Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?

[Burrito]

Koska on mukavampaa ajatella että "kyllä minäkin, jos olisin vain viitsinyt" eikä "no musta ei ois ikinä ollu tohon".

Ajattelen itse samaa naisurheilijoista kun katson kisoja. Olisin itse mukana jos oisin viitsinyt.

Varmaankin näin. Kumpikaan ei ole mielestäni kovin hedelmällinen ajattelutapa. Saattaa jäädä moni mielenkiintoinen polku kulkematta.

 

[narunpätkä]

Itse lähinnä peruskoulupohjalta huutelen täällä mutta silti olen työantajana törmännyt ihmisiin joista voin sanoa että vaikka he kuinka ponnistelisi niin tuskin pääsisi edes AMK pääsykoetta läpi, itse olin niin saamaton etten edes mennyt noihin kokeisiin kun oli muka parempaakin tekemistä.
Se että pääset lukemalla parempiin hommiin ei tarkoita että pääset helpommalla koska yleensä paremman liksan perässä seuraa isompaa vastuuta joka on yleensä sama kuin isompi päänsärky, joskus jopa ns. vapaa-ajalla.
Tälläinen vähempään tyytyväinen kun pistää niiden perusduunarin hommien jälkeen haalarit kaappiin 15.30 ei todennäköisesti mieti ennen aamua 7.00 työasioita ja saattaa olla paljon onnellisempi kuin se uudemmalla autolla ajava insinööri joka miettii että laskinko mä sittenkään sitä palkin taipumaa oikein.

Mutta minun vastaus kysymykseen on:
Tohtorin hommiin vaatii isompaa kuin trukkikuskiksi mutta silti se trukkikusti saattaa olla viisaampi kuin se tohtori.

 

[leoko]

Tuohon että keskimääräinen älykkyys olisi korkeampi lähestyttäessä tohtoritasoa en usko. Onhan se nyt aika selvää että opiskeltavasta aiheesta oppii enemmän mitä pidemmälle sitä opiskelee mutta ei sillä ole tekemistä älykkyyden kanssa, samat ihmiset siellä on, kaikki eivät vain jaksa/halua väitellä tohtoriksi varsinkaan jos eivät koe saavansa siitä mitään lisäarvoa. Tämä riippuu ehkä osittain alasta kylläkin.

Tähän sen verran kommenttia, että tohtoroituminen ei onnistu kaikilta maistereilta/diplomi-insinööreiltä. Osittain on kiinni jaksamisesta/halusta, mutta myös älykkyyden/lahjukkuuden puutteesta. Suomessa Maisterin/DI:n tuntkinto on oman alan yleissivistävä tutkinto, eikä siinä mennä kovin syvälle mihinkään osa-alueeseen. Gradussa/diplomityössä syvennytään vähän enemmän johonkin ongelmaan, ja ainakin periaatteessa myös jotakin uutta pitäisi tehdä/keksiä. Käytännössä etenkin nykyisin, kun opiskeluaikoja valvotaan tarkemmin, mitään kovin haastavia töitä ei opiskelijoilla voi teettää. Joten vaatimukset uuden luomisen suhteen eivät ole järin korkeat. Gradun/diplomityön tarkastavat työn ohjaajat, kukaan yliopiston ulkopuolinen taho ei niitä arvioi.

Väitöskirjaan vaatimukset ovat huomattavasti korkeammat. Esimerkiksi nippuväitöskirjassa on tyypillisesti vähintään 1 vertaisarvioitu kansainvälinen lehtiartikkeli, usein 2. Niiden kaverina kansainvälisiä konferenssipapereita. Joillakin voi olla vaikka 4 lehtiartikkelia. Lehtiartikkeleita arvioivat riippumattomat arvioivat, usein sokkona (eivät tiedä kirjoittajia). Vaatimustaso hyvätasoisten lehtien kohdalla on korkea, kuka tahansa ei saa juttua läpi, vaikka kuinka haluaisi. Tässä vaiheessa pitää oikeasti tehdä tiedettä.

Olen nähnyt tapauksia, joilla ei ole riittänyt älykkyys/lahjakkuus maisteriksi/DI:ksi. Olen myös nähnyt tapauksia, jotka ovat päässeet maisteriksi/DI:ksi niin rimaa hipoen, ettei heillä ole mitään edellytyksiä jatkotutkinnolle.

