Väärät metodit

[Powerhousu]

Miks ei voida tehdä tällästä tutkimus asetelmaa:

1.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 5kpl
2.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 10kpl
3.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 15kpl
4.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 20kpl
5.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 25kpl

rir 1, 3-6vuotta reenitaustaa tempo räjähtävä supistus vaihe 1sek, venytysvaihe 2sek, 1sek puristus jännityksessä. kroppa jaetaan kahtia yläkerta-alakerta tai työntävät vetävät. treenejä 4kpl viikossa. Tutkimus min 3kk. lepotauot 2min.
Voimatestit alussa ja lopussa. Lihaksen paksuus mittaus ennen tutkimusta, viikolla 6. ja 3-4 pv tutkimuksen loputtua(reeni osuuden). Viikko 6. kevennys. Tadaa.

Minua 20 kertaa älykkäämmät ei saa tällästä aikaseks niin on jumalauta kumma. Loppuis arpominen ja vääntö.

Mietin eilen ihan samaa, että mikä siinä on niin hiton vaikeaa tehdä tutkimus mikä olisi edes lähellä todellisuutta. Niissä tuntuu aina olevan joku juttu mikä saa kyseenalaistamaan koko tuloksen.

Tosin mietin myöskin sitä, että onko koko asian tutkimisessa mitään mieltä. Siinä on kuitenkin niin paljon muuttujia matkalla, että yksi tutkimus mikä sanoo, että 13,7 sarjaa viikossa on paras tapa, ei saa varmaan ketään tekemään 13,7 sarjaa viikossa. Jos mä teenkin vähän eri temmolla, vähän puhtaampia tai likaisempia sarjoja, jos frekvenssi ei ole vakio, jos syön vähän eri tavalla... Tuo tutkimushan vastaa vain kysymykseen mikä sarjamäärä on keskimäärin paras jos on 3-6 vuotta treenannut mies joka treenaa kaksijakoisella kahden minuutin palautuksilla 10 toiston sarjoja temmolla 1,1,2, jättää yhden toiston varastoon ja pitää kahden minuutin sarjatauot. Se ei kerro mitään siitä, että juuri tämä tapa on se paras. Entä jos toistomäärä muuttuu, jolloin volyymi muuttuu? Entä jos tempo on hitaampi, eli tut korkeampi? Mitä tapahtuu sarjamäärälle?

Entä ne yksilölliset erot? Vaikka tutkimus sanoisi, että ihmisillä keskimäärin 13,7 sarjaa on paras, niin mistä minä tiedän olenko keskiverto vai riittääkö mulle 5 sarjaa? Se pitää joka tapauksessa kokeilla ja silloin koko tutkimuksella saa pyyhkiä persettä. Ja se omakohtainen tutkiminen on sitten taas asia erikseen. Se vasta epätarkkaa onkin. Mä olen tutkiskellut oman kropan treenivastetta parikymmentä vuotta, mutta en silti rehellisesti sanottuna tiedä mikä on mulle paras tapa. Osaan mä sanoa miltä musta just nyt tuntuu olevan paras, mutta ei mulla ole mitään keinoa todentaa olevani oikeassa.

 

[maltsu]

Mietin eilen ihan samaa, että mikä siinä on niin hiton vaikeaa tehdä tutkimus mikä olisi edes lähellä todellisuutta. Niissä tuntuu aina olevan joku juttu mikä saa kyseenalaistamaan koko tuloksen.

