Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?
- Keskustelun aloittaja Mies847
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hormonaalista, aivot käy hitaalla, energia menee tärkeämpiin toimintoihin. Tottakai se näkyy tajunnan nopeudessa. Äly on vähän niinkuin aivojen nopeuden määrite, melko monessa älykkyystestissä otellaan kelloa vastaan.
Kyllä jos itekkin päästän estrogeenit liian korkealle, niin ehän mää mitään tajua, kaikki rationaalinen korvaantuu ihmissuhde ajattelulla jne.
- Liittynyt
- 8.8.2015
- Viestejä
- 271
Millaisesta älykkyydestä on kyse? Miten tiedon lisäys mielestäsi toimii?
Tiedon lisäyshän toimii kokemuksien, epäonnistumisien, ja onnistumisien kautta, kuinka paljon onnistuminen antaa? Tunteet? Voiko onnistumisen tunteeseen jäädä koukkuun? Uskon että älykkyys toimii useammalla alueella, se saa sut tuntemaan hyvää oloa onnistumisen kautta, oli se sit matikka, jääkiekko, ralli, ihan mikä vaan. Kaikkien lajien maailman parhaat on älykkäitä siinä mitä tekee. Ne jotka saa koulusta paperit, ei riitä todistamaan älykkyydestä yhtään mitään, paitsi jos todistus koostuu parhaista arvosanoista, sillon on nautittava siitä mitä tekee ja omaksuu koulun kokonaisuutena, älykkyyttä tiedon keräämiseen täytyy olla. Suurin osa käy sen koulun hammasta purren, sillä asenteella että pääsisin nyt vittuun täältä tienaamaan sitä rahaa mitä näillä papereilla pitäis irrota. Se on oikeastaan sellainen riskitön keskitie. Kuinka monesta näistä tulee muutakuin perus palkansaajia siistissä työssä? En sano että siinä mitään vikaa olis. Jos on älykäs ja käy pitkän linjan koulun, eikö siinä älykäs ihminen ala koulujen jälkeen rakentamaan jotain omaa, tää kääntyy taas rahaan, mut vaikea olla kääntämättä, koulutus kun liittyy siihen tulevaisuuden rakentamiseen ja nimenomaa tienaamiseen. Korkeammista opinnoista saa helkkarin hyvän pohjan yrittämiseen, jos on koulussa hereillä. Silti tehdään palkansaajana rahaa jonkun muun pussiin. Ja siis yleensä älykkö ei sovi muottiin, se vetää omaa juttuaan itsevarmasti, siihen ei voi puuttua koska ei pysy perässä. Lahjakkuus ja äly on melko sama asia.
Brodo.Shaggins
Supreme leader
- Liittynyt
- 14.8.2016
- Viestejä
- 2 242
Tottakai älykkyyttä voi kehittää, oli kyse sitten kyse sosiaalisesta älykkyydestä tai perinteisemmästä älykkyydestä. Uskoakseni perinteinen älykkyys määritellään usein kyvyksi omaksua asioita ja soveltaa niitä tarvittaessa. Siinä, missä sosiaalista älykkyyttä voi treenata vaikkapa pakottamalla itsensä kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa tai opiskelemalla psykologian alkeita, perinteisempää älykkyyttä voi kehittää etenkin kapeammissa konteksteissa. Sanotaanko, että opit vaikkapa laskemaan nettonykyarvoja ja ymmärrät, mitä se käsitteenä tarkoittaa. Tämä lisää huomattavasti ongelman ratkaisua esimerkiksi investointien suhteen eli tietyssä spesifimmässä kontekstissa muutut älykkäämmäksi.
Tästä jos mennään vielä syvemmälle, voidaan puhua esimerkiksi spatiaalisesta tai musikaalisesta älykkyydestä. Näistä kumpaakin voi uskoakseni kehittää samaan tyyliin kuin kahta edellistä.
Perinteisellä älykkyydellä siis pyrin kuvaamaan älykkyyttä noin yleisellä tasolla. Todellisuudessa älykkyydestä puhuminen ilman erilaisten älykkyyden osa-alueiden huomioon ottamista, on turhaa. Varmaan suurin osa meistä on kuitenkin jollain tavalla älykäs.
