Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mies847
  • Aloitettu Aloitettu
Mopsey sanoi:
Jos ei ole mielenterveysongelmia, saa valjastettua vähäisemmänkin älykkyyden tehokkaammin hyötykäyttöön ja saattaa menestyä paremmin kuin paljon älykkäämpi, jolta kuluu huomattava osa aivokapasiteetista ongelman/ongelmien kanssa selviämiseen arjessa.
Click to expand...

Usein kuulee että "siitä tulis ihan mitä vaan, mutta valitsi päihteet".Jos äly antaa sun kokea onnistumista joka vie sua eteenpäin, voiko siitä päätellä että älyköt on herkemmin addiktoituvia? Menestystarinat päättyy monesti päihteisiin ja mielenterveys ongelmiin.

Ja olenko ihan hakoteillä että älykkyys ja tunteet tekevät yhteistyötä? Vaikea kuvitella että kukaan helvetin taitava tekis omaa juttuaan jos se ei anna mielihyvää.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Älyllä ja addiktiotaipumuksella ei liene mitään tekemistä toistensa kanssa, muuten matti nykänen olisi nero. Menestyksen jälkeinen addiktiotaipumus liittyy yleensä suurin elämänmuutoksiin eli aiemmin esim.huippu-urheilu-ura on tuonut adrenaliinipitoisia onnistumiskokemuksia ja kun ura on ohi, elämä on ihan tyhjää ellei vastaavia kokemuksia saa jostain muualta, usein valitettavasti alkosta, huumeista, seksistä tai vaikka ylinopeudesta. Näin asiaa on ainakin aprikoitu muualla.
 
kukkovesa sanoi:
Älyllä ja addiktiotaipumuksella ei liene mitään tekemistä toistensa kanssa, muuten matti nykänen olisi nero. Menestyksen jälkeinen addiktiotaipumus liittyy yleensä suurin elämänmuutoksiin eli aiemmin esim.huippu-urheilu-ura on tuonut adrenaliinipitoisia onnistumiskokemuksia ja kun ura on ohi, elämä on ihan tyhjää ellei vastaavia kokemuksia saa jostain muualta, usein valitettavasti alkosta, huumeista, seksistä tai vaikka ylinopeudesta. Näin asiaa on ainakin aprikoitu muualla.
Click to expand...

Matillakin vaan pitää olla jonkin sortin älykkyys, mäkihyppy, pelon hallinta, äly ymmärtää miten ihminen pystyy lentämään. Oppi nopeasti käyttämään kroppaansa ilmassa, miten tuuli vaikuttaa. Älykkyys ja oppimisnopeus teki siitä voittamattoman siinä lajissa. Pyörittää julkisuuttakin aika taitavasti, juoppo jota kaikki rakastaa.
 
Koulutus ei vaadi älykkyyttä, valtio rahoittaa lipastoja nykyään sen mukaan paljon siellä on oppilaita ja sinne otetaan ihan kaikki. Tottakai siellä on fiksujakin seassa mutta suurimmaksi osaksi siellä on ideologisia hippejä jotka eivät loista älykkyydellään.
 
B-fitness sanoi:
Matillakin vaan pitää olla jonkin sortin älykkyys, mäkihyppy, pelon hallinta, äly ymmärtää miten ihminen pystyy lentämään. Oppi nopeasti käyttämään kroppaansa ilmassa, miten tuuli vaikuttaa. Älykkyys ja oppimisnopeus teki siitä voittamattoman siinä lajissa. Pyörittää julkisuuttakin aika taitavasti, juoppo jota kaikki rakastaa.
Click to expand...
On tärkeä tehdä ero taidon ja älyn välille. Joku hyvin kapea-alainen juttu, kuten mäkihyppy tai vaikka uiminen on enemmän taidosta kiinni, ei älystä. Sinä nyt tuossa vaan viljelet älyä synonyymina taidolle.

Älyssä on kyse laajempi alaisesta ongelmien ratkaisuun ja uuden omaksumiseen liittyvästä kapasiteetista. Älykkyyttä on esimerkiksi sosiaalista, musikaalista, spatiaalista ja matemaattista. Taidot usein nähdäkseni perustuvat älyyn, kyseessä on silti kaksi eri asiaa. Matemaattisesti lahjakas voi esimerkiksi osata laskea sijoitukselle riskiarvoja. Riskien laskeminen on siis taito, joka pohjaa henkilön matemaattiseen älykkyyteen. Ilman matemaattista lahjakkuuttakin voi tietenkin oppia laskemaan vaikkapa niitä riskiarvoja. Tällöin tilanne on nähdäkseni aika lähellä tuota mattinykäsesimerkkiä, jossa on saavutettu kyky johonkin kohtuu yksinkertaiseen asiaan ja hiottu se huippuunsa ilman, että älyllä, jota siis pitäisin huomattavasti moniuloitteisempana käsitteenä, olisi juurikaan asian kanssa tekemistä.
 