Tosin mietin myöskin sitä, että onko koko asian tutkimisessa mitään mieltä. Siinä on kuitenkin niin paljon muuttujia matkalla, että yksi tutkimus mikä sanoo, että 13,7 sarjaa viikossa on paras tapa, ei saa varmaan ketään tekemään 13,7 sarjaa viikossa. Jos mä teenkin vähän eri temmolla, vähän puhtaampia tai likaisempia sarjoja, jos frekvenssi ei ole vakio, jos syön vähän eri tavalla... Tuo tutkimushan vastaa vain kysymykseen mikä sarjamäärä on keskimäärin paras jos on 3-6 vuotta treenannut mies joka treenaa kaksijakoisella kahden minuutin palautuksilla 10 toiston sarjoja temmolla 1,1,2, jättää yhden toiston varastoon ja pitää kahden minuutin sarjatauot. Se ei kerro mitään siitä, että juuri tämä tapa on se paras. Entä jos toistomäärä muuttuu, jolloin volyymi muuttuu? Entä jos tempo on hitaampi, eli tut korkeampi? Mitä tapahtuu sarjamäärälle?

Entä ne yksilölliset erot? Vaikka tutkimus sanoisi, että ihmisillä keskimäärin 13,7 sarjaa on paras, niin mistä minä tiedän olenko keskiverto vai riittääkö mulle 5 sarjaa? Se pitää joka tapauksessa kokeilla ja silloin koko tutkimuksella saa pyyhkiä persettä. Ja se omakohtainen tutkiminen on sitten taas asia erikseen. Se vasta epätarkkaa onkin. Mä olen tutkiskellut oman kropan treenivastetta parikymmentä vuotta, mutta en silti rehellisesti sanottuna tiedä mikä on mulle paras tapa. Osaan mä sanoa miltä musta just nyt tuntuu olevan paras, mutta ei mulla ole mitään keinoa todentaa olevani oikeassa.

Mun mielestä tämä tutkimus ei voi antaa järkevää dataa kuin ainoastaan siitä mitä tutkitaan, eli failuretreenaamisesta juuri tuolla tavalla kuin millä he treenaavat. Jos asiaa halutaan tutkia eteenpäin pitää tehdä juuri noita laitteita, juuri tuolla tavalla tehdyillä toistoilla ja muuttaa vaikka viikot rpe 7-8-9-failure-kevyt. Sitten vertaa tuohon alkuperäiseen tutkimukseen tuloksia. Ihan varmasti alkaa nuo graafipalikat kasvamaan eri lailla oikealle.

Työsarjoja voi (ja pitää?) olla eri tasoisia vaatimuksiltaan (rpe) niin eihän ne tietenkään vastaa toisiaan. Esim. jos tekee penkissä 6x2 -> 6x6 ja joku toinen tekee samalla prosentilla vain kutosia, niin se toinen varmaankin tekisi 2x6 -> 6x6 progression tjsp. Eli paljon vähemmän sarjoja. Mutta loppupeleissä suhtkoht saman duunin. Tästäkin voisi tehdä tutkimuksen ja saada järkevää dataa.

Mutta miksi pitää etsiä jotain maagista kaikkeen tasapäistettyyn treenaamiseen jokaiselle liikkeelle (ja liikecombolle) ja ihmiselle sopivaa yleistotuutta sarjamääristä?

Kyllähän tuo tutkimus antaa tuollaisesta tasapäistetystä failuretreenaamisesta jotain dataa, mutta se että nämä tutkijat edes pohtivat onko tämä jokin yleismaailmallinen sarjamäärätotuus ja luulevat sitä selvittävänsä, osoittaa että ymmärrys ja perustiedot tutkittavasta alasta ovat liian vähäisiä mielekkääseen koejärjestelyjen tai kysymyksenasettelun tekoon tai saatujen tulosten ymmärtämiseen.

 

[jto]

Näinpä näin. Nää yksilöllisyydet näkisin aikalailla tärkeimmäksi tekijäksi valmennustyössä. Oho... en kai vähä toista täällä itteeni...? No meniskö pikkuhiljaa jengillä päähän mokoma jankuttaminen. Kannattaa lukaista myös mun kirjoittama luku yksilöllisyydestä VK-kustannuksen Voimaharjoittelu -kirjasta.

