan, eikä aukon säätö himmennä kuvaa tähtäyksen aikana ellei käytetä rungon puolelta löytyvää depth-of-field preview -nappulaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Yleinen huomio tuosta järkkäristä. Onko kaikissa vähän se vika, että valotusalue on sen verran rajallinen, että valoisat kohat menee helposti valkoiseksi? En pokkarilla ole huomannut läheskään samalla tavalla asiaa.
 
Enemmän tuo dynamiikan puute on havaittavissa pokkaripuolella, pienen kennon ongelmia tuo. On myös eroja kameroiden kennoissa ja elektroniikassa siinä, miten paljon kummallekin puolelle keskiharmaata tuota dynamiikkaa riittää -yleensä dynamiikka-alueen "keskiarvo" on enemmin tummassa päässä. Oletko varma että olet valottanut kuvan muuten oikein, vai katsotko nyt vain järkkärin tuottamaa kuvaa kriittisemmin?

http://www.dpreview.com/learn/?/Glossary/Digital_Imaging/dynamic_range_01.htm
http://www.dpreview.com/reviews/sonydslra200/page20.asp
 
Oletko varma että olet valottanut kuvan muuten oikein

Kamera on Nikonin D40.

Kamerahan se valottaa enkä minä;).

Jos yhtään tummempaan kohteeseen tarkennan niin taivaasta ei näy muuta kuin valkoista. Mikä kummallisinta niin se teki samaa auringonlaskun jälkeenkin.

Kai sitä täytyy jostain asetuksista sitten kaivaa miten sen saisi valottamaan kuva vähemmän, jolloin riittäisi paukkuja sinne valoisallekin puolelle.
 
Ken Rockwellin ohje D40:n valotusmittariasetukseen on semmoinen, että lähtökohtaisesti pidetään valotuskompensaatiota jossain -0.3 tai -0.7 paikkeilla. Tuntuu toimivan useissa tilanteissa hyvin.
 
Kiitoksia! Täytyy "tositilanteessa" katsella miten tuota valotusta joutuu säätämään.

Isompi asia oli se, että valotuksen lukitus oli oletusarvoisesti pois päältä. Ihmettelinkin että miksi helvetissä se muuttaa valotusta tarkennuksen jälkeen.
 
Kiitoksia! Täytyy "tositilanteessa" katsella miten tuota valotusta joutuu säätämään...

Kannattaa kattella sitä valotusdiagrammia välillä (se semmonen graafi siis) kun siitä näkee nopeesti menikö valotus pieleen. Jos graafissa mennään aivan oikeeseen laitaan liki niin sitten kuvasta löytyy puhkipalaneita kohtia...

Mut joo kirkas taivas ja kohde varjossa on tosiaan ongelma kun ei toi kennon dynamiikka-alue oikeen millään taho riittää etenkin pokkareissa kun niitten dynamiikka-alue on yleensä pienehkö. Fujilla on joku uus pokkari fd100d jossa dynamiikka-alueen voi säätää tarvittaessa isommaksi jopa 500% (siis fujin omaa mainos tekstiä). En tiedä miten toimii käytännössä mutta kovasti mielenkiintonen juttu.

Jos kamerasta löytyy kontrasti säätö niin kontrastia pienentämällä voi hieman auttaa noissa puhkipalamisissa jpg kuvissa, mutta vain hieman. Hyvä tapa on säätää valotus manuaalisesti ettei taivas pala ja koittaa korjata sit valotusta tietsikalla...

Terävöinnistä kysäri. Olis kasvomuotokuva 7000x8000 pikseliä ja terävöinnin kanssa vähän mietityttää kun en ole näin isoa kuvaa ennen tahnyt valokuvaksi. Alkuperänen tarkka ja terävä kuva oli jotain 2500x3000 jonka suurensin photarissa. Millä photarin arvoilla tota kannattais koittaa terävöittää? Yleensä oon käyttänyt (siis unsharp mask toiminto) jotain Amount:80 Radius:1,5 Treshold 4 mut ei nää tunnu toimivan nyt....
 
Tässä vielä mitäänsanomaton kuva, mutta käy esimerkistä.

Käytännössä eilisen illan kuvistakin ehkä 80%:ssa oli taivas palanut puhki, vaikka aurinko oli jo laskenutkin.