Joten väittäisin, että ainakin joillakin aloilla tohtoritasolla on korkeampi keskimääräinen älykkyys, kuin saman alan maisterin/DI:n tutkinnon suorittaneilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tohtoriksi päätyvät vain älykkäimmät. Moni älykäs/lahjakas ei jää akateemiseen maailmaan.

Lopuksi voisin todeta, että korkeakoulututkinto tai sen puute ei tee ihmisestä älykästä. Tunnen joitakin erittäin älykkäitä vain peruskoulun käyneitä, ja tunnen myös monia ei-niin-älykkäitä korkeakoulutettuja. En arvosta / ole arvostamatta ihmistä pelkän koulutuksen vuoksi.

Toi on mun mielestä aika korkea prosentti, onko opiskelu noin suosittua? jos nyt olis pitänyt arvata niin oisin heittänyt jonkun 10%

Väität, että kuka tahansa saa halutessaan korkeakoulututkinnon, mutta viimeistään tämän kommentin perusteella arvaan, että sulla ei taida olla aiheesta mitään omakohtaista kokemusta.

 

[Burrito]

Itse lähinnä peruskoulupohjalta huutelen täällä mutta silti olen työantajana törmännyt ihmisiin joista voin sanoa että vaikka he kuinka ponnistelisi niin tuskin pääsisi edes AMK pääsykoetta läpi, itse olin niin saamaton etten edes mennyt noihin kokeisiin kun oli muka parempaakin tekemistä.
Se että pääset lukemalla parempiin hommiin ei tarkoita että pääset helpommalla koska yleensä paremman liksan perässä seuraa isompaa vastuuta joka on yleensä sama kuin isompi päänsärky, joskus jopa ns. vapaa-ajalla.
Tälläinen vähempään tyytyväinen kun pistää niiden perusduunarin hommien jälkeen haalarit kaappiin 15.30 ei todennäköisesti mieti ennen aamua 7.00 työasioita ja saattaa olla paljon onnellisempi kuin se uudemmalla autolla ajava insinööri joka miettii että laskinko mä sittenkään sitä palkin taipumaa oikein.

Mutta minun vastaus kysymykseen on:
Tohtorin hommiin vaatii isompaa kuin trukkikuskiksi mutta silti se trukkikusti saattaa olla viisaampi kuin se tohtori.

Itellä on kyllä tosi vaikee sulkee ajattelua työstä täysin pois. Veikkaan, että useammalla on noin, määrä vain vaihtelee.

 

[narunpätkä]

Itellä on kyllä tosi vaikee sulkee ajattelua työstä täysin pois. Veikkaan, että useammalla on noin, määrä vain vaihtelee.

Ei toki koskenut kaikkia mutta jos olet tehtaasssa vuorotyössä niin epäilen ettet jää paljoa murehtimaan pyöriikö se hihna siellä vai ei, siinä vaiheessa kun istut siihen hihnan ääreen omalla vuorolla ja se ei pyöri niin todennäköisesti mietit että pyöriikö palkka kun lähdet kahville kun ei ole tekemistä.
Em. asioihin heijastuu hyvinkin usein koulutuksen-vastuun-palkan keskinäiset suhteet

 

[Burrito]

Ei toki koskenut kaikkia mutta jos olet tehtaasssa vuorotyössä niin epäilen ettet jää paljoa murehtimaan pyöriikö se hihna siellä vai ei, siinä vaiheessa kun istut siihen hihnan ääreen omalla vuorolla ja se ei pyöri niin todennäköisesti mietit että pyöriikö palkka kun lähdet kahville kun ei ole tekemistä.
Em. asioihin heijastuu hyvinkin usein koulutuksen-vastuun-palkan keskinäiset suhteet

Näin se varmaankin on. Tuo tyyli on vain sellainen mikä saattaa viedä työt jossain kohtaa, siis jos työssä ollessa ei ajattele sitä isompaa kuvaa ja mitä tässä ollaan tekemässä.

 

[N.T]

Määrittele älykkyys. Yleisesti ottaen ei, ei vaadi suurta älykkyyttä vaan enemmänkin aitoa kiinnostusta ja motivaatiota.

Älykäs selviää helposti vaikeista ongelmista joihin viisas ei edes joudu.