kukkovesa sanoi:
Älyllä ja addiktiotaipumuksella ei liene mitään tekemistä toistensa kanssa, muuten matti nykänen olisi nero.
Click to expand...
Mulla ei ole mitään mustaa valkoisella, mutta mutuilisin, että älykkäät ihmiset murehtivat ja huolehtivat huomattavasti enemmän kuin älylykkyydeltään vaatimattomammat. Onhan heillä siihen paljon enemmän kapasiteettia. Murheet, huolet ja etenkin masennus taas usein johtaa päihteiden käyttöön.

En kai siis varsinaisesti väitä, että älykkyys johtaisi addiktiotaipumukseen, mutten toisaalta pitäisi sitä ihan hullunakaan ideana.

Toisaalta addiktoituvahan tyhmemmätkin ihmiset, varmasti tosin eri syistä. Johtunee pakosta keksiä elämälle jotain sisältöä.
 
Brodo.Shaggins sanoi:
Mulla ei ole mitään mustaa valkoisella, mutta mutuilisin, että älykkäät ihmiset murehtivat ja huolehtivat huomattavasti enemmän kuin älylykkyydeltään vaatimattomammat. Onhan heillä siihen paljon enemmän kapasiteettia. Murheet, huolet ja etenkin masennus taas usein johtaa päihteiden käyttöön.

En kai siis varsinaisesti väitä, että älykkyys johtaisi addiktiotaipumukseen, mutten toisaalta pitäisi sitä ihan hullunakaan ideana.

Toisaalta addiktoituvahan tyhmemmätkin ihmiset, varmasti tosin eri syistä. Johtunee pakosta keksiä elämälle jotain sisältöä.
Click to expand...

Jotain tällaista. Sellaiset jotka ei kovin syvällisiä mieti, pääsevät vähän helpommalla. Tai toisaalta vähemmän älykäs saattaa kokea samoja tunteita siitä että aamulehti ei tullut tänä aamuna kun taas ajatteleva joutuu menettämään läheisen samojen tunteiden eteen. Korkki aukee kummallakin.
 
Kävin joskus yhden työnhakuprosessin osana testeissä. Tuloksissa kerrottiin, että olen kaikilla muilla älykkyystestin osa-alueilla keskiverto, paitsi yhdellä vähän muita heikompi. Eli itse ainakin olen vähän keskimääräistä tyhmempi, vaikka olen maisteri.

Edit. yritän silti korjata kirjoitusvirheitä.
 
Kisumisu sanoi:
Kävin joskus yhden työnhakuprosessin osana testeissä. Tuloksissa kerrottiin, että olen kaikilla muilla älykkyystestin osa-alueilla keskiverto, paitsi yhdellä vähän muita heikompi. Eli itse ainakin olen vähän keskimääräistä tyhmempi, vaikka olen maisteri.

Edit. yritän silti korjata kirjoitusvirheitä.
Click to expand...
Mahtavatko nuo rekryprosesseissa käytetyt älykkyystestien älykkyysarvot perustua koko populaation älykkyyteen vai testin tehneiden älykkyyteen, joka on varmasti heti keskivertoa korkeampi..
 
Brodo.Shaggins sanoi:
Mahtavatko nuo rekryprosesseissa käytetyt älykkyystestien älykkyysarvot perustua koko populaation älykkyyteen vai testin tehneiden älykkyyteen, joka on varmasti heti keskivertoa korkeampi..
Click to expand...
Rekrytestejä on erilaisia, mutta useimmiten kai viiteryhmään. Esim akateemisia verrataan akateemisiin, ammatillisia tehtäviä hakeneita ammatillisiin ja niin edespäin. Koko väestöön vertaaminen ei ois hyödyllistä, koska haettavalle tehtävälle on määritelty se tietty tavoitetaso. Jos tehtävänä on liittää klemmareita ketjuun, liiallisesta älykkyydestä voi olla haittaa, koska pää hajoaa etkä pysy tehtävässä kauaa. Siihen tehtävään liian fiksu taas vois olla liian tyhmä ydinfyysikoksi.
 
