Uskovaisten katselusta myötähäpeää, miksi?

[dear_a]

Täytyy uskoa, että raamattu on oikein, mutta onko se uskoa, tuskin. Tarkoittaako se sitä, että ihminen heikkoudessaan turvaa raamattuun, koska ei jaksa uskoa? Minä en raamattua tarvitse ja olen silti kristitty.

En minäkään Raamattua juurikaan nykyisin lue (enkä ole VT:a lukenut koskaan kokonaan läpi) enkä voi sanoa sen olevan uskoni perusta. Näin sanoen olisi helppo väittää, että enhän minä mikään kunnon kristitty olekaan, koska minä en ole sitoutunut Raamatun sanaan 100%. Kristinuskon peruskysymyksistä olen sentään samaa mieltä.

En tiedä onko Raamattuun turvaaminen heikkoutta. Yhtälailla henkilöt jotka eivät usko, turvaavat erilaisiin tahoihin. Näen asian niin, että on aivan sama mistä yksilö lohdutuksensa saa (no, toiset vaihtoehdot ovat terveellisempiä kuin toiset), jos homma kokonaisuudessaan rokkaa eikä muita vahingoiteta.

Aiemmin tässä threadissa oli jonkun hyvä heitto siitä, että eikö kehonrakennustakin voisi pitää jonkinlaisena uskontona, jolla on tietyt dogmit ja keskeinen henkilögalleria. Pitäisikö ajatella, että ihminen heikkoudessaan turvaa kehonrakennukseen, koska ei pärjää sitä ilman ts. kehonrakennus täyttää joitakin ensiarvoisen tärkeitä tarpeita, jotka ovat ko. yksilön hyvinvoinnin kannalta kriittisiä?

Hmm, krapulaiset aivot tuottavat outoja ajatuksia.

 

[modified]

Viittasin siihen, että usko itsessään ei riittäisi vaan siihen tarvitaan jotain konkreettista kun ei Jumalaa voi kutsua paikalle pahan päivän tullen.

Tuo on ihan totta, että useimmat ihmiset tarvitsevat jotain millä täyttää tyhjiön sielussaan. Useimmilla se on toinen ihminen, jollain harrastus, jollain jokin muu henkilökohtainen asia.

 

[Rarum]

Eli usko ei ole millään tavalla riippuvainen raamatusta. On aika ristiriitaista, että Jumalaa ei voida millään todistaa ja sitten perustaa elämänsä raamattuun dokumentoituun Jumalan sanaan. Mihin siinä enää uskoa tarvitaan. Täytyy uskoa, että raamattu on oikein, mutta onko se uskoa, tuskin. Tarkoittaako se sitä, että ihminen heikkoudessaan turvaa raamattuun, koska ei jaksa uskoa? Minä en raamattua tarvitse ja olen silti kristitty.

:D Luet toisten vastauksia mielenkiintoisella tavalla. Luulen, että D.W.A.M yritti saada sinut ymmärtämään sen, että usko tulee Jumalalta, samoin kuin Raamattu on kristitylle Jumalan ilmoitus itsestään. Kristitylle Raamattu on olennainen kirja, mutta jos sen lukeminen jostain syystä kiellettäisiin, ei usko romahtaisi, koska hänellä on yhä edelleen yhteys Jumalaan. Raamattu on kristitylle tärkeä, sillä se on Jumalan sanaa. Kristitty voi kuitenkin olla yhteydessä Jumalaan myös rukouksen kautta.

Olet kristitty, joten uskot Jeesukseen (Kristus->kristinusko->kristitty). Mistä olet saanut tietosi Jeesuksesta? Oletko kenties elänyt jo yli 2000 vuotta?

Ps. Jos joku ei ole jo maininnut teosta Epäilijän kirjeet (Gregory A. Boyd ja Edward K. Boyd), suosittelen sitä luettavaksi.

 

[dear_a]

Raamattu on kristitylle tärkeä, sillä se on Jumalan sanaa.

Tässä tullaan mielenkiintoiseen kysymykseen: miten tarkasti Raamattu on Jumalan sanaa. Osa kristityistä uskoo, että Raamattu on sanasta sanaan Jumalan sanelema. Myös käsittääkseni islamilaisilla Allah on antanut kirjallisen tuotoksen sanasta sanaan ihmisille. Osa kristityistä - kuten itsekin - ajattelen Raamatun olevan ihmisten kirjoittama (huom! ja todellakin näitä ihmisiä on ollut paljon ja ovat eläneet hyvin eri aikaan, kannattaa pitää mielessä tämä jos ko. kirjaa käy lukemaan).

UT:ssa kirjoittavat kertovat oman taustansa kautta tapahtumista. Siksipä eri evankeliumit, vaikka käsittelevät samoja tapahtumia, eroavat toisistaan, joskus tekstien antaessa hyvinkin erilaisen kuvan asioista. Jokainen meistä tulkitsee arkipäivänkin ilmiöitä oman taustansa (kulttuuri, kokemukset) valossa - tästä syystä en voi ottaa Raamattua ohjenuorakseni, ainakaan niin, että ajattelisin sen olevan sanasta sanaan totta ja/tai tulleen ilmoituksena Jumalalta. Ei kai Jumala olisi niin hölmö, että antaisi keskenään ristiriitaisia kommentteja itsestään ja tapahtumista?!

 

[kpsk]

Jos en olisi kiinnostunut kuin siitä vapauttamisesta, olisin kaiketi tiedostaen tai tiedostamattomasti hylännyt Jumalan heti vapauttamistapahtuman jälkeen. Jos uskossani sitoisin Jumalan tiettyyn - vaikka sitten tähän - kontekstiin, niin silloinhan umpimielisesti rajoittaisin Jumalan toimintaa. Olen avoimesti kiinnostunut Jumalasta koko yliluonnollisena persoonana, ts. kaikesta Jumalassa. Et voi laittaa sanoja suuhuni, etkä uskon muotoa kallopallooni; jos uskossani, niin kuin olen siitä kertonut, ilmenee yksikin seikka, jossa voit päätellä sen olevan New agea eikä kristinuskoa, niin tarkastellaan sitä. Jos sinä sanot olevasi agnostikko, niin mikä on se mandaatti, jolla minä sanoisin: minusta tuntuu, että olet enemmänkin zenbuddhalainen tai sikhi? Minä olen kristitty, älä siis lokeroi minua minnekään muualle.

Jumala olisi hyvin helppo rajoittaa jonkinlaiseksi mielikuvaksi, ikoniksi "...tätä se on minulle". Se ei missään nimessä kuulu kristinuskoon. Tällaisia uskovia kaiketi kuitenkin on, sillä se on kirvoittanut jotakuta tarkkanäköistä kristittyä kehitämään sananlaskun. "Jeesus Kirstus, ja siellä pysyy."

Lainaamasi tunnustuksen kappale tosi, jota tunnustavat kristikunnassa oikeastaan kaikki muutkin seurakunnat. Ja niin minäkin. Sehän koskee nimen omaan opettajia ja oppeja, jotka voivat olla a) aivan huuruissa b) olla ja siksi kristityn on aina arvioitava kaikki, korvasyyhyyn hyvältäkin kuulostava, Raamatun valossa. Kristittyjä syytetään laumasieluisuudesta ja lammasmaisuudesta, ja se kyllä toteutuu, jos huutaa aamenen joka väliin ja lompsii muitta mutkitta sinne mihin toisetkin. Uskovaisen ei ole pakko olla tyhmä.

Entä luterilainen kirkko: onko se ainut kosketuspintasi kristikuntaan? Arvioitko minut jonkinlaisen luterilaisfiltterin läpi? Ei se mitään, mutta onhan muitakin kristillisiä yhteisöjä on kuin luterilainen kirkko. Tämän (ev. lut. kirkon) sekulaariväestö toki yleensä parhaiten tuntee, sattuneesta syystä johtuen. Siksi ei-luterilaisiin yhteisöihin suhteuduttaneen vielä suuremmalla varauksella kuin niihin herätysliikkeisiin, jotka ovat luterilaisen kirkon sisällä. Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jälkeen tulevat helluntailaiset ja vapaakirkolliset, sen jälkeen pienemmät seurakunnat. Vaikka en puhukaan yhdenkään seurakunnan puolesta, niin uskontunnustukseni nojalla suurin piirtein kaikki toteaisivat: "kyllä tämä häiskä on kristitty". ...Tai no. Kerran juttelin erään lestadiolaisen nuoren naisen kanssa, ja hänen mukaansa en ollut tullut uskoon ollenkaan! Kaikella kunnioituksella ajattelin, että enköhän minä tiedä itse keskuudessani tämän paremmin.

Luterilaisuudesta vielä. Minusta luterilaisuuden kiehtovin puoli on se, millaista luterilaisuus oli syntyhetkinään Saksassa. Silloin luterilaisuutta ei oikeastaan ollutkaan, vaan Lutherin johtama kirkon reformaatio. Toki Lutherkin sanoi yhtä ja toista, mistä en ole yhtä mieltä, mutta jotakin olennaista Lutherin teologiassa on, joka vaikuttaa valtavasti minuunkin. (Enimmin synti+oppi ihmisen vanhurskauttamisesta).

Mitä ihmeen yhteistä lähetyskäskyllä ja Conquistadoreilla on? Nehän painoivat valloittamaan maat, pöllivät ja sulattivat kullan ja tartuttivat intiaaneihin tuhannen tautia, jos eivät kuolleet muuten vain väkivalloin. Mitä tekemistä sillä on todellisen kristinuskon kanssa? Politiikkaa se oli, ja politiikan keppihevosena usko ei voi toimia. Se on ihmisen kehittämää uskontoa. Puistattavaa! Kammottavaa! :curs: :urjo: :wall: Ja sitä samaa edustavat mielestäni ristiretkeläisetkin - kristinusko lakkaa olemasta kristinuskoa, siitä tulee silkkaa ja häikäilemätöntä politiikkaa. Puolustusta varten käytävän sodankäynnin ymmärrän ja hyväksyn, mutta hyökätä nyt asein "vapauttamaan" jotakin! Voi munan muna.

Lähetyskäskyn (sellaisena, kuin se Raamatussa on) kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Miekan avulla tapahtuva käännytys on katkera kastrointi, eihän ketään voi pakottaa uskomaan. Edelleenkään.

Jumalakokemus on yksilöllinen. Jumala ei ole yhden uskovaisen pään sisällä samoin käsitetty kuin toisen kristityn päässä; ihmiset ovat yksilöitä eikä kukaan tiedä mikä on Jumala. En luokittele sinua millään muulla mandaatilla kuin omallani, mutta tosi kristityt ovat harvassa. En silti laita sanoja kenenkään suuhun.

Agnostikon on järkevää pohtia Jumalaa """""ikonina""""" pään sisällä, sillä sitä enempää se ei voi ollakaan nykytietämyksen mukaan. Ikoni, jolta haetaan apua, lohtua, ja joka symboloi jokaiselle mitä sitten symboloikin. Kristinuskon dogmit eivät anna sijaa jumalan pohdinnalle sinänsä.

Mielestäni on typerää arvoida mitään minkään muun pohjalta kuin omien skeemojen.

Uuh, luterilaisuus ei ole ainoa kosketukseni kristinuskoon. Tekisi mieli laittaa david.


Kristinusko on aina ollut politiikkaa ja konkistadorit toteuttivat myös taivaallisella oikeutuksella tätä ryöstöretkeään: on typerää väittää etteikö uskolla oman uskonnon paremmuudesta ollut osaa eikä arpaa. Atsteekkikeisarin heittäessä Raamatun maahan Hernando Cortes sai toki myös hyvän tekosyyn ja kiihokkeen taisteluun, vaikka siinä vaiheessa ei kullan määrästä ollutkaan vielä juuri mitään käsitystä.


Usko toimii politiikan keppihevosena, katso vaikka kd:n ehdokasta. Uskonto ja usko sattuvat kulkemaan käsi kädessä.

Keskiajalla ei tiedetty miekkalähetyksen tehottumuutta; siksi sitä käytettiin. Hyvä olla jälkiviisas ja kuitata menneet tuollaisilla kommenteilla. Paavi on erehtymätön, eikös vain? Jos se olisi paavista kiinni niin en ihmettelisi olllenkaan miekkalähetyksen palaamista. Tämä viimeinen on provotekstin värittämää, mutta laitan sen silti.

 

[kpsk]

Minulle Jumala on konkreettisesti sitä, että vaikka olisin yksin kuolinvuoteellani, niin tietäisin etten ole yksin. Se tuo sisäisen rauhan. Itse huomasin asian konkreettisuuden vasta todellisen elämänkriisin mukana. Ehkä se on niin, että jos ihminen tarpeeksi jotain tarvitsee, niin siitä tulee melkein totta.

Asian ytimessä; usko on uskoa jota ihminen vaalii ja muuttaa maailmankuvan vastaisen tiedon omaa näkemystään tukevaksi.

 

[Cthulhu]

Usko ei siis ole mikään loogisesti pääteltävissä oleva asia. Kahdella ihmisellä joilla on kummallakin samat tiedot niin toinen voi tulla uskoon ja toinen ei.
Eli syy miksi ihminen tulee uskoon löytyy vain kyseisen ihmisen pään sisällä. Kyseessä voi hyvinkin olla tuo edellä mainittu geeni jonka kantajat ovat taipuvaisia uskoon tuloon samalla tavalla kuin jotkut ovat taipuvaisia alkoholismiin tai skitsofreniaan.

 

[kpsk]

Raamattu on kristitylle tärkeä, sillä se on Jumalan sanaa. Kristitty voi kuitenkin olla yhteydessä Jumalaan myös rukouksen kautta.
.

Mielestäni kukaan ei ole ollut Jumalaan yhteydessä eikä Raamattu ole Jumalan sanaa.

Näin voidaan vain uskoa ja uskon asiat on hyvä pitää erillään tosiasioista.

 

[kpsk]

Usko ei siis ole mikään loogisesti pääteltävissä oleva asia. Kahdella ihmisellä joilla on kummallakin samat tiedot niin toinen voi tulla uskoon ja toinen ei.
Eli syy miksi ihminen tulee uskoon löytyy vain kyseisen ihmisen pään sisällä. Kyseessä voi hyvinkin olla tuo edellä mainittu geeni jonka kantajat ovat taipuvaisia uskoon tuloon samalla tavalla kuin jotkut ovat taipuvaisia alkoholismiin tai skitsofreniaan.

Usko sinänsä on melko pitkälle loogisesti selitettävissä oleva asia. Samoilla tiedoilla varustettuja ihmisiä löytyy vastasyntyneiden joukosta. Uskoon tulemiseen vaaditaan muutakin kuin kyseisen ihmisen pää; voiko yksinäisestä erakosta joka ei ole koskaan kuullutkaan uskonnoista tulla oman päänsä avulla nunna tai edes jokin animalistia korkeammalle kehittynyt uskovainen? Erilaiset vaikutteet tai elämäntilanteet voivat edesauttaa asiaa, ja geeneillä on ilmeisesti osansa asiassa. Mielnkiintoista olisi tutkia mitkä ovat yhdistäviä tekijöitä d.w.a.min kaltaisten uskoontulossa.

Tuosta teologiasta; sitä markkinoidaan kristinuskoa tutkivana tieteenä. Yksi tieteen perusedellytyksistä on objektiivisuus, ja tämä ei toteudu- roskatiedettä. Pappi joka puhuu kreationismista ei ole lähelläkään objektivista. Teologiaa on ollut olemassa jo lähes niin kauan kuin kristinuskoakin, mutta se ei kykene tarvittavaan rationalisuuteen ollakseen varteenotettavaa muussa kuin subjektiivisessa keskustelussa. Tämä taisi olla recordofftopic

 

[Welho]

Katselin pari viikkoa sitten tv:stä jotain hengellistä konserttia.Välillä laulua ja välillä joku tuli yleisön eteen puhumaan uskostaan tyyliin:"pari vuotta sitten mun elämääni tuli suuri muutos, mä löysin Jeesuksen" tuon tyylistä paasausta monta minuuttia. Tämän tyypin uskovaisia olen nähnyt ennenkin esim. vierailulla koulussa,rippileirillä tai jos on telkkarista tullut ohjelmaa jostain telttakokouksista, niin siellä on just näitä tyyppejä suuren hurmoksen vallassa.Jostain syystä tämän tyypin uskovaisten katseleminen ja kuunteleminen on minulle melko vastenmielistä ja myötähäpeää aiheuttavaa.
Miksi?
Itselläni ei sinänsä ole mitään uskovaisia tai kirkkoa vastaan.Tuttavapiirissäni on joitain henkilöitä joilla tiedän olevan kristilliset periaatteet ja ovat "uskovaisia", mutta eivät paasaa siitä asiasta,ihan hyviä tyyppejä.Olen omasta mielestäni hyvinkin suvaitsevainen ja kunnioitan jokaisen vakaumusta olipa sitten ateisti tai uskovainen tai mitä vaan.
Mikä ihme tämmöisessä uskostaan ja Jeesuksen löytämisestä kovasti hehkuttavassa,hengellistä musiikkia laulavassa,maripaitaan ja vakosamettihousuihin pukeutuvassa tyypissä ärsyttää ja aiheuttaa sitä myötähäpeää(tunnistatte varmaan tyypin).
Jos joku esim.poliitikko paasaa suu vaahdossa omasta näkemyksestään, niin en koe mitään myötähäpeää.Olkoon kyseessä vaikka kunnon kommunisti tai äärioikeistolainen,sama se.Toinen vertaus,ehkä ontuva sellainen, voisi olla rock-konsertti.En koe myötähäpeää vaikka ihmiset pomppivat kädet pystyssä kappaleen tahdissa,huutavat bändin nimeä ja laulavat mukana aivan hurmoksessa,keikan jälkeen vielä suu vaahdossa kehutaan soittajia ja keikkaa.Tuntuu ihan normaalilta.
Tarkoitukseni ei ole loukata kenenkään vakaumusta eikä herättää mitään uskonkeskustelua.Ihmetyttää vaan miksi nimenomaan tuo ihmistyyppi aiheuttaa noita vastenmielisiä tuntemuksia.

Disclaimer: Tämän replyn tarkoituksena ei ole pilkata mitään uskontokuntaa, järjestäytynyttä ihmisryhmää tai yksityishenkilöä. Tarkoitus on pikemminkin tarkastella mahdollisia vastauksia puhtaasti tiedonjanon ja ehkä jopa tiedonhimon tyydyttämiseksi.


Ihmisellä on eräs pieni ominaisuus joka saattaa sivutuotteena aiheuttaa ongelmia pääorganismille: Tietoisuus. Mahdollisuus tarkastella omaa rakennettaan ja mahdollisuus pohtia abstrakteja käsitteitä kuten syytä, tarkoitusta, arvoa ja tuntematonta tuo tullessaa ongelman organismin itsensä elosta. Miksi, mistä, miten ja mitä kaiken tämän jälkeen. Tämä aukko on helpointa täyttää henkilökohtaisella luojalla, antaen ihmiselle tarkoituksen, arvon ja suunnan.

Uskonnothan ovat myös ihmisen yhteiskuntia koossa pitäviä voimia, selviten ehkä näkyvillä islamin tapauksessa, jossa koraania kirjaimellisesti seuraavalle yhteiskunnalle annetaan melko tarkat ohjeet ulkopolitiikkaan ja hallintorakenteeseen. Uskontojen perusteella jakautuminen luo melko selkeitä sosiopoliittisia yhteenliittymiä Ja suoriutumispalkinnoksi annetaan erilaisia kuolemanjälkeisiä elinmahdollisuuksia.

Pohjimmiltaan uskonto ja uskominen onkin juuri täydennystä, kohdat joihin ihmisellä ei ole vastausta tilkitään jumalilla, hengillä tai esi-isillä. Dwamin kertomuksesta hänen omasta uskoontulemisesta löytyy kaikki periaatteet, huonosti menee ja sitten tullaan uskoon täyttämään tyhjiötä itsessään.

Uskovaisten kuuntelusta syntyvä myötähäpeän tunne syntyy toisen itsepetoksen seuraamisesta. Jos pitäydyn nyt tässä kristinuskossa, niin mitä enemmän kiihkouskovaiseksi mennään, ja mitä enemmän raamattua tulkitaan kirjaimellisesti, niin sitä enemmän alkavat asiat ajautua kauemmas totuudesta. Sellaiset yksinkertaiset asiat kuten että maapallo on miljardeja vuosia vanha ja että ihmiset ovat kehittyneet yksinkertaisemmista elämänmuodoista eivät ole suurelle osalle selvää. Kun huomattiin että kuudessa päivässä ei paljon tällä planeetalla ehtinyt tapahtumaan, muuttui raamatun tulkinta ei-kirjaimelliseksi, vastaamaan nykyisen tietomäärän haasteisiin.

Toisin kuin minkä kuvan on kenties saanut tekstistäni, pidän tätä erittäin positiivisena kehityksenä. Tiedon ja ymmärryksen lisäännyttyä on se aukko mitä ihminen joutuu paikkaamaan pienentynyt huomattavasti, riippumatta siitä täyttääkö ihminen sen jumalalla vai ateistisella ylemmyydentunnolla. Eikä siinä ole mitään pahaa tai väärää olla uskovainen, koska ihminen ei voi tietää luojan olemassaolosta, on myös mahdollista että kyseinen asia on olemassa. Ehkä jonain päivänä ihminen ei tarvitse enää mitään tällaisia täytteitä, ja on vapaa tarkastelemaan ympäristöään ilman eläimellisiä rajoitteita tai pelkoja. Mutta ihminen on tai hänen mielestäni pitäisi olla vapaa katsomaan olemassaoloa mistä näkökulmasta tahansa, vaikka todisteet kertoisivat hänen näkökulmansa vastaisuudesta, kuten monien kirjaimellisten luomiskertomusten tulkitsijoiden kohdalla asia on.

Minusta on pelkästään hienoa että ihminen pystyy uskomuksellaan tuomaan rauhan itselleen ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti tässä yhteiskunnassa. Tuntuu että nimenomaan vahvasti uskovat ovat eniten sinut itsensä kanssa jokapäiväisessä elämässä. Siksi tekstissä käyttämäni itsepetos ei ole mitenkään negatiivinen sana, riippuu vain hyvin paljon ihmisestä ja ihmisen tiedon määrästä pystyykö hän tähän.

(Allekirjoittanut on hedonistinen vapaa-ajattelija ja transhumanismiin uskova agnostikko, jolla on vaikeuksia saada ajatuksensa kirjoitettua.)

 

[modified]

:D Luet toisten vastauksia mielenkiintoisella tavalla. Luulen, että D.W.A.M yritti saada sinut ymmärtämään sen, että usko tulee Jumalalta, samoin kuin Raamattu on kristitylle Jumalan ilmoitus itsestään. Kristitylle Raamattu on olennainen kirja, mutta jos sen lukeminen jostain syystä kiellettäisiin, ei usko romahtaisi, koska hänellä on yhä edelleen yhteys Jumalaan. Raamattu on kristitylle tärkeä, sillä se on Jumalan sanaa. Kristitty voi kuitenkin olla yhteydessä Jumalaan myös rukouksen kautta.

Olet kristitty, joten uskot Jeesukseen (Kristus->kristinusko->kristitty). Mistä olet saanut tietosi Jeesuksesta? Oletko kenties elänyt jo yli 2000 vuotta?

Ps. Jos joku ei ole jo maininnut teosta Epäilijän kirjeet (Gregory A. Boyd ja Edward K. Boyd), suosittelen sitä luettavaksi.

Pieni provoilu on keskustelun kannalta suotavaa ;) . Toki ymmärrän sen, että osalle kristityistä raamattu on pyhä.

Oli todella hyvin sanottu, että Jumalaan voi olla yhteydessä rukouksen kautta. Se nyt taitaa olla ainoa tapa sen lisäksi, että uskoaan toteuttaisi oman elämänsä kautta.

 

[modified]

Usko ei siis ole mikään loogisesti pääteltävissä oleva asia. Kahdella ihmisellä joilla on kummallakin samat tiedot niin toinen voi tulla uskoon ja toinen ei.
Eli syy miksi ihminen tulee uskoon löytyy vain kyseisen ihmisen pään sisällä. Kyseessä voi hyvinkin olla tuo edellä mainittu geeni jonka kantajat ovat taipuvaisia uskoon tuloon samalla tavalla kuin jotkut ovat taipuvaisia alkoholismiin tai skitsofreniaan.

Voi olla kiinni elämänkohtaloista, sosiaalisesta piiristä, yms. Jos kaksi samanlaista ihmistä laitetaan kellariin kasvamaan ei varmasti kumpikaan tule uskoon, jos eivät ole koskaan raamattua tai muuta uskonnollista opusta nähneetkään.

Samalla tavalla voidaan ihmetellä sitä, että kahdesta samanlaisesta ihmisestä toinen voi uskaltaa antautua rakkaudelle ja toinen ei.

 

[dear_a]

Pakko palata tähän aiheeseen sitaatin myötä;

"The closer we get to God through our faith, the simpler He becomes. And the simpler He becomes, the greater is His presence.

Christ learned about his mission while he was cutting wood and making chairs, beds, and cabinets. He came as a carpenter to show us that - no matter what we do - everything can lead us to the experience of God's love."

Paolo Coelho: By the river Piedra I sat down and wept.

Samoin ajattelen minäkin, ei tarvitse olla hieno ihminen mennääkseen omaa oikeaa tietään.

 

[modified]

Ehkäpä Jumala on loppuun käsitelty.

Entäs asian kääntöpuoli? Joku uskoo siihen, että koska Jumala on kaiken alku ja loppu, niin myös Saatanan täytyy olla Jumalan käsialaa. Itse olen sitä mieltä, että Jumala tuli ihmisessä luoneeksi luomakunnan pedon.

Jonkun pohdintaa: http://www.nic.fi/~cstone/y_is_hell.htm

 

[kpsk]

Pakko palata tähän aiheeseen sitaatin myötä;

"The closer we get to God through our faith, the simpler He becomes. And the simpler He becomes, the greater is His presence.

Christ learned about his mission while he was cutting wood and making chairs, beds, and cabinets. He came as a carpenter to show us that - no matter what we do - everything can lead us to the experience of God's love."

Paolo Coelho: By the river Piedra I sat down and wept.

Samoin ajattelen minäkin, ei tarvitse olla hieno ihminen mennääkseen omaa oikeaa tietään.

Minä ajattelen myös samoin tuosta uskon ja yksinkertaisuuden suhteesta.

Mitä ajattelette tai oletteko kuulleet Pirkko Jalovaarasta joka vaikuttaa Tampereen alueella?

Mikä on Pyhän Hengen merkitys teille?

 

[modified]

Minä ajattelen myös samoin tuosta uskon ja yksinkertaisuuden suhteesta.

Mitä ajattelette tai oletteko kuulleet Pirkko Jalovaarasta joka vaikuttaa Tampereen alueella?

Mikä on Pyhän Hengen merkitys teille?

Ingenting.

 

[D.W.A.M]

Kristinusko on aina ollut politiikkaa ja konkistadorit toteuttivat myös taivaallisella oikeutuksella tätä ryöstöretkeään: on typerää väittää etteikö uskolla oman uskonnon paremmuudesta ollut osaa eikä arpaa. Atsteekkikeisarin heittäessä Raamatun maahan Hernando Cortes sai toki myös hyvän tekosyyn ja kiihokkeen taisteluun, vaikka siinä vaiheessa ei kullan määrästä ollutkaan vielä juuri mitään käsitystä.


Usko toimii politiikan keppihevosena, katso vaikka kd:n ehdokasta. Uskonto ja usko sattuvat kulkemaan käsi kädessä.

Keskiajalla ei tiedetty miekkalähetyksen tehottumuutta; siksi sitä käytettiin. Hyvä olla jälkiviisas ja kuitata menneet tuollaisilla kommenteilla. Paavi on erehtymätön, eikös vain? Jos se olisi paavista kiinni niin en ihmettelisi olllenkaan miekkalähetyksen palaamista. Tämä viimeinen on provotekstin värittämää, mutta laitan sen silti.

Kristinuskoko politiikkaa? Siinä mielessä kyllä, että jos 60000 asukkaan kaupungista 10000 on kristittyjä, kannattaa valtaapitäväin huomioida tämä poliittisena ryhmänä - mahdollisina äänestäjinä. Mutta kristityn ei sinänsä tarvitse ottaa politiikkaan paljon mitään kantaa, jollei itse halua. Usko ei aina ole ollut, eikä aina ole vieläkään politiikkaa. Senhän voi pitää aivan henkilökohtaisella tasolla. Henkilökohtaisesti koen millä tahansa uskolla ratsastamisen olevan puistattavaa.

Entä mitä Cortez joukkoineen näki? Slummin kaltaisen kaupungin, jonka päällikkö näytti ehkä musikalta? Kukoistuksensa päivinä kyse oli kaiketi vauraan oloisesta paikasta. Ja mitä ihmettä intiaanikeisari Raamatulla teki? Osasiko hän kenties lukea espanjaa? Miekkalähetys. Voi tuhatkertainen Daavid.

Ja paavi ei ole erehtymätön. Ex cathedran sijaan latinankielisen tunnuslauseen kuuluisi mieluummin olla "humano iure": "inhimillisellä oikeudella, ihmisten mielipiteen oikeutuksella".

 

[D.W.A.M]

Tuosta teologiasta; sitä markkinoidaan kristinuskoa tutkivana tieteenä. Yksi tieteen perusedellytyksistä on objektiivisuus, ja tämä ei toteudu- roskatiedettä. Pappi joka puhuu kreationismista ei ole lähelläkään objektivista. Teologiaa on ollut olemassa jo lähes niin kauan kuin kristinuskoakin, mutta se ei kykene tarvittavaan rationalisuuteen ollakseen varteenotettavaa muussa kuin subjektiivisessa keskustelussa. Tämä taisi olla recordofftopic

Jos kreationismia puoltava pappi on roskatiedettä, niin eikö evoluutiota puoltava ateistinen tiedemies ole yhtä ei-objektiivinen, ts. eikö hänen tieteensä ole yhtä lailla arvolatautunutta pskaa?

Teologiaa on todella ollut yhtä kauan kuin kristinuskoakin. Paavaliahan pidetään sen ensimmäisenä teologina.

 

[Welho]

Jos kreationismia puoltava pappi on roskatiedettä, niin eikö evoluutiota puoltava ateistinen tiedemies ole yhtä ei-objektiivinen, ts. eikö hänen tieteensä ole yhtä lailla arvolatautunutta pskaa?

Ei. Kreationismi sattuu olemaan täyttä sontaa, riippumatta siitä minkä uskontoinen tiedemies sitä puoltaa.

 

[Tupla-J]

Jos kreationismia puoltava pappi on roskatiedettä, niin eikö evoluutiota puoltava ateistinen tiedemies ole yhtä ei-objektiivinen, ts. eikö hänen tieteensä ole yhtä lailla arvolatautunutta pskaa?

Kuten Welho tässä ilmaisikin, on tiede loogisesti perusteltavissa. Uskonto ei.