Unihalvaus

[DayOne]

Joo onhan noita ollut... tosin vastapainona lucid-unia tulee hieman enemmän. En mä niistä stressaa, mutta kyllä ne pistää pelottamaan kun se on päällä.

Meikäläiselle ominaista on se, että vieressä/takana on joku hyypiö joka yrittää tappaa, isolla veitsellä tai jollain vastaavalla, ehkä jopa pyssy kädessä. Itse tajuan tilanteen mutta en pysty liikkumaan edes niin että näkisin kaveria, mutta läsnäolo on sen verran vahva että se on erittäin todellista enkä epäile etteikö siinä joku olisi. Joskus tarttuu käteen tai jalkaan kiinni, ja yritän huutaa, sätkiä, ihan mitä vaan, tapella, mutta en pysty edes huutamaan. Siinä vaipuu semmoseen todelliseen kuolemanpelkoon ynnä muuhun joka kyllä joskus pilaa loppupäivän kun se on vahva tunne ja sit siihen herää. Vaikea joskus ravistella että pöhpöh unta vaan, koska se tunne ja pelkohetki ja kuva siitä on hyvin vahva herättyäkin.

Eli en nää tappajaa joka on siinä ihan vieressä, enkä voi taistella vastaan tai huutaa mitään. Se on aika kohtuullisen ahdistava hetki. Mutta ei kestä kauaa.

 

[tanjaxxx]

Wow todella yllätyin, että näinkin monet kärsii tuosta ongelmasta. Olen unihalavausten uhri ollut myös jo muutaman vuoden. Ei mitään halluja tai viikatemiehiä ole tullut.

Herään vaan normaalisti unesta, mutta itseni sisälle naulattuna eli jäsentäkään en pysty liikuttamaan, en hengittämään en mitään. Mikä on jo itsessään todella ahdistavan tuntuista. Sitten kun oikein ponnistelee ja keskittyy jonkin raajan liikuttamiseen tila purkautuu joko hitaammin tai nopeammin. Mä saatan tipahtaa tähän tilaan parhaimmillaan 2-4 kertaan putkeen. Sitten onkin jo tehtävä reissu jääkapille ja maitoa naamariin (10 minutin tv-chatin tuijotus). Oon yrittänyt miettiä mikä vois altistaa näille, mutta mitään ei oo tullut mieleen. En ole ollut stressille, väsymykselle tai sairaudelle altistunut ..Aina tulee keskellä yötä. Onneksi ei oo vähään aikaan tullut, kertakaikkisen hajottavaa.
Voin kuvitella miten karmiva kokemus on jos siihen lisää jonkun herra kuolmen viikatteella huitomaan ...brrr ..

Joku joskus mainitsi, että alkoholi, huumeet, rauhottavat tai unilääkkeet voi aiheuttaa tätä. Mun tapauksessa ehkä ne ufot sitten:D

 

[Narvi]

Mulle on muutaman kerran öiseen aikaan iskenyt moinen halvaus päälle. Noin parin tunnin yöunien jälkeen herään vittumaiseen fiilikseen, että kämpässä on nyt jotain tosi pahaa. Ekan kerran muistan, että mun asunnon eteisessä on jotain pahaa. Ruho on täysin eloton. Mikään raaja ei liiku ja ääntäkään ei tuu, kun yritän huutaa. Mun ero edellisiin on, etten muista missään vaiheessa "heränneeni". Kun sain itteeni ees vähän liikettä nousin ylös ja menin käytävään katsomaan mitä siellä on. Yllättäin ei mitään.

Toisen kerran tuli poikamiesboxissani, kun heräsin halvaantuneena sellaseen tunteeseen tai paremminkin ajatukseen, että näinkö ne(?) tulee? Nytkö ne(?) tulee? Koskaan en kuitenkaan ole mitään nähnyt eikä noista traumoja oo jääny.

 

[Zodiakki]

Mulla on myös ollut noita unihalvauksia, edellisestä kerrasta on kyllä jo n. vuosi aikaa. Joskus lapsena niitä tuli suunnilleen kerran viikossa.

Mä muistan että lapsena unihalvauksessa oli yleistä että tuntui kun olisin kulkenut jotain mustavalkoista putkea pitkin todella kovaa vauhtia, vähän samanlaista pitkin kuin leffoissa on kuvattu madonreiän kautta matkustus tai vastaava. Silmät oli tietysti kiinni kun en niitä aukikaan saanut, mutta olin täysin hereillä, eli unen näkemisestä ei ollut kyse. Heh, ufot sieppasi? :jahas: tai ehkä ei kuitenkaan...

Välillä oli myös yleisempi versio, eli aistin että huoneessa olisi joku, mutta en pystynyt liikkumaan tai huutamaan.

