Väärät metodit

[Rocuron]

Kyllähän ne varmistusraudat pystyy säätämään kyykkyynkin. Aika usealla vaan kyykyssä antaa periksi selkä ennen jalkoja, ainakin jos treenataan lähellä maksimia lyhyttä sarjaa. Aika HC:ta on vetää kyykyssä yli 6toiston sarjoja failureen, siinä on aeroobinen kuntokin aika koetuksella :D

Voi voi tietysti, mutta eiköhän siihen ole järkevämpiäkin liikkeitä. Siinä on vaan selekävaivoille aika otolliset olosuhteet.
Siinä ei sitten enää oikeet taikka väärät metodit kasvata sitä lihasta kun mitään ei pysty tekemään.

 

[jamppax]

Ei failure kyykyssä teknisesti mitenkään vaikea homma ole jos on vähänkään enempää kyykännyt. Itsellä ainakin tanko vaan pysähtyy ja sitten lähtee alaspäin seuraavaksi :D Itse kyykkään yleensä häkissä jolloin sen voi laskea sinne raudoille mutta kyllä sen voi selästäkin heittää suht helposti jos ei ole ihan mikään 95% rauta kyseessä. Toki sieltä rupeaa usein löytymään jotain pientä tekniikkavirhettä jo toisto pari ennen failurea helposti jos ei ole tarkkana/hirveän kokenut kyykkääjä. Mutta kuten joku sanoikin kyykyssä tai mavessa ei paljoa kannata failureita ottaa millään ohjelmalla.

Järkevässä yksijakoisessa tuppaa vaan miltei kaikki liikkeet olemaan noita isoja liikkeitä joita ei kannata ottaa failureen varsinkaan jos pitäisi taas ylihuomenna olla treenaamassa. Itsellä esim. tänään oli 6x5 kyykkyä, 6x5 penkkiä, 6x5 lisäpainoleuanveto 3x6pystypunnerus seistein, 3x6 mave, vähän vatsoja ja yks sarja hauista :D. Tuossakin meni aikaa lämmittelyineen 1h 40min eli ei hirveästi pienempiin liikkeisiinkään voi tuota treeniä pilkkoa. Tai sitten kärsii treenipainot tai se volyymi, joka ei ole suotavaa.

En usko, että shmitissä tehty kyykky olisi hermostolle paljoa kevyempi ottaa failureen. Siinä on lähinnä mahdollista ottaa failure teknisesti helpommin jos kyykkytekniikka tai heikko keskikroppa ei mahdollista loppuun asti kyykkäämistä vapailla painoilla. Samat tekijät vaikuttavat varmasti siihen, että vähemmän kyykänneet treenaajat eivät saa kyykkäämällä kuormaa jaloille vaan keskikroppaa loppuu liian aikaisin. Tietenkin jos lajina on bodaus ei tuolla ole paljoa väliä vaikka ei kyykky kulje.

Itsellä taas kun tavoitteena ei ole mikään 70 senttinen vyötärö vaan olla lähinnä mahdollisimman iso ja vahva (olematta kuitenkaan mikään perus voimanostoläski :D), saa sitä pihviä löytyä tasaisesti pitkin kroppaa eikä vain sieltä show-pateista. Tällöin otan mielelläni vastaan noiden isojen liikkeiden koko kroppaa treenaavan vaikutuksen enkä tee jotain alaselkä ja keskikroppaliikkeitä erikseen niin paljoa.

 

[JP Fux]

Kyllä se treenaaminen tuntuu nykyisin olevan yli vaikeaa joillekkin. Tuntuu että varsinkin aloitteliat ja pitempään rehkineet siimat on aivan kujalla treeniensä suhteen. Myös perusliikkeiden ja tiheämmän frekvenssin vähättely on outoa. Tähän lähinnä saadaan vastaukseksi että no kun ammattibodarit treenaa näin, niin pakko on toimia

Natuna kun mennään, niin pakkiksen hepuille, joista suurin osa on korkeintaan keskitason kunnossa, pätee seuraavat teesit vallan mainiosti, ja näiden varaan on hyvä treeninsä rakentaa:

- Perusliikkeet
- Progressiviisuus
- Suht tiheä frekvenssi
- Järkevä erikoistekniikoiden käyttö kausiluontoisesti

Ei ole hirmu vaikeaa.

