Kasvavatko myös maatalouskoneiden tarvitsemat varaosat pelloilla? Pointtini on, että Suomi ei ole omavarainen juuri minkään suhteen. Joten väite siitä, että maataloustuet jotenkin taianomaisesti suojelisivat meitä kriisitilanteissa on täysin järjetön.
Väittäisinpä, että Suomessa on riittävästi maatalouskoneita ja koneteollisuutta, jotta välttämättömiä osia, traktoreita, puimukoneita ja tarpeen tullen jopa manuaalista työvoimaa sekä muita ratkaisuja löytyy.
Meillä on kuitenkin Suomessa huomattavaa alan teollisuutta kuten traktoritehdas, valmius, osaaminen sekä tekniikka huoltaa ja tehdä myös osia useimpiin vehkeisiin.
Pointtini on, että Suomi ei ole omavarainen juuri minkään suhteen. Joten väite siitä, että maataloustuet jotenkin taianomaisesti suojelisivat meitä kriisitilanteissa on täysin järjetön.
Se, että sinä väität tietäväsi Suomen ruokakatuotannon omavaraisuudesta ja riittämättömyydestä mielestäsi paremmin kuin Huoltovarmuuskeskus, on täysin järjetön. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on suunnitella yksityiskohtaisesti juurikin näitä asioita ja olen melko varma, että siellä on asiat suunniteltu sekä laskettu melko yksityiskohtaisesti peltohehtaareja, polttoainehuoltoa ja konepajateollisuutta myöten ruokahuollon(kin) riittävyys kriiseissä.
Olemme upottaneet ties kuinkapaljon rahaa sekä miestyövuosia huoltovarmuuden ylläpitoon, joten pitäisi pienenä ihmeenä, jos
sinä olisit ensimmäinen, joka keksisi nostaa esiin kysymyksen kuinka maatalouskoneita huolletaan ja tankataan kriisiaikana.
"Perustuotanto-osasto vastaa Huoltovarmuuskeskuksessa elintarvikehuoltoon, terveydenhuoltoon ja
kriittiseen teollisuustuotantoon kuuluvista alueista.
Elintarvikealalla perustuotanto-osaston toimialaan kuuluu elintarvikkeiden saatavuuden että varmistamiseen liittyvä varautuminen. Osaston keskeinen tehtävä on tukea ja koordinoida huoltovarmuusorganisaation elintarvikesektorin ja sen toimialaan kuuluvien poolien toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa niitä varautumistoimenpiteitä, joilla varmistetaan maatalouden, elintarviketeollisuuden, kaupan sekä joukkoruokailun toimintaedellytysten turvaamista
kaikissa olosuhteissa."
"Huoltovarmuuden turvaamiskeinoja ovat muun muassa:
1. Materiaalisen huoltovarmuuden kehittäminen
raaka-aineiden ja energiatuotteiden varastointi
kotimaisten materiaalien saannin turvaaminen
ulkomaisten tuotannontekijöiden korvaaminen"
http://www.huoltovarmuus.fi
Jos kriiseihin varautuminen on järkevä argumentti, meille tulisi halvemmaksi laittaa kaikki Suomen nykyinen maataloustuilla pyörivä maataloustuotanto muoveihin ja koneet lämpimiin varastoihin ja ottaa ne esille jos joskus tarvetta tulisi. Koko maataloustuotannon varastoiminenkin tulisi halvemmaksi, mitä maataloustuotannon keinohengittäminen verovaroin!
No enpä tiedä. Maataloutta ei potkaista käyntiin ihan hetkessä. Jos alan tekijät osaamisineen katoavat ja maatalousinfra rappeutuu, niin se ei varmasti ole ihan parinkaan vuoden homma saada kattava tehotuotanto käyntiin. Kts. Zimbabwen esimerkki, kun osaavat maanviljelijät karkotettiin ja tilat pakkoluovutettiin paikallisille peukalonpyörittelijöille.
Mikäli maataloustukien taustalla olevat periaatteet olisivat kestäviä, miksi niitä ei sovellettaisi myös muuhun tuotantoon, kuten polttoaineseen? Esimerkiksi Suomen maaperästä löytyy kyllä öljyä, se on vain niin heikkolaatuista ja niin vaikeissa paikoissa, ettei sen hyödyntämisessä ole mitään järkeä. Mutta jos työllisyys ja omavaraisuus ovat päteviä argumentteja, miksi emme käyttäisi muutamaa miljardia myös suomalaisen öljyteollisuuden tukemiseen?
Itseasiassa noinhan on tehty. Yksi argumentti Suomen tämänkokoista maiden mittakaavassa huomattavan öljynjalostusteollisuuden säilyttämiseen on ollut huoltovarmuus.
Bio- ja uusiopolttoaineita on myöskin kehitetty pitkälle juuri täällä. Onhan meillä myös suuret polttoaineiden varmuusvarastot. Tosin en tiedä kuinka pitkälle niiden on laskettu riittävän, mutta varmasti jonkinaikaa, kun turha siviiliautoilu laitetaan pannaan oikeassa kriisissä.
Pohjois-Korea on esimerkki omavaraistaloudesta, sen koko juche-ideologia perustuu omavaraisuuteen. Ideologian seurauksena maassa on kyllä täystyöllisyys, maa on erittäin varautunut kriiseihin mutta silti suurin osa kansasta elää köyhyydessä ja kurjuudessa. Tämä on seurausta siitä, että omavaraisuuteen pyrkiminen luo epätehokkuutta. Mitä enemmän markkinoita ja tuotantoa vääristetään tällä tavoin, sen suurempi määrä epätehokkuutta ja sitä pienempi määrä uutta vaurautta ja hyvinvointia syntyy.
Ei tässä Pohjois-Koreaa tarvita. Lähes koko muu maailma on esimerkki kriiseihin varautumisesta. Tässä maailmassa ei taida olla ainuttakaan postimerkkiä suurempaa maata, joka ei säilyttäisi jonkinlaista huoltovarmuutta ruokatuotannon suhteen.
Suomi olisi varmasti ensimmäinen länsimaa, joka luopuisi jonkinlaisen huoltovarmuuden ylläpitämisestä ruokatuotannon suhteen. Ja se olisi melko varmasti tuolloin myös tyhmin sellainen.
Zimbabwehan on mainio kauhuesimerkki kuinka rauhankin aikana voi asiansa vetää päin helvettiä. Siellä maatalous ajettiin alas ja kun tähän yhdistettiin talouskriisi hyperinflaatioineen eikä ruokaa saatu ostettua ulkomailta arvottamalla valuutalla, niin kansan näki nälkää entisessä "Afrikan leipäaitassa". Eikä siis kyseessä edes ollut mikään suursota tai luonnonkatastrofi. Ainoastaan suuret talousvaikeudet, johon yhdistettiin perusruokahuollon alasajo.
Ensinnäkin kuvailet juuri sitä, mikä politiikassa on tänäpäivänä vikana: ihmisiä johdetaan harhaan ja vaikeat päätökset tehdään kabineteissa vaalien jälkeen. Minusta tämä on törkeää ja uskon, että suurin osa suomalaisista on samaa mieltä. Tämän vuoksi ennemmin tuomme ilmi suoraan ja selvästi mitkä ovat kantamme asioihin. Jos rehellisyys ja suoraselkäisyys ei kannata suomalaisessa politiikassa niin siinä tapauksessa suomalainen politiikka saa jatkaa kulkuaan ilman minua.
Ja varmasti osittain siksi Edistyspuolueen edeltäjästä Liberaalipuolueesta ei tullut mitään puoleen vuosisataan.
Kannattaisi ehkä viimein ottaa mallia niiltä valtapuolueilta, kuten jopa Persuilta, koska jotainhan niiden on täytynyt tehdä oikein verrattuna libeihin.
Politiikka on raadollista, mutta politiiikassa menestyäkseen on vain osattava olla poliittinen.
Toiseksi, maatalous- tai yritystukien leikkaamiset eivät ole poissa ihmisiltä. Jos lopettaisimme esimerkiksi maataloustuet, jokainen työssäkäyvä suomalainen saisi rahaa 1500 euroa vuodessa madaltuneiden verojen muodossa. Se, että tarjoamme ihmisille lisää rahaa - heidän omaa rahaansa - ei mielestäni ole sitä, että veisimme ihmisiltä jotain pois. Päinvastoin, me haluamme antaa ihmisille takaisin mitä muut ovat viemässä heiltä pois!
Tuille ja kotimaisen ruokatuotannon ylläpitämiselle on aika massiivinen kannatus. Ei ole fiksu strategia lähteä ensitöikseen vetämään sitä vessasta alas, jos uutta puoluetta yrittää lyödä läpi.
