Mulla kanssa yks kokemus viime syksyltä. Heräsin siihen että makasin "halvaantuneena" ja ihan kuin koko kroppaa olisi puristettu lyttyyn. Sellanen tunne mikä tulee varmaan jos sukeltaa todella syvälle. Ei siis mitään rintaan tai kaulaan kohdistunutta painetta, vaan tasasesti koko kehoon. Lisäksi joku sininen valoilmiö näytti menevän kroppani läpi, salama tai joku.
En tiedä mistä sain päähäni heti ton halvauksen tullessa että nyt pitää vaan väkisin rentouttaa kroppa hengittämällä syvään. Ehdin kerran tai kaks hengittää, ja samalla "väkisin" rentouttaa kropan, niin se meni ohi. Tokasin vaan ääneen että "hyi helvetti!" ja käänsin kylkeä nukahtaen melkein heti.
Jostain luin että se tilanne on aivoille niin kova shokki, että halvauksen lauetessa saattaa nukahtaa takaisin kuin pommin iskusta.
Aamulla luulin vain nähneeni unta, mutta kuulin jälkeenpäin kaverilta mistä oli kyse. Ja joo, tottakai piti heti sen jälkeen mennä netistä lukemaan kauhujuttuja hahmoista ja useita minuutteja kestävistä kuristuksista, muutenkin kun oli paskat housussa
Varsinkin kun osasyynä unihalvauksiin on ilmeisesti pelko sen uusiutumisesta.
Pahin tunne koko tapauksessa oli kyllä se kuolemanpelko. Se tunne oli niin vahva. Johtuneeko sitten siitä kun koko tilanne oli niin fyysinen. Itseasiassa mietin jälkeenpäin että olinko saanut sydänkohtauksen, tosin niiden jälkeen tuskin vaan jatketaan nukkumista ja mietitään aamulla että olikohan se vaan unta:D
Sen jälkeen ei kyllä oo tullu noita. Tai sitten on, mutta oon tehny sen hengitysjutun alitajuisesti niin nopeasti etten vaan muista, oon varmaan nukahtanu heti uudestaan.