Lapsuuden jälkeen on ollut unihalvaus ehkä pari kertaa vuodessa ja aina toi yleisin versio.

 

[veijo esso]

Nuorena jamppana löysin äidin unilääkkeet.. ja päätin testata miten hyvin nukun ku tempasen yhden. No, pilleri suuhun ja nukahdin ennätysnopeesti. Seuraava muistikuva on se, että makaan sängyssä (olin vielä yksin koko talossa) on se, että en voi liikkua ollenkaan, niin kuin oisin ollu halvaantunu.. ja kuulen ympäriltäni puheen sekamelskaa, kuiskaavia ääniä, askelia.. ja tätä showta jatkui ja jatkui.. Vieläkin tulee kylmät väreet kun muistelen koko juttua. Tollo kun olen, niin päätin testata toisenkin kerran että onko efekti sama.. ja prkl.. se oli sama, halvaus, puheensorina, kuiskaukset ja askeleet. Aika spuukia, vaiko mitä? En enää ikinä koske unilääkkeisiin.

 

[Shizzle]

Oon monesti lukenut, että selällä nukkuminen altistaa unihalvauksille. Ainakin joka kerta, kun oon saanut unihalvauksen, oon nukkunut selällä.

 

[Turisas]

Ihmisen pään sisältö taitaa kyllä olla pelottavinta mitä maa päällään kantaa. Toivottavasti ei tuollaisia tarvitse kokea, normipainajaiset on ihan tarpeeksi mulle.

 

[Slrt]

Totta, en itsekään halua tuollaista ikinä kokea, kuulostaa niin karmivilta jutuilta.

 

[seppo-x]

Niin kuin aiemmin jo sanoin, niin noihin halvauksiin ei ole liittynyt mitään noita aistiharhoja. Mutta joskus on painajaisunissa käynyt niin kuin L0b0kin kertoi, että tapellessa ei nyrkeissä olekaan tehoa. Sitä yrittää puolustautua hyökkääjää vastaan, mutta vaikka kuinka huitoo, vastustajalle ei tule mitään vahinkoa.

Nuorempana näin myös unta jossa liu'uin putkea pitkin joka alkaakin kapenemaan ja jossakin vaiheessa jään sinne jumiin. Sitten iskee paniikki ja herään. Joskus olen myös herännyt painajaisunesta omaan huutooni. Pelottavaa? Kyllä.

 

[hömppä]

Hetekonen. Voiko unihalvausta olla myös tämä, mitä itse kutsun "Kaivoksi".

Eli olen ns hereillä, tiedän esim mitä äijä tuohuaa kämpässä, kuulen äänet jne. En kuitenkaan saa silmiäni auki, enkä liikutettua jäseniäni. Yritän monesti myös huutaa mikäli asunnossa on silloin toinen ihminen, jotta tämä herättäisi mut. Hiton ahdistava fiilis. Kohatus päättyy yeensä siihen että saan lopulta silmäni auki ja herään hiestä märkänä.

 

[Kalmaaja]

Uskomatonta. Ihmetyttää tämä halvausten samankaltaisuus. Aina joku tyyppi ahdistelemassa teitä.

Pystyttekö kuvailemaan ahdistelijan ulkonäköä?

Olento näyttää vähän sormuksen aaveelta. Eli sellainen musta kaapu, tai se on ainut mitä erotan. Ei kasvoja laisinkaan. Vitun pelottavaa, ku sälli tulee kylään. Nämä kokemukset on oikeasti aivan sairaan pelottavia. Varsinkin jos asuu viel yksin, niin huh-huh.... Keskellä päivää tapahtumille voi vintata kinttaalla ja hekotella, mutta kun se tapahtuu, niin kaikki opit ja vinkit unohtuu - Hallinta ei pelaa.

Itse olen joutunut tohon tilaan ainoastaan sillonku, oon yksin. Ei koskaan esim. muijan kans. Mistähän sekin johtuu?

Se on kyllä kans maailman vittumaisin tunne, ku koittaa ottaa yks-ykköstä viikatemiestä vastaan, niin omat tumput on jäässä, tai hidastettuna. Sitten iskeekin jo paniikki, kun tietää ettei mitään voi tehä. Koittaa vaan paniikissa liikuttaa kroppaa / herätä..

Lyönköhän mä oikeeasti, koska monesti herään istueltaan kädet kasvojen edessä, kämmenet nyrkissä unihalvauksesta, en makuuasennosta... hmm. Mistä asennosta muut heräilee?

Aika hämärä juttu tämä koko unihalvaus.

