Uusi puolue suunnitteilla suomeen: Edistyspuolue

[Stagno]

Tälläisen viron maataloustukijaisista: http://www.caledonia.org.uk/sarv01.htm on ne ilmeisesti aika nollissa joskus olleet, mutta kyllä niitä siellä näytetään maksettavan. Tuolla http://vapaasana.net/artikkelit/201...pitalismista-ei-teollisesta-vallankumouksesta oli myös leuhutettu sillä ettei virossa tukia makseta eli ilmeisesti tuo on jotain liberaalien keittoon lipsahtanutta disinformaatiota ellei peräti suoranaista valehtelua. Se ei kuitenkaan poista sitä että jos haluaa ylikallista ruokaa, ylituotannon polttamista roviolla maataloustuet ovat mitä näppärin keino sen saavuttamiseen.

 

[jf1]

Erittäin hienoa, että tämä ketju on pysynyt aktiivisena! Yritän aina säännöllisesti käydä tsekkaamassa tämän ja vastailemassa.

Kehitystuet, investointituet, starttiraha, vientiluotot, ESR -rahalla pyöritetyt hankkeet jne. Minä puhuin tuista, sinä suorista tuista. Minusta juuri nuo epäsuorat tuet ovat vielä pahempia kuin suorat tuet. On populistista puhua esimerkiksi maataloustuesta samaan aikaan kun ESR -tuen voimin pyöritetään maailman turhimpia hankkeita joiden avulla tuki valuu ihan sinne yhden hengen konsulttifirmaan asti. Esimerkiksi ilman ESR -tukea ei olisi olemassa tämän hetken suuruista konsulttifirmojen armeijaa jota pidän tämän päivän pahimpana yhteiskunnan syöpänä

Tottakai kaikki yritystuet ovat yhtä väärin ja yhtä vahingollisia Suomelle, ei pelkästään maataloustuet. Luonnollisesti kannatamme kaikkien yritystukien vaiheittaista lopettamista.

Yritys- ja maataloustukiin liittyvä keskustelu ja ajatusmaailma tuntuu liittyvän siihen, että ihmiset uskovat näiden tukien todella tukevan tai siis auttavan kyseistä alaa. Mutta ensinnäkin, mistä nämä tuet tulevat? Nehän tulevat meiltä, kuluttajilta. Eli jokainen tukieuro mitä kuluttajien taskuista viedään ja annetaan tuettaville aloille, on aina euroja, jotka ovat poissa ihmisten itsensä ostovoimasta. Jos viranomainen päättää, että alaa X jokainen suomalainen tukee määrällä Y euroa vuodessa, nämä Y euroa ovat väistämättä ja automaattisesti pois ihmisiltä ja tätä he kompensoivat vähentämällä kulutustaan. Jo pelkästään asiaa näin tutkimalla on selvää, että eivät mitkään yritystuet todellisuudessa tue mitään, kyse on kuin hölmöläisestä joka yritti pidentää peittoaan leikkaamalla palan peiton yläpäästä ja ompelemalla sen peiton alapäähän.

Mutta tukiasia ei edes ole näin harmiton, kuin vain rahan siirtoa ihmisiltä yrityksille. Yritystuet ovat erittäin vahingollisia, koska ne siirtävät talouden toimintaa kuluttajilta virkamiehille ja poliitikoille. Poliitikot voivat täysin kaikkea järkeä uhmaten keksiä, että Suomessa pitää tuottaa tuotetta Z ja nämä tukirahat yleensä sattumalta suunnataan poliitikon omalle vaalipiirille, jossa täysin järjettömän tuotteen Z valmistaminen on vielä erityisen typerää. Tämä aiheuttaa sen, että ihmisiltä viedään rahaa, tätä rahaa käytetään täysin väärän tuotteen valmistamiseen, täysin väärällä tavalla ja väärässä paikassa.

Tukien kannattajat näkevät tämän niin, että tässä luotiin työllisyyttä. Kyllähän tuotetta Z tarvitaan ja nyt tukien ansiosta sen tuotanto työllistää tuhansia ihmisiä!

Mutta eihän tämä ole mitään todellista tuotantoa vaan tempputyöllistämistä pahimmasta päästä! Jos ihmiset todella tarvitsevat ja haluavat näitä tuotteita, he olisivat valmiita kyllä maksamaan niistä myös vapaaehtoisesti. Kun ihmiset maksavat itse haluamistaan tuotteista, tuotanto muodostuu tavalla, joka on kaikista tehokkainta eli esimerkiksi luonnonresursseja vähiten käyttävää, sekä tietysti halvimmalla tavalla. Tällöin syntyy oikeita, kestäviä työpaikkoja sekä tuotteita, joita ihmiset todella tarvitsevat. Eikä tuotteita, joita joku byrokraatti on päättänyt, että ihmiset tarvitsevat ja joita pitää tämän vuoksi tuottaa tietyssä paikassa tietyllä tavalla.

Mikään yritystuki ei ole luonut ikinä Suomeen ainuttakaan työpaikkaa. Ne ovat vain siirtäneet työpaikkoja järkevistä ja tuottavista toimista vähemmän järkeviin ja vähemmän tuottaviin toimiin.

Tästä vahvistetut laskelmat, kiitos!

1) paljonko maksaisi jos maataloudesta välillisesti ja välittömästi elantonsa saavat siirtyisivät kertarysäyksellä kortistoon? Noin 150 - 200 tuhatta ihmistä perheineen, laskentatavasta riippuen.

2) Paljonko maksaa, jos tulevaisuudessa ostamme joka ainoan elintarvikkeen ja niiden raaka-aineen ulkomailta?

Helppo on hesalaisen insenjöörin heittää ajatuksia mutta löytyykö numeraalista faktaa pohjaksi?

1) Ensinnäkään maataloustukien lopettaminen ei edelleenkän lopettaisi Suomesta maataloutta. Maatalous ei loppunut esimerkiksi Virosta, josta maataloustuet poistettiin 1990-luvulla. Tukien lopettaminen lopetti ainoastaan epätehokkaat maatilat, toimivat tilat, jotka tuottivat ihmisten haluamia tuotteita päinvastoin kehittyivät.

2) Jälleen rakennat kysymyksesi sen varaan, että tukien lopettaminen lopettaisi kaiken maataloustuotannon Suomesta. Toisekseen, ruuan ostaminen ulkomailtahan on halvempaa mitä tuottaminen Suomessa! Tämän vuoksihan tukia ylipäänsä jaetaan, jotta voitaisiin keinotekoisesti ylläpitää tuotantoa Suomessa, vaikka se olisi järkevää ja halvempaa muualla.