Tutkimuksissa ei kuitenkaan voida edetä kaikkia miellyttävällä tavalla, vaan etsitään/pohditaan tiettyjä mahdollisuuksia/tuloksia ja muuttujia kannattaa sillon olla mahdollisimman vähän ja nekin kontrollissa. Jos haluaa tehdä omanlaisensa, vapaus siihen on, mutta aika iso homma mokomassa on myös.

Tuo nostovaiheen "hitaus" ei tuossa ratkaise juuri mitään eikä ainakaan poista tulosten relevanttiutta. Veikkaisin myös, että tutkijoissa on suht lähellä voimaharjoittelua olevia ihmisiä, jos mokoma aihe heitä kiinnostaa edes.

 

[maltsu]

Meniskö näin parhaiten kohdilleen:
Oikea vastaus kysymykseen sarjamääristä: "it depends".
Ja jatkokysymykseen mistä riippuu, niin vastaus voisi olla vaikkapa "ihan kaikesta".
=D

En vaan ymmärrä miten ihmeessä nuo tutkijat etsivät aina jotain Suurta Totuutta kaikesta kaikille. Nuo tutkimukset pitäisi tehdä vakioiden ihan kaikki ja vertaillen tutkia yhtä treenityylin muuttujaa ja mielellään ei mitään hatusta heitettyä, vaan sellaisia juttuja millä käytännössä väitetty/todettu hyötyjä. Olis paljon mielenkiintoisempia, nyt niissä häärätään jotain omituista ja sitten julistetaan ympäripyöreitä.

 

[Täysiii!]

Tutkijat ei välttämättä etsi mitään suurta totuutta, varsinkaan kaikesta kaikille. Tutkijat tutkivat eri menetelmillä isojen kokonaisuuksien eri osa-alueita. Kun näistä eri osa-alueista ollaan saatu paljon dataa voidaan esimerkiksi meta-analyysien kautta tehdä laajempia päätelmiä. Täydellistä tämä ei tietenkään ole. Jostain meidän on kuitenkin aloitettava. Kokeellisessa tutkimusasetelmassa tutkijan pitää pystyä manipuloimaan muuttujaa/muuttujia ja kyettävä mittamaan vaikutusta jollain mittarilla. Lisäksi pitäisi vielä kontrolloida muita muuttujia mahdollisimman hyvin. Vaikeaa hommaa. Yksilöllisyys on tietenkin hyvin tärkeää mutta jos me haluamme lähestyä voimaharjoittelua/lihasten kasvatusta/ravintoa/ihanmitävaan tieteellisellä tavalla emme voi keskittyä pelkästään anekdootteihin vaikka niistäkin voi ammentaa informaatiota. Itse en ole sitä mieltä, että kaikesta pitäisi pyrkiä tekemään eksaktia tiedettä mutta se on sitten eri asia.

Tutkimuksia lukiessa olisi hyvä jos olisi edes jonkinlainen ymmärrys tilastotieteestä. Erilaisia käppyröitä on todella helppoa käyttää vääristämään kerättyä dataa joko tahallisesti tai tahattomasti. En nyt viitannut mihinkään tiettyyn tutkimukseen missään vaiheessa tätä postausta, tää oli enemmänkin tällaista kirjoittelua vaan kun niin moni netissä tuntuu postailevan kaikenlaisia tutkimuksia ja olevan niin innoissaan niistä.

 

[mikasa90]

Tämmöne osu silmään.

Uraauurtava tutkimus: Jalkatreeni elintärkeää aivojen ja hermoston terveydelle

Uusi tutkimus osoittaa, että neurologinen terveys on yhtä riippuvainen kehon suurten jalkalihasten lähettämistä signaaleista kuin aivojen käskyistä lihaksille.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Zerro]

Miks ei voida tehdä tällästä tutkimus asetelmaa:

1.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 5kpl
2.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 10kpl
3.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 15kpl
4.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 20kpl
5.ryhmä toistot 8-12 sarjoja viikossa 25kpl

rir 1, 3-6vuotta reenitaustaa tempo räjähtävä supistus vaihe 1sek, venytysvaihe 2sek, 1sek puristus jännityksessä. kroppa jaetaan kahtia yläkerta-alakerta tai työntävät vetävät. treenejä 4kpl viikossa. Tutkimus min 3kk. lepotauot 2min.
Voimatestit alussa ja lopussa. Lihaksen paksuus mittaus ennen tutkimusta, viikolla 6. ja 3-4 pv tutkimuksen loputtua(reeni osuuden). Viikko 6. kevennys. Tadaa.