 

[B-fitness]

Tähän sen verran kommenttia, että tohtoroituminen ei onnistu kaikilta maistereilta/diplomi-insinööreiltä. Osittain on kiinni jaksamisesta/halusta, mutta myös älykkyyden/lahjukkuuden puutteesta. Suomessa Maisterin/DI:n tuntkinto on oman alan yleissivistävä tutkinto, eikä siinä mennä kovin syvälle mihinkään osa-alueeseen. Gradussa/diplomityössä syvennytään vähän enemmän johonkin ongelmaan, ja ainakin periaatteessa myös jotakin uutta pitäisi tehdä/keksiä. Käytännössä etenkin nykyisin, kun opiskeluaikoja valvotaan tarkemmin, mitään kovin haastavia töitä ei opiskelijoilla voi teettää. Joten vaatimukset uuden luomisen suhteen eivät ole järin korkeat. Gradun/diplomityön tarkastavat työn ohjaajat, kukaan yliopiston ulkopuolinen taho ei niitä arvioi.

Väitöskirjaan vaatimukset ovat huomattavasti korkeammat. Esimerkiksi nippuväitöskirjassa on tyypillisesti vähintään 1 vertaisarvioitu kansainvälinen lehtiartikkeli, usein 2. Niiden kaverina kansainvälisiä konferenssipapereita. Joillakin voi olla vaikka 4 lehtiartikkelia. Lehtiartikkeleita arvioivat riippumattomat arvioivat, usein sokkona (eivät tiedä kirjoittajia). Vaatimustaso hyvätasoisten lehtien kohdalla on korkea, kuka tahansa ei saa juttua läpi, vaikka kuinka haluaisi. Tässä vaiheessa pitää oikeasti tehdä tiedettä.

Olen nähnyt tapauksia, joilla ei ole riittänyt älykkyys/lahjakkuus maisteriksi/DI:ksi. Olen myös nähnyt tapauksia, jotka ovat päässeet maisteriksi/DI:ksi niin rimaa hipoen, ettei heillä ole mitään edellytyksiä jatkotutkinnolle.

Joten väittäisin, että ainakin joillakin aloilla tohtoritasolla on korkeampi keskimääräinen älykkyys, kuin saman alan maisterin/DI:n tutkinnon suorittaneilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tohtoriksi päätyvät vain älykkäimmät. Moni älykäs/lahjakas ei jää akateemiseen maailmaan.

Lopuksi voisin todeta, että korkeakoulututkinto tai sen puute ei tee ihmisestä älykästä. Tunnen joitakin erittäin älykkäitä vain peruskoulun käyneitä, ja tunnen myös monia ei-niin-älykkäitä korkeakoulutettuja. En arvosta / ole arvostamatta ihmistä pelkän koulutuksen vuoksi.


Väität, että kuka tahansa saa halutessaan korkeakoulututkinnon, mutta viimeistään tämän kommentin perusteella arvaan, että sulla ei taida olla aiheesta mitään omakohtaista kokemusta.

Vierestä seurannut puolison opiskeluja, kyllähän se töitä teetti mutta juuri eilen tästä keskusteltiin, kun raivosin tästä pakkotoistolaisten järjen juoksusta ja sekin oli samalla kannalla että motivaatio ja ahkeruus ratkaisee. Kai tää sit menee niin että ne jotka ei kouluja ole käynyt, ei pidä sitä minään ja ei tarvi olla älykäs. Toinen puoli sitten nämä joilta tutkinto löytyy, nostaa ittensä pallille ja sanoo että älyä pittää löytyä.

 

[IronMind]

Vaatiiko koulutus suurta älykkyyttä?

Sanoisin, että maisteritasoon vaaditaan keskitason älykkyyttä, hyviä perselihaksia ja kykyä pakottaa itsensä hoitamaan asiat maaliin. Pitää pysyä fokus siinä tutkinnossa niin kauan että paperi on kourassa, eikä voi päästää elämää rönsyilemään liiaksi sivuraiteille.

Mikähän lienee drop-out prosentti nykyään yliopistopuolella?

 

[tompo]

Vierestä seurannut puolison opiskeluja, kyllähän se töitä teetti mutta juuri eilen tästä keskusteltiin, kun raivosin tästä pakkotoistolaisten järjen juoksusta ja sekin oli samalla kannalla että motivaatio ja ahkeruus ratkaisee.

Riippuu paljon tutkinnosta. Luulen, että aika paljon eri verran vaatii älykkyyttä esimerkiksi tutkinto matematiikasta tai fysiikasta yliopistosta kuin vaikka tradenomin tutkinto. Vaikka molemmat korkeakoulu-tutkintoja. (toki toinen ylempi ja toinen alempi) En usko, että vaativissa yliopistotutkinnoissa pelkästään motivaatio ja ahkeruus riittää, vaan ainakin tietynlaista älykkyyttä vaaditaan.