Välillä tulee surullisena katseltua, kun nuoret ja vähän vanhemmatkin tyypit tekee mitä ihmeellisimpiä juttuja salilla. Tässä vasta pari viikkoa sitten näin esim kun joku 22-25 vuotias mies kierti polvisiteitään yläreisiin jalkaprässiä tehdessään, ilmeisesti sen takia että tuntuma reisissä olisi parempi. Tosin tämä kyseinen kaveri näytti päälle päin siltä että ei salilla ole käynyt kuin korkeintaan vuoden, joten ehkä tuommoinen "erikoistekniikka" on hänelle turha.

Tiedän että moni bodari repii pelihousunsa siitä kun sanotaan että kyllä perusliikkeillä kasvaa, eikä mm sen tuntuman tavoittelu tarvitse olla aivan yltiöpäistä. Ymmärrän tuon kyllä, koska onhan se perusliikkeillä treenaaminen, 2-3 kertaa viikossa helvetin raskasta, verrattuna johonkin koko kroppa kerran viikossa läpi treeniin. Ja joka muuta väittää, ei ole ikinä esim kyykännyt 3 kertaa viikossa kovaa.

Myös se että natuna ei tarvitse nostella isoja painoja, on paska puhetta. Kukaan natu joka on isohko, ei ole heikko. Ellei sitten ole geneettisesti ylilahjakas lihaksen kasvatuksessa. Isoin naturaali jonka itse tiedän, voitti esim nyt raakavoimanostossa sm-kultaa ja on menossa ensi vuonna bodylavoille. Toki kaverini on lahjakas molemmissa lajeissa, mutta tässä taas nähdään yhteys isoihin treenipainoihin ja isoihin lihoihin. Siihen kun yhdistetään vielä geneettisesti lahjakas kaveri, on vain taivas rajana mihin pystyy kroppaansa kehittämään.

Voin myös käyttää itseäni esimerkkinä. Treenini ei ole ollut "bodausmaista" viimeiseen n. 5 vuoteen, mutta silti olen paremmassa kunnossa lihallisesti kuin 5 vuotta sitten. Miten tämä on mahdollista? Siksi koska olen pitänyt treenini progressiivisena, nostellut itselleni isoja painoja ja treenannut perusliikkeillä. Jopa olkapääni ovat nykyisin pyöreämmät kuin "bodausaikoina", vaikka viparit ym liikkeet ovat olleet mininmissä. Toki se on sanottava, että jos bodaisin, olisi treenini aavistuksen eri tavalla suunniteltua, mutta myös tässä miun tapauksessa huomaa miten pelkällä perustreenillä, tiheällä frekvenssillä ja progressiolla saadaan lihaskasvua aikaan hyvin. Sitten jos tuonne lisäisi enemmän bodauspiirteitä, olisi kehitys varmasti todella hyvää. Enkä tarkoita bodauspiirteillä mitään 4-7 jakoista treenirunkoa, ylihitaita toistoja, giant settejä jne jne, vaan lähinnä pidempiä sarjoja, sarjataukojen kanssa pelaamista ja erikoistekniikoiden järkevää jaksotusta.

 

[Powerhousu]

Jos näin on. Niin olis kiva tietää että millanen toteutus porukalla on 4-jakoiseen ohjelmaan. Koska tottakai 2-jakoinen läpsyttely tuo enemmän massaa kuin 4,jos siitä 4 jakoisesta tekee huonon ja tekee liian helppoja reenejä. Sieläkin tarvii olla massaliikkeitä jne. 2-jakoisessa joutuu väkisin jättämään osassa treenejä ainakin lihakseen voimia varastoon ja se nyt vaan ei ole hyvä jos haluaa lihoja. Voiko joku kumota sen?