Minua 20 kertaa älykkäämmät ei saa tällästä aikaseks niin on jumalauta kumma. Loppuis arpominen ja vääntö.

Aika iso este tulee olemaan jo tutkimuksen koko. Jos haluttaisiin edes 10 koehenkilöä / ryhmä niin pitäisi kolmeksi kuukaudeksi saada rekrytoitua 50 koehenkilöä, jolla on 3–6 vuotta voimaharjoittelutaustaa. Taitaa olla aika tekemätön paikka.

 

[mikasa90]

View: https://www.instagram.com/p/B9Rv12WqiS9/?igshid=1bbosd6phye7r

 

[mikasa90]

Progressive Resistance Training Volume: Effects onMuscle Thickness, Mass, and Strength Adaptationsin Resistance-Trained Individuals

Daniel Aube,1Tanuj Wadhi,1Jacob Rauch,1Ashmeet Anand,1Christopher Barakat,1Jeremy Pearson,1Joshua Bradshaw,1Spencer Zazzo,1Carlos Ugrinowitsch,2and Eduardo O. De Souza

Progressive Resistance Training Volume: Effects on Muscle... : The Journal of Strength & Conditioning Research

This study investigated the effects of 12-SET, 18-SET, and 24-SET lower-body weekly sets on muscle strength and mass accretion. Thirty-five resistance-trained individuals (one repetition maximum [1RM] squat: body mass ratio [1RM: BM] = 2.09) were randomly divided into 12-SET: n = 13, 18-SET: n =...

journals.lww.com

''approximately one third of our sample (i.e., 34.2%) reduced theirweekly sets during the experimental groups. Therefore, we needto certify that experimental units increase work performed com-pared with their PSN to gain a better insight on the effect of RTvolume on muscle hypertrophy.In conclusion, although all of the groups increased maximumstrength, our results suggest that approximately 18 weekly setstargeting the quadriceps muscle may optimize the gains in backsquat 1RM in resistance-trained individuals. Our result alsosupport that differences in work performed, measured by weeklynumber of sets per muscle group and VL, did not impact the gainsin MT and region of interest fat-free mass in subjects who cansquat more than twice their body mass. Although, our findingssuggest the presence of a ceiling effect for such population thatperforming 12–24 weekly sets per muscle and VL ranging from191,648 to 386,374 kg will produce similar muscle mass accre-tion outcomes in lower-body muscles. The effects of increasingweekly sets proportionally to what the subjects were previouslyperforming would provide a better insight on the effects ofvarying training volumes on muscle hypertrophy.Practical ApplicationsAlthough maximum strength significantly increased in allexperimental groups, strength and conditioning professionals,as well as practitioners aiming at improving 1RM squat,should consider performing the middle dose range (e.g., 18weekly sets) as we observed the largest effects. Concerninghypertrophic adaptations, when training lower-body musclestwice a week over an 8-week training block (i.e., 16 trainingsessions), they should be aware that more sets per musclegroup per week might not translate in enhanced musclegrowth for highly trained individuals (i.e., 1RM:BM.2.0).Therefore, the prescription of RT volume needs to be in-dividualized as the responses to a given volume may varyconsiderably across resistance-trained individuals. However,when more work is necessary to achieve a specific goal, indi-viduals who squat twice their body mass can handle moreweekly sets as well as more VL without increasing RPE and FSor performance and morphological adaptations duringa short-term training regimen (i.e., 8 weeks). ''

