Unihalvaus

[PMLats]

Pakko nostaa vanha threadi ja purkaa . Sain viime yönä elämäni ensimmäisen unihalvauksen Vieläkin aika järkyttynyt olo. Kohtaus kesti ehkä muutamia sekunteja, vaikea sanoa. Heräsin todennäköisesti juuri ollessani nukahtamaisillani ja korvissa alkoi siristä lujaa ja pulssi jyskytti päässä kuin vasaralla olisi lyöty. Yritin huutaa ja hakata syntikkaa selkään että olisi herännyt, kun luulin että menetän tajuntani ja kuolen, mutta en pystynyt tekemään mitään. Sitten havahduin sellaisella järkyttävällä säpsähdyksellä ja pystyin taas liikkumaan. Sitten oli pakko herättää kultsi ja itkuhan siinä tuli :itku:

Varmasti elämäni pelottavin ja kammottavin kokemus. Varmasti vielä hirveämpää jos en olisi joskus kuullut unihalvauksista, silloinhan en olisi jälkikäteen tajunnut mistä oli kyse. Loppuyönä ei uskaltanut oikein antaa unen tulla, vaikka taisin kyllä torkahtaa. Hyh soikoon, toivottavasti ei koskaan enää tällaista!!! Mutta näköjään kohtuu yleistä joskus näitä saada, tässäkin threadissa jo monta kohtalotoveria. Itsellä tosiaan ei onneksi ollut kauhua lisäämässä mitään pahoja hahmoja...

 

[Heavy-rock]

Varmasti elämäni pelottavin ja kammottavin kokemus. Varmasti vielä hirveämpää jos en olisi joskus kuullut unihalvauksista, silloinhan en olisi jälkikäteen tajunnut mistä oli kyse. Loppuyönä ei uskaltanut oikein antaa unen tulla, vaikka taisin kyllä torkahtaa. Hyh soikoon, toivottavasti ei koskaan enää tällaista!!! Mutta näköjään kohtuu yleistä joskus näitä saada, tässäkin threadissa jo monta kohtalotoveria. Itsellä tosiaan ei onneksi ollut kauhua lisäämässä mitään pahoja hahmoja...

Tervetuloa jokkoon sakeaan. Ei täst pitkää aikaa ole kun avovaimo herätti minut kun luuli minun näkevän painajaista. Meikä sitä vaan yritti kroppaa saada liikkeelle noh, apu tuli tarpeeseen.

Se vasta karmeaa on kun painajainen jatkuu valvetilassa. Eli eräänlainen käänteinen unihalvaus... Näin karmeaa kuollonunta jossa minut aijottiin teloittaa ja tottakai siinä oli lähtölaskennan tapainen kello joka raksutti jäljelläolevaa kurjaa elämääni. Eihän niis unissa koskaan kuole, vaan sitä ennen kuulemma aina herää, niin minäkin.. puoliksi. Ei tullut sitä syvää helpotuksen tunnetta, vaan kuolemanpelko oli päällä. Sen muistan että sängynlaidalla istuin kauhuissani. Menin sitten keittiöön ja pidin keittiöveistä kädessä, edelleen sama kuollonpelko päällä. Jätin kuitenkin helpotusaikeet sikseen ja menin vessaan. Siel sitten ylhäisessä yksinäisyydessä heräsin kokonaan ja tuli se suuri helpotuksen tunne.. enkä tosiaan tarkoita sitä -hätää

Meniköhän vähän

 

[JackRyan]

Itellä tulee näitä perkeleitä tulee nyt noin 3 kertaa viikossa, mutta outoa miten niihinkin sitten tottuu. Aina tietää, että se "halvaus" kestää semmoisen 7-12 sekuntia ennen kuin heräät.

Pientä neuvoa näin kokemuksesta, että koita vain jatkaa nukkumista eläkä koita liikkua, se vain johtaa paniikkiin kun et kuitenkaan pysty.

 

[Dippi]

Onko porukalla ollut ns. night terror (unikauhu?) kokemuksia lapsena tai aikuisena?

Tuollaiset eroavat unihalvauksesta siinä mielessä, että ne tapahtuvat non-REM univaiheessa, eikä niihin liity siis mitään varsinaista unta tai tietoista kokemusta, muuta kuin ääretön kauhun tunne ja vaikea herääminen.

Itselläni oli kuulemma tuollainen joskus kouluikäisenä. Vanhempien mukaan huusin kauhusta suoraa kurkkua, enkä herännyt kunnolla kuin vasta kymmenen minuutin kuluttua. Ei ole vieläkään mitään muistikuvaa koko tapahtumasta.

 

[ObelixXx]

Onko porukalla ollut ns. night terror (unikauhu?) kokemuksia lapsena tai aikuisena?