Ne on ihan eri asioita treenata 1-2 -jakoisella tai 4-jakoisella. Ei sitä voi ajatella, että lihas kasvaa ainoastaan tekemällä sarjat loppuun - treenijaosta ja tavasta huolimatta. Kaksijakoisessa tiheämpi frekvenssi paikkaa sen homman tai osan siitä ja viikkovolyymi hoitaa loput. Mähän olen ihan nelijakoinen koko mies, kuten moni tietää ja se on mulle sopivin tapa treenata, mutta osaan ajatella kyllä muitakin treenitapoja enkä pahemmin vähättele niitä.

Itse asiassa kerronpa viime vuosien treenihistoriasta. Siihen liittyy ylläri mitä moni ei osaisi odottaa ja minä kaikista vähiten:
Oli tuossa useamman vuoden treenitauko ja kuihdutin itseni ihan tavalliseksi tallaajaksi. Lihas lähti ja paino pysyi. Sain taas kipinän vähän vajaa kaksi vuotta sitten ja siitä asti on taas painettu. Suurin osa vanhoista lihoista ja voimista tuli takaisin melkein sormia napsauttamalla ja turpoaminen oli lihasmuistin ansiosta jotain ihan järkyttävää. Kuukaudessa vaatekaappi uusiksi. Siitä eteenpäin olikin vähän hankalampaa. Otin siinä parin kuukauden voimakauden väliin ja siitä tarttuikin vähän voimaa, mutta ei kummoisempaa. Sit taas nelijakoista vaihdellen voimabodausta ja tuntumapumppailua, kunnes sain reilu puoli vuotta sitten päähäni lähteä tekemään voimaa tiheällä frekvenssillä ja suurella volyymillä. Toistot koko ajan alle viiden, eikä käyty lähelläkään failurea. Viimeinen pari kuukautta meni vielä piikkaillessa, eli toistoja ei senkään vertaa ja volyymikin väheni. Mikä oli puolen vuoden tulos? Voimaa lisää ihan hyvällä tahdilla ja voimatasot on korkeammat kuin ikinä monen vuoden treenin jälkeenkään ja uskallan olla sitä mieltä, että lihasta tuli enemmän kuin millään muulla tavalla tämän kahden vuoden aikana, jos lasketaan pois alun kasvupyrähdys.

En väitä että se tekee voimanostotreenistä lihastenkasvatusmielessä ylivoimaista, mutta se todistaa vaihtelun tärkeyden ja ennen kaikkea sen, että läpsyttelytreenikin voi toimia vähintäänkin vaihteluna ja tuoda tulosta sijoiteltuna sopivasti sinne kovien nelijakoisten sekaan. Ehkä pitkinäkin jaksoina. Eli vastaus sun viimeiseen kysymykseen on: Kyllä!

Nyt edessä puolisen vuotta bodytreeniä ja taas kesän alkaessa takaisin voimatreeniin.

 

[mrNICEGUY]

Itsekin oon huomannut että tiheä frekvenssinen toimii hyvin, etenkin suurella volyymillä. Toi pitää vaan toteuttaa järkevästi ettei mene koko ukko ihan tukkoon, sen takia oon 4jakosessa priorisoinut sen aina tietylle lihasryhmälle.

 

[Peukalo1]

Vaikka ojentajia treenatessa: Liike 1: Lattiapunnerrus 4X8, liike 2: Ranskalainen punnerrus 4X10, liike 3: Pushdown vastaotteella 4X10 jne... VS: liike 1: Lattiapunnerrus 3X8, liike 2: Pushdown vastaotteella 2X10. Itse voisin 2-jakoisella treenata jälkimmäisen mukaan. Valitsisin sellaiset painot ekaan liikkeeseen, että viimeinen sarja menisi juuri ja juuri omin avuin. Tämän jälkeen viimeistelevä liike vaikka taljassa ja kädet tuntuu treenatuilta suihkussa ja seuraavina päivinä. Eli pointti oli, miksi tehdä kuten ensimmäisessä esimerkissä 12 sarjaa jos noilla esimerkki kahden liikkeillä saa lihaksen jo "tarpeeksi" väsyksiin?