Tässä vähän lukuja:
Tällä hetkellä maataloustuet maksavat 4 miljardia euroa vuodessa, eli jokainen suomalainen työikäinen maksaa 1500 euroa joka vuosi siitä, että virkamiehet ja poliitikot saavat määrätä minkälaisia maataloustuotteita Suomessa tuotetaan. Sen sijaan, että voisit itse päättää asiasta omilla ruokakauppaostoksillasi.

Jos nyt leikitään, että 200.000 ihmistä todella jäisi työttömiksi tukien lopettamisen vuoksi, vaikka heille maksettaisiin 1000 euroa kuussa työttömyystukea, se tulisi maksamaan "vain" 2.4 miljardia euroa vuodessa eli huomattavasti tukia vähemmän. Joten vaikka kaikki nämä ihmiset jäisivät työttömiksi (mitä ei tulisi tapahtumaan), se tulisi silti meille halvemmaksi!

Toisessa kysymyksessäsi kysyt paljonko maksaisi tuoda kaikki ruoka Suomeen. Tämä kysymyshän on täysin epäolennainen, koska tälläkin hetkellä kuluttajat itse ostavat ruokansa kaupasta, ei niitä makseta maataloustuista. Maataloustukien vuoksi kaupoissa on paljon epätehokkaasti tuottuja suomalaisia elintarvikkeita, eli sen sijaan, että kaupassa olisi myös vaikkapa 6 euroa kilolta maksavia suomalaisia kasvihuonetomaatteja, siellä olisi todennäköisesti vain 3 euroa kilolta maksavia espanjalaisia tai hollantilaisia tomaatteja. Vaikka kaikille suomalaisille maksettaisiin ruoka pöytään maataloustuilla, kai nyt on itsestään selvää, että sekin tulisi halvemmaksi tehdä ulkomaalaisella ruualla?

Täh?

------------------

Lue ekaksi

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts121.pdf

ja siitä sivu 8:

"Virossa maksettavia maataloustukia ovat mm. CAP-tuki, luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki, hylätyn maan metsitystuki, tuki tiloille joka on käynyt läpi uudelleenjärjestelyn, tuki laadun parantamiseen, sekä suorien tukien lisäosat. Lisäksi maksetaan kansallisia tukia viljalle ja eläimille.!"

Niin, kuten sanoin, että Virossa lopetettiin maataloustuet 1990-luvulla. Sittemin EU-jäsenyyden myötä EU pakotti Viron jälleen maataloustukijärjestelmään.

Pystytkö todistamaan etteivät perustaneet? Jos ameriikan serkkuihin on uskomista on tätä tapahtuu nykyäänkin Yhdysvalloissa. Ja miksei tapahtuisi kun sitä tapahtuu täälläkin. Pieni paikka kunta, työttömyys reilusti alle maan keskitason, kourallinen todellisia työnantajia. Sopineet keskenään ettei palkata toisten työntekijöitä.

Mainitsin 1800-luvun Yhdysvallat, koska se on hyvä esimerkki erittäin vapaasta yhteiskunnasta. Se oli lähes puhdas markkinatalous, vapautta varjosti lähinnä orjuus, sekä tuontitavaroiden tullit. Kyseisenä aikana varmasti yritykset yrittivät muodostaa kartelleja palkkojen laskemiseksi - yrittäjänhän kannattaa aina pyrkiä laskemaan palkkakulujaan. Mutta erittäin vapailla markkinoilla tämä ei yksinkertaisesti onnistu, koska mikäli yritys alentaa palkkojaan keinotekoisen alas, tämä vain antaa yrityksen kilpailijoille kilpailuedun työnantajana jolloin se voi haalia itselleen parhaat kyseisen palkkoja laskevan yrityksen työntekijät.

Jos kuvitellaan, että kaikki paikkakunnan yritykset ovat mukana tässä kartellissa, tällöin työntekijät voivat helpon markkinoille tulon vuoksi perustaa itse oman, kilpailevan yrityksensä tai vaihtoehtoisesti muuttaa muualle paremman palkan perässä.

Kuten sanoin, kyseisenä ajanjaksona työntekijöiden palkat kehittyvät Yhdysvalloissa paremmin mitä samana ajanjaksona Euroopassa. Jos vapaa markkinatalous johtaisi palkkoja polkeviin kartelleihin, työntekijöiden palkkojen nopea kehittyminen ei olisi voinut tapahtua. Voin kaivaa tästä esiin numerot ja kuvaajatkin, jos haluat.

jf1 sulla on ihan hyviä ajatuksia ja toivotan menestystä puolueellesi, on ihan hyvä että yksilön oikeuksia alettaisiin arvostamaan jatkuvan holhoamisen sijaan.

Kiitos! Jos haluat auttaa, käy allekirjoittamassa kannattajakortti. Sen voi tehdä osoitteessa www.kannattajakortti.fi, eikä se maksa mitään eikä sido mihinkään (et liity jäseneksi tms)

Tuolla alumpana oli jotain juttua, että kannatat vapautta polttaa tupakkaa. Mikäs mielipiteesi on kannabikseen, kokkeliin ja heroiniin? Saisiko kukatahansa verotmaksava henkilö myydä ja käyttää näitä aineita? Vai astuuko tässä voimaan jokin sääntely?

En sanoisi, että kannatan "vapautta polttaa tupakkaa". Kannatan sitä, että jokainen täysi-ikäinen saa tehdä omalle keholleen mitä haluaa, mutta ilman, että aiheuttaa selvästi haittaa muille. Tietysti se missä vaiheessa ihmisen vaikutus toiseen muuttuu "haitaksi" on usein vaikeasti määriteltävä asia.

Esimerkiksi se, että joku omassa kodissaan polttele kannabista tai käyttää mitä tahansa muuta ainetta ei aiheuta haittaa kellekään toiselle.

Joten kyllä, kannatan henkilökohtaisesti kaikkien huumeiden laillistamista. Jälleen tämä saattaa kuulostaa radikaalilta ja täysin utopistiselta ajatukselta mutta muistuttaisin, että Suomessa kuten kaikissa länsimaissa huumeet olivat täysin laillisia useiden vuosisatojen ajan. Esimerkiksi Suomessa heroiini poistui myynnistä vasta 1950-luvulla. Ja tottakai, kun huumeet olivat laillisia, niistä aiheutui haittaa - tämän vuoksihan ne alunperin kiellettiin. Mutta oleellista on nähdä, että huumeiden ollessa laillisia, niiden aiheuttamat haitat olivat muro-osa niistä haitoista mitä ne nyt, laittomina aiheuttavat.

Edistyspuolueen virallinen kanta on, että miedot huumeet, kuten kannabis, tulisi laillistaa. Ei siksi, että kannattaisimme huumeita tai huumeiden käyttöä vaan siksi, että näin saisimme minimoitua huumeiden haittoja ja koska meidän mielestämme ihmisellä tulee olla oikeus päättää mitä kehoonsa laittaa.