E: eli viisaus, joka kai määritellään eri aihepiireihin liittyväksi tiedoksi, tukee ongelman ratkaisua, joka kulkee vahvasti käsi kädessä älykkyyden kanssa. Osa älykkyydestä tosin tulee ihan geeneistäkin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 9.2.2016
- Viestejä
- 2 105
Totta kai älykkyyttä voi kehittää, ainakin jotkut voi. Riippuu toki testistä, jolla älykkyyttä mitataan, mutta esim. keskittymiskyky on yksi älykkyyttä lisäävä asia noissa testeissä, sillä yleensä niissä on aikarajoitus ja jos mieli hasaa ees taas missä sattuu, aivan sama vaikka olisit Einstain tai Weinstein, hitaudesta tulee penaltia.
- Liittynyt
- 4.8.2014
- Viestejä
- 2 455
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria
Tuli tästä mieleen tää mielenkiintonen teoria, jota osittain kyllä komppaan.
Tunnen amiksia, jotka on yleisen harrastuneisuutensa vuoksi erittäin perillä esimerkiksi monista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä, ja toisaalta taas väikkäriä työstäviä ihmisiä, jotka ei oikeen tiedä muusta, kuin omasta alastaan. Jälkimmäisen porukan kanssa tietokapasiteetti ja yleisälykkyys ei juuri tule ilmi arkikeskusteluissa. Tää lieneekin määrittelykysymys, mutta sanoisin, et korkean koulutustason edellytyksenä on yhdistelmä intohimoa ja riittävää kapasiteettia omaksua tietoa ja käsittää kokonaisuuksia eli toisin sanoen luoda uusia assosiaatioita satojen tai tuhansien tekijöiden välille.
Tuli tästä mieleen tää mielenkiintonen teoria, jota osittain kyllä komppaan.
Tunnen amiksia, jotka on yleisen harrastuneisuutensa vuoksi erittäin perillä esimerkiksi monista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä, ja toisaalta taas väikkäriä työstäviä ihmisiä, jotka ei oikeen tiedä muusta, kuin omasta alastaan. Jälkimmäisen porukan kanssa tietokapasiteetti ja yleisälykkyys ei juuri tule ilmi arkikeskusteluissa. Tää lieneekin määrittelykysymys, mutta sanoisin, et korkean koulutustason edellytyksenä on yhdistelmä intohimoa ja riittävää kapasiteettia omaksua tietoa ja käsittää kokonaisuuksia eli toisin sanoen luoda uusia assosiaatioita satojen tai tuhansien tekijöiden välille.
- Liittynyt
- 29.7.2002
- Viestejä
- 457
- Ikä
- 39
Kun katsotaan lapsia, niin tulevasta koulumenestyksestä kertoo paremmin lapsen itsekuri (willpower), kuin älykkyys.
Tuosta elämässä menestymisestä vielä. Kun menestys mitataan rahassa, on kovan työn, onnekkuuden tai lahjakkuuden avulla saadun menestyksen rinnalla on vielä yksi keino; anastamalla ja petoksella hankittu menestys.
Jens "Puliveivari" Kyllönen, ja muutkin pokerilla omaisuutensa tehneet, ovat hyvä esimerkki petoksella hankitusta menestyksestä. Koska pokerissa on helppo huijata lähes ilman minkäänlasta kiinnijäämisen riskiä (tai rangaistusta vaikka jäisikin kiinni, pahin mitä voit menettää on pelitilillä olevat varat), on helppo nähdä, että ketkä siinä menestyvät huomattavasti muita paremmin, huijaavat. Tämä ei koske vain nettipokeria, vaan noissa isoissa liveturnauksissakin on tapana että sinne lähdetään ison tiimin kera ja pelataan sopivasti kimppaan jos/kun samaan pöytään osutaan.
Jens Kyllönen ja muut pokeriproot nauraa matkalla pankkiin pölvästeille, jotka pitävät heidän voittojansa "ylivoimaisen analyyttisen ajattelun hedelminä".
