Unihalvaus

[Narvi]

Tommonen gradu aihe tuli eteen:

http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=9005

 

[Ahvena]

Mistäs tiedetään ettei nää unihalvaus "hahmot": viikatemiehet ym paholaiset ole ihan oikeita...? Kummituksia nääs.

Ollaanko unihalvauksessa hereillä ja nähdään omia, vai ollaanko unessa, mutta nähdään muistin pohjalta paikka oikein ja lisänä möröt? Tuli kuin tilauksesta pitkästä aikaa tommonen pätkä. Vaimo nukkuu aina kauimpana ovesta. Nyt se oli telonu polvensa ja joutui nukkumaan toisin päin. Tästä syystä vaihettiin puoliakin. Heräsin keskellä yötä kun joku hiippailee kammarin ovesta. Naamasta ei saanu selkoa, mutta tiesin että nyt on hengenlähtö käsillä. En pystyny liikuttamaan kuin silmiä. Vaimo nukkui vielä, mutta onneksi olin eukon ja mörön välissä. Yritin huutaa vaimoa hereille, mutten saanu ääntä. Sitten heräsinkin oikeasti ja vielä kauimaisena ovesta. Taisi tulla muistista nukkumajärjestys, kun se oli unessa eri kuin todellisuudessa. Joskus on tullu unipuolihalvauksia. Niissä yritän milloin mitäkin karkuun puoliksi halvaantuneena. On se jännä koikkelehtia kun molemmat jalat on jähmettyny tikkusuoriksi.

 

[Pertti 123]

Mä ymmärsin, että ihminen on hereillä, kun kokee unihalvauksen, eli aivot ja silmät toimii "normaalisti". Miksi kuitenkin kaikki sanoo, että sitten kun heräsin, oli... (vaikka kädet naaman edessä tai mitä vaan)

Jos on hereillä ja oikeasti näkee mitä tapahtuu, niin eikö sitä pitäs olla just siinä asennossa, mihin unihalvauksen lopussa päätyy (eli luulis, että levynä, kun ei kerta pysty liikkumaan). Vai eikö unihalvauksen loputtua ole saman tien tavallisesti hereillä, eli onko siinä välissä joku tajuton tila, missä ehtii muuttaa asentoa ja sitten vasta herää?

Monet saanoo, että sitten heräsin, mutta ettekö muka ole jo hereillä. Aivot ja silmät pelaa, eli eikö sillon olla jo hereillä siinä unihalvauksessa. Hallut vaan on siinä lisänä.

Kun monilla noi kuulostaa vaan painajaisilta?

Ite en ole kokenut mitään tuon kaltaista, mutta selittäkää tää mulle, jos ymmärrätte mun pointin.

 

[mr Afroman]

En tiennyt että tollei pystyy käymään... ei koskaan sattunut mulle, mutta nyt kun tiedän niin tietysti näen tollasen nytten :D

 

[Critter]

Mä ymmärsin, että ihminen on hereillä, kun kokee unihalvauksen, eli aivot ja silmät toimii "normaalisti". Miksi kuitenkin kaikki sanoo, että sitten kun heräsin, oli... (vaikka kädet naaman edessä tai mitä vaan.

Minukka ainakin joskus sattuu unihalvauksia. Sitähän on vaikea sanoa, onko näkemänsä totta. Mutta kuitenkin, kerran sain unihalvauksen ollessani kaverin luona ja aamulla koin unihalvauksen. Pystyin koko ajan kuulemaan heidän puheensa mutten pystynyt liikkumaan. Ja kuulin oikeat asiat, kun myöhemmin heitä tenttasin. Eli kyllä minä olin "hereillä".

 

[Fat Abbott]

Mä ymmärsin, että ihminen on hereillä, kun kokee unihalvauksen, eli aivot ja silmät toimii "normaalisti". Miksi kuitenkin kaikki sanoo, että sitten kun heräsin, oli... (vaikka kädet naaman edessä tai mitä vaan)

Jos on hereillä ja oikeasti näkee mitä tapahtuu, niin eikö sitä pitäs olla just siinä asennossa, mihin unihalvauksen lopussa päätyy (eli luulis, että levynä, kun ei kerta pysty liikkumaan). Vai eikö unihalvauksen loputtua ole saman tien tavallisesti hereillä, eli onko siinä välissä joku tajuton tila, missä ehtii muuttaa asentoa ja sitten vasta herää?

Monet saanoo, että sitten heräsin, mutta ettekö muka ole jo hereillä. Aivot ja silmät pelaa, eli eikö sillon olla jo hereillä siinä unihalvauksessa. Hallut vaan on siinä lisänä.

Kun monilla noi kuulostaa vaan painajaisilta?

Ite en ole kokenut mitään tuon kaltaista, mutta selittäkää tää mulle, jos ymmärrätte mun pointin.