Eipä tuohon ole mitään korrektia vastausta... Kokeile semmosta että vaihtelet nuita sarjoja viikkojen mukaan. Esim. kun kevytviikko loppuu ja alkaa uusi "season" niin vaikka pari ekaa viikkoa teet 10-12 sarjaa pienemmillä painoilla ja sitten 2 viikkoa sen jälkeen isoimmilla painoilla 6-8 sarjaa... Kyse ei ole mistään muusta kuin treenin vaihtelusta mikä on hyvin tärkeää jatkuvan kehityksen kannalta.

 

[Huukka]

No hei hyviä perusteluita kyllä jätkät laittaa! Pitäisköhän sitä itekkin sitte vaihtaa tää viis kertaa viikossa salilla ramppaaminen siihen, että vetäisikin vaan kolme reenii viikkoon perusliikkeillä :o

 

[Pod]

No hei hyviä perusteluita kyllä jätkät laittaa! Pitäisköhän sitä itekkin sitte vaihtaa tää viis kertaa viikossa salilla ramppaaminen siihen, että vetäisikin vaan kolme reenii viikkoon perusliikkeillä :o

Itse en ikinä vaihtais nykyistä 2+3 jakoista mihinkään kolme perusliikereeniä viikkoon ihan senkään takia, että salille vaan on simppelisti kiva mennä. :D Loppuis mielenkiinto niinkö seinään.

 

[jesc]

Mielestäni tässä on hyvä muistaa myös se, että sen treenin pitää olla myös kivaa. Varsinkin aktiiviharrastajalla.
Mitä järkeä tehdä sellaisella tyylillä, mistä ei itse tykkää? Äkkiä menee mielenkiinto koko harrastukseen ja lopulta ei harrastakkaan enää mitää.
Täällä suurin osa tekee tätä kuitenkin sen takia, että nauttii tekemästään.

Aina löytyy parempia metodeja ja tyylejä treenata itselleen optimaalisemmin, mutta ei koko harrastusta kannata perustaa pelkkään optimaalisuuteen.
Miettikää siis myös niitä omia haluja ja mieltymyksiä kun rakennatte itsellenne treeniohjelmaa. Oli se sitten 1,2,3,4,5,6,7...-jakoinen tahansa.

PS. Sillä, että treenin pitää olla kivaa, en tarkoita, että sen pitäisi olla kevyttä.

 

[brn2]

Ite tykkään 4 on 1 off... Sitä sitten 10 viikkoa ja taas vois voimailla vähän. Mielestäni vaihtelu pitää treenin virkeenä. Rupee paikat aina tukottamaan ja pää tylsistymään kun pari kuukautta vääntää samanlaista.

 

[mrNICEGUY]

Koittakaa nyt vähän perustella noita metodeita. Jos ainoa peruste on se että "se toimii mulla" niin se on ainakin mulle yhtä tyhjän kanssa.

 

[SivariKing]

Tiedän että moni bodari repii pelihousunsa siitä kun sanotaan että kyllä perusliikkeillä kasvaa, eikä mm sen tuntuman tavoittelu tarvitse olla aivan yltiöpäistä. Ymmärrän tuon kyllä, koska onhan se perusliikkeillä treenaaminen, 2-3 kertaa viikossa helvetin raskasta, verrattuna johonkin koko kroppa kerran viikossa läpi treeniin. Ja joka muuta väittää, ei ole ikinä esim kyykännyt 3 kertaa viikossa kovaa.

Mut eikö juurikin se syy, miksi porukka vaihtaa 1-jakoisesta johonkin muuhun, oli se sitten 2- tai 17-jakoinen, ole niiden treenien raskaus. Itse olisin varmaan jatkanut jollain 5x5 ohjelmalla vaikka ikuisesti, ellei olisi tullut se raja vastaan, paljonko rasitusta pää ja kroppa kestää. Siihen sisältyy myös hermoston ja nivelien kestokyky, kaikki ihmiset ei vaan ole "rautaa".