En edes tajua minkä takia aina tuo sama kaapumies ilmestyy, ei se mitään tee. Tunnen vain, että nyt on oikeasti pojat jotain vitun pahasti vialla, sen pahan 'aistii' niin selvästi, että ei voi erehtyä. Nousee oikein pala kurkkuun, tai siltä se tuntuu. Se vain tsiigailee mun päällä, tai leijuu mun päällä ja jotenki tuijottaa, vaikka sillä ei oo kasvoja, sit mua rupee vituttamaan ja pelottamaan ja koitan pamauttaa -> Ei tehoa, paniikki alkaa.....Itse en menetä kontrollia kokonaan koskaan noissa, onneksi...Mutta silti noille ei voi mitään, koska oma kroppa ei toimi niinku haluaisi, vaikka ajatus toimisikin. Ja se vasta onkin helvettiä :(

Joskus sitä luulee, että nyt se kuolema oikeasti tulee ja filmi pyörii silmissä...

 

[Kyoshiro]

huih!! onneksi itelle ei ole vielä tällaista tapahtunut. eikä saakkaan tapahtua! :O topicissa olis saanu lukee "ei heikkohermoisille" :D tuli kylmiäväreitä kun luki noita juttuja ja nyt pelottaa mennä nukkumaan :C

 

[Timba79]

Hetekonen. Voiko unihalvausta olla myös tämä, mitä itse kutsun "Kaivoksi".

Eli olen ns hereillä, tiedän esim mitä äijä tuohuaa kämpässä, kuulen äänet jne. En kuitenkaan saa silmiäni auki, enkä liikutettua jäseniäni. Yritän monesti myös huutaa mikäli asunnossa on silloin toinen ihminen, jotta tämä herättäisi mut. Hiton ahdistava fiilis. Kohatus päättyy yeensä siihen että saan lopulta silmäni auki ja herään hiestä märkänä.

Mun käsittääkseni tämä nimenomaan on se unihalvaus, ei niinkään se että välttämättä näkee mitään "painajaista" siinä samalla.

 

[putka]

Tosi outoa, että kaikissa unihalveuksissa joku yrittää tappaa, yleensä se on viikatemies...

Mulle on sattunut sillai, että yritin nukkua päikkäreitä pikkupoikani mahani päällä, olin stressaantunut päivän tapahtumista ja tosi väsynyt. Aloin kelaamaan kaikkia asioita, kun yhtäkkiä ajatuksiin tuli kaikkia sekavia asioita(mitkä eivät pätkääkään kuuluneet omiin ajatuksiini) ihan sellanen tunne kuin olisi juuri sillä hetkellä vaipumassa uneen.

Yhtäkkiä käteni liikahti, ihan puutuneena pari- kolkytsenttiä ja koko kroppa liikahti ns. säpsähti täysin tahdon vastaisesti. Silmiä oli jotenki vaikea saada auki, eikä ymmärtänyt todellakaan oliko tavallaan unessa vai hereillä. Ja ne asiat mitä oli unessa nähnyt tuntu ihan todelliselta ja oli mahdoton sanoa oliko ne totta vai ei. Erittäin inhottava tunne.

Toisen kerran, joskus 15-vuotiaana, nukuin makuuhuoneessa 38 asteen kuumeessa. Olen nähnyt elämässäni toistuvan painajaisen, yhden ja saman painajaisen, moneen kertaan. Hyvin sairas uni, mahdoton selittää ulkopuoliselle. Unessa kuitenkin jotenkin, minä olen omassa kuvakulmassani, pääni sisällä ja katson silmistäni ulos kun samaan aikaan jotenkin huone pienenee, sen täyttää jokin paha ja suuri asia... jotain pahaa tapahtuu. Hirveästi ääniä, tunnesekamelska. Kakarana juoksin tuhatta ja sataa porukoiden huoneeseen kun heräsin tästä unesta.

Tuohon painajaisuneen sitten heräsin yhtäkkiä, kuumeessa ollessani. Voitte kuvitella kun oli pikkupoikana juossut henkensä edestä vaikka oli jo herännyt unesta, nyt heräsinkin ja uni jatkui vaikka nousin hikimärkänä sängystä seisaalle. Herran pieksut. Pelkäsin ihan sairaasti ja kävelin houreissani keittiöön. Koko huone oli täynnä pahaa ja minä jotenki kasvotusten sen kanssa. Sanoin äidilleni joka seisoi keittiössä, että hei mä näen painajaista, se oli ainoa mitä mä siinä sekamelskassa pystyin sanomaan. Se katto mua vähän pitkään ku mä olin valkosempi ku lumihanki helmikuussa tuskan hiki otsalla. Sitten mä kauhusta kankeana aloin virkoamaan kun hetken painoin päätä polvien väliin ja puhaltelin. Sekava juttu.