Kysymyksen suurin haaste tulee älykkyyden määritelmästä. Usein sillä tarkoitetaan jotain mitattavaa tulosta kuten kouluarvosanoja tai muiden vastaavien testien tuloksia. Itse määrittelisin älykkyyden geneeriseksi sopeutumiskyvyksi. Koulumenestys vaatii opiskelulahjakkuutta ja työtä, mutta ollakseen "suuresti" älykäs yksilön tulisi demonstroida suorituskykyä omalla epämukavuusalueellaan. Opiskelun helppous tulee siitä, että menestykseen on annettu selvät ohjeet, joita paukutetaan ihmislapsen kaaliin heti siitä alkaen, kun se alkaa jotain tajuta. Menestyneelle akateemikolle geneerisen älykkyyden osoitus voisi tarkoittaa vaikka tukkeutuneen viemärin avaamista ilman, että on netti käytössä tai aiempaa tietämystä aiheesta. Vastaavasti putkimies joka loukkaantumisen takia joutuu lopettamaan työnsä ja lukee itsensä kirjanpitäjäksi osoittaa "suurta" älykkyyttä sopeutumalla yllättävään tilanteeseen.

Luin jostain että nykyihmisen aivot on pienemmät kuin esi-isillä. Syyksi esitettiin sitä, että ihmisen elämä on helpottunut siten, että on mahdollista erikoistua todella suppeaan juttuun. Perus luolamies on hyvinkin saattanut olla tämän päivän akateemikkoa älykkäämpi, mutta mammutti ja neandertahl, jotka ovat ihmisen älyä aikoinaan mitanneet eivät kirjoittaneet koulutodistuksia, joten luentosalissa torkkuessa on helppo ajatella luolamiestä luiskaotsaisena prototyyppinä sivistyneestä nykyälyköstä.
 
Kisumisu sanoi:
Tehtävään olin kyllä "ylikoulutettu".
Click to expand...

Palatakseni tähän. Hain siis tehtävään jossa viiteryhmä oli minua matalammin koulutetut taikka sitten koko väestö. Ja olin siis vähän tampiompi kuin muut, en muista olinko matemaattisesti huonompi vai oliko joku muu ongelmanratkaisuhomma heikoin lenkkini. Olen läpäissyt lukion pitkän matikan (B), kirjoittanut yleisesti keskinkertaisesti, joukossa yksi E, päässyt pääsykokeista lopulta sisään jatko-opintoihin (en heti) ja huonohkosta motivaatiosta ja lintsaamisesta huolimatta jopa valmistuin juuri ja juuri.

Ehkä minusta ei olisi ollut lukemaan teoreettista fysiikkaa, mutta kyllä vähemmän vaativan alan maisteriksi pääsee keskinkertaista hiukan heikommilla lahjoilla. Isommalla työllä varmasti minuakin vähemmän älykäs saisi tutkinnon, sillä oma kiinnostukseni oli vähäistä ja aika minimipanostuksella onnistuin.

Ehkä älykkäät opiskelevat enemmän koska opiskelu on helppoa, mutta ei se tarkoita että heikkolahjaisempi ei onnistuisi saamaan akateemista tutkintoa. Onhan sitä kaikenlaista kukkopillintutkimusta yliopistoissa niiden kunnon nörttiaineiden lisäksi.

Itse asiassa jos nyt vanhana ihmisenä lähtisin opiskelemaan, niin juuri se teoreettinen fysiikka kiinnostaisi ja kiehtoisi. Olisi jännä nähdä, mihin pystyisi ihan sillä että aihe kiinnostaa kovasti. Voisiko päästä sisään? Menisikö jo peruskurssilla aivot tilttiin, vai voisiko motivaatiolla kompensoida matemaattisia ja muita puutteita ja kouluttaa aivoja paremmaksi oppimismoottoriksi vielä tässä iässä.

Nuorena sitä halusi vain töihin ja opiskelu oli vain välivelvollisuus. Nyt olisi ihanaa kun joku olisi oikein valmistellut materiaalit ja sitten olisi harjoituksia ja tietysti kiinnostavia kirjoja ja saisi olla ammentamassa alan uusinta tutkimustietoa. En kyllä nuorena osannut arvostaa ilmaista koulutusta. Sääli.
 
Viimeksi muokattu:
Japi sanoi:
Koulutus ei vaadi älykkyyttä, valtio rahoittaa lipastoja nykyään sen mukaan paljon siellä on oppilaita ja sinne otetaan ihan kaikki. Tottakai siellä on fiksujakin seassa mutta suurimmaksi osaksi siellä on ideologisia hippejä jotka eivät loista älykkyydellään.
Click to expand...
Paskapuhetta. Suosittelen tutustumaan yliopistojen rahoitusmalliin. Valtionrahoituksesta 39 % määräytyy koulutuksen perusteella, jonka sisällä 13 % suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen perusteella jne. Pelkällä opiskelijamäärällä yliopistot eivät Suomessa saa valtiolta euroakaan.