Monijakoisessa on vaan enemmän pelivaraa myös huonojen päivien suhteen, kun ei ole välttämättä pakko tehdä niitä samoja liikkeitä, vaan voi vaihtaa lennosta. Voiman hankintaan toki 1-jakoinen pesee 3-jakoisen 6-0. Mutta tämä on just se syy, miksi monijakoisempi ohjelma toimii paremmin, jos on paljon loukkaantumisia. Treenin progressio ei ole yhtä lineaarista ja jyrkkää, joten itselleen voi olla anteeksiantavampi liikevalintojen suhteen.

Ainoa ongelma monijakoisessa on jalkapäivä. Ihan hanurista, eikä painotkaan ole mistään kotoisin. No, senpä takia olen jalat skinpannut viimeisen 1,5 vuoden ajan, mutta nyt iski morkkis. Jalkojen paluu tulee tapahtumaan. Quad blast ainakin toimii, mutta on ihan järkyttävää hapotusta. Mutta eipä ole paljon vaihtoehtoja, kun alaselkä on romu. Tankokyykky on nou-nou, mikä onkin yksi iso syy, miksi 1-jakoinen ei enää tule kysymykseen.

Mutta joo, mikä tahansa ohjelma voi toimia, 1-jakoisella kehitys on vaan nopeinta. Esim. kaikki cbb skabaajat ovat kuitenkin jo aikoja sittten ohittaneet sen vaiheen, missä tollainen jyrkkä sarjapainoprogressio on mahdollista. Sen takia ne treenna 16-jakoisilla, eikä siinä ole mitään vikaa.

 

[samimie]

Sekin kannattaa ottaa huomioon että kropalle on paljon raskaampaa jos toinen tekee esimerkiksi puolet isoimmilla painoilla ja samat setit kuin toinen. Itestä tuntuu että ennen jakso paahtaa salilla monta tuntia ja nykyään tunnin paikkeilla niin pumpissa että parempi lähtee kotiin. Varmaan oppinu treenaamaan paremmin ja just kun tarttee isompia painoja kehitykseen yms.

 

[mrNICEGUY]

Mitä se pumppi kertoo?

Lukekaa tämä ajatuksella. 3 tärkeää asiaa mikä saa treenin näkökulmasta hypertrofian aikaan: http://bretcontreras.com/training-for-maximum-muscle-growth-explained/

 

[samimie]

No ei se paljoa kerrokkaan.. Mut esim käsiä jos hinkkaan niin tunteehan sen kun turha sitä enää jyystää kun niin tukossa jo verta..

 

[Bleeder]

Nyt oon aika pitkään treenaillu vaihdellen 1- ja 2-jakosilla ~4-5 kertaa viikkoon. Viimesen työsarjan vedän aina restpauseilla, pudotuksilla tai muilla kikkailuilla ihan finaaliin. Joko liikkeet, sarjat, toistot tai järjestys vaihtuu melkeen päivittäin. Treenivihko on kans jääny pois ja kaikki vedetään ihan tuntuman mukaan, ei kuitenkaan mitään pikkupainoilla pumppailua. Välillä keskityn useammalla liikkeellä joko jalkoihin, selkään tai käsiin ja tällöin muut lihakset taotaan vaan yhdellä raskaalla liikkeellä. Vaihtelun syitä ei varmaan tarvii kenellekkään selittää, mutta tolla tiheällä treenitahdilla yritän saada ärsykettä lihakselle mahdollisimman usein, koska USKON että se keskiverto 1-1,5h treeni viikossa nyt ei vaan riitä alkuunkaan esim jaloille tai selälle. Tällee saan myös kropassa pysymään päivästä toiseen mukavan paineisen ja vahvan olon.
Tuskin mikään optimaalinen tapa ja ihan varmasti teen kaikkien mielestä kaiken väärin, mutta tää vaan tuntuu kokonaisuudessaan ihan pirun hyvältä ja massaaki on tarttunu pitkin kroppaa paremmin mitä 4-jakosilla sain koskaan.
Hiljalleen tähän totutteleminen kesti toki jonku aikaa ja mulla on mielestäni ollu aina muutenki suht hyvä palautumiskapasiteetti, eli sekään ei oo ollu ongelma missään välissä.