Jätin tähän auki monta ovea mahdollisille vastaväitteille ja -kysymyksille, koska ketju on ollut valitettavan talouspainoitteinen ja minusta olisi hauskaa jos keskustelu menisi välillä päihteisiin

Ps. En omista länttiäkään maata, mutta pidän vapauden tukea maajusseja maksamieni verorahojen kautta, jotta saan syödä suomalaista ruokaa.

En tietenkään halua rajoittaa sinun vapautta tukea maajusseja - tue vaan! Parasta mahdollista tukea on ostaa heidän tuotteitaan.

 

[jf1]

Itse haluaisin kuulla miten valtion sääntely aiheutti Islannin finanssikriisin.
Valtion sääntely kun vaikuttaisi olevan tämän puolueen mukaan se tarinan Khimaira aina kun jotain menee pieleen.

Valtion sääntely aiheutti Islannin finanssikriisin siten, että valtio esti kilpailun pankkisektorilla. Islannissa, kuten muuallakin länsimaissa nykyään, toimii vain kourallinen pankkeja. Islannin tapauksessa pankkeja oli muistaakseni luokkaa viitisen kappaletta.

Joten mitäköhän mahtaa tapahtua kun valtio ensin käytännössä kieltää ketään perustamasta uutta pankkia ja sitten antaa olemassaoleville pankeille käytännössä katsoen vapaat kädet tehdä tallettajien rahoilla mitä haluaa? Siinähän yleensä käy niin, että olemassaolevien pankkien johtajat sekoavat ja lähtevät hullunlailla pelaamaan tallentajiensa rahoilla. Tuloksena on yleensä tavaraa tuulettimeen, ennemmin tai myöhemmin.

Kyllä Islannin tilanteesta oltiin huolestuneita jo pitkään. Varmasti monet kansalaiset olivat huolissaan säästöjensä tulevaisuudesta. Mutta heillä ei ollut mahdollisuutta vaihtaa turvallisempaan pankkiin, koska pankkisektorilla ei ollut kilpailua. Ei ollut pankkia, joka olisi ilmoittanut toimivansa vain säästöjen turvasatamana, joka ei pelaisi talletusrahoillaan vaan pitäisi ne todella tallessa.

 

[jf1]

Mitähän tää puolue sitten edistää?

Yksilönvapautta. Eli lyhyesti sanoen, Edistyspuolue kannattaa sitä, että sinä saisit päättää itse omista asioistasi. Jos et halua päättää kaikista omista asioistasi itse, sekin on OK, voit aina tietysti antaa päätäntävaltaa myös muille. Jos et esimerkiksi halua itse sopia työnantajasi kanssa palkastasi, liity ammattiyhdistysliikkeeseen joka neuvottelee palkasta puolestasi, ja niin edelleen.

 

[ibnz]

Valtion sääntely aiheutti Islannin finanssikriisin siten, että valtio esti kilpailun pankkisektorilla. Islannissa, kuten muuallakin länsimaissa nykyään, toimii vain kourallinen pankkeja. Islannin tapauksessa pankkeja oli muistaakseni luokkaa viitisen kappaletta.

Jaha se on taas se iso paha sääntely vaikka nimenomaan deregulaatio toi ongelmat pankkisektorille. No ainakin tarina on konsistentti aiempien kanssa. Eipä maa, jossa on rapiat 300 000 asukasta kauheasti pankkeja edes voi kantaa, mutta silti muutama suurin kasvoi koko maan taloutta suuremmaksi. Tietenkään näin ei voinut tapahtua Islannin kruunun avulla, vaan pankit onnistuivat kaatumaan neppailemalla ulkomaalaisten valuuttojen ja omistusten kanssa (carry trade jne). Pankit kasvoivat regulaattorien valtaa suuremmaksi, eikä keskuspankkikaan pystynyt enää niitä likvidoimaan (edelleen ulkomaan valuutassa tapahtunut velka). Jos halutaan paljon pieniä pankkeja, tehdään niinkuin jenkeissä ja lainsäädännöllä estetään agglomeroituminen (siellä osavaltioiden rajojen yli). Muuten niillä on tapana kasvaa liian suuriksi. Atomistinen markkinatalous on edelleen puhdas teoreettinen malli eikä tosielämää.

Joten mitäköhän mahtaa tapahtua kun valtio ensin käytännössä kieltää ketään perustamasta uutta pankkia ja sitten antaa olemassaoleville pankeille käytännössä katsoen vapaat kädet tehdä tallettajien rahoilla mitä haluaa? Siinähän yleensä käy niin, että olemassaolevien pankkien johtajat sekoavat ja lähtevät hullunlailla pelaamaan tallentajiensa rahoilla. Tuloksena on yleensä tavaraa tuulettimeen, ennemmin tai myöhemmin.

Nyt kaivattaisiin vähän osoitusta siitä, että siellä oikein estettiin pankkien perustaminen.

Kyllä Islannin tilanteesta oltiin huolestuneita jo pitkään. Varmasti monet kansalaiset olivat huolissaan säästöjensä tulevaisuudesta. Mutta heillä ei ollut mahdollisuutta vaihtaa turvallisempaan pankkiin, koska pankkisektorilla ei ollut kilpailua. Ei ollut pankkia, joka olisi ilmoittanut toimivansa vain säästöjen turvasatamana, joka ei pelaisi talletusrahoillaan vaan pitäisi ne todella tallessa.

On siellä säästöpankkeja, vain kolme suurinta (investointi)pankkia kaatui, mutta se riitti maan talouden romahtamiseen. Sitä paitsi, mistäpä sitä perustallettaja tietää, mitä pankki rahoillaan tekee? Sitä vaan täytyy luottaa että se pystyy vastaamaan vastuisiinsa. Jos johtoa ei pysty valvomaan, alkavat he, kuten totesit, herkästi sekoamaan ja pelaamaan.

 

[Porttikivi]

Moral hazard on kyllä nykyään koko länsimaailmassa kovin vahva. Ehkäpä Islannissa oli osittain kysymys siitä, että elämme maailmassa, jossa kaikki kuvittevat, että joku valtio tai EU tai kansainvälinen valtioiden muu yhteistyö vähintään pelastaa viime kädessä aina pankit, tavalla tai toisella? Eli libertarismissa Islannin tapaisia kämmejä sattuisi aluksi, kunnes jengi oppii, että haltijakummi ei automaattisesti suojaa ahneita pankkiireja, eikä sijoittajia. Ja jengi alkaa katsomaan, mihin rahansa panee.

 

[Porttikivi]

Sinänsä JOS jotain sääntelyä pitää olla, niin näkisin, että vedonlyönti (=investointipankit) on sellainen ala, jota voisi jopa säännellä.

 

[Porttikivi]

Metakommentti: finanssialan ongelmat, samoin rahapolitiikka ja makrotaloustiede ovat vähän haasteellisia asioita. Esim. minä en tietojenkäsittelytiedettä opiskelleena IT-ihmisena kovin suurella itseluottamuksella väittele kokeneiden taloustieteilijöiden kanssa. Ideologis-pragmaattis-kompromissistissyistä me maltillisemmat libertaarit haluamme toki sen pienemmän valtion, mutta voisimme varmaan hyväksyä, ja Esityspuoluekin kenties voisi, että keskuspankkijärjestelmää ei nyt ensimmäisenä lähetä romuttamaan. Kunhan fiskaalinen poliittisen vallan käyttö saadaan aisoihin, ja keynesiläinen velkaelvytys pidetään pienenä.

 

[jf1]

Jaha se on taas se iso paha sääntely vaikka nimenomaan deregulaatio toi ongelmat pankkisektorille.

Islannissa pankkisektorin sääntelyä kevennettiin mutta ainoastaan jo olemassaolevien pankkien osalta. Markkinoille pääsyä eli uusien pankkien perustamista ei helpotettu, joten käytännössä katsoen olemassaoleville pankeille annettiin täysi vapaus tehdä kuten ne itse haluavat, eikä asiakkailla ollut mitään vaihtoehtoja. Kun asiakkailla ei ole vaihtoehtoja, tulokset ovat yleensä heikkoja. Kuten tässäkin tapauksessa.

Tämä on tietysti täysin nurinkurinen ja väärä tapa lähteä purkamaan sääntelyä. Kaikessa vapauttamisessa lähtökohtana pitäisi olla, että ensin helpotetaan markkinoille pääsyä eli uusien yritysten perustamista. Tämän jälkeen jo perustettujen yritysten sääntelyä voidaan alkaa keventää, koska tällöin mikäli ongelmia syntyy, markkinamekanismi itse korjaa ongelmia. Esimerkiksi Islannin tapauksessa ihmiset olisivat voineet siirtää rahojaan uusiin pankkeihin, jotka mainostavat itseään rahan turvasatamina ja jotka eivät osallistu kasinotalouteen. Sitä paitsi, jo pelkkä tällaisten uusien pankkien uhka saattaisi saada vanhoja pankkeja harkitsemaan vastaavaa palvelua.

Atomistinen markkinatalous on edelleen puhdas teoreettinen malli eikä tosielämää.

Vapaampi pankkitoiminta ei ole mikään teoreettinen malli vaan tosielämää. Vapaampi pankkitoiminta on ollut esimerkiksi käytössä Yhdysvalloissa 1800-luvulla ja Ruotsissa ja vielä 1900-luvun alkuun asti. Tottakai siihen liittyi ongelmia, mikään järjestelmä kun ei ole täydellinen. Ja näiden ongelmien vuoksi sääntelyä lisättiin. Huomion arvoista kuitenkin on, että jos vertaamme pankkikriisien lukumäärää ja vakavuutta, niissä luvuissa ei ole nähtävissä suurta parannusta vapaan toiminnan ja nykyisen kaltaisen keskushallinnon sääntelemän toiminnan aikaan. Sen sijaan, säännellyn pankkitoiminnan aikana pankkien koot ovat kasvaneet ja ne ovat päätyneet yhä syvemmälle naimisiin poliittisen johdon ja itse sääntelijöiden kanssa, jonka seurauksena sääntely on kääntynyt näiden suurten pankkien eduksi. Mikä tietysti on aina sääntelyn luonnollinen kulkusuunta.

Nyt kaivattaisiin vähän osoitusta siitä, että siellä oikein estettiin pankkien perustaminen.

Samalla tavalla kuin Suomessa tai muuallakin, esimerkiksi vaatimalla täysin ylimitoitettua omaa pääomaa, eli tarvitset miljoonia, jotta voit perustaa pankin. Tämän lisäksi pankkivalvonta on kallista.

Sitä paitsi, mistäpä sitä perustallettaja tietää, mitä pankki rahoillaan tekee? Sitä vaan täytyy luottaa että se pystyy vastaamaan vastuisiinsa.

Markkinataloudessa pankin pitää pystyä todistamaan, että se palvelee asiakkaitaan asiakkaiden haluamalla tavalla. Nykyjärjestelmässä meillä on esimerkiksi Suomessa kourallinen pankkeja, jotka kilpailevat keskenään lähinnä lainojen marginaaleilla, jos edes niillä. Ainuttakaan pankkia ei kiinnosta kilpailla esimerkiksi luotettavuudella.

Jos johtoa ei pysty valvomaan, alkavat he, kuten totesit, herkästi sekoamaan ja pelaamaan.

Niinpä. Mutta ainoa mahdollinen valvoja ja sääntelijä ei ole valtio. Tämä on se sama harhakäsitys, mihin tässä keskustelussa päädytään yhä uudestaan. Se, että valtio ei sääntelisi pankkeja ei tarkoita, ettei kukaan sääntelisi.

Esimerkiksi Brasiliassa on käytössä järjestelmä, jossa pankin johto on henkilökohtaisesti koko omaisuudellaan vastuussa jos heidän pankkinsa menee vararikkoon. Tämän järjestelmän käyttöönoton jälkeen ei käsittääkseni ainutkaan järjestelmän piirissä oleva pankki ole mennyt vararikkoon.

Jos minä saisin perustaa pankin, perustaisin heti tällaisen pankin, jossa asiakkaille todistettaisiin pankin luotettavuus käyttämällä esimerkiksi tätä Brasilian mallia. Ja todellakin, jos pankkisääntelyä vaikkapa Suomessa kevennettäisiin, tällaisia uusia, kilpailevia pankkeja syntyisi välittömästi. Itse tunnen henkilökohtaisesti useamman ihmisen, jotka olisivat kiinnostuneita tästä alasta mutta he eivät voi lähteä alalle, kiitos sääntelyn. Ja kuka tässä voittaa ja kuka häviää? Voittajia eivät ainakaan ole kuluttajat. Voittajia ovat ne suurpankit jotka voivat vastata valtion sääntelyyn ja sääntelyn ansiosta niiden ei tarvitse murehtia kilpailusta.

 

[Jami2003]

Jotenkin minä näen että jos pankkisektori vapautetaan niin uudet kilpailevat pankit toimivat paremminkin pikavippiyhtiöiden toimintaideologialla (suuri korko, suuri riski, vähäiset vakuudet, suuret voitot) kuin että joku alkaisi perustamaan kansanpankkia joka ei harrasta riskisijoitustoimintaa vaan makuuttaa rahoja holvissaan jotta jokaisen asiakkaan joka ikinen sentti varmasti löytyy.