Tuollaiset eroavat unihalvauksesta siinä mielessä, että ne tapahtuvat non-REM univaiheessa, eikä niihin liity siis mitään varsinaista unta tai tietoista kokemusta, muuta kuin ääretön kauhun tunne ja vaikea herääminen.

Itselläni oli kuulemma tuollainen joskus kouluikäisenä. Vanhempien mukaan huusin kauhusta suoraa kurkkua, enkä herännyt kunnolla kuin vasta kymmenen minuutin kuluttua. Ei ole vieläkään mitään muistikuvaa koko tapahtumasta.

Joskus pikkupoikana olin kuulemma menny keskellä yötä portaiden yläpäähän (nukun ylhäällä vanhemmat alhaalla) itkemään ja huutamaan, ja vanhempani olivat rauhottaneet mut ja pistäny takasin nukkumaan. Aamulla mulla ei ollu mitään muistikuvaa tommosesta

 

[Linko]

Ikävän kuuloisia. Itelle tulee usein nukahtamisvaiheessa näitä että tuntee tippuvansa jostan. Ennen ne oli vaan sellaisia jotka kesti sekunnin murtoosan, mutta nykyään se tippumisvaihe kestää useita jopa kymmeniä sekunteja ja aina herään ennen kuin osun maahan. Nykyään olen oppinut suorastaa nauttimaan siitä tunteesta kun tajuan että en oikeasti tipahtanutkaan ja saa vetää peiton korville ja alkaa nukkumaan. Olen huomannut että näitä tulee käytännössä aina kun menen nukkumaan erittäin väsyneenä, siis niin että nukahtamiseen menee vaan muutama sekunti.

 

[therf]

Itellä käy joskus niin, että ennen kun kunnolla nukahtaa. Alkaa nähdä unta ja sitten herää nopeasti ja säpsähtää aivan helvetisti. Ei mitään hirmuantosia kokemuksia.

 

[Indica]

itelle on käyny nii nuorempana, että just ku olin nukahtamassa, äitee kysy jotaa, ja mä olin näkeväni et se on joku israelilainen ja vastasin sille hepreaksi vaikka tietty en ees osaa sitä, ja selitin kuulemma jotain ihan outoa, olin siis puoliksi hereillä, ja jutut ei vaa ollu kovin selkeitä.

unihalvaus on pari kertaa tullu, jos se on sitä että kuola valuu ku ei pysty liikkumaa, oli kyllä rauhallinen ja tasainen olo, ettei pelännyt,

Nii ja hallusinaatioita saa usein kun yrittää nukkua kännissä, kun on juonu liikaa, samaa sarjaa nuorena paniikkihäiriökohtaukset humalassa, kun menin ihan tutkalle, ettei paremmasta väliä ja luulin että kaikki tuntee mut, kävin parhaimmillaa ihmisten kimppuu, ku luulin että ne vittuilee mun nimestä ja luulin et niil on puukot.. iha harhainen olin ja kuulin ääniä, ja luulin että mulle vieraat ihmiset vittuilee koko ajan.. varmaa ollu aika näky ku iha tutkal ollu kaveri käy kännis rivelleihi kiinni ja selittää sekavia, tyylii et mist sä tiiät mun nimet, et vittuile mulle, mist sä voit tietää mun nimen,, mä tiiän et sul on puukko.. jättäkää mut jo rauhaa! kaikkee tollasta levotonta.. (siis 14-17vuotiaana)

 

[Tobias]

Mullekin tulee joskus sellainen tunne että putoaisi sänkyltä juuri kun on nukahtamassa. Säikähtää aina pirusti.

 

[metalman]

voihan vidu, tarkemmin ku mietin niin on mullekkin joskus näin käynyt, ylensä lähinnä kun nukkuu kuumeessa. Tilanne on aina sama, eli joku yrittää tehdä jotain pahaa enkä pysty itse tekemään mitään. Kädet ei liiku tai liikkuu hitaasti. Mystistä mutta saatanan ahdistavaa! onneksi noita ei ole vuosiin tullut.

 

[Jyväbroileri]

Itsekkin saan silloin tällöin unihalvauksia. Ne eivät ole pelottavia, eikä niissä näy minkäänlaisia hahmoja. Eivätkä ne ole myös häirinnyt minua. Kun aloin lukemaan niistä niin sain niitä paljon useammin. Tällä lienee syy yhteys siihen, että kun raotin silmiäni puolinukuksissa niin ajattelin heti että onkohan nyt unihalvaus menossa ja lähes aina se silloin oli kun näin ajattelin. Eli itsesuggestiolla lienee tässä hyvin voimakas vaikutus.