 

[Vilpurni]

Itse olen kyllä yksijakoisen suuri puolesta puhuja perustuen omiin kokemuksiin. Kyllä tuollainen 3-4 kertaa viikossa kyykkääminen ja penkkaaminen vaan on mukavaa. Itsellä esim. kyykky vaatii sen 3x viikossa tekemisen vähintään, että saa jotain kehitystä aikaiseksi. 1-2 kertaa viikossa tuntuu, että häviää tatsi koko hommaan ihan täysin ja paikatkin reistailee paljon enemmän.

Olin itsekin siinä uskossa monen monta vuotta, että se kerta viikkoon on oikeasti joku sääntö, koska kokeneemmat niin jutteli salilla ja voin rehellisesti sanoa, että tuli tuhlattua aika helvetin monta treenivuotta siinä.

Kyllähän tuollaiseen yksjakoiseenkin saa vaihtelua aika paljon kun vaan viitsii. Kyykyt voi tehdä miljoonalla eri tavalla, penkkejä eri oteleveyksillä tai erikulmissa. Ei itsellänikään ole yksikään treeni samanlainen, vaikka kyykky ja penkki tulee tehtyä jokatoinen päivä. Sarjapainoprogressiostakin joku puhui sen olevan lineaarista yksijakoisessa, mutta siihen progressioon on aika paljon muitakin mahdollisuuksia, kuin 2,5 kg lisäys treeni tai viikko. Kyllä tuolla tyylillä seinä ampuukin vastaan aika nopeaan.

Lisäksi jos miettii huonoja päivä, sairastumisia tai tms. mitkä esim. estää treenin on tuollainen yksijakoinen helposti parempi, kuin joku 4-jakoinen. Niitä paskoja päiviä/sairastumisia tulee aina, mutta esim. 4-jakoisessa on se yksi treeni viikossa ja se menee pipariksi tai jää väliin, sitä seuraavaa saa taas odottaa viikon. 1-jakoisessa huono treeni --> pääsee paikkaamaan taas parin päivän päästä. Viikossakin jos on 4 treeniä per lihasryhmä/liike ja 1 on huono/jää välistä ja 3 menee hyvin, ollaan aika hyvin vielä plussan puolella. Tämän kun sitten kertoo muutaman kerran vuositasolla voi jossain 4-jakoisessa olla vuoden aikana melkoisen paljon kehityspotentiaalia jätetty käyttämättä.

Tämä siis perustuu ihan täysin omiin kokemuksiin ja vähän enemmän voimanhankintaa silmällä pitäen kirjoitettu (jossa tosin tuppaa olemaan sivuvaikutuksena myös lihasmassan kasvu), joten ei tarvitse kenenkään vetää herneitä nenään

 

[Jehukka]

Vääriä metodeja on paljon vähemmän kuin tyhmiä treenaajia. Eli päin persettä mennään, kun poimitaan joku BB -magazinen reeni ja heilutaan menemään sen kummemmin metodiin tutustumatta. Helposti jää nimittäin pimentoon, missä miksi ja milloin kyseistä ohjelmaa käytetään. Se saattaakin toimia ammattilaisbodarille, joka haluaa panostaa heikkoihin lihasryhmiin samalla kun ylläpitää muita. Tai sitten poimitaan se Kyykkysika 5000 -ohjelma, ja vedetään voimareeni 20minuutissa läpi ja ihmetellään mikä tässä oli vaikeata. Sitten kun ollaan hakattu päätä seinään vuosi, niin tajutaankin että ehkä tässä pitäisikin kehitellä jonkinlainen progressio ja tutustua itse voimareeniin.

Aika suoraan voisin kuitenkin väittää, että ne reeniohjelmat kulkee käsikädessä kehityksen kanssa. Aina kun taso nousee, niin vaihtuu myös ohjelman tyyli. Moni 4-jakoista paukuttava 5 vuotta reenannut karpaasi ei välttämättä enää muista, millä se suurin perusmassa hankittiin (tai millä se hankitaan nopeiten). Ja sitten se 1-jakoista puoli vuotta paukuttanut ei tiedä, että tämä 2,5kg rautaa tankoon per treeni ei enää toimikaan kuukauden päästä.