Kai tää sit menee niin että ne jotka ei kouluja ole käynyt, ei pidä sitä minään ja ei tarvi olla älykäs. Toinen puoli sitten nämä joilta tutkinto löytyy, nostaa ittensä pallille ja sanoo että älyä pittää löytyä.

Tuosta jostain väliltähän se totuus löytyy. Sinällään kyllä ei kouluja käymättömät oikein voi tietää tutkintojen vaativuudesta ilman kokemusta.. Mutta ei suuri osa tutkinnoista mitään poikkeuksellista älykkyyttä vaadi, eikä voikkaan vaatia, sillä korkeakoulutettujen määrä kasvaa kokoajan, kun perinteiset duunari hommat vähenee ja asiantuntija tehtävät lisääntyy.

 

[Mies847]

Pidän tätä hiukan turhana kysymyksenä. Jos ei koulutusta itse hankkinut, niin miksi siitä pitäisi ajatella mitään sen vaatimuksista? Ne keitä koulutus kiinnostaa, niin ainoa oikea polku sen vaatimuksiin tutustumiseen on pääsykokeet.

Koko ketjuhan lähti siitä, kun kehonrakennuksen tulevaisuus -ketju lähti sivuraiteille. En nyt tiedä pitääkö ajatella mitään, mutta itse teen mielelläni havaintoja ympäröivästä maailmasta Jos karkeasti yleistetään, varsinkin vanhempi ikäpolvi niputtaa ihmiset hyvinkin helposti koulutuksen mukaan.

Sanoisin, että maisteritasoon vaaditaan keskitason älykkyyttä, hyviä perselihaksia ja kykyä pakottaa itsensä hoitamaan asiat maaliin. Pitää pysyä fokus siinä tutkinnossa niin kauan että paperi on kourassa, eikä voi päästää elämää rönsyilemään liiaksi sivuraiteille.

Mikähän lienee drop-out prosentti nykyään yliopistopuolella?

En nyt tiedä siitä fokuksesta. Aika monella se on sitä aikaa, missä alkoholi virtaa ja aina on syy pitää bileet. Muuten ihan samaa mieltä. Amk:ssa ainakin keskeytysprosentti on aika suuri ensimmäisen kahden vuoden aikana. Oman kokemuksen perusteella voisin sanoa, että noin 30% jättää opinnot kesken.

Riippuu paljon tutkinnosta. Luulen, että aika paljon eri verran vaatii älykkyyttä esimerkiksi tutkinto matematiikasta tai fysiikasta yliopistosta kuin vaikka tradenomin tutkinto. Vaikka molemmat korkeakoulu-tutkintoja. (toki toinen ylempi ja toinen alempi) En usko, että vaativissa yliopistotutkinnoissa pelkästään motivaatio ja ahkeruus riittää, vaan ainakin tietynlaista älykkyyttä vaaditaan.


Tuosta jostain väliltähän se totuus löytyy. Sinällään kyllä ei kouluja käymättömät oikein voi tietää tutkintojen vaativuudesta ilman kokemusta.. Mutta ei suuri osa tutkinnoista mitään poikkeuksellista älykkyyttä vaadi, eikä voikkaan vaatia, sillä korkeakoulutettujen määrä kasvaa kokoajan, kun perinteiset duunari hommat vähenee ja asiantuntija tehtävät lisääntyy.

Avokilla on sekä yliopisto, että amk-tutkinto ja itselläkin valitettavasti pari amk-tutkintoa. Mitä aiheesta on keskusteltu, niin hän juuri sanoi että yliopisto on huomattavasti teoreettisempi. Amk:ssa ainakin yritetään tuoda sitä käytäntöä mukaan asioihin, tosin koulutuksen laatu sitten vaihtelee suhteellisen paljonkin. Jos meitä verrataan, niin nettitestien mukaan mä olen meistä se hivenen tyhmempi, joten ehkä tässä suhteessa molemmat edustavat keskiarvo-otantaa

 

[IronMind]

En nyt tiedä siitä fokuksesta. Aika monella se on sitä aikaa, missä alkoholi virtaa ja aina on syy pitää bileet. Muuten ihan samaa mieltä. Amk:ssa ainakin keskeytysprosentti on aika suuri ensimmäisen kahden vuoden aikana. Oman kokemuksen perusteella voisin sanoa, että noin 30% jättää opinnot kesken.