Epäilemättä joku vasemmistosidonnainen ryhmä voisi tollaisenkin pankin perustaa mutta konkkaanhan se parin vuoden sisällä menisi

 

[jf1]

Jotenkin minä näen että jos pankkisektori vapautetaan niin uudet kilpailevat pankit toimivat paremminkin pikavippiyhtiöiden toimintaideologialla (suuri korko, suuri riski, vähäiset vakuudet, suuret voitot)

Eikö tämä olisi hieno asia? Pankki ihmisille, jotka eivät saa lainaa ns. tavallisista pankeista! Pikavippiyhtiöitä saamme kiittää siitä, että jopa suuret pankit tarjoavat nykyään pieniä luottoja pienin vakuuksin tai ilman mitään vakuuksia. Juuri tässä nähdään mitä kilpailu saa aikaan - jopa suurten pankkien on tehtävä jotain asiakkaiden tarpeiden eteen. Joskin lobbaus on tälläkin hetkellä vahvaa pikavippien kieltämisen puolesta ja tästä hyötyisivät juuri suuret pankit ja häviäjinä olisivat jälleen kuluttajat.

kuin että joku alkaisi perustamaan kansanpankkia joka ei harrasta riskisijoitustoimintaa vaan makuuttaa rahoja holvissaan jotta jokaisen asiakkaan joka ikinen sentti varmasti löytyy.

Epäilemättä joku vasemmistosidonnainen ryhmä voisi tollaisenkin pankin perustaa mutta konkkaanhan se parin vuoden sisällä menisi

Eihän siinä olisi mitään vasemmistohenkistä, että tarjottaisiin turvallista pankkipalvelua. Tällainen pankkitoiminta luonnollisesti joutuisi perimään negatiivista talletuskorkoa, eli et saisi korkoa tilille laittamallesi rahalle vaan päinvastoin joutuisit maksamaan pankkitilistäsi. Mutta esimerkiksi itse maksaisin todella mielelläni pankkipalvelusta, jossa saisin maksukortin ja nettipankkiyhteyden tavalla, jolla tietäisin rahojeni olevan varmassa tallessa. Ja uskon, että myös aika moni muu maksaisi tästä.

 

[Jami2003]

Ehken ole niin liberaali mutta esimerkiksi en toivoisi että lapseni voivat 18 vuotiaana nostella lainoja kepoisin perustein ja ostaa niillä vaikkapa laillisia huumeita ja ajautua laina- ja huumekierteeseen pilaten tulevaisuutensa. Toki se on nykyäänkin mahdollista mutta yhteiskunta edes hieman pyrkii hillitsemään yksilön vapautta pilata oma tulevaisuutensa.

 

[Reno^^]

Nämä sinun teoriasi mr jf1 vaatisivat sen oletuksen että jokaisella kuluttajalla on käytössään kaikki informaatio ja kaikki tekevät rationaalisia ratkaisuja. Jos oletatte että näin on asia, niin miten selitätte sen ettei teitä äänestä esim juuri kukaan? Onko puolueenkin perustaminen tehty liian vaikeaksi vaikka agenda olisi kuinka täydellinen?

 

[Jami2003]

Lisäksi liberaalien viesti sisältää ajatuksen että kuluttaja on kuningas vaikka todellisuudessa maailmassa ilman säätelyä ja rajoja on isot kansainväliset yritykset kuninkaita. Vai miten on selitettävissä että esimerkiksi älypuhelimien käyttöjärjestelmät, jotka eivät sisällä sääntelyä eikä suojatulleja, on jakautunut vain käytännössä kolmen (jos tarkkoja ollaan niin kahden) toimijan kesken. Eihän liberaaleinkaan voi väittää että iPhone tai Android sisältää kaikille kuluttajille kaiken. Eikö tuossa vapaassa globaalissa markkinataloudessa pitäisi syntyä uusia kilpailijoita älypuhelimien käyttöjärjestelmiin kuin sieniä sateella. Eipä vain synny koska markkinajohtajat ovat niin isoja ettei pienillä paikallisilla kilpailijoilla ole mitään mahdollisuutta.

Samoin kävisi pankkisektorillakin. Jos maailman pankkisektori (tai vaikka Suomen) vapautettaisiin, ei se loisi tänne paljon pieniä paikallisia toimijoita vaan käytännössä pari kappaletta globaaleja pankkeja jotka hallitsisivat 90% pankkisektorista. Tosin tämä taitaa olla tälläkin hetkellä tilanne Nyt ne on sentään pohjoismaisia...

 

[jf1]

Ehken ole niin liberaali mutta esimerkiksi en toivoisi että lapseni voivat 18 vuotiaana nostella lainoja kepoisin perustein ja ostaa niillä vaikkapa laillisia huumeita ja ajautua laina- ja huumekierteeseen pilaten tulevaisuutensa. Toki se on nykyäänkin mahdollista mutta yhteiskunta edes hieman pyrkii hillitsemään yksilön vapautta pilata oma tulevaisuutensa.

En minäkään haluaisi, että läheiseni tekisivät mitään tuollaista. Mutta vielä vähemmän toivoisin sitä, että antaisimme valtiovallan päättää ihmisten elämästä vielä nykyistäkin enemmän.

Tässä yhteydessä lienee hyvä tehdä eräs asia erittäin selväksi: Se, että minusta vaikkapa huumeet tulisi laillistaa ei tarkoita sitä, että minusta heikkojen tulisi kuolla narkkareina tai, että haluaisin läheisteni alkavan huumeiden käyttäjiksi. Kannatan huumeiden laillistamista, koska erittäin pitkän miettimisen ja asiaan perehtymisen seurauksena vakaasti uskon, että tällä tavoin voisimme auttaa näitä ihmisiä. Sekä nykyisiä huumeiden käyttäjiä että tulevia polvia. Mielestäni yksi vakuuttavimmista perusteluista kantani tueksi on alkoholin kieltolaki ja sen vaikutusten vertaaminen nykypäivän huumeiden kieltolakiin. Kyse on täsmälleen samasta asiata.

Valitettavan yleinen ajatus, että kieltämällä jotain voisimme poistaa sen, on lapsellinen ja kerta toisensa jälkeen toimattomaksi osoitettu. Esimerkiksi huumeiden tai alkoholin kohdalla on täysin selvää, että kiellot aiheuttavat huomattavasti enemmän haittoja mitä kyseiset aineet itsessään.

Nämä sinun teoriasi mr jf1 vaatisivat sen oletuksen että jokaisella kuluttajalla on käytössään kaikki informaatio ja kaikki tekevät rationaalisia ratkaisuja.

Tämä ei pidä paikkaansa. Markkinatalous ei perustu tällaisille oletuksille. Kuluttajalla ei tietenkään ole käytössään kaikkea informaatiota, tämähän on täysin absurdi ajatus. Mutta onko valtion virkamiehellä? Näytä minulle se virkamies, jolla on täydellinen informaatio vaikkapa kaikista sinun asioistasi, mistä tuotteista pidät, mitkä ovat juuri sinun mieltymyksesi ja täsmälleen miten joku tuote on valmistettu. Montako tällaista virkamiestä tunnet?

Kellään ei ole täydellistä informaatiota. Mutta se mikä erottaa uutta sääntelyä laativan virkamiehen ja kuluttajan joka ostaa itselleen tuotetta on kannustin: valtion virkamiehellä ei ole mitään kannustimia ottaa selvää vaikkapa siitä mistä juuri sinä pidät. Toki häneltä odotetaan sitä mutta esimerkiksi hänen työpaikkansa säilyminen tai palkkansa ei riipu siitä millään tavoin. Sinulla itsellesi sen sijaan on kannustimia - sinä jopa useimmiten tiedät mistä pidät. Täten ihmisen itsensä tekemä, vaikkakin vajaaseen informaatioon perustuva valinta, on silti hänen omansa ja hänellä on kaikki kannustimet ottaa asiasta selvää parhaansa mukaan. Sääntelijöillä ei tällaisia kannustimia ole. Sääntelijöiden korruptoimisesta tai lobbaamisesta nyt puhumattakaan, jotka entisestään vääristävät kannustimia.

Markkinatalous ei myöskään perustu oletukselle, että kaikki ihmiset olisivat täydellisen rationaalisia. Tämä on toinen valitettava harhaluulo, joka lienee peruja samalta kansantaloustieteen kurssilta miltä epäsymmetrisen informaation käsitteesi.

Mutta ensinnäkin, jos ihmiset eivät ole rationaalisia, mikä on se maaginen mekanismi, jolla nämä epärationaalisesti toimivat ihmisparat voivat valita joukostaan ne oikeasi rationaaliset yli-ihmiset laatimaan kaikkia ihmisiä koskevat säännöt ja lait? Miten epärationaalisten ihmisten joukko voisi vaikkapa äänestämällä löytää ne rationaaliset yksilöt ja asettaa juuri heidät sääntelyjä laatimaan? Jos ihmiset ovat epärationaalisia, tällöin myös niitä uusia sääntelytapoja laativa virkamies on epärationaalinen. Joten jos ihmiset ovat epärationaalisia - myös se virkamies - eikö silti olisi parempi, että ihmiset epärationaalisuuspäissään sentään ennemmin tekevät niitä epärationaalisia valintoja lähinnä itseään koskien eikä kaikille samoja päätöksiä pakottaen?

Joku voi vaikkapa haluta epärationaalisena yksilönä ostaa talvella itselleen liian ohuen takin. Näin varmasti tapahtuu usein. Joten onko ratkaisu tähän epärationaalisuuteen ja siitä johtuvaan markkinahäiriöön se, että kiellämme liian ohuiden takkien myynnin talvella, jotta epärationaaliset - vai haluatko sanoa suoraan: tyhmät - ihmiset eivät ostaisi niitä? Montako virkamiestä haluasit tällaiseen uuteen työryhmään, joka määrittää standardipaksuudet talvivaatteille? Onhan selvää, että liian ohuen takin ostanut tekee vahinkoa ensisijaisesti vain itselleen. Mutta jos luomme uuden valtion viraston sääntelemään talvitakkien paksuuksia ja tämän viraston virkamiehet - epärationaalisia kun ovat, tekevät virheen, tällöin me kaikki kärsisimme.

Meidän ei tarvinne varmaankaan jatkaa tätä ajatusketjua pidemmälle todetaksemme, että ihmisen rationaalisuus tai epärationaalisuus on täysin toissijainen asia argumenttini kannalta. Ovat ihmiset keskimäärin rationaalisia tai eivät, tai tyhmiä tai fiksuja, se ei silti ole mikään perustelu sääntelyn lisäämiselle.

 

[jf1]

Lisäksi liberaalien viesti sisältää ajatuksen että kuluttaja on kuningas vaikka todellisuudessa maailmassa ilman säätelyä ja rajoja on isot kansainväliset yritykset kuninkaita.

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos tutkimme taloudellisesti vapaita yhteiskuntia on helppoa huomata, että mitä vapaampi talous, sen enemmän kilpailua eli sitä enemmän omia palveluitaan ja tuotteitaan tarjoavia yrityksiä. Yritysten koon kasvu on juuri säänneltyjen talouksien ongelmia.

Vai miten on selitettävissä että esimerkiksi älypuhelimien käyttöjärjestelmät, jotka eivät sisällä sääntelyä eikä suojatulleja, on jakautunut vain käytännössä kolmen (jos tarkkoja ollaan niin kahden) toimijan kesken. Eihän liberaaleinkaan voi väittää että iPhone tai Android sisältää kaikille kuluttajille kaiken. Eikö tuossa vapaassa globaalissa markkinataloudessa pitäisi syntyä uusia kilpailijoita älypuhelimien käyttöjärjestelmiin kuin sieniä sateella. Eipä vain synny koska markkinajohtajat ovat niin isoja ettei pienillä paikallisilla kilpailijoilla ole mitään mahdollisuutta.

Kyllähän älypuhelimiin on useita eri käyttöjärjestelmiä, yksi niistä on Android, jota kuka tahansa voi muokata haluamallaan tavalla, koska se on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Kukaan ei estä sinua tekemästä omaa versiotasi siitä, tai palkkaamasta jotakuta tekemään tätä puolestasi.

Ainoa mahdollinen ongelma on, että saatat omalla järjestelmälläsi loukata Applen, Nokian tai muiden vastaavien patentteja. Mitkä ovat jälleen markkinatalouden rajoittimia ;)

Samoin kävisi pankkisektorillakin. Jos maailman pankkisektori (tai vaikka Suomen) vapautettaisiin, ei se loisi tänne paljon pieniä paikallisia toimijoita vaan käytännössä pari kappaletta globaaleja pankkeja jotka hallitsisivat 90% pankkisektorista. Tosin tämä taitaa olla tälläkin hetkellä tilanne Nyt ne on sentään pohjoismaisia...

Kehotan sinua jälleen tutustumaan faktoihin. Vaikkapa Suomessa oli huomattavasti enemmän eri pankkeja aikana, jolloin pankkisektorin sääntely oli vähemmän tiukkaa. Esimerkiksi vuonna 1918 Suomessa oli 21 eri liikepankkia, 10 eri kiinnitysluottopankkia ja yli 400 eri säästöpankkia. Pankkien lukumäärä lähti Suomessa laskuun samalla kun sääntelyä kiristettiin. Esimerksiksi 1970-lukuun mennessä Suomessa toimivien eri pankkien lukumäärä oli romahtanut puoleen 1918-vuoteen verrattuna. Lähteenä näille luvuille Suomen Taloushistoria 3 -kirja.

Täsmälleen sama ilmiö voidaan havaita ympäri maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvallat oli 1800-luvulla kuuluisa sadoista tai tuhansista eri pankeistaan.

 

[Jami2003]

Okei, ei vängätä enempää siitä kumpi aiheuttaa enemmän bisneksen keskittymistä, täysin vapaa kilpailu vai rajoitettu

Millä tavoin vapaassa markkinataloudessa pidettäisiin lobbaaminen kurissa. Tälläkin hetkellä Suomen vähittäiskaupan yksi iso ongelma taitaa olla se että kahden ison kauppaketjun valta ulottuu politiikkaan asti mukaan lukien kaavoitus jne. Miten varmistetaan se että valtiolla/kunnilla edelleen säilyvät toimet kuten vaikkapa kaavoitus (tuskin sitä olette yksityistämässä ) pysyy puolueettomana. Ja yleensäkin ottaen että infra suunnitellaan palvelemaan kaikkia osapuolia eikä niin että se jolla on eniten pätäkkää, sen pihaan se moottoritie loppuu

Myönnät varmaan että kuitenkin isolla toimijalla on yleensä huomattavasti suuremmat resurssit saada itselle suotuisia päätöksiä läpi.

Tämäkin ongelmahan on nykyäänkin olemassa, mutta esimerkiksi vähittäiskauppa on ymmärtääkseni aika vapaata suomessa (aukioloajat yms koskevat kaikkia kilpailijoita). Siitä huolimatta tai juuri sen ansiosta vain kaksi kauppaketjua menestyy. Jos kauppa vapautettaisiin täysin, eikö olisi oletettavaa että nykyisestä leijonan osasta liikevaihtoa S ja K ketju onnistuisivat vielä enemmissäkin määrin kasvattamaan osuuttaan jos kilpailevia pien- ja erikoisliikkeitä ei mitenkään yritettäisi suojata.

 

[Reno^^]

En ala tämän enempää jankkaamaan asioista, tuo Islanti-esimerkki jo hyvin paljasti ettet oikein tiedä mistä puhut. Olen pahoillani mutta tosimaailma ei vain toimi niinkuin rautalankamalleissasi määrittelet. Omaisuus ja omistaminen keskittyy jatkuvasti ja antaa vain jatkuvasti valtaa enemmän jo niille joilla on jo paljon, mitään oikeasti vapaata markkinataloutta jossa kaikilla on samat mahdollisuudet ei ole olemassakaan. Vaikka teoriassa meistä kuka tahansa voisi vaikka sitä uutta matkapuhelinkäyttistä alkaa kehittää, todellisuudessa kellään meistä ei ole juuri minkäänlaista mahdollisuutta onnistua. Ja mikä ihmeen ratkaisu mihinkään patenttien poistaminen on? Kuka hitto mihinkään tuotekehittelyyn käyttäisi enää rahaa mikäli plagiointi olisi vapaata?

Ei ole olemassa mitään oikeata mahdollisuuksien tasa-arvoa, tämän nyt pitäisi olla aivan päivänselvä asia kaikille paitsi niille jotka ymmärtävät tahallaan väärin. En tosin ole varma ymmärrätkö sinä tahallasi väärin.

 

[jf1]

Okei, ei vängätä enempää siitä kumpi aiheuttaa enemmän bisneksen keskittymistä, täysin vapaa kilpailu vai rajoitettu

Kannattaa myös muistaa, että on olemassa eri välimuotoja näiden kahden ääripään välillä

Esimerkiksi pankkisektorin vapauttamiseen hyvä kompromissiratkaisu olisi, että tehdään pankkivalvonnasta vapaaehtoista: he, jotka uskovat, että valtion virkamiehet pitävät parhaiten pankit pystyssä ja pankinjohtajat pois kasinopöydistä laittakoon rahansa valtion valvomiin ja hyväksymiin pankkeihin. Mutta me muut, jotka emme usko sääntelyyn vaan kilpailuun, me voisimme perustaa omia kilpailevia pankkeja ja laittaa rahamme niihin. Laki voisi vaikka määrätä, että tällaisten valtion valvomattomien pankkien konttorien ovissa pitää olla isolla varoitusteksti, jossa pankkivalvontaviranomainen muistuttaa, että astuessasi tähän pankkiin, me emme suojele sinua.

Samanlainen ratkaisu valvonnan tekemisestä vapaaehtoiseksi toimisi moneen eri valvonta-alaan. Apteekkeihin, viinakauppoihin, rakennusvalvontaan ja niin edelleen.

Tällainen kompromissi kävisi varmaan sääntelyn kannattajillekin?

Millä tavoin vapaassa markkinataloudessa pidettäisiin lobbaaminen kurissa.

Mitä vähemmän virkamiehellä tai poliitikolla on valtaa puuttua markkinoihin, sitä vähemmän yhdelläkään yrityksellä tai eturyhmällä on taloudellista motiivia lobata häntä. Eikö totta?

Joten jos rajaamme valtion roolia, tämä väistämättä ja automaattisesti myös vähentää lobbaamista.

Tälläkin hetkellä Suomen vähittäiskaupan yksi iso ongelma taitaa olla se että kahden ison kauppaketjun valta ulottuu politiikkaan asti mukaan lukien kaavoitus jne. Miten varmistetaan se että valtiolla/kunnilla edelleen säilyvät toimet kuten vaikkapa kaavoitus (tuskin sitä olette yksityistämässä ) pysyy puolueettomana. Ja yleensäkin ottaen että infra suunnitellaan palvelemaan kaikkia osapuolia eikä niin että se jolla on eniten pätäkkää, sen pihaan se moottoritie loppuu

Ruuan vähittäiskaupan keskittyminen on oiva esimerkki sääntelytalouden ongelmista. Alalle pääsy on tehty vaikeaksi, lähinnä siten, että S- ja K-ryhmien kanssa naimisissa olevat kunnallispoliitikot istuvat kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontalautakunnissa ja tällä vallalla he estävät kilpailevia yrityksiä saamasta lupia uusien ruokakauppojen rakentamiseksi. Lidlin omistajat voisivat kertoa lukuisia tarinoita tähän liittyen - heille ei myönnetä rakennuslupaa mutta yllättäin S-ryhmäläinen saa luvan välittömästi. Ja tätä ei Suomessa lasketa korruptioksi.

Meidän mielestä jos omistat palan maata, sinun tulee saada rakentaa siihen juuri sellaisen kodin tai liiketilan mitä itse haluat, kunhan et aiheuta haittaa naapureillesi. Eli jos joku haluaa rakentaa ydinvoimalan tai lentokentän lähiöösi, tällöin valtiolla on velvollisuus puuttua asiaan mutta jos joku haluaa vaikka ostaa tontin ja rakentaa uuden ruokakaupan tien varteen niin valtiolla, tai kunnalla, ei tulisi olla mitään valtaa puuttua tähän. Ellei tosiaan toisten oikeuksia jollain tavalla loukata.

Tämäkin saattaa jälleen kuulostaa radikaalilta ja utopialta mutta tällainen järjestelmä on ollut käytössä myös Suomessa.

Ruokakaupan keskittyminen on mielestäni pieni ongelma verrattuna siihen, että rakentamisen sääntely aiheuttaa myös asuntopulaa. Suomessa on yli 7000 asunnotonta ihmistä ja tuhannet jonottavat vaikkapa pääkaupunkiseudulla omakotitalotonttia. Siis samaan aikaan kuin vaikkapa kehä 3:n sisäpuolella lähinnä näkyy peltoa ja metsää. Eikö tässä ole teistä jotain perinpohjaisesti kieroutunutta?

Jälleen voimme katsoa historiaan ja todeta, että nykyisen kaltainen tonttipula ja asunnottomuus on pahentunut samassa tahdissa kaavoituksen ja rakennusvalvonnan lisääntymisen kanssa. Tässä ei tietenkään ole mitään yllättävää - mitä vaikeammaksi rakentaminen tehdään, sen vähemmän voidaan rakentaa ja sen kalliimpaa rakentaminen ja täten uudet asunnot ovat.

Olen pahoillani mutta tosimaailma ei vain toimi niinkuin rautalankamalleissasi määrittelet. Omaisuus ja omistaminen keskittyy jatkuvasti ja antaa vain jatkuvasti valtaa enemmän jo niille joilla on jo paljon, mitään oikeasti vapaata markkinataloutta jossa kaikilla on samat mahdollisuudet ei ole olemassakaan.

Olet oikeassa siinä, että tällä hetkellä vapaata markkinataloutta ei oikeastaan ole olemassa ja tällä hetkellä omaisuus ja omistaminen keskittyy jatkuvasti. Nämä ovat juuri seurausta siitä, että meillä ei ole taloudellista vapautta.

Mutta kerrotko minulle arvon nimimerkki Reno, jos erittäin vapaa markkinatalous johtaa omaisuuden keskittymiseen, miksi Yhdysvalloissa 1800-luvulta 1900-luvulle maan rikkaimman 1 % omistus keskittyi alle viisi prosenttiyksikköä mutta sen sijaan, talouden sääntelyn lisääntymisen jälkeen keskittymistä on tapahtunut huomattavasti enemmän?

Kuvaajan tietolähteet löytyvät tästä tekstistäni, jossa myös paremmin selvitän tätä myyttiä omaisuuden keskittymisestä markkinataloudessa: http://jouniflemming.fi/2012/01/03/kapitalismi-ei-johda-varallisuuden-keskittymiseen/

(Ja syy siihen miksi kuvaajasta puuttuu 70-luku on se, että jo nyt kuvaajaan on yhdistetty dataa kolmesta eri tietolähteestä. En hakenut vastaavaa dataa enää 70-luvulle, koska pointtini oli omaisuuden keskittyminen 1800-luvulla.)

Vaikka teoriassa meistä kuka tahansa voisi vaikka sitä uutta matkapuhelinkäyttistä alkaa kehittää, todellisuudessa kellään meistä ei ole juuri minkäänlaista mahdollisuutta onnistua.

Markkinatalous ei tarkoita, että kaikki onnistuisivat kehittämään uuden matkapuhelinkäyttöjärjestelmän. Joskaan edes sääntelytalous ei tarkoita tätä. Mutta kummassa uskot sen olevan helpompaa, vapailla markkinoilla vai markkinoilla, joille pääsyyn ja joissa toimimiseen tarvitaan valtion lupa?

Esimerkiksi Ruotsissa vapautettiin juuri apteekkiliiketoimintaa. Toimintaan tarvitaan yhä lupa mutta luvan saanti ei ole enää virkamiesten päätettävissä vaan lupa irtoaa aina jos sinulla on apteekkitoimeen vaadittava koulutus. Tämän seurauksena apteekkien aukioloajat ovat pidentyneet, apteekkeja on perustettu myös syrjäisimmille seuduille ja palvelu on parantunut. Jännä juttu, että tällainen vapaampi markkinatalous vaikkapa apteekkialalla on tuonut näin paljon etuja. Eikö totta?

Ja mikä ihmeen ratkaisu mihinkään patenttien poistaminen on? Kuka hitto mihinkään tuotekehittelyyn käyttäisi enää rahaa mikäli plagiointi olisi vapaata?

Myönnän, että tämä aihe vaatisi tarkemman käsittelyn mutta hyvä FAQ löytyy osoitteesta: http://liberalismi.net/wiki/Patentti

 

[Jami2003]

Ruuan vähittäiskaupan keskittyminen on oiva esimerkki sääntelytalouden ongelmista. Alalle pääsy on tehty vaikeaksi, lähinnä siten, että S- ja K-ryhmien kanssa naimisissa olevat kunnallispoliitikot istuvat kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontalautakunnissa ja tällä vallalla he estävät kilpailevia yrityksiä saamasta lupia uusien ruokakauppojen rakentamiseksi. Lidlin omistajat voisivat kertoa lukuisia tarinoita tähän liittyen - heille ei myönnetä rakennuslupaa mutta yllättäin S-ryhmäläinen saa luvan välittömästi. Ja tätä ei Suomessa lasketa korruptioksi.

Meidän mielestä jos omistat palan maata, sinun tulee saada rakentaa siihen juuri sellaisen kodin tai liiketilan mitä itse haluat, kunhan et aiheuta haittaa naapureillesi. Eli jos joku haluaa rakentaa ydinvoimalan tai lentokentän lähiöösi, tällöin valtiolla on velvollisuus puuttua asiaan mutta jos joku haluaa vaikka ostaa tontin ja rakentaa uuden ruokakaupan tien varteen niin valtiolla, tai kunnalla, ei tulisi olla mitään valtaa puuttua tähän. Ellei tosiaan toisten oikeuksia jollain tavalla loukata.

Varmaan sinulla on myös oikeus myydä se maa parhaiten tarjoavalle. Hyvä tonttimaa parhaalta liiketila paikalta, kummallahan on paremmin rahaa se ostaa. S- tai K -ketjulla vai Jamin valintatalolla Jos kaavoituksella (joskin nykyään tosiaan liian läheisesti sidoksissa kauppaketjuihin) ei säädeltäisi hyper ja super marketteja, niin se aiheuttaisi kaupan keskittymistä eikä kilpailun lisääntymistä. Tästä en mielipidettäni vaihda vaikka mitä väittäisit ;) Se on katsos vapaassa kapitalistisessa yhteiskunnassa raha joka puhuu ja valmiiksi isoilla sitä on enemmän