Mä kävelin myös unissani kersana. Kerran menny kyselemään porukoilta, voiko ne tulla pelaamaan mun kans salibandya 03:00... täydessä unessa enkä muista mitään.:D

 

[ilmari5]

Toisen kerran, joskus 15-vuotiaana, nukuin makuuhuoneessa 38 asteen kuumeessa. Olen nähnyt elämässäni toistuvan painajaisen, yhden ja saman painajaisen, moneen kertaan. Hyvin sairas uni, mahdoton selittää ulkopuoliselle. Unessa kuitenkin jotenkin, minä olen omassa kuvakulmassani, pääni sisällä ja katson silmistäni ulos kun samaan aikaan jotenkin huone pienenee, sen täyttää jokin paha ja suuri asia... jotain pahaa tapahtuu. Hirveästi ääniä, tunnesekamelska. Kakarana juoksin tuhatta ja sataa porukoiden huoneeseen kun heräsin tästä unesta.

Kuulostaa aivan samalta kuin omat kuumepainajaiseni n.7 - 15-vuotiaana. Uneen liittyi aina hyvin vahva pelon tunne ja tunne siitä että jotain pahaa tapahtuu. Hyvin vaikeata selittää ulkopuoliselle. Sitäkin oon kyllä yrittänyt, mutta vastapuoli vaan raapi päätään ja oli yhtä suurta kysymysmerkkiä.

Myös ihmisten unihalvauskokemukset, kuulostavat hyvin tutuilta. Sairaimman unihalvauksen sain armeijassa. Tuvassani nukkui sillä hetkellä vain yksi alikersantti. Unihalvaus iski ja aluksi oli vain ahdistava tunne kurkussa ja "halvaantunut" vartalo. Sitten tuvan ovi aukesi ja sisään lappasi noin kymmenen hahmoa, jotka kerääntyivät punkkani ympärille ja ryhtyivät kuiskimaan toisilleen. Yritin huutaa alikessulle, mutta tunsin vain kuinka huulet liikkui, muttei tullut ääntä. Pelon tai oikeammin kauhun tunne kasvoi hetki hetkeltä ja tilanne tuntui kestävän useita minuutteja. Lopulta sain käteni liikkeelle ja vedin silmäluomeni auki ja sain itseni hereille. Huoneessa ei ollut ketään. Joko alaiseni olivat huumanneet minut ja suunnittelivat jotain jäynää ja olivat liukkaita liikkeissään tai sitten kyse tosiaan oli unihalvauksesta. Olo oli kyllä lähempänä paskahalvausta tuon jälkeen.:(

Maailman pelottavimmat asiat ovat ihmisen pään sisällä. Siksi opiskelenkin psykologiaa.

 

[Fat Abbott]

Jahas, tämä se sitten itseänikin on pari kertaa piinannut. Ko.halvaus on aina iskenyt silloin, kun olen nukkunut yksin selällään. Ite en enään uskalla mennä nukkumaan tämän halvauksen jälkeen, koska se iskee aina muuten uudestaan.
Ne jotka pitää tätä höpöhöpö puheena, niin kuvitelkaa seuraava tilanne. Heräät unestasi ja kuulet ovesi takaa epämääräisiä ääniä. Yrität nousta ylös, mutta mikään raaja ei toimi. Katsot selälläsi täysin halvaantuneena, kun ovi avautuu hitaasti ja sieltä tulee joku sinun henk.koht sum of all fears. Koitat sätkiä, huutaa, itkeä ja potkia mutta et pysty. Pian saa hackmanin kirvestä hyvin treenattuun pectoralis majoriin jne. Kaikki tuntuu täysin todelliselta ja ei mitään aavistustakaan, että se ei olisi totisinta totta.
Itse kun olen sitten oikeasti herännyt, niin korvat piippaa ja oon täysin hysteerisessa paniikissa. Onneksi näitä ei ole sattunut kuin pari kertaa vuoteen. Ei ikinä enään näitä please.

 

[AGR]

Nyt kun oon lukenut näitä juttuja niin varmaan ens yönä halvaus iskee ensimmäistä kertaa elämässä. Voin kuvitella mitä tulee tapahtumaan. Kaikki täältä tähän astiset lukemani jutut. Voi perkele!

 

[Mr.Referee]

Kyllähän noita on ollut. yleensä ollaan kämppään tunkeilijoita vastassa nyrkit valmiina... 30s kestää yleensä.

 

[hömppä]

Mistäs tiedetään ettei nää unihalvaus "hahmot": viikatemiehet ym paholaiset ole ihan oikeita...? Kummituksia nääs.

 

[Milo]

Muutaman kerran joskus ollut. Oiskohan mahdollista että näiden jälkeen vielä jatkuu uni, eikä välttämättä muista tapahtunutta aamulla. Vois kuvitella että vanhalla iällä on sydärin paikka kun unihalvaus tulee.