Tarkoitin fokuksen pitämisellä opinnoissa lähinnä näitä isompia linjoja: ei muuta naisen kanssa yhteen, ei hanki lasta/lapsia, ei käy liikaa/vakituisesti töissä, ei pidä välivuosia jne.

Viikottaiset osakuntabileet eivät vielä iske opintoihin jarruja päälle ihan yhtä pahasti kuin em. asiat.

 

[RSH]

Tarkoitin fokuksen pitämisellä opinnoissa lähinnä näitä isompia linjoja: ei muuta naisen kanssa yhteen, ei hanki lasta/lapsia, ei käy liikaa/vakituisesti töissä, ei pidä välivuosia jne.

Viikottaiset osakuntabileet eivät vielä iske opintoihin jarruja päälle ihan yhtä pahasti kuin em. asiat.

Ei nainen/puoliso tai lapset kyllä iske opintoihin jarruja yhtään jos suunnitelmallisesti etenee, viikottaiset bileet kyllä jättäisin väliin silloin.

 

[Mies847]

Joku kyseli niiden fiksujen ihmisten perään. Periaatteessa otsikkoon nähden lähestymiskulma on käänteinen. Alla olevat henkilöt ovat älykkäitä mutta yksikään ei omaa pitkää akateemista uraa "todisteeksi" siitä.

Tässäpä esimerkki pokerimaailmasta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jens_Kyllönen
Seurasin miehen postauksia pokeritiedolla jo uran alussa. Jo silloin kiinnitin huomiota erittäin analyyttiseen lähestymistapaan. Mies pystyi jo lukioaikana antamaan kaikelle matemaattisen odotusarvon ja pyörittämään sellaisia kaavoja, joista suurin osa ei ymmärrä mitään, saati että osaisi niitä muodostaa. Näitä kun ei suoraan löydy mistään taulukkokirjasta. Päätyi miljonääriksi parikymppisenä. Ensin grindattiin kämppä: https://www.pokeritieto.com/keskustelu/pokeripaivakirjat/jeans-grindaa-kampan-t19503.html
Sitten arvoasunto: https://www.sijoitustieto.fi/sijoit...elaajan-tie-kohti-hernesaaren-kattohuoneistoa
https://www.seiska.fi/Uutiset/Poker...uutti-yli-2-miljoonan-euron-lukaaliin/1077163
Sitten siirryttiin rahoituksen pariin: https://www.talouselama.fi/uutiset/...iskeluun/7bfc4b15-8648-3303-88f0-aecee164270b

Madventuresin Riku ja Tunna ovat vähän kyseenalainen esimerkki kun koulujakin on käyty, mutta käytetään nyt silti. Ensivaikutelma minulla oli, että siinä on nyt kaksi hippiä lähtenyt maailmalle ja sattumalta siitä muodostui molemmille tulonlähde. Kiinnitin jo silloin huomioita varsinkin Rikun erittäin monipuoliseen kielenkäyttöön, josta tuli minulle vaikutelma että oli tämä mies käynyt kouluja tai ei, niin tyhmä hän ei ainakaan ole. Selvittelin myöhemmin taustoja, niin selvisi että sopivasti Riku on työskennellyt toimittajana ja Tunna valaisijana. Ei edelleenkään mitään ihmeellistä. Molemmat käyneet Ressun lukion, missä sisäänpääsyyn vaaditaan yli ysin keskiarvo. Riku viiden ällän ylioppilas. Siitä huolimatta elämä ei ole ollut akateemista oravanpyörää, vaan hyvinkin kirjava. En tiedä onko kummallakaan mitään loppuunkäytyä koulutusta lukion jälkeen, eli joku voisi mustavalkoisesti todeta, että eikö pojilla pää kestänyt. Mielestäni paremminkin voisi sanoa, että pää kesti tehdä massasta poikkeavia valintoja.
http://improbatur.fi/pohjimmiltaan-hikari/
http://www.image.fi/image-lehti/kohtuus
http://www.image.fi/image-lehti/oikeus

Mikä näitäkin ihmisiä yhdistää? Kiinnostus asioihin ja niiden kyseenalaistaminen. Ymmärrys siitä, että maailma ei ole mustavalkoinen. Tietyllä tavalla ajattelen, että laput silmillä kulkevat ihmiset torpedoivat itse mahdollisuutensa kehittyä yksilönä. Melkein tiivistäisin tämän sekavan postauksen heistä siihen, että älykkyys on kuin hyvä käsi pokerissa. Sä voit pelata sen monella tavalla ja silti voittaa.