Ens kerralla testailen sitten paljonko pitää alivalottaa, että noista saa käypiä pelejä.

PS. Olinkin ottanut pari kuvaa -0.3:lla ja -0.7:lla. -0.7 näytti kamerassa aika tummalta, mutta ruudulta ihan hyvältä. Eikä enää palanut valoisa yksityiskohta läpi. -0.3:lla oli vielä samaa vikaa.
 
Jos aikaa on niin kannattaa ehkä opetella kuvaa M-moodissa paljon niin ei oo kameran automatiikan armoilla ja oppii samalla siinä ehkä itsekin paremmin valokuvauksesta. Ja on varmempi olo kuvatessa kun on homma itsellä kokonaan hanskassa.

Niissä tilanteissa joissa ei ole aikaa säädellä tai valaistusolosuhteet vaihtelee koko ajan kameran valotusohjelma-automatiikka on suureksi avuksi :)
 
Jos aikaa on niin kannattaa ehkä opetella kuvaa M-moodissa paljon niin ei oo kameran automatiikan armoilla ja oppii samalla siinä ehkä itsekin paremmin valokuvauksesta. Ja on varmempi olo kuvatessa kun on homma itsellä kokonaan hanskassa.

Ei sitä missään armoilla olekaan. Itse täytyy jokatapauksessa kuitenkin valita mistä sen valotuksen ottaa.
 
Ei sitä missään armoilla olekaan. Itse täytyy jokatapauksessa kuitenkin valita mistä sen valotuksen ottaa.

No joo et tajunnut mun pointteja ilmeisesti ollenkaan uskoisin kyllä mutta antaa olla...kyl se siitä aukeaa viel joskus :)
 
Tässä vielä mitäänsanomaton kuva, mutta käy esimerkistä.

Käytännössä eilisen illan kuvistakin ehkä 80%:ssa oli taivas palanut puhki, vaikka aurinko oli jo laskenutkin.

Ens kerralla testailen sitten paljonko pitää alivalottaa, että noista saa käypiä pelejä.

PS. Olinkin ottanut pari kuvaa -0.3:lla ja -0.7:lla. -0.7 näytti kamerassa aika tummalta, mutta ruudulta ihan hyvältä. Eikä enää palanut valoisa yksityiskohta läpi. -0.3:lla oli vielä samaa vikaa.

Pelkkä valotusautomatiikkaohjelma ja lievä kompensointikaan ei aina riitä. Kuvissa kohteena on Nelson's column tältä viikolta aika kehnossa kuvauskelissä, molemmissa on käytetty aukkona f/6.3:a, valotusmittausmoodina pattern ja ensimmäisessä valotuskompensaatio on asetettu -1.3 pykälään ja toisessa -2.3:een. Kuten kuvista havaitsemme, -1.3:lla ei ole enää taivasta pelastettavissa, mutta -2.3:lla voidaan tehdä vielä jotain (2 viimeistä kuvaa, viimeisessä hitusen Lightroom-käsittelyä) eikä tummemmatkaan yksityiskohdat ole vielä menetettyjä. Muuten nämä eivät varmasti kuvina ole mitään hyviä esimerkkejä :) Manuaalimoodilla olisi päästy helpommalla perille. Lisäpointtina on se, että tummat alueet voi saada (lähes samaan, mikäli kohina ei rajoita vielä) kuntoon jälkikäsittelyllä mutta puhkipalaneelle taivaalle on vaikea tehdä mitään.
 

Liitteet

  • JTL_1628.jpg
    JTL_1628.jpg
    132,4 KB · Katsottu: 124
  • JTL_1629.jpg
    JTL_1629.jpg
    111,4 KB · Katsottu: 105
  • JTL_1629-2.jpg
    JTL_1629-2.jpg
    120,7 KB · Katsottu: 106
No joo et tajunnut mun pointteja ilmeisesti ollenkaan uskoisin kyllä mutta antaa olla...kyl se siitä aukeaa viel joskus :)

Ei sitä valotusta voi tehdä manuaalisesti ilman valotusmittaria ja moniko kulkee tuolla valotusmittari kädessä? Jos sen tekee histogrammin perusteella(näkeekö kaikissa edes sitä) niin samanhan voi tehdä suoraan niin, että ottaa valotuksen sopivasta kohdasta. Isompi juttuhan olisi tarkentaa itse kuin toi valotus.