 

[jto]

Näitä tutkimusakstrakteja on aika turha tänne heitellä. Ite ainakin nään ne kovasti turhiksi. Tässä touhussa on ihan oikeesti se yksilöllisyys otettava päällimmäiseksi jutuksi omia treenejään suunnitellessa, ellei joku muu niitä tee. On niin paljon kiinni siitä, miten tiukkoja noi sarjat on ja mikä sisältö muutenkin, mikä on treenaajan tausta treenien jne suhteen. Näkisin yleisneuvonakin aika irrelevantteina noi pelkät sarjamäärät (!!!). Ihan vaan sekoittaakseni pakkaa, vertaan kolmea herraa, joilla kyykyn kehitys on ollut suht samaa viimesen 11-12kk ja yleiset sarjamäärät hyvinkin erilaisia:
A: 1x190, 5x160 --> 1x230, 5x195. Kyykkyä 2x/ vko. 3-4 työsarjaa/ treeni. Failureen (testi tms) joka toinen tai kolmas kk.
B: 1x225, 5x190 --> 1x250, 5x220. Kyykkyä 3x/ 2 vkoa. 1-3 työsarjaa/ treeni. Failureen joka kolmas kk.
C: 1x170, 5x150 --> 1x210, 5x180. Kyykkyä 3x/ vko. 4-6 työsarjaa/ treeni. Failureen kerran kuussa.

 

[mikasa90]

Näitä tutkimusakstrakteja on aika turha tänne heitellä. Ite ainakin nään ne kovasti turhiksi. Tässä touhussa on ihan oikeesti se yksilöllisyys otettava päällimmäiseksi jutuksi omia treenejään suunnitellessa, ellei joku muu niitä tee. On niin paljon kiinni siitä, miten tiukkoja noi sarjat on ja mikä sisältö muutenkin, mikä on treenaajan tausta treenien jne suhteen. Näkisin yleisneuvonakin aika irrelevantteina noi pelkät sarjamäärät (!!!). Ihan vaan sekoittaakseni pakkaa, vertaan kolmea herraa, joilla kyykyn kehitys on ollut suht samaa viimesen 11-12kk ja yleiset sarjamäärät hyvinkin erilaisia:
A: 1x190, 5x160 --> 1x230, 5x195. Kyykkyä 2x/ vko. 3-4 työsarjaa/ treeni. Failureen (testi tms) joka toinen tai kolmas kk.
B: 1x225, 5x190 --> 1x250, 5x220. Kyykkyä 3x/ 2 vkoa. 1-3 työsarjaa/ treeni. Failureen joka kolmas kk.
C: 1x170, 5x150 --> 1x210, 5x180. Kyykkyä 3x/ vko. 4-6 työsarjaa/ treeni. Failureen kerran kuussa.

Mutta kyllähän jotkut suuntaviivat on silti oltava. Tuolta pystymetsästä tuleva saattaa olla aivan kujalla mitämissäjamillon. Kyllähän tilastollisesti mediaani voidaan vetää. Ja jos 80% menee siihen yleiseensuositukseen niin yksilöiden on alussa mun mielestä turha lähteä suositusten molemmilta ulkopuolilta tekemään. (jos ajatelllaan et se joku yleinen suositus on se 10-20 set niin en ensimmäisenä lähtis suosttelemaan 5settiä tai 30ntä settiä.)

Kun tuolla tasolla ollaan, niin yksilöiden täytyykin tehdä henkilökohtasia juttuja. Suurinosa ei ota 190kg kyykystä.