Yleensä nämä tapahtuvat aina kun otan torkut töiden jälkeen tai muutan vain nukun katkonaisesti. Parhaiten unihalvaus menee ohi kun pistää silmät kiinni ja yrittää jatkaa nukkumista. Hetken päästä taas huomaa että pystyy liikkumaan. Tosin en ole kyllä koskaan yrittänytkään pitää silmiä auki koko halvauksen ajan.

 

[Rick James]

Nuorena noita tuli, ja varsinkin kuumeessa. Muistan elävästi yhden, kun heräsin hikisenä, kädet tuntuivat painavan ainakin tonnin ja huoneen ovella seisoi joku saatanan örkki tai jotain, helvetin ruma se ainakin oli. Se alkoi tulemaan kohti mutta muutaman sekunnin mentyä pääsin liikkumaan ja se oli kadonnut. Sitten juoksin vanhempien sänkyyn. Sen jälkeen ei oikeen nukuttanut pariin päivään. Ja tolloin olin kovassa kuumeessa siis

 

[pauski]

Mulla alko unihalvaukset joskus yläasteella. Pahimmillaan niitä tuli joka päivä, aina silloin kun nukuin päikkärit. Piti sitten lopettaa päikkäreitten nukkumiset kokonaan ja silloin myös halvauksetkin vähenivät. Nykyään niitä tulee silloin tällöin, niinä hetkinä kun on juuri nukahtamassa tai heräämässä. Mulla unihalvaukseen ei liity mitään pelkotiloja, ainoastaan kipua. Yleensä tuntuu, kuin joku painaisi mua selästä täysiä tms. Tuskin se nyt mitään oikeaa kipua on, jotain harhaa vain, mutta todella pahalta ja epämukavalta se tuntuu.

Itellä tulee näitä perkeleitä tulee nyt noin 3 kertaa viikossa, mutta outoa miten niihinkin sitten tottuu. Aina tietää, että se "halvaus" kestää semmoisen 7-12 sekuntia ennen kuin heräät.

Sama homma täällä tuon tottumisen kanssa. Kun halvaus tulee, tiedän ettei siinä auta muu kuin odottaa että se menee ohi. Joskus tunnen, kun alan "mennä" halvaukseen, jolloin yritän heiluttaa käsiä ja jalkoja, jotta se menisi kokonaan ohi. Välillä auttaa, välillä ei.

 

[Powerhousu]

Onko porukalla ollut ns. night terror (unikauhu?) kokemuksia lapsena tai aikuisena?

Jaa, olisko mulla ollu joku tollanen noin kuukausi takaperin? Unessa huusin ja kiljuin ihan hysteerisenä ilman mitään kunnon syytä. Pelotti vaan niin saatanasti. Sitä tuntui kestävän melkoisen kauan. Lopulta heräsin ja pulssi oli vähintään jotain 5000. Siinä sitten vähän aikaa ihmettelin, että mahdoinkohan huutaa unissani vai en. Ilmeisesti en, kun eukkokin nukkui onnellisena eikä ollut herännyt.

Sen kyllä sanon, että ikinä en ole niin paljoa pelännyt. Pelotti vielä hereilläkin, vaikka tajusin, että se oli unta. Vähän oli hankala nukahtaa sen jälkeen.

 

[reme]

tarpeeksi kun tulee niin kyl niihin tottuu.päiväunilla tulee itselle tosi herkästi jos esim televisio päällä tai muuta mölyä

 

[veijari]

Mä ymmärsin, että ihminen on hereillä, kun kokee unihalvauksen, eli aivot ja silmät toimii "normaalisti". Miksi kuitenkin kaikki sanoo, että sitten kun heräsin, oli... (vaikka kädet naaman edessä tai mitä vaan)

Jos on hereillä ja oikeasti näkee mitä tapahtuu, niin eikö sitä pitäs olla just siinä asennossa, mihin unihalvauksen lopussa päätyy (eli luulis, että levynä, kun ei kerta pysty liikkumaan). Vai eikö unihalvauksen loputtua ole saman tien tavallisesti hereillä, eli onko siinä välissä joku tajuton tila, missä ehtii muuttaa asentoa ja sitten vasta herää?

Monet saanoo, että sitten heräsin, mutta ettekö muka ole jo hereillä. Aivot ja silmät pelaa, eli eikö sillon olla jo hereillä siinä unihalvauksessa. Hallut vaan on siinä lisänä.

Kun monilla noi kuulostaa vaan painajaisilta?

Ite en ole kokenut mitään tuon kaltaista, mutta selittäkää tää mulle, jos ymmärrätte mun pointin.