 

[Mies847]

Tarkoitin fokuksen pitämisellä opinnoissa lähinnä näitä isompia linjoja: ei muuta naisen kanssa yhteen, ei hanki lasta/lapsia, ei käy liikaa/vakituisesti töissä, ei pidä välivuosia jne.

Viikottaiset osakuntabileet eivät vielä iske opintoihin jarruja päälle ihan yhtä pahasti kuin em. asiat.

En oikein pysty ymmärtämään, että miten naisen kanssa yhteen muuttaminen häiritsee opiskelua?

 

[Burrito]

En oikein pysty ymmärtämään, että miten naisen kanssa yhteen muuttaminen häiritsee opiskelua?

Samaa mietin. Ryyppääminen nyt haittaa opiskelua ihan varmasti. Mut ne isot linjat on ihan sivuseikkoja.. Tuskin bodauksessakaan ne isot haaveet ja linjat on tärkeintä. Tärkeintä on että tekee päivittäin sen pienen jutun ja jatkaa sitä. Tekeminen edellä.

 

[leoko]

Vierestä seurannut puolison opiskeluja, kyllähän se töitä teetti mutta juuri eilen tästä keskusteltiin, kun raivosin tästä pakkotoistolaisten järjen juoksusta ja sekin oli samalla kannalla että motivaatio ja ahkeruus ratkaisee. Kai tää sit menee niin että ne jotka ei kouluja ole käynyt, ei pidä sitä minään ja ei tarvi olla älykäs. Toinen puoli sitten nämä joilta tutkinto löytyy, nostaa ittensä pallille ja sanoo että älyä pittää löytyä.

Mielestäni tietyillä aloilla pelkkä motivaatio ja ahkeruus eivät riitä, jotta saa korkeakoulututkinnon suoritettua, vaan vaaditaan älykkyyttä/lahjakkuutta. Tämä on oma subjektiivinen näkemys ylemmistä korkeakoulututkinnoista (maisteri/DI). Ja edelleen, näillä tietyillä aloilla tohtorin tutkintoon vaaditaan enemmän älykkyyttä/lahjakkuutta, kuin maisterin/DI:n tutkintoon.

Koulutuksen nostaminen jalustalle ja jonkun dissaaminen sen vuoksi, ettei hän ole käynyt kouluja, ei mielestäni ole fiksua. Ja kuten aiemminkin kirjoitin, koulujen käyminen/käymättömyys ei tee ihmisestä älykästä.

 

[Burrito]

Ihmisten dissaaminen millään perusteella ole älykästä. Tää perustuu nyt elämän kokemukseen.

 

[Brodo.Shaggins]

Yliopistotason koulutus vaatii varmasti keskitason älykkyyttä. Sitäkin enemmän kyse on uskoakseni työmoraalista ja motivaatiosta.

Se, että korkeakoulutettuja yleisesti pidetään fiksuina, johtuu nähdäkseni siitä, että fiksuilla ihmisillä tai ihmisillä, jotka kokevat olevansa fiksuja, on tarve kehittää älykkyyttään ja maksimoida potentiaalinsa työelämässä. Moni kokee, että paras tapa tähän on yliopistossa opiskelu. Eli kyse ei ole siitä, että opiskelu vaatisi älykkyyttä. Älykkäillä vain on tapana hakeutua piireihin, joissa älykkyyttä voi kehittää. Koulujen käyminen ei tee fiksua, mutta fiksu on todennäköisemmin käynyt kouluja.

 

[B-fitness]

Yliopistotason koulutus vaatii varmasti keskitason älykkyyttä. Sitäkin enemmän kyse on uskoakseni työmoraalista ja motivaatiosta.

Se, että korkeakoulutettuja yleisesti pidetään fiksuina, johtuu nähdäkseni siitä, että fiksuilla ihmisillä tai ihmisillä, jotka kokevat olevansa fiksuja, on tarve kehittää älykkyyttään ja maksimoida potentiaalinsa työelämässä. Moni kokee, että paras tapa tähän on yliopistossa opiskelu. Eli kyse ei ole siitä, että opiskelu vaatisi älykkyyttä. Älykkäillä vain on tapana hakeutua piireihin, joissa älykkyyttä voi kehittää. Koulujen käyminen ei tee fiksua, mutta fiksu on todennäköisemmin käynyt kouluja.

Ei älykkyyttä voi kehittää, tietoa voi kyllä lisätä, älykkyys kehittää. Älykkyys on, tai ei ole, se ei kykene muuttumaan matkan varrella.