 

[jto]

Toki. Lähinnä hain tossa sitä, että se 5, 10, 15, 20, 50 tms sarjaa voi olla niin täysin erilainen palautumiselle ja kehitykselle riippuen siitä, mikä sen sisältö (pituus ja tiukkuus) on. Pystymettästä ny salille menevä tuppaa tekeen muutenkin mitä sattuu, joten ei se eksakti sarjamäärä juuri paina niinkää. Tilastollista mediaania ku aattelen omalla jengillä, TYÖSARJOJA esim kyykyssä tulee suurimmalle osalle 6-10/ vko ja yleensä jaettuna 2-3 eri versioon.

 

[Powerhousu]

Mutta kyllähän jotkut suuntaviivat on silti oltava. Tuolta pystymetsästä tuleva saattaa olla aivan kujalla mitämissäjamillon. Kyllähän tilastollisesti mediaani voidaan vetää. Ja jos 80% menee siihen yleiseensuositukseen niin yksilöiden on alussa mun mielestä turha lähteä suositusten molemmilta ulkopuolilta tekemään. (jos ajatelllaan et se joku yleinen suositus on se 10-20 set niin en ensimmäisenä lähtis suosttelemaan 5settiä tai 30ntä settiä.)

Kun tuolla tasolla ollaan, niin yksilöiden täytyykin tehdä henkilökohtasia juttuja. Suurinosa ei ota 190kg kyykystä.

Noissa on vain se ongelma, että tutkimuksista voi saada tietoa hyvin pienestä kokonaisuudesta irrallaan olevasta asiasta kerrallaan. Tutkimus voi kertoa, että 10 sarjaa on paras jos tehdään liikkeitä x, y ja z kaksi kertaa viikossa sarjatiukkuudella RIR 3. Mutta mitä jos tehdäänkin kolme kertaa viikossa? Mitä jos sarjatiukkuus on RIR 1? Mitä jos tehdäänkin muita liikkeitä? Mitä jos tehdään enemmän liikkeitä? Mitä jos muutetaan tempoa? Mitä jos muutetaan TUTia? Mitä jos lisätään erikoistekniikoita? Muuttujia on niin tuhoton määrä, että lopullista vastausta ei voi saada, eikä yksi sarjamäärään vastausta etsivä tutkimus ole kohta edes suuntaa antava. Eli niin kuin tuossa aiemmin jo sanoin.

 

[mikasa90]

Noissa on vain se ongelma, että tutkimuksista voi saada tietoa hyvin pienestä kokonaisuudesta irrallaan olevasta asiasta kerrallaan. Tutkimus voi kertoa, että 10 sarjaa on paras jos tehdään liikkeitä x, y ja z kaksi kertaa viikossa sarjatiukkuudella RIR 3. Mutta mitä jos tehdäänkin kolme kertaa viikossa? Mitä jos sarjatiukkuus on RIR 1? Mitä jos tehdäänkin muita liikkeitä? Mitä jos tehdään enemmän liikkeitä? Mitä jos muutetaan tempoa? Mitä jos muutetaan TUTia? Mitä jos lisätään erikoistekniikoita? Muuttujia on niin tuhoton määrä, että lopullista vastausta ei voi saada, eikä yksi sarjamäärään vastausta etsivä tutkimus ole kohta edes suuntaa antava. Eli niin kuin tuossa aiemmin jo sanoin.

Tai sitten tutkimuksia voi aatella tavalla kuin palapelin paloja- kun paloja on riittävästi, jossain vaiheessa se kokonaiskuvapaljastuu. Eihän yksittäinen palanen tuhannen palanpalapelistä paljoakerro

 

[Powerhousu]

Tai sitten tutkimuksia voi aatella tavalla kuin palapelin paloja- kun paloja on riittävästi, jossain vaiheessa se kokonaiskuvapaljastuu. Eihän yksittäinen palanen tuhannen palanpalapelistä paljoakerro

Onnea sitten vain 1000 palan palapelin kasaamiseen, mistä puuttuu tuhannen vuoden kuluttuakin vielä puolet paloista. Ja kulmapalat. Mitä enemmän mä tuota asiaa mietin, niin sitä mahdottomammalta tuntuu, että noista saataisiin ikinä mitään käytännöllistä tietoa.