Sinne otetaan ihan kaikki ei pidä myöskään paikkaansa. Ja vaikka otettaisiinkin, ei sekään vielä kerro yhtään mitään. Jotta voidaan puhua koulutuksesta, pitää tarkastella niitä yksilöitä, jotka ovat onnistuneet valmistumaan. Ennen sitä puhutaan opiskelijoista. Tähän viimeksi mainittuun joukkoon mahtuu porukkaa laidasta laitaan, myös aika paljon sellaisia, jotka eivät tule koskaan valmistumaan.
 
Vanha rahoitusmalli oli ainakin AMK:ssa sisäänottomääriin perustuva. En nyt muista milloin se muuttui, mutta ilmeisesti painotus on siirtynyt valmistuviin opiskelijoihin.

Nähtävästi vuonna 2014:

Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli
Ammattikorkeakoulut saavat nyt 85 prosenttia rahoituksesta koulutuksen ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehitystyön perusteella. Koulutuksen osalta rahoitus määräytyy niin, että suoritettujen tutkintojen painoarvo kasvaa. 46 prosenttia rahoituksesta tulee tutkinnoista, ja 24 prosenttia niistä opiskelijoista, jotka suorittavat lukuvuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. Tulevaisuudessa tuloksellisuuden merkitystä rahoitukselle voidaan vielä kasvattaa.

https://yle.fi/uutiset/3-7046913
 
Sijoita kaikki voimaan, suosiolla!
Väittävät bodareita pienivehkeisiksi ja tyhmiksi, ihan vaan koska salaa toivovat laiskat ja heikot, että olisi jokin kohta jossa pärjätä.

Milloin olet viimeksi nähnyt tai kuullut bodarin reilusti sanovan surkimuskääpiölle että se on myös tyhmä ja pienimunainen.
Ei niin, koskaan ei tarvinnut.
 
Toisessa aiheessa puhuttiin siitä korreloiko koulumenestys ahkeruuden ja menestymisen kanssa. Myös sitä taidettiin aprikoida, liittyykö lapsuuden tai nuoruuden koulumenestys yhtään mihinkään. Minun peruskoulun todistuksessa oli lukuaineet muistaakseni jotain vajaan ysin pintaan, ainakin ruotsi oli kasi mutta saattoi joku aine olla kymppikin. Toivottavasti en nyt sekoita alakouluun. :D Läksyt tehtiin kai aamulla ennen tuntia, joka tapauksessa vähäisellä panostuksella. Kokeisiin kuitenkin aina luin kunnolla niin että tiesin osaavani. Muistan kun joskus olin ollut sairaslomalla ja sain matematiikasta seiskan. Ryttäsin kokeen itku kurkussa. Seiska ei sopinut identiteettiini.

En ollut erityisen ahkera, mutta olin tunnilla aktiivinen ja en lintsannut lapsena ja kokeisiin tosiaan luin huolella. Isältä ei tullut kiitosta jos sain kokeesta ysipuolen, vaan kysymys miksi en kymppiä. Minulle oli ihan selvää että kasi on huono numero.

Luultavasti siis lapsena saa kohtuulliset numerot kokeista ihan sillä että päättää olevansa kiitettävän oppilas niin että lukee kokeeseen. Ei tarvitse olla älykäs tai erittäin ahkera. Lukiosta myös pääsee keskinkertaisesti keskinkertaisella panostuksella. Minulle oli itsestään selvää että on luettava pitkä matematiikka ja laaja fysiikka, vaikka olin huono eivätkä aineet silloin edes kiinnostaneet. Ruotsi taas on ollut sellainen mistä en ole ollut itselleni tilivelvollinen, joten siinä olen ollut muuta tasoani huonompi. Tuskin kielenä on englantia paljon vaikeampi.

Sitten oli selvää että lukion jälkeen pitää hankkia akateeminen koulutus. Luin pääsykokeisiin ihan tosissani. Ainoa kerta kun olen nähnyt koulumenestykseni eteen suurta vaivaa.

Eli minun kokemukseni mukaan keskinkertainen tai vähän alle älykkyys riittää siihen että voi päätyä akateemiseksi keskinkertaisella panostuksella. Pitää vain valita milloin panostaa ja uskoa että pärjää.
 
Mies847 sanoi:
Vanha rahoitusmalli oli ainakin AMK:ssa sisäänottomääriin perustuva. En nyt muista milloin se muuttui, mutta ilmeisesti painotus on siirtynyt valmistuviin opiskelijoihin.
Click to expand...
Vanha rahoitusmalli oli perua ammatillisista perusopinnoista, joista edelleen maksetaan per opiskelija, ei valmistuva. Yliopistoille maksetaan valmistuvien mukaan, ja AMK:lle myös sen jälkeen kun uudistuvat, paitsi niillä myös niistä opiskelijoista jotka etenevät normisti opinnoissaan, ei sluibaajista.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom