Uusi puolue suunnitteilla suomeen: Edistyspuolue

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Stagno
  • Aloitettu Aloitettu
Tässäkään ketjussa ei todellisia liberaaleja taida olla ensimmäistäkään. JF1 on varmaan lähimpänä, mutta muut lykkäävät aina johonkin väliin "kansallisen edun", joka johtaa väistämättä siihen etteivät he voi olla liberaaleja. Tai sitten "liberalismia" ollaan valmiita rajoittamaan jonkun muun ylevän päämäärän vuoksi. Ei siinä sinänsä ole mitään "pahaa", mutta ei susi lampaaksi muutu, vaikka se lampaan nahkat vetää päälleen. Tällaisia suurin osa liberaaleista kuitenkin on.

Minä olen lähempiänä klassista libertalismia ajatuksiltani. Pidätkö sinä sitten "aitoina" liberaaleina ainoastaan libertalisteja?
Minusta olisi syytä huomioda, että liberalismissakin on olemassa eri siipiä kuten muissakin poliittisissa suuntauksissa.
Anarkokapitalistit ja minarkistit vievät monet asiat vaikkapa markkinaliberaaleja vielä paljon pidemmälle, mutta liberaaleja kaikki ovat yhtälailla ja jakavat tietyt perusarvot yksilön- ja taloudellisten vapausten suhteen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En minä ole väittänyt, että huoltovarmuudesta tulisi luopua. Sanoin, että maataloustuet eivät liity huoltovarmuuteen vaan puhtaasti eturyhmäpolitiikkaan, jolla yritetään pitää yllä keinotekoisesti epätehokasta maataloustuotantoa tässä maassa.

En rehellisesti tiedä säilyisikö Suomessa riittävä huoltovarmuus ravinnon suhteen ilman maataloustukia. Vaan enpä usko heidänkään tietävän, jotka ovat niiden lakkauttamista vaatimassa. En lähtisi tukemaan niiden lakkauttamista ennenkö olisi varmistettu tutkimuksella, että näin olisi. Jos joku osaa osoittaa jotain matskua, joka asiasta vakuuttaa, niin ei minulla mitään sen kummempaa rakkautta ole näitä tukiaisia kohtaan.

Ruokahuollon järjestäminen kriisiaikana on kuitenkin jopa liberaalille valtiolle yhtä välttämätön paha kuin armeijan ylläpitäminen, joka on sekin puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta turha rahareikä, mutta poikkeustilanteessa yllättävän tarpeellinen.

Voisimme murto-osalla maataloustukia pitää yllä maatalouden osaamista ja infraa. Ja edelleen perustelusi lähtee virheellisestä olettamuksesta, että maataloustukien lopettaminen lopettaisi kaiken maataloustuotannon Suomesta. Esimerkiksi Virossa lopetettiin kaikki maataloustuet Viron toisen itsenäistymisen myötä 90-luvulla eikä sieltä maatalous mihinkään kadonnut. Ainoastaan ne epätehokkaat Neuvostotyyliset maatilat.

Eikös Viro kuitenkin saa EU:n maataloustukia aikalailla muiden EU-maiden tavoin. Olisikohan EU jo merkittävin maataloustukien lähde Suomessakin.
Toisaalta Viron maatalous on ollut aivan viimevuosiin saakka paljon länsieurooppaa kilpailukykyisempi alhaisesta kustannustasosta johtuen. Jos Virossa olisi vastaava BKT, niin tilanne voisi olla aika toisenlainen.
 
Eikös lakkoiluoikeus määritellään tällähetkellä olevan olemassa silloin, kun ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta. Minusta tämä on ihan hyvä käytäntö. Sopimuksista pidetään kiinni ja jos niitä ei ole, niin sitten neuvotellaan/taistellaan.

Laittomille lakoille ei voi oikein mitään muuta kuin koventaa sanktioita, jos niitä todella haluaa torjua. Lakkoilu ylipäätään on tällähetkellä aika pieni ongelma verrattuna menneisiin vuosikymmeniin, jolloin menetettiin kymmenkertaisia määriä työpäiviä vuodessa. Ja tuolloin oli vielä vallalla nämä Tupo-ratkaisut, joihin sinä ilmeisesti haikailet takaisin keskusjohtoisella mallilla.

Liberalismin mukaisten vapaiden markkinavoimien kannalta lakkoilun ei pitäisi olla erityisen suuri ongelma. Sellaiset alat eivät pärjää, jotka ylihinnoittelevat itsensä ja markkinamekanismi ainakin liberalistisen teorian mukaan korjaa ylimitoitetut edut ja vaateet vapaan kansainvälisen kilpailun kautta.

Jep näinhän se on ja nimenomaan nuo ahtaajat ja paperimiehet harrastavat noita laittomia lakkoja. Minusta pitäisi mennä siihen, että olisi se yksi yhteisesti sovittu työehtosopimus ja sitten palkankorotukset sovittaisiin henkilökohtaisesti. Jonkinlaisia Tupo-ratkaisuja voisi olla tarpeen vaatiessa.
 
Kyllähän suurin osa yrityksistä toimii ilman suoria tukia, onneksi. Tuet koskevat vain tiettyjä aloja, joilla on riittävän vahvat eturyhmänsä, sekä useimmilla aloilla juuri alan suurimpia yrityksiä. Suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei saa mitään suoria yritystukia.

Kehitystuet, investointituet, starttiraha, vientiluotot, ESR -rahalla pyöritetyt hankkeet jne. Minä puhuin tuista, sinä suorista tuista. Minusta juuri nuo epäsuorat tuet ovat vielä pahempia kuin suorat tuet. On populistista puhua esimerkiksi maataloustuesta samaan aikaan kun ESR -tuen voimin pyöritetään maailman turhimpia hankkeita joiden avulla tuki valuu ihan sinne yhden hengen konsulttifirmaan asti. Esimerkiksi ilman ESR -tukea ei olisi olemassa tämän hetken suuruista konsulttifirmojen armeijaa jota pidän tämän päivän pahimpana yhteiskunnan syöpänä :)

e: syy miksi epäsuorat tuet ovat pahempia on että niiden selvittäminen on vielä hankalampaa kuin suorien. On vaikea sanoa paljonko maataloutta tarvitaan ja miten se pyörisi ilman tukia mutta osaako kukaan sanoa mitkä kehitysaluerahaston tuilla tehdyt hankkeet ovat kannattavia ja mitkä kannattamattomia. Maataloustuella toivon mukaan saadaan edes litra maitoa kauppaan, jollain hankerahalla pahimmillaan lisää byrokratiaa
 
Meinasit, että Suomella riittää esimerkiksi polttoainetta maatalouskoneiden ajeluun viideksi vuodeksi? Tai koneiden varaosia?

.

Polttoainetta tuotetaan suomen pelloilla ja metsissä.

Koneiden varaosia tehdään Suomessa. Ei ole maatalouteen tarvittavaa konetta, jota ei suomessa valmistettaisi.

Huvittavaa nähdä, miten painavia "argumentteja" pääsee aiheesta kuin aiheesta heittämään ilmoille noin hatarilla pohjatiedoilla.
 
Jos kriiseihin varautuminen on järkevä argumentti, meille tulisi halvemmaksi laittaa kaikki Suomen nykyinen maataloustuilla pyörivä maataloustuotanto muoveihin ja koneet lämpimiin varastoihin ja ottaa ne esille jos joskus tarvetta tulisi. Koko maataloustuotannon varastoiminenkin tulisi halvemmaksi, mitä maataloustuotannon keinohengittäminen verovaroin!

.

Tästä vahvistetut laskelmat, kiitos!

1) paljonko maksaisi jos maataloudesta välillisesti ja välittömästi elantonsa saavat siirtyisivät kertarysäyksellä kortistoon? Noin 150 - 200 tuhatta ihmistä perheineen, laskentatavasta riippuen.

2) Paljonko maksaa, jos tulevaisuudessa ostamme joka ainoan elintarvikkeen ja niiden raaka-aineen ulkomailta?

Helppo on hesalaisen insenjöörin heittää ajatuksia mutta löytyykö numeraalista faktaa pohjaksi?
 
^ Eikä tule unohtaa maatalouskone ja metsäkoneteollisuutta jonka maatalous työllistää. Esimerkiksi sellainen traktorimerkki kuin Valtra elää käytännössä pitkälti suomalaisen maatalouden varassa, ja tuo on vain yksi esimerkiksi. Noita firmojahan on vaikka millä mitalla. Pitää muistaa että maatalous ja metsäteollisuus ovat hyvin läheisessä symbioosissa Suomessa ja myös metsäteollisuuteen olisi hyvin merkittävät vaikutukset mikäli maatalous loppuisi.

Tuo heitto maatalouskoneiden ja niiden varaosien tuonnista on huvittava koska Suomi on äärimmäisen omavarainen maatalous ja metsätalouskoneiden suhteen.
 
Esimerkiksi Virossa lopetettiin kaikki maataloustuet Viron toisen itsenäistymisen myötä 90-luvulla eikä sieltä maatalous mihinkään kadonnut. Ainoastaan ne epätehokkaat Neuvostotyyliset maatilat.


Täh?

------------------

Lue ekaksi

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts121.pdf

ja siitä sivu 8:

"Virossa maksettavia maataloustukia ovat mm. CAP-tuki, luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki, hylätyn maan metsitystuki, tuki tiloille joka on käynyt läpi uudelleenjärjestelyn, tuki laadun parantamiseen, sekä suorien tukien lisäosat. Lisäksi maksetaan kansallisia tukia viljalle ja eläimille.!"

http://www.mtk.fi/liitot/keskisuomi...0605/default/Matkaraportti_Viro_ver310511.pdf

"Viron hoidossa olevista perinnebiotoopeista 1/3 hoidetaan laiduntamalla ja 2/3 niitetään.
Laiduntajina toimivat pääsääntöisesti lihakarjatilat. Tukea voi saada laidunnuksen
järjestämiseen 40€/eläin vuodessa ja aidan tekoon 1€/metri."

--------------------------

"6
arvokasta perinnebiotooppia, joiden yhteispinta-ala on noin 19 000 ha. Tästä alasta vain noin
puolta hoidetaan).
Perinnebiotoopit eivät säily ilman hoitoa. Niiton, raivauksen tai laidunnuksen loputtua ne
kasvavat pian umpeen ja menettävät niille tyypillisen rikkaan eläin- ja kasvilajiston.
Perinnebiotooppien hoitajina Virossa toimivat noin 800 viljelijää, eri järjestöt (esim. WWF ja
luonnonsuojeyhdistykset), vapaaehtoiset ja projektit (esim. EU-rahoitteiset Life ja Life+).
Käytöstä pois jääneiden perinnebiotooppien kunnostusta tuetaan kansallisella tuella, joita voi
hakea luonnonsuojelualueilla sijaitseville kohteille (Natura). Tukea on kahta eri tyyppiä:
"loodushoiutöö" ja "loodushoiutoetus". Valtion osuus on kuitenkin vähentynyt/loppunut
vuonna 2008 ja suurin osa kunnostustöistä tehdään tällä hetkellä projektien rahoituksen
kautta.
Kansallisen tuen määrä (EEK) vuosina 2006-2010.
EU-rahoitteisella tukijärjestelmällä tuetaan myös kohteiden hoitoa. Tuki määräytyy hoidon
vaativuuden mukaan ja on 179€/ha - 435€/ha riippuen raivattavan pensaikon peittävyydestä
ja korkeudesta hoidettavalla alueella. Puiden raivaukseen tukea voi saada 331€/ha. Jos
alueen hoitoon hakee em. tukea, ei voi hakea muita tukia samalle alueelle. Puustoisten
hakamaiden hoidon tuki on 280€/ha"

--------------------

Tila ei ole sitoutunut maatalouden ympäristötukijärjestelmään, koska ympäristötuen kautta
saatava korvaus on tilanhoitajan mukaan liian pieni suhteessa tukiehtojen aiheuttamiin
toiminnan määräyksiin ja rajoituksiin. EU:n tilatukea maksetaan noin 120 €/ha. Sen lisäksi
tulee eläinkohtainen tuki, joka ei ole sidottu tuotantomäärään.
Tilanhoitaja oli hyvin kriittinen EU:n maataloustukijärjestelmään kohtaan. Hänen mukaansa
olisi parempi, että maataloustuotteiden hinnan ja tuotannon annettaisiin määräytyä
vapaammin markkinakysynnän mukaan, jolloin myös maatilayrityksille jäisi vapaammat kädet
kehittää oma yritystoimintaansa. Tässä yhteydessä keskusteltiin kovasti myös Suomen ja
Viron eroista tuotanto-olosuhteiden, viranomaisvaatimuksista ja valvonnan suhteen.
Vierailun osallistujapalautteessa kiinnitettiin huomiota tilan tuotannon tehokkuuteen, hyvään
johtamiseen, hyväkuntoiseen karjaan, investointi- ja tulotukijärjestelmän sekä tukivalvonnan
eroihin ja yleisemminkin tuotanto-olosuhteiden eroihin Suomen ja Viron välillä. Liitteessä 3
on tarkempi esitys osallistujapalautteesta."

-------------------------------------------------------------

"Noin 660 000 euroa maksanut navettainvestointi pysyi hyvin kustannusarviossa.
Kokonaisuudessaan investoinnin rahoitus koostui 20 % tulorahoitus-, 40 % investointituki- ja
40 % lainarahoitusosuuksista."

-------------------------------------------------

"Viimeisimpään navettainvestointiin saatiin 40 prosenttia julkista tukea, joka maksettiin
kustannusarvioperusteisesti. Investointitukijärjestelmä on tilanhoitajan mukaan hyvin
joustava, eikä sen hakemisessa ollut mitään ongelmia, varsinkin kun sen hakeminen oli
ulkoistettu siihen erikoistuneelle konsulttiyhtiölle. Aiemmin Virossa tuettiin myös
koneinvestointeja, jolloin Oü Kure mõis uusi voimakkaasti tilan konekantaa. Nykyisin
koneinvestointeihin ei enää saa julkista tukea."

-----------------------

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts121.pdf

-katso tuosta liite 2

-----------------------------------



http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/eurooppa/marrandi.htm&menuId=eurooppa


EU-jäsenyys palauttaa uskon Viron maaseudulle

Tallinna Jorma Virtanen 11.6.2003


Keskustalainen entinen maatalousministeri Jaanus Marrandi kannattaa Viron EU-jäsenyyttä.

Viron parlamentin, Riigikogun maatalouskomitean puheenjohtajan Jaanus Marrandin mielestä ensi vuoden vappuna toteutuva EU-jäsenyys merkitsee Viron maataloudelle käännettä kohti parempaa tulevaisuutta.

-EU:n tarjoamat maataloustuet ovat tärkeä asia, mutta vielä tärkeämpää on päästä eroon nykyisestä turmiollisesta maatalouspolitiikasta, Marrandi selvitti suomalaisille toimittajille Tallinnassa. Hän puhui Euroopan komission Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä toimittajaseminaarissa.

Viron keskustapuoluetta (Keskerakond) edustava Marrandi, joka toimi maatalousministerinä viime maaliskuussa paikkansa jättäneessä Siim Kallasin johtamassa hallituksessa, näkee EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla olevan monia myönteisiä vaikutuksia Viron maatalouteen.

-Maataloustuotteiden hinnat vakiintuvat. Virolaiset tuotteet pääsevät EU:n avoimille markkinoille. Viljelijät saavat tuotteistaan myös entistä korkeamman hinnan. Kun Viron maataloudesta tulee EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, Venäjän virolaisille tuotteille määräämät kaksoistullit poistuvat.

-Maatalouden kehittämiseen suunnattavat varat yli kolminkertaistuvat nykyisestä 600 miljoonasta kruunusta kahteen miljardiin kruunuun. EU-jäsenyys merkitsee myös vapautumista Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa solmitusta Virolle epäedullisesta sopimuksesta.
 
Aikoina, jolloin työnantajilla on tällainen oikeus ollut, ammattiyhdistysliike ei ole kadonnut mihinkään.
Aika hampaattomia olivat. Ja myöskin Ay-liikkeen toiminta ja muoto on ollut varsin erilaista historiassa. Ja tulee tulevaisuudessa (toivottavasti) olemaan.


Kysymystesi taustalla vaikuttaisi olevan harhakäsitys siitä, että ammattiyhdistysliike olisi merkittävä työntekijöitä ja työntekijöiden oikeuksia suojeleva mekanismi. Tämä ei pidä paikkaansa: työolot ja esimerkiksi palkat ovat kehittyneet ammattiyhdistysliikkeistä huolimatta, ei niiden ansiosta.
Ei ole harhakäsitys. Ilman nousukautta ja kehitystä on ihan turha vaatia mitään, jos ei ole mistä vaatia.
Hyvä vertailukohta on 1800-luvun Iso-Britanni... blaa blaa...
Ei ole ollenkaan hyvä vertailu kohde. Aikana ja tavat on kehittyneet suuresti tähän päivään nähtynä. Ennen lapio ojan kaivuulla pystyi elättämään itsensä, tänään ei. Ammatit vaativat kouluttautumista ja erikois osaamista. Aiemmin sanoin, mikseivät poliisit mene ahtaajiksi ja anna markkinoiden korjata itseään. Työttömät rakennusmiehet voisivat mennä lääkäreiksi, kun niistä on pulaa. Ja tarvittaessa toisinpäin.
Joten miksi yrittäjät eivät muodostaneet Yhdysvalloissa kartellia ja sopineet vaikkapa palkkatasojen laskusta? Koska merkittävin työntekijää (ja kuluttajaa) suojeleva mekanismi on kilpailu markkinoilla. Jos jotkin yritykset olisivatkin sopineet palkkojen laskusta, ne olisivat asettaneet itsensä huonompaan kilpailuasetelmaan muita yrityksiä vastaan, jotka olisvat saaneet vietyä palkkoja laskevan yrityksen parhaat työntekijät.
Pystytkö todistamaan etteivät perustaneet? Jos ameriikan serkkuihin on uskomista on tätä tapahtuu nykyäänkin Yhdysvalloissa. Ja miksei tapahtuisi kun sitä tapahtuu täälläkin. Pieni paikka kunta, työttömyys reilusti alle maan keskitason, kourallinen todellisia työnantajia. Sopineet keskenään ettei palkata toisten työntekijöitä. Asukkaita näkyy olevan paikkakunnalla ja kiitollisina otetaan työ vastaan. Ovatkohan ne tyhmiä vai oliskohan se niin ettei se todellisuudessa käykkään niin helposti lähteä lätkimään paremman tienistin perässä.

Huom. En pidä kaikkia työnantajia potenttiaalisina selkänahan ruoskijoina, vaan kunnioitan kyllä yrittäjiä. Mutta toi täysin vapaa markkinatalous on mun mielestä verrattavissa täysin vapaaseen yhteiskuntaan, missä mikään oikeus ja poliisilaitos rajoita vapautta.
jf1 sulla on ihan hyviä ajatuksia ja toivotan menestystä puolueellesi, on ihan hyvä että yksilön oikeuksia alettaisiin arvostamaan jatkuvan holhoamisen sijaan. Tuolla alumpana oli jotain juttua, että kannatat vapautta polttaa tupakkaa. Mikäs mielipiteesi on kannabikseen, kokkeliin ja heroiniin? Saisiko kukatahansa verotmaksava henkilö myydä ja käyttää näitä aineita? Vai astuuko tässä voimaan jokin sääntely?



Ps. En omista länttiäkään maata, mutta pidän vapauden tukea maajusseja maksamieni verorahojen kautta, jotta saan syödä suomalaista ruokaa.:)
 
Mitähän tää puolue sitten edistää? Jos ja kun se Edistys olisi saavutettu, olisiko yhteiskuntamme minkälainen? Köyhyys poistettu? Laajakaista tarpeeksi nopea? Heimopäälliköt afrikassa lahjottu, jotta ottaisi omat kansalaisensa pois suomesta? Bensavero poistettu? Aseet kielletty, koska hirvethän voi ampua vaikka ritsalla? Kondomit ilmaisia? Ilmastonmuutos kukistettu? Minä vaan kysyn.
 
Kaikki puolueet ajavat omaa näkemystään siitä, mikä on ihanteellisin, oikeudenmukaisin ja todennäköisimmin onnellisuuteen johtava yhteiskuntajärjestelmä. Taustalla on usein jokin filosofinen lähtökohta, jonka päälle lähdetään rakentamaan. Minulle on muodostunut se mielikuva, että Edistyspuolue nojaa libertaristiseen filosofiaan. Tavoitteena on siis mahdollisimman laajamittaiset yksilönvapaudet ja keinona valtion rooli ajaminen minimiin. Taustaoletus on, että vapaat markkinat toimivat täydellisesti ja pystyvät järjestäytymään optimaalisesti ilman taustaohjausta ja säännöstelyä. Ideologia on sinänsä kaunis, vaikka ei kestäkään lähempää taloustieteellistä tarkastelua. Ohjelmassa on kuitenkin paljon hyviä pointteja, joiden esiintuonti valtakunnallisella areenalla voisi rikkoa nykyisten valtapuolueiden välillä olevaa konsensushyminää.
 
Mitähän tää puolue sitten edistää? Jos ja kun se Edistys olisi saavutettu, olisiko yhteiskuntamme minkälainen? Köyhyys poistettu? Laajakaista tarpeeksi nopea? Heimopäälliköt afrikassa lahjottu, jotta ottaisi omat kansalaisensa pois suomesta? Bensavero poistettu? Aseet kielletty, koska hirvethän voi ampua vaikka ritsalla? Kondomit ilmaisia? Ilmastonmuutos kukistettu? Minä vaan kysyn.

Tässä olisi agenda näköjään siististi aakkosjärjestyksessä, niin että kadunmieskin ymmärtää:
http://edistyspuolue.fi/edistyspuolue-kannat/
 
Sen verran kova tilaus liberaalisuudella tämän päivän poliittisessa ilmapiirissä että täytyypä käydä kirjoittamassa kannattajakortti.
 
Itse haluaisin kuulla miten valtion sääntely aiheutti Islannin finanssikriisin. Valtion sääntely kun vaikuttaisi olevan tämän puolueen mukaan se tarinan Khimaira aina kun jotain menee pieleen.
 
Back
Ylös Bottom