- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 6 279
Ilmeisesti on, kun ketjun aloittaja pyytää listaamaan OMIA treenifilosofioita ja perustelemaan niitä. Harvalla täällä kuitenkaan on varmaan ammattimaisesta treenaamisesta kokemusta sen vaatiman lääkityksen kera. Sulla ilmeisesti kuitenkin on ja tuo profiilikuva on netistä otettu kynäniska.
Ajatus tosiaan oli että ihmiset perustelisivat tekemisiään. Tuntuu hassulta että suurinosa tavoitteellisesti treenaavakin treenaa mututuntumalla. Kai sitä jotain teoriaa pitäisi jokaisella itseään kehittävällä olla että miten homman pitäisi toimia parhaiten. Aika usein kuulee että "tämä toimii mulla", okei se on ihan kiva mutta mikähän siinä lienee syynä että se toimii ja voisiko se toimia paremminkin.
Muistan kun alotin puntilla käynnin kaverin kanssa ja meillä oli sama treenifilosofia kuin varmaan suurimmalla osalla aloittelijoista. Eli enemmän on parempi ja mitä enemmän ja pidempiä treenejä ni sitä paremmin lihas kasvaa. Siinä sitten maattiin himassa kädet 45asteen kulmassa haupitsit tulehtuneina. Tossa välillä on ollut kaikenmaailman pumpin hakemista, niistä on jäänyt käteen vaan se että se tuntuu ja näyttää hyvältä kun on pumpissa. Varmaan joku psykologinen juttu vaan ja IMO kenenkään ei pitäisi pelkän pumpin ympärille mitään treeniä rakentaa, paitsi ehkä kevyitä viikkoja ja tuntumaa ym. höntsätreeninä.
Tämänpäivänen treenifilosofia mihin on vaikuttanut erinäiset artikkelit, tutkimukset ja oma kokemus on sellainen että eka treenataan lyhyet sarjat lähellä maksimeita että saadaan lihaksille kuormaa. Sen jälkeen pidempää sarjaa että saadaan mikrovaurioita. Loppuun yleensä erikoistekniikoita kidutusnegatiivisilla ja väliin jopa venytystä.
Sillon on hyvä treeni jos pystyn esim. tuhoamaan selän jo neljällä liikkeellä. Yleensä teen päälle vielä mavea pinnoilta niin että pidän jännityksen koko yläselällä ja rutistan kunnolla lapoja yhteen ylhäällä. Eli yleensä menee 5 liikettä. Hyvin on ainakin voimaa tullut selkään ja kai se jotenkin on turvonnutkin.