Minulla ainakin kerran kun tuo kävi niin heti kun "heräsin" eli varmistuin siitä ettei sieltä mitään tulekkaan päälle niin se hetki kun hallut katosi ja raajat rupesivat liikkumaan niin välittömästi lähti nyrkki lentoon sinne suuntaan minne sitä olin yrittänyt "halvaantuneena" lyödä. Aika pelottava tunne kyllä kun aluksi ajattelin että tää on varmaan se unihalvaus kun ei kyenny liikkumaan, mutta vasta sen jälkeen "huomasin että huoneessa on muitakin", hajuakaan siitä ei ole mitä ne hahmot tarkalleen puhuivat ei ole mutta sen kuvan sain silloin puheista että olen nyt ihan oikeasti halvaantunut ja henki menee .

 

[Myth]

Varsin vittumainen fiilis on herätä ja huomata, että ei pääse liikkumaan mihinkään. Pentuna nuo liittyi yleensä aina johonkin kohti tulevaan pelottavaan asiaan.

Viimeisin muistamani unihalvaus tapahtui n. 5 vuotta takaperin ja makasin silloin sängyssä mahallani. Tuijotin yöpöydällä olevaa kännykkää, jossa paloi taustavalo. Samaan aikaan tuntui, kun aivan saatanan kylmä ilmavirta pyyhki selkää pitkin. En varmaan ollut hereillä vielä tuolloin, mutta kun tulin tietoiseen tilaan oli mun silmät edelleen auki, makasin mahallaan, tuijotin sitä kännykkää enkä pystynyt liikkumaan.

 

[faerily]

Kohtalotoveri myös. Alussa halvaukset oli lievempiä ja ihan hel**tin pelottavia. Sillon en tosin tiennyt mitään tällaista olevan olemassakaan ja luulin olevani tulossa hulluksi. :D

Jonkun kanssa samassa sängyssä nukkuessa unihalvauksia on tullut vaan kerran. Kaikkein varmin tapa saada halvaus on mennä takasin nukkumaan aamupäivällä, tai nukkua päiväunet. Mä olen myös todennut, että paras tapa "selvitä" näistä on, että yrittää vaan nukahtaa uudestaan. Pahin paniikki tulee siitä kun ei todellakaan voi tehdä mitään vaikka kuinka yrittäis.

Mulla ei oo ikinä kuulunu halvaukseen mitään todellisiä näkyviä hahmoja. Mutta hahmoja kyllä, eli se tietty tunne lähestyvästä pahasta. Olo näissä on luokkaa aivan kammottava. Kuoleman tunne on myös lähellä - oon pariin otteeseen lähettäny kaverille viestin, että mietin täällä olenko kuollut (logiikalla että viesti ei lähde jos olen ). Yleensä se tila mihin halvaus sijoittuu on juuri se missä itse on, lisänä voi olla sitten vieressä puukotettuna makaava avomies tai jotain muuta loogista, eli jotain untakin tilaan tavallaan liittyy.

Luopuisin näistä unihalvauksista oikein mielelläni loppuiäksi.

 

[Myth]

Mä ymmärsin, että ihminen on hereillä, kun kokee unihalvauksen, eli aivot ja silmät toimii "normaalisti". Miksi kuitenkin kaikki sanoo, että sitten kun heräsin, oli... (vaikka kädet naaman edessä tai mitä vaan)

Jos on hereillä ja oikeasti näkee mitä tapahtuu, niin eikö sitä pitäs olla just siinä asennossa, mihin unihalvauksen lopussa päätyy (eli luulis, että levynä, kun ei kerta pysty liikkumaan). Vai eikö unihalvauksen loputtua ole saman tien tavallisesti hereillä, eli onko siinä välissä joku tajuton tila, missä ehtii muuttaa asentoa ja sitten vasta herää?

Monet saanoo, että sitten heräsin, mutta ettekö muka ole jo hereillä. Aivot ja silmät pelaa, eli eikö sillon olla jo hereillä siinä unihalvauksessa. Hallut vaan on siinä lisänä.

Kun monilla noi kuulostaa vaan painajaisilta?

Ite en ole kokenut mitään tuon kaltaista, mutta selittäkää tää mulle, jos ymmärrätte mun pointin.

Pentuna kun nuo tuli, niin yleensä olin unessa ja aina jokin tuli kohti ja tuntui kun olisi vedellyt karkuun jossain juoksuhiekassa. Siitä sitten heräsi eikä hetkeen pystynyt liikkumaan. Oli siis jo tietoisessa tilassa, mutta ei vaan voinut liikkua.

Viimeisimmässä taas en voi varmasti sanoa olleeni hereillä, vaikka kylmä ilmavirta ja kännykän tuijotus tuntui niin helvetin todelliselta. Silmät oli kyllä koko ajan auki, mutta tiedä näistä sitten...Hämärää.

 

[Indica]

Ei nää unihalvausjutut ihan terveelt setilt kuulosta, onneks en ole paljoa niitä saanu
iha kipeetä, varmast ekal kerral jos ei oo koskaa kuullu noista, säikähtää perinpohjin