 

[mikasa90]

Onnea sitten vain 1000 palan palapelin kasaamiseen, mistä puuttuu tuhannen vuoden kuluttuakin vielä puolet paloista. Ja kulmapalat. Mitä enemmän mä tuota asiaa mietin, niin sitä mahdottomammalta tuntuu, että noista saataisiin ikinä mitään käytännöllistä tietoa.

Aika paljon oleellista me tiedetään jo... en mä tiiä- 50-60vuodessa. 50-60 vuodessa opittu lihaksen kasvatuksesta aika paljon. Ihan suht isoja tuolla olympia rivistössä jo nyt on. ;)

 

[Bådieinari]

Tutkimukset ovat mielenkiintoisia mutta ne harvoin tuo mitään lisäarvoa. Ensinnäkin ne ovat usein lyhyitä eikä osallistujista saa selvää millä tasolla ne on. Mielummin kuuntelen esim Utin tai Mike Israetelin juttuja. Lyhyesti sanottuna niin niin kauan kuin tulee progressiota niin ollaan oikealla tiellä. 4-20 toistoa 6-30 sarjaa.

 

[JP Fux]

Tukimukset on hyviä, ja hienoa että tutkitaan, mutta kun se lihaksen kasvu ei kuitenkaan ole mitään rakettiedettä, omastakin mielestä semmosen palapelin kasaaminen on aika turhaa hommaa. Toki jos sitä pitää työkseen tehdä, sitten se on kasattava, mutta jos etsii itselleen jotain uskomatonta ja tieteen tukemaa treenifilosifiaa, jolla kasvaa uudeksi Ronnie Colemaniksi, sitten puhutaan ajan hukkaamisesta vain.

Homma vielä helpottuu hurjasti, jos puhutaan meistä "taviksista". Jos esim se sarjamäärä vaikka olisikin optimaalinen seitsämänä, teen kuitenkin kahdeksan, niin se saatu hyöty tekemällä juuri se maaginen oikea luku, on niin järkyttävän pieni, että isossa kuvassa siitä ei ole kuin aivan minimaalinen hyöty.

Treenitietoisuus tai lihaskasvun mekanismit ei ole tässä 50 vuoden aikana kyllä aivan järkyttäviä muuttuneet / kehittyneet. Esimerkkinä nyt vaikka keskivertogeenit omaavat isot naturaalit: Ne reenaa edelleen isoilla painoilla ja isoilla liikkeillä ja vaihtuvilla sarja / toistomäärillä. Ei tässä nyt puhuta esim mistään tietotekniikan harppauksista vaikka pientä kehitystä toki on tälläkin saralla tullut. Aineet ovat kyllä kehittyneet sitten Arskan jne aikojen ja lajin pariin hakeutuu enemmän harrastajia, joten toki sieltä niitä GENEETTISESTI lahjakkaita (= isompia ukkoja) lavalle öljyttynä kömpii.

Ite uskon että seuraava isompi juttu lihaksen kasvatuksessa tulee olemaan joku geenimanipulaatio tms, eikä se että yhtä äkkiä keksitään joku maaginen treenityyli rakentaa lihasta.

 

[Powerhousu]

Aika paljon oleellista me tiedetään jo... en mä tiiä- 50-60vuodessa. 50-60 vuodessa opittu lihaksen kasvatuksesta aika paljon. Ihan suht isoja tuolla olympia rivistössä jo nyt on. ;)

Niin ollaan, mutta miten paljon ihan oikeiden tutkimusten ansiosta?

 

[Bådieinari]

Kehot eivät tule muuttumaan mutta aineita tulee lisää. Sitten kun treenivuosia on takana yli kymmenen niin taitaa olla ihan hyvä että on jonkinlainen suunnitelma muuta kuin että "tapetaan lihakset 5-jakoisella" varsinkin kun kehitystä ei juurikaan saa.