Pelkkä valotusautomatiikkaohjelma ja lievä kompensointikaan ei aina riitä. Kuvissa kohteena on Nelson's column tältä viikolta aika kehnossa kuvauskelissä, molemmissa on käytetty aukkona f/6.3:a, valotusmittausmoodina pattern ja ensimmäisessä valotuskompensaatio on asetettu -1.3 pykälään ja toisessa -2.3:een. Kuten kuvista havaitsemme, -1.3:lla ei ole enää taivasta pelastettavissa, mutta -2.3:lla voidaan tehdä vielä jotain (2 viimeistä kuvaa, viimeisessä hitusen Lightroom-käsittelyä) eikä tummemmatkaan yksityiskohdat ole vielä menetettyjä. Muuten nämä eivät varmasti kuvina ole mitään hyviä esimerkkejä :) Manuaalimoodilla olisi päästy helpommalla perille. Lisäpointtina on se, että tummat alueet voi saada (lähes samaan, mikäli kohina ei rajoita vielä) kuntoon jälkikäsittelyllä mutta puhkipalaneelle taivaalle on vaikea tehdä mitään.

Pistemittausta käytän itse. Näkeehän sen itse ruudulta pitääkö ottaa valotus vielä tummemmasta kohdasta. Eli Saman lopputuloksen ilman valotuksen kompensointia olisit saanut ottamalla kameran valotuksen kolmesta eri kohdasta.
 
Seuraavaksi voisin laittaa jotain onnistunuttakin samalta reissulta (ensimmäinen sopisi myös laatua pojille -threadiin :) ):
 

Liitteet

  • JTL_1219.jpg
    JTL_1219.jpg
    94,5 KB · Katsottu: 203
  • JTL_1226.jpg
    JTL_1226.jpg
    78,6 KB · Katsottu: 121
  • JTL_1229.jpg
    JTL_1229.jpg
    74,2 KB · Katsottu: 126
Pistemittausta käytän itse. Näkeehän sen itse ruudulta pitääkö ottaa valotus vielä tummemmasta kohdasta. Eli Saman lopputuloksen ilman valotuksen kompensointia olisit saanut ottamalla kameran valotuksen kolmesta eri kohdasta.

Sekään ei kaikkeen sovi. Ja ilmeisesti ostit D40:n, mikä minullakin on. Kyseinen kamera ei taida tarjota valotusta kolmesta eri kohdasta, tai sitten olen missannut jotain (?) Valotusmittausmoodeina ovat matrix, center-weighted metering ja spot. Pistemittauksella voidaan käyttää vain yhtä pistettä valotukselle (?)
 
Sekään ei kaikkeen sovi. Ja ilmeisesti ostit D40:n, mikä minullakin on. Kyseinen kamera ei taida tarjota valotusta kolmesta eri kohdasta, tai sitten olen missannut jotain (?) Valotusmittausmoodeina ovat matrix, center-weighted metering ja spot. Pistemittauksella voidaan käyttää vain yhtä pistettä valotukselle (?)

Tarkoitan, että jos eka ylivalottui, niin sitten otat valotuksen vaaleammasta kohdasta.
 
Tarkoitan, että jos eka ylivalottui, niin sitten otat valotuksen vaaleammasta kohdasta.

No sekin on tietysti vaihtoehto ja kokeiltukin jo, mutta helpompaa on, kun pitää kameran samassa asennossa ja ruuvaa valotuskompensaatiota pienemmälle. Ei tarvi heilutella kameraa ja lukita valotusta jostain muualta.

D40:n hintaluokassa lisäksi kannattanee harkita Nikonin 55-200mm kuvanvakaajalla varustettua zoomilinssiä (linkki), itse olen aivan tyytyväinen ja hintakin on hitusen päälle parisataa € amerikasta tilattuna.
 
Toki jos kuvaa jalustalta niin voi olla hankalaa.

Jos se kuvauksen kohde on kovinkin tumma, niin ei siitä taida saada järkevää kuvaa ilman fill flashia, ei siinä manuaalimodet auta.

Eipä vastavalukuvat oo ikinä niitä helpoimmasta päästä. Eikö tuotakin ois voinut kuvata toiselta puolelta?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom