Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mies847
  • Aloitettu Aloitettu
Lukiossa en tehnyt fysiikan läksyjä enkä seurannut tunnilla. Kokeissa selasin Maolia ja yritin sovittaa luvut johonkin kaavaan minkä löysin. Esimerkit eivät olleet kovin kiinnostavia. Luulen että fysiikasta voisi tehdä sata kertaa kiinnostavampaa kun harjoitusesimerkkejä olisi paljon ja niistä voisi aina valita jonkun sanallisen tehtävän mikä kiinnostaa. Samahan se lopulta mihin kaavaa soveltaa, kunhan oppii.

Fysiikassa kiinnostaisi silti se härömpi puoli. Onko muille nuorille kerrottu koulussa kvanttifysiikasta mitään? Ei niitä juttuja kukaan tietenkään ymmärrä, mutta puhutaanko edes käsitteistä tai esitelläänkö niitä teorioita? Minä en muista että olisi ollut puhetta.
Me taas kyseltiin opettajalta juuri kaikkea tuon hissijutun tyylistä ja sitä kautta kiinnosti se teoriakin. Pohdittiin myös sitä, että jos olisi mahdollista silmin havaita liikkuvasta junasta taaksepäin ammuttu luoti, niin miltä se näyttäisi a) radan vieressä seisovan näkökulmasta ja b) vastaantulevasta junasta katsottuna.

Kvanttifysiikasta en muista mitään. Piti oikein googlettaa. Pikaisesti monta tutun kuuloista sanaa ja sen näköisiä kaavoja, että ehkä niistä joitain piti silloin 10 vuotta sitten yrittää pyörittää.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jos se hissi putoaa ~200km/h niin hypyssä pitäs saada sama nopeus aikaiseksi eri suuntaan. Kuinka kovan vauhdin voi saada hypyllä aikaan ja jos singahtaa 200km/h vauhdilla ylöspäin noin nopeasti niin hajoaako ihminen jauhelihaksi nopean kiihtyvyyden vuoksi vai vasta hissin kattoon osuessaan?
 
En nyt suoraan syytä opetusohjelmaa, huonoja opettajia tai kirjoja siitä että ei ollut kiinnostavia esimerkkejä ja siksi en panostanut. Muistan kun joskus yritin lukea kokeeseen ja tajusin sillä hetkellä että ei tämä olekaan hepreaa ja varmaan koealue olis ihan hallittavissa jos olisin tehnyt niitä läksyjä. Ymmärsin että muutamassa tunnissa en pysty sisäistämään kurssin sisältöä, koska pitäisi tehdä harjoituksia, eikä teorian lukeminen vain riitä tässä aineessa.

Motivaatio lukea jotain ainetta siksi, että jos joskus tarvitsen sitä niin onpahan suoritettu, on ihan silkkaa koulujärjestelmän hukkaan heittämistä ja siitä asenteesta pitäisi antaa selkään. Eli olihan se itsestä kiinni, mutta ehkä joku minun kaltainen idiootti olisi silti voinut kiinnostavista esimerkeistä löytää motivaatiota. Matematiikkaakin opin arvostamaan ja jotain ymmärtämäänkin vasta myöhemmin kun kaavoille tuli ihan käytännön käyttöä.
 
Ainakin itse olen todella kiitollinen niistä hyvistä opettajista mitä minulla on ollut. Se vaatii opettajalta valtavaa ammattitaitoa sekä motivaatiota tehdä jotain palkkansa eteen. Aiheesta riippumatta olen aina saanut parhaat numerot tällaisten opettajien kursseista.

Sitten on jäänyt mieleen pari tapausta, jotka ylpeänä kertoivat kurssin alussa että teistä sitten iso osa tulee reputtamaan tämän. Tai eräskin opettaja, joka asetti tunnin alussa kalvorullan paikalleen ja luki sitä ääneen läpi samalla rullaa veivaten. Onneksi tämä hauki on kala, toistakaa perässä hauki on kala -metodi on vähitellen poistumassa opetustyylinä.
 
Minä jo tunnustin etten ole penaalin terävin kynä ja silti haaveeni on että ymmärtäisin fysiikkaa. Haluaisitko selittää minulle mikä tässä menee pieleen:

Jos putoan hissin kanssa, jaan kehossani törmäysenergian. Jos taas hyppään metriä ennen pohjakosketusta ilmaan, eikö se ole melkein sama kuin hyppäsin metrin korokkeelta ylös? Menee hetki kun vauhtini pysähtyy ja alankin pudota maahan vakiokiihtyydellä, mutta reilun metrin matkalla ei paljon ehdi tapahtua. Tänä aikana hissi on ottanut pohjaan ja hissi ja maa ovat jakaneet törmäysvoiman. Sitten minä tulen perässä mutta mikä voima minuun vaikuttaa? Miten eroaa siitä että nyt tässä hypähtäisin ilmaan?

Haluan oppia! Lauta vaikka joku selittävä kaava. Muistan vielä sen 9.81 m per s toiseen!

Nouseeko lentokone liukuhihnalta jne. - suosittelen käyttämään perusfysiikkaan enemmänkin huomiota. KAIKKI mitä me olemme ja teemme on tuota perusfysiikkaa.
 
Nouseeko lentokone liukuhihnalta jne. - suosittelen käyttämään perusfysiikkaan enemmänkin huomiota. KAIKKI mitä me olemme ja teemme on tuota perusfysiikkaa.

Tehtävänannosta huolimatta jäin kuitenkin ajattelemaan hissiä joka menee alaspäin, enkä sitä vapaapudotusta. Ehkä joku vektorinuolien piirtäminen olisi auttanut ja siinä olisin muistanut että ai niin hissiä ei voi käyttää ponnistamiseen tukipisteenä?
 
Kukkovesa jo asiaa hyvin avasikin. Mäkin tykkään käytännön esimerkeistä, niin ehkä tämä auttaa hahmottamaan asiaa ilman kaavoja. Sovitaan että hissin sijaan seisot lankulla, joka on kerrostalon katolla. Lankku katkaistaan ja tiput sen mukana maahan. Kuinka moni enää tässä vaiheessa uskoo ilmaan hyppäämisen auttavan? Kuitenkin tilanne on käytännössä ihan sama.

Osapuilleen noin, mutta ei se ihan näin simppelisti mene. Hissin korilla on kuitenkin enemmän massaa kuin ihmisellä, joten liikemäärän pysyessä suhteessa vakiona ihmisen nopeus muuttuu enemmän kuin hissin. Lisäksi hissiin vaikuttaa ilmanvastus. Lopputulokseen kannalta oleellisempaa on se olematon vauhti minkä hyppäämällä saa aikaan.

Noin muuten koulutuksen ja älykkyyden osalta, vaatii tietyn muisti, keskittymis, motivaatio ym kapasiteetin että pystyy opiskelemaan ja omaksumaan suuren määrän tietoa. Varsinainen ero tulee sitten siinä miten opittua pystyy soveltamaan. Huomaako yhteneväisyyksiä aiemmin nähtyihin ongelmiin, löytääkö analogioita eri alojen välillä jne. Ja humanistisella puolella se onko muuten vaan ihan kujalla.
 
Viimeksi muokattu:
Osapuilleen noin, mutta ei se ihan näin simppelisti mene. Hissin korilla on kuitenkin enemmän massaa kuin ihmisellä, joten liikemäärän pysyessä suhteessa vakiona ihmisen nopeus muuttuu enemmän kuin hissin. Lisäksi hissiin vaikuttaa ilmanvastus. Lopputulokseen kannalta oleellisempaa on se olematon vauhti minkä hyppäämällä saa aikaan.

Noin muuten koulutuksen ja älykkyyden osalta, vaatii tietyn muisti, keskittymis, motivaatio ym kapasiteetin että pystyy opiskelemaan ja omaksumaan suuren määrän tietoa. Varsinainen ero tulee sitten siinä miten opittua pystyy soveltamaan. Huomaako yhteneväisyyksiä aiemmin nähtyihin ongelmiin, löytääkö analogioita eri alojen välillä jne. Ja humanistisella puolella se onko muuten vaan ihan kujalla.

Mjoo älykkyys - viisaus keskustelu onkin se antoisin. Viisaus IMO on juurikin mainitsemaasi kerrytetyn tiedon (älykkyys - kyky oppia ja omaksua) hyödyntämistä käytäntöön.

ps. Joku voi olla erittäin älykäs olematta viisas ja toisaalta erittäin kokenut ammattilainen voi olla viisas olematta välttämättä älykäs.
 
Noin muuten koulutuksen ja älykkyyden osalta, vaatii tietyn muisti, keskittymis, motivaatio ym kapasiteetin että pystyy opiskelemaan ja omaksumaan suuren määrän tietoa. Varsinainen ero tulee sitten siinä miten opittua pystyy soveltamaan. Huomaako yhteneväisyyksiä aiemmin nähtyihin ongelmiin, löytääkö analogioita eri alojen välillä jne. Ja humanistisella puolella se onko muuten vaan ihan kujalla.

Joskus sitä hämmästyy miten ihmiset saattavat soveltaa asioita vaikka ovat päättäneet että eivät osaa esim. matematiikaa ja koulunkäynti on ollut paskaa. Joku muodostaa itselleen tärkeästä selvitettävästä asiasta mielessään yhtälön ja laskee päässään nopeasti, vaikka on väittänyt ettei osaa matematiikkaa. Alisuoriutuminen on harmillista ja hukkaa fiksuja resursseja. Pääasia tietysti että ihminen on onnellinen, mutta voisi sitä olla onnellinen vaikka esim. lukisi pitkän matematiikan lyhyen sijaan.

Tosin jos kaikki olisivat olleet pitkän matikan kurssilla niin sitten taso olisi ollut kovempi ja esim. minä olisin saanut hylätyn... verrattuna siihen että nyt siellä on lahjakkaita plus meitä paskoja mutta päättäväisiä. :LOL:
 
Viimeksi muokattu:
Tehtävänannosta huolimatta jäin kuitenkin ajattelemaan hissiä joka menee alaspäin, enkä sitä vapaapudotusta. Ehkä joku vektorinuolien piirtäminen olisi auttanut ja siinä olisin muistanut että ai niin hissiä ei voi käyttää ponnistamiseen tukipisteenä?

Mieti tuota hissikeissiä niin, että jos hissi putoaa vapaasti 30 metriä ja sun hyppy ylöspäin on metrin verran niin tossa lopputilanteessa yksinkertaistettuna se muuttaa lopputilannetta sun kohdalla sen verran, että oisitkin tippunut vain 29 metriä.

Lisäys: Tuo siis ilman matematiikkaa ja reilusti yksinkertaistettuna.
 
Mieti tuota hissikeissiä niin, että jos hissi putoaa vapaasti 30 metriä ja sun hyppy ylöspäin on metrin verran niin tossa lopputilanteessa yksinkertaistettuna se muuttaa lopputilannetta sun kohdalla sen verran, että oisitkin tippunut vain 29 metriä.

Lisäys: Tuo siis ilman matematiikkaa ja reilusti yksinkertaistettuna.

Siis kyllä minä tämän jo ymmärsin kuten tuolla kirjoitin että ponnistus menee läpi ihan sama mikä vauhti saavutettu ja miten kovaa ponnistan. Jälkikäteen vain mietin miksi ajattelin väärin. :)
 
Toivottavasti tää nyt oli sarkasmia.

Olihan se kieliposkessa heitetty, mutta ei tuota näemmä ihan yksikertaista ole selittää ja jopa Mythbusterssit on asiaa tutkineet. Muutenkin olen miettinyt, että nykyihmiset pitävät itseään ylivertaisen älykkäinä, mutta kyseessä on enemmän kertynyttä ja todistettua tietoa, jota on opeteltu ulkoa. Yliopistokoulutuskin on valittavasti pitkälti tuota ulkoaopettelua, ainakin mulla oli, ei sieltä mitään heureka-hetkiä ole mieleen jäänyt. Kuinka moni ymmärtäisi ilman lähtötietoja lähteä kiistämään maan pannukakkumaisuuden ja vielä pystyisi sen todistamaan?
 