Loppujen lopuksi naturaalin kehoilukin on PIITKÄN aikavälin hommaa. Se, mitä tekee lyhyellä aikavälillä merkkaa aika vähän. Jos ny teen vaikka voimaohjelmaa sarjapainojen kasvattamiseksi, en tietenkään maksimoi lihaskasvuani. Se kuitenkin tällä lyhyellä aikavälillä, sillä varmasti noista isommista romuista on hyötyä jatkossa kun palaan hypertrofiareeniin. Ja sitten pitkällä aikavälillä ollaan paukuteltu kovia massatreenejä isommilla panoilla - joka sitten merkkaa. Tekee pääkopallekkin hyvää kokeilla vähän erilaista ja haastaa itseään uudella tavalla. Paljon muutakin saa nimittäin irti, kuin sitä voimaa tai lihasmassaa. Asiat kuten tietämys, kokemus, uudet tekniikat / liikevalikoimat kuitenkin rikastavat sitä saliuraa enemmän, kuin pari kiloa lihasta. Mikään ei ole surullisempaa kuin henkilö, jolla on vain se oma treenifilosofia ja kaikki muu on väärää.

 

[SivariKing]

Tekee pääkopallekkin hyvää kokeilla vähän erilaista ja haastaa itseään uudella tavalla. Paljon muutakin saa nimittäin irti, kuin sitä voimaa tai lihasmassaa. Asiat kuten tietämys, kokemus, uudet tekniikat / liikevalikoimat kuitenkin rikastavat sitä saliuraa enemmän, kuin pari kiloa lihasta. Mikään ei ole surullisempaa kuin henkilö, jolla on vain se oma treenifilosofia ja kaikki muu on väärää.

Aika hyvin sanottu. Pätee varmaan melkein jokaiseen elämän osa-alueeseen, että välillä on hyvä pysähtyä katselemaan myös ympärilleen, eikä vaan paahtaa sata lasissa putkinäköisesti kohti "tavoitetta". Eikä tossa täysiä vetämisessä mitään vikaa ole, mutta siinä vaiheessa, kun homma alkaa olla sitä, että vedetään täysiä päin seinää, niin saattaa käydä hassusti.

 

[mrNICEGUY]

Mielenkiintonen tutkimus osu silmään etsiessäni ihan eri juttuja.

Changes in human skeletal muscle ultrastructure and force production after acute resistance exercise


Abstract

Muscle ultrastructure and contractile properties were examined before and after a single bout of resistance exercise (8 sets of 8 repetitions at 80% of 1 repetition maximum). Eight untrained males performed the concentric (Con) phase of arm-curl exercise with one arm and the eccentric (Ecc) phase with the other arm. Needle biopsies were obtained from biceps brachii before exercise (Base), immediately postexercise from each arm (post-Con and post-Ecc), and 48 h postexercise from each arm (48 h-Con and 48 h-Ecc). Electron microscopy was used to quantify the presence of disrupted fibers in each sample. Analysis of variance revealed a greater (P < or = 0.05) proportion of disrupted fibers in post-Con, post-Ecc, 48 h-Con, and 48 h-Ecc samples compared with Base. Significantly more fibers were disrupted in post-Ecc (82%) and 48 h-Ecc (80%) samples compared with post-Con (33%) and 48 h-Con (37%), respectively. Voluntary and evoked strength measurements recovered to Base values within 24 h in the Con arm but remained depressed (P < or = 0.05) for 72–96 h in the Ecc arm. These data indicate that both the raising and lowering phases of weightlifting produced myofibrillar disruption, with the greatest disruption occurring during the lowering phase.

Changes in human skeletal muscle ultrastructure and force production after acute resistance exercise | Journal of Applied Physiology

Tästä voisi vetää semmosia johtopäätöksiä että etenkin isompijakosissa ohjelmissa missä lihaksien treenisykli on pidempi, kannattaisi keskittyä huomattavasti tarkemmin tuohon negatiiviseen vaiheeseen?