Tuosta elämässä menestymisestä vielä. Kun menestys mitataan rahassa, on kovan työn, onnekkuuden tai lahjakkuuden avulla saadun menestyksen rinnalla on vielä yksi keino; anastamalla ja petoksella hankittu menestys.
Jens "Puliveivari" Kyllönen, ja muutkin pokerilla omaisuutensa tehneet, ovat hyvä esimerkki petoksella hankitusta menestyksestä. Koska pokerissa on helppo huijata lähes ilman minkäänlasta kiinnijäämisen riskiä (tai rangaistusta vaikka jäisikin kiinni, pahin mitä voit menettää on pelitilillä olevat varat), on helppo nähdä, että ketkä siinä menestyvät huomattavasti muita paremmin, huijaavat. Tämä ei koske vain nettipokeria, vaan noissa isoissa liveturnauksissakin on tapana että sinne lähdetään ison tiimin kera ja pelataan sopivasti kimppaan jos/kun samaan pöytään osutaan.
Jens Kyllönen ja muut pokeriproot nauraa matkalla pankkiin pölvästeille, jotka pitävät heidän voittojansa "ylivoimaisen analyyttisen ajattelun hedelminä".
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 1.3.2003
- Viestejä
- 4 493
Jep jep, kaikki itseä paremmat huijaavat aina. Tuhannet viestit joissa pelattuja käsiäkin avataan, on ihan kirjoitettu kusetuksen peittämiseksi. Viime vuoden WSOP-voittokin on pelkkää kusetusta tietenkin. Samoin jo vuonna 2009 Jenssille pelattiin EPT:n 900ke arvoinen osakilpailuvoitto.Tottakai täysin tuntemattomalle alle 20-vuotiaalle jannulle haluttiin se yhdessä antaa
Onko tullut istuttua liian suurissa pöydissä kun noin katkeraa tekstiä tulee? 
Tämän hetkinen rahoituksen opiskelu Hankenillakin on luonnollisesti pelkkä osa suurempaa salaliittoteoriaa, jonka totetumista odotetaan foliohattu päässä.
Viimeksi muokattu:
Deleted member 96894
Oon ymmärtäny että suurin yksittäinen selittävä tekijä lapsen koulutukselle ja koulutusvalinnoille on vanhempien koulutustausta. Ja ei, nyt ei tarvi erikseen ilmoittautua jokaisen akateemisen duunareitten mukulan tai päinvastoin, mutta tilastollisesti akateemisten vanhempien lapsi menestyy koulussa todennäköisemmin ja jatkaa opinnoissaan pidemmälle. Varmasti saa siihen kotoa tukea ja ehkä kasvatuksessa enemmän korostettu koulutuksen merkitystä tmv. Ja kyllä, myös ei-akateemisten lasten vanhempia on tohtoritasolla.
- Liittynyt
- 9.2.2016
- Viestejä
- 2 105
Selvin selittävä tekijähän tuossa on geenit. Toisaalta mitään yksiselitteistä älygeeniä ei ole löydetty, Kaksiselitteisiä kyllä.
Liberaaleissa maissa selitysmalli on kuitenkin aina ja vain pelkästään ympäristö. Tai "koulutus periytyy". No shit, Hitchcock!
Liberaaleissa maissa selitysmalli on kuitenkin aina ja vain pelkästään ympäristö. Tai "koulutus periytyy". No shit, Hitchcock!
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 27.4.2012
- Viestejä
- 8 977
Vaikka ei nyt aiheeseen kuulukaan näettekö hakkerit älykkäinä, harva ainakaan vahingossa onnistuu hakkeroimaan pankkien, valtion tms sivuja.
Samaten näen älykkäinä myös shakin pelaajat mm. Garry Kasparov.
Samaten näen älykkäinä myös shakin pelaajat mm. Garry Kasparov.
- Liittynyt
- 1.3.2003
- Viestejä
- 4 493
Ehdottomasti näen. Ainakin ne huipulla olevat hakkerit, jotka pystyvät löytämään haavoittuvuuksia järjestelmistä ja pääsemään niiden kautta niihin sisään. Vaatii paljon luovuutta ja kekseliäisyyttä. Näitä juttuja kun ei ihan alkeiden jälkeen opeteta missään koulussa.
Palvelunestohyökkäyksillä sivuja alas pommittavista tapauksista taas nyt en niin perusta. Ymmärtääkseni kyseessä on vain valtavan liikennemäärän ohjaamista tiettyyn osoitteeseen.
Shakin pelaajia pidän ehdottomasti älykkäinä. Samoin backgammonin ja pokerin huippuja. Monella pokeriin siirtyneellä onkin ollut taustaa shakista tai backgammonista.
- Liittynyt
- 21.7.2004
- Viestejä
- 21 130
Mielestäni koulutus ei ole merkki älykkyydestä, koska se on oma maailmansa ja tietyllä tapaa pelkkä peli. Jos teet mitä käsketään ja ahkeroit, niin menestyt satavarmasti. Jos joku suorittaa jonkun arvostetun tutkinnon, mutta ei pysty siirtämään sitä reaalielämään, niin se henkilö ei ole minusta oikeasti älykäs. Henkilö ei osaa soveltaa tietojaan käytäntöön sen jälkeen, kun hänelle ei enää kerrota mitä tehdä.
Näin vastakohtana taas henkilö jolla ei ole mitään tutkintoa, mutta joka hankkii tietoa ja opettelee asioita ja sitten soveltaa niitä käytännössä ja menestyy on minusta älykäs. Esimerkkinä tästä vaikka ne teinihakkerit jotka hakkeroivat vaikka mitä palvelimia.
Näin vastakohtana taas henkilö jolla ei ole mitään tutkintoa, mutta joka hankkii tietoa ja opettelee asioita ja sitten soveltaa niitä käytännössä ja menestyy on minusta älykäs. Esimerkkinä tästä vaikka ne teinihakkerit jotka hakkeroivat vaikka mitä palvelimia.
Kyllä ovat varmasti älykkäitä, ainakin älykkäämpiä kuin ne jotka koulusta valmistuttuaan ovat alkaneet kyhäämään tietoturvaa jonka hakkeri murtaa.
Brodo.Shaggins
Supreme leader
- Liittynyt
- 14.8.2016
- Viestejä
- 2 242
Tottakai, ainakin tietyllä tavalla älykkäinä. Moni tietyn osa-alueen älykkyydessä suorastaan loistava tosin tuntuu olevan joillain toisilla osa-alueilla kohtuu kehno.
Ei tarvitse älykkyyttä. Asenne ja oma motivaatio ratkaisee aivan älyttömästi. Esim tiedän henkilön, joka vaivoin pääsi lukion läpi ja kävi myöhemmin kursseja uudestaan, kirjoitti uudestaa ja luki itsensä lääkäriksi. Tuskin oli sen älykkäämpi kuin aiemmin, muuten kuin valintojensa osalta.
- Liittynyt
- 9.2.2016
- Viestejä
- 2 105
Miten tästä voi päätyä siihen tulokseen, ettei tarvi älykkyyttä?
Lukio ei ole aiemmin napannut ja se mennyt hädin tuskin läpi. Ei ole validi evidenssi älyn puutteesta.
Onhan eri ammattien älykkyyttä tutkittukin: http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx
Modern IQ ranges for various occupations
This graph was adapted from Figure 12 of Hauser, Robert M. 2002. "Meritocracy, cognitive ability, and the sources of occupational success." CDE Working Paper 98-07 (rev). Center for Demography and Ecology, The University of Wisconsin-Madison, Madison, Wisconsin. The figure is labelled "Wisconsin Men's Henmon-Nelson IQ Distributions for 1992-94 Occupation Groups with 30 Cases or More" and is found at http://www.ssc.wisc.edu/cde/cdewp/98-07.pdf. Used with permission.
Tuosta voi tehdä omat päätelmänsä - vaikka toki senkin, että lääkärin, professorien, matemaatikkojen ja fyysikkojen hommaa voi hoitaa talonmiehenkin älykkyydellä.
Itellä ainakin oma koulutus/ammatti korreloi lähes sataprosenttisesti äo:n kanssa. Voihan niitä toki muunkinlaisia todellisuuksia olla.