Miten tästä voi päätyä siihen tulokseen, ettei tarvi älykkyyttä?
Lukio ei ole aiemmin napannut ja se mennyt hädin tuskin läpi. Ei ole validi evidenssi älyn puutteesta.

Onhan eri ammattien älykkyyttä tutkittukin: http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx



Tuosta voi tehdä omat päätelmänsä - vaikka toki senkin, että lääkärin, professorien, matemaatikkojen ja fyysikkojen hommaa voi hoitaa talonmiehenkin älykkyydellä.
Itellä ainakin oma koulutus/ammatti korreloi lähes sataprosenttisesti äo:n kanssa. Voihan niitä toki muunkinlaisia todellisuuksia olla.

Todennäköisesti et nyt käsitä kuinka laaja termi "älykkyys" on. Eihän ÄO mittaa kuin tietylle osa-alueelle kulminoitunutta kyvykkyyttä hahmottaa/tehdä asioita. Esimerkiksi sosiaalisesti älykäs kaveri menestyy todennäköisesti ammatissa X paremmin kuin matemaattisesti älykäs kaveri. Tässä taas tullaan toki siihen ongelmaa, että kuinka älykkyys edes määritellään tai kuinka se erotellaa käsitteistä kuten lahjakkuus ym.

Toki varmasti lähes jokainen ihminen on älykäs jollain osa-alueella, mutta mielestäni asenteen ja motivaation korostaminen on edelleenkin varsin relevanttia. Voin olla aivan surkea asiassa X, mutta jos asiaan X sisältyisi tekijä, josta olisin äärimmäisen kiinnostunut niin todennäköisesti olisin myös asiassa X heti huomattavasti "älykkäämpi".
 
Opetuksessa voisi käyttää pelillistämistä tulevaisuudessa. Jos opiskeltaisiin virtuaalimaailmassa niin että oppilas voisi nähdä, kuulla ja liikkua samalla kun ratkaisee ongelmia edetäkseen pelissä, jokaiselle oppimistyylille olisi keinoja. Nyt visuaalinen oppija saattaa kärsiä huonoista kuvista ja auditiivinen oppija nukahtaa luennolle ja kinesteettinen oppija lintsaa koko tunnilta.
 
Todennäköisesti et nyt käsitä kuinka laaja termi "älykkyys" on. Eihän ÄO mittaa kuin tietylle osa-alueelle kulminoitunutta kyvykkyyttä hahmottaa/tehdä asioita. Esimerkiksi sosiaalisesti älykäs kaveri menestyy todennäköisesti ammatissa X paremmin kuin matemaattisesti älykäs kaveri. Tässä taas tullaan toki siihen ongelmaa, että kuinka älykkyys edes määritellään tai kuinka se erotellaa käsitteistä kuten lahjakkuus ym.

Toki varmasti lähes jokainen ihminen on älykäs jollain osa-alueella, mutta mielestäni asenteen ja motivaation korostaminen on edelleenkin varsin relevanttia. Voin olla aivan surkea asiassa X, mutta jos asiaan X sisältyisi tekijä, josta olisin äärimmäisen kiinnostunut niin todennäköisesti olisin myös asiassa X heti huomattavasti "älykkäämpi".

Spot on. Itse lasken itseni ns. ylempään keskiluokkaan ajattelun tasossa (mensan alarajallaish), mutta sosiaalisen älykkyyden osalta USKON olevani huomattavasti korkeammalla. Sosiaalinen älykkyys on kuitenkin usein liian pehmeä mittari tarkasteltavaksi, mutta otetaan vaikka huomattavan myynnillinen (ja onnistunut) taustani (rahoitus ja johtaminen) mittariksi. Onko se sitten sosiaalista älykkyyttä vai ahneutta saavuttaa asioita - jääköön määriteltäväksi.
 
Todennäköisesti et nyt käsitä kuinka laaja termi "älykkyys" on. Eihän ÄO mittaa kuin tietylle osa-alueelle kulminoitunutta kyvykkyyttä hahmottaa/tehdä asioita. Esimerkiksi sosiaalisesti älykäs kaveri menestyy todennäköisesti ammatissa X paremmin kuin matemaattisesti älykäs kaveri. Tässä taas tullaan toki siihen ongelmaa, että kuinka älykkyys edes määritellään tai kuinka se erotellaa käsitteistä kuten lahjakkuus ym.

Toki varmasti lähes jokainen ihminen on älykäs jollain osa-alueella, mutta mielestäni asenteen ja motivaation korostaminen on edelleenkin varsin relevanttia. Voin olla aivan surkea asiassa X, mutta jos asiaan X sisältyisi tekijä, josta olisin äärimmäisen kiinnostunut niin todennäköisesti olisin myös asiassa X heti huomattavasti "älykkäämpi".

Tuleeko sinusta huippujuoksija, jos sinulla on asenne ja motivaatio kohdallaan mutta lahjoja ei? Kyllä sinusta tulee parempi ja nopeampi juoksija kuin aiemmin, mutta ei sinusta huippua tule.
Tuleeko sinusta huippua, jos on lahjoja, mutta ei asennetta ja motivaatiota? Ei tietenkään.

Kyllä älykyyttä vaaditaan taustalle moniin asiouhin, vaikka kuinka olisi asennetta ja motskua.

Tuo tunneäly....surkeimpia vajakkeja ihmissuhteissa mitä tiedän, ovat tyypit, jotka mainostavat muille tunneälyään...välillä vaikuttaa että se on keskimääräistä tyhmempien ihmisten keino päteä edes jossain etenkin kun siihen liittyy tämä ainainen klisee siitä, että matemaattinen älykkyys ja s. tunneäly eivät korreloisi tai eivät voisi korreloida...
...niinpä pahimmillaan olet tekemisissä tyyppien kanssa, jotka mainostavat suureen ääneen tunneälyään, mutta jota näillä ei ole tippaakaan (päätellen jo siitä ihmismäärästä, jota he kykenevät loukkaamaan muutaman minuutin keskustelulla julkisessa ympäristössä) ja sen normiälynkin kanssa on hemmetinmoisia haasteita...ei liene yllätys, että yksi tällainen tuttavapiirissä oleva veijari on hakeutumassa politiikkaan, tietenkin kykypuolueen listoilta...
 
Tuleeko sinusta huippujuoksija, jos sinulla on asenne ja motivaatio kohdallaan mutta lahjoja ei? Kyllä sinusta tulee parempi ja nopeampi juoksija kuin aiemmin, mutta ei sinusta huippua tule.
Tuleeko sinusta huippua, jos on lahjoja, mutta ei asennetta ja motivaatiota? Ei tietenkään.

Tässä kai oli kyse siitä pitääkö olla erityisen älykäs jotta voi saada akateemisia tutkintoja. Joiltain aloilta voi heikkolahjaisempikin päästä läpi kunhan edes hiukan yrittää, kuten vaikka minä.
 
Niinhän tuossa otsikossa lukee, mutta suuren osan kommenteista mukaan ei tarvisi olla ollenkaan älykäs. Ei se niin ole. Jos esim. yliopisto-opiskelija vaikuttaa tyhmältä, ei se sulje älykkyyttä pois. Ko. yksilöä ei vaan ole opetettu käyttämään älyään ja saman oppialan vertaisryhmässäkin joukkopaine saa ajattelemaan asioista juuri tietyllä tavalla riippumatta ajatuksen pösilöydestä. Vaikka muuta väitetään, natsi-Saksankin kiimaisimpia kannattajia olivat a) nuoret tytöt ja b) akateemisesti koulutetut ihmiset.
 
Tässä kai oli kyse siitä pitääkö olla erityisen älykäs jotta voi saada akateemisia tutkintoja. Joiltain aloilta voi heikkolahjaisempikin päästä läpi kunhan edes hiukan yrittää, kuten vaikka minä.

Kaikilta aloilta saa akateemisia tutkintoja vaikka olisi tyhmä tai heikkolahjainen. Väitän, että elämässä pärjää kunhan on tutkinto (en luonnollisesti usko tähän, mutta se ohjaa ihmisiä).

Natsikortti obv. oli todella jees ja osuva.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom