- Liittynyt
- 20.7.2004
- Viestejä
- 483
- Ikä
- 42
Don't underestimate the power of the Dark Side, young Timba. Sun sisäinen ekonomisti on heräämässä!!
Tuomas Hoon analyysin alkuosahan ei sinänsä ole relevantti, koska tehon lisääminen on jo tapahtunut ja nyt odotetaan kannustinta. Jos työtehossa on selkeä ero, niin kyllähän tossa palkankorotusta kannattaapi pyytää tai jos se ei onnistu, niin hakea muualle töihin. Noin niinkuin puhtaasti rahan kannalta tarkasteltuna.
Suomessa lienee suorittavan portaan kohdalla aika harvinaisia tuollaiset henk. koht. korotukset, kun on nuo liittojen neuvottelemat yleissopparit? Vai onko? Luulisi isompien firmojen ainakin katsovan palkkansa suoraan taulukosta. Periaatteessahan huonompien työntekijöiden heikkoa tuottavuutta maksetaan silloin parempien toimesta, jotta tuotetun tavaran keskimääräiskustannukset pysyisivät aisoissa.
Possibly-topiccina:
Milton Friedman arvioi, että jopa 80 % liittoutuneesta työvoimasta saa huonompaa palkkaa kuin mihin kysynnän ja tarjonnan lait ne säätäisivät. Tässä on vaan se, että ihmiset keskimäärin vihaa muutoksia. Vai miksi muuten täällä olis sossut vallassa? Eliminoidaan mahdollisimman paljon riskejä elämästä, mutta rajoitetaan samalla potentiaalia. Uskon myös, että jos täysin vapaat työmarkkinat väkipakolla johonkin maahan säädettäisiin, poljettaisiin siellä työntekijöiden oikeuksia aika rankasti.
Ja miksi? Koska ne pysyvät firmassa muutenkin ja tekevät hommansa. Jos kaikki oikeasti olisivat määrätietoisia ja pyrkisivät koko ajan urallaan ylöspäin, saattaisi tuollainen Friedman-skenaario toteutuakin, missä siis keskimääräinen hyvinvointi olisi korkeampi. Henkilöstön vaihtuminen ja työmotivaatio heikentävät luonnollisesti yksittäisen työntekijän tuottavuutta, mutta jos sitä voidaan kompensoida todella paljon huonommalla palkalla tyyliin Wal-Mart ja silti pitää väki talossa, tuottaa sellainen henkilöstöpolitiikka kuitenkin enemmän voittoa. Lisämutuna muistelisin, että esim. Ruotsissa siivoojien palkat olivat paikka paikoin verrattaen todella korkeat, koska muuten niihin hommiin ei todella kukaan lähtenyt. Selvennettäköön, että mielelläni näkisin moisen työmarkkinat vapauttavan kokeen laboratoriossa tehtävän, mutta en sitä elävässä elämässä kannata.
Kolikon kääntöpuolena esim. paperimiehet eivät edes arvosta kovaa palkkaansa, koska luultavasti itsekin tietävät, etteivät ole sitä ansainneet (pallejaan etsiskelevän mutua...). Kunhan nyt ottavat kaiken minkä irti saavat ja jatkavat rullien potkiskelua.
Tuomas Hoon analyysin alkuosahan ei sinänsä ole relevantti, koska tehon lisääminen on jo tapahtunut ja nyt odotetaan kannustinta. Jos työtehossa on selkeä ero, niin kyllähän tossa palkankorotusta kannattaapi pyytää tai jos se ei onnistu, niin hakea muualle töihin. Noin niinkuin puhtaasti rahan kannalta tarkasteltuna.
Suomessa lienee suorittavan portaan kohdalla aika harvinaisia tuollaiset henk. koht. korotukset, kun on nuo liittojen neuvottelemat yleissopparit? Vai onko? Luulisi isompien firmojen ainakin katsovan palkkansa suoraan taulukosta. Periaatteessahan huonompien työntekijöiden heikkoa tuottavuutta maksetaan silloin parempien toimesta, jotta tuotetun tavaran keskimääräiskustannukset pysyisivät aisoissa.
Possibly-topiccina:
Milton Friedman arvioi, että jopa 80 % liittoutuneesta työvoimasta saa huonompaa palkkaa kuin mihin kysynnän ja tarjonnan lait ne säätäisivät. Tässä on vaan se, että ihmiset keskimäärin vihaa muutoksia. Vai miksi muuten täällä olis sossut vallassa? Eliminoidaan mahdollisimman paljon riskejä elämästä, mutta rajoitetaan samalla potentiaalia. Uskon myös, että jos täysin vapaat työmarkkinat väkipakolla johonkin maahan säädettäisiin, poljettaisiin siellä työntekijöiden oikeuksia aika rankasti.
Ja miksi? Koska ne pysyvät firmassa muutenkin ja tekevät hommansa. Jos kaikki oikeasti olisivat määrätietoisia ja pyrkisivät koko ajan urallaan ylöspäin, saattaisi tuollainen Friedman-skenaario toteutuakin, missä siis keskimääräinen hyvinvointi olisi korkeampi. Henkilöstön vaihtuminen ja työmotivaatio heikentävät luonnollisesti yksittäisen työntekijän tuottavuutta, mutta jos sitä voidaan kompensoida todella paljon huonommalla palkalla tyyliin Wal-Mart ja silti pitää väki talossa, tuottaa sellainen henkilöstöpolitiikka kuitenkin enemmän voittoa. Lisämutuna muistelisin, että esim. Ruotsissa siivoojien palkat olivat paikka paikoin verrattaen todella korkeat, koska muuten niihin hommiin ei todella kukaan lähtenyt. Selvennettäköön, että mielelläni näkisin moisen työmarkkinat vapauttavan kokeen laboratoriossa tehtävän, mutta en sitä elävässä elämässä kannata.
Kolikon kääntöpuolena esim. paperimiehet eivät edes arvosta kovaa palkkaansa, koska luultavasti itsekin tietävät, etteivät ole sitä ansainneet (pallejaan etsiskelevän mutua...). Kunhan nyt ottavat kaiken minkä irti saavat ja jatkavat rullien potkiskelua.