En ole hirveän hyvä kuvailemaan tilannetta, mutta omalta kohalta tarkotan tuolla "heräämisellä" sitä, kun saa vihdoinkin liikutettua itseänsä, siinäkin menee sitten vielä tovi ennenkuin alkaa tokenemaan ja tajuaa että tämä onkin oman pään tuotoksia.
Saahan nuista kyllä aivan jumalattomat sävärit :thumbs:

 

[Billy66]

Itselläni on tullut unihalvaus kerran,murkkuiässä.Heräsin yöllä siihen,kun päälläni istui mustaan pukeutunut nainen.Hänellä oli mustat hiukset mutta kasvoista en saanut selvää.Nainen alkoi kuristaa minua,ja todentotta siltä myös tuntui.En saanut henkeä ja en myöskään pystynyt liikkumaan.Heräsin sitten kokonaan hiestä märkänä ja vapisevana.Loppuyö menikin sitten valvoessa:(

 

[Pertti 123]

Ton täytyy kyllä olla joku paholainen tai haamu, ei muuten kaikkilla olis noin samanlaiset unihalvaukset :D

Onkohan X-filessissa ollut aiheesta jakso?

 

[HassuSetä]

Ihan tuollaista halvausta ei ole tainnut kertaakaan tulla mutta unissaan taas jos tulee joku tämmöinen hengen lähtö lähellä tilanne niin kaikki raajat toimii niinku hidastettuna. Tulipas tässä taas eräs uni mieleen jossa minut yritettiin ampua ja sain yhden tyypin kaadettua ja otettua siltä aseen pois niin heti kun sinne tuli lisää porukkaa ja oli tosi paikka ja painoin liipaisimesta niin eiköhän lentänyt jotakin prkleen muovikuulia piipusta :D.

 

[J_mp]

Ei ole koskaan tullut unihalvausta, mutta haluisin kyllä kovasti kokea sen. Joskus on mennyt jotenkin selkälihas jumiin ja olen sitten nähnyt unta että minua pukotettiin selkää. Unesta kun heräsin ja selkääni sattui vieläkin, niin hetken jo ajattelin että minulla on oikeasti puukko selässä.

 

[subotai]

Ei ole koskaan tullut unihalvausta, mutta haluisin kyllä kovasti kokea sen..

kokemuksen syvällä rintaäänellä (öh) sanoisin, että et haluaisi kokea sitä. Onhan se tietty kokemuksena aivan s**tanan vaikuttava, mutta oikeesti tuollainen kauhu/kuolemanpelko ei ole mitenkään mukava juttu
Kyse on siis, ainakin omalla kohdallani, pahimmasta pelosta mitä olen elämäni aikana kokenut

..ja aikaisempiin kysymyksiin hereillä olosta, niin kyllä - ainakin itse olen "hereillä" ja se "herääminen" ei koske unesta heräämistä, vaan sitä että halvaus loppuu ja hallusinaatiot poistuvat takaisin alitajunnan pohjamutiin.

Tosiaan mielenkiintoista, että näinkin moni kokenut unihalvauksen. Luulin, että olen jotenkin vajaa yksilö, kun noita on siis tullut elämän aikana vastaan n.10 kertaa...

 

[protsku]

Hyi hemmetti, että on ikävä "vaiva" ja toivottavasti en koe sitä enää ikinä. Elikkäs onko muilla kokemuksia ja millaisia?

Minulla on jäänyt nukkuessa pari kertaa käsi puristuksiin sängyn reunaa vasten ja tuloksena on ollut täysin veltto ja tunnoton käsi. Kyllähän sitä säikähtää kun käsi heiluu aivan tunnottomana kalikkana jonkun aikaa. Onneksi on ollut hyvä tuuri ja tunto on palautunut 5-10 minuutissa. Siinä vaiheessa pistelee aika perhanasti. :arvi:

 

[Patteri_]

On ollu itellä kerran. Onneks. Yöllä olin nukkumassa heräsin ja päätin selältään kääntyä nukkumaan kylelleen. Jalat ei liikkunu. Koitin pinnistellä vaikka miten kaikkia raajoja johonkin suuntaan, mutta mikään ei liikkunu. Puhetta kyllä tuli. Huusin perkelettä ja poruakt siinä ihmetteli, että miks ei mies liiku. Mihinkään ei kyllä koskenu tms. Sitten nukahdin ja aamulla oli kaikki ok.

 

[Kalmaaja]

Tuli vielä mieleen, että omissa unihalvauksissani yritän myös huutaa kurkku suorana ja suuni kyllä liikkuu, mutta ääntä ei tule. Se on kans aika vitun friikkaava olotila, ku raivoat ja huudat täysillä, mutta ääntä ei tule ollenkaan, HUI!!

Ite oon sairaalloisen utelias ja nykyisin 'selvänä' nukkumaanmennessä toivon kokevani jonkunasteisen unihalvauksen/lucidin, koska se vaan on niin mielenkiintoista, mutta auta armias jos se iskee, sitten sitä taas rukoilee sen loppumista ja manaa itsensä syvimpään helvettiin, koska sitä on tietoisesti (itsesuggestio) halunnut.

Mitä enemmän näitä tarinoita lukee/tutkii, sen mielenkiintoisempia niistä tulee ja vähemmän pelottavia. Mutta sitku se tosiaan iskee, niin mulla ainakin kaikki opittu unohtuu ja kauhu ottaa vallan..Mutta ehkä vielä joskus pystyy vähän kontrolloimaankin....

 

[lej]

Tuli vielä mieleen, että omissa unihalvauksissani yritän myös huutaa kurkku suorana ja suuni kyllä liikkuu, mutta ääntä ei tule. Se on kans aika vitun friikkaava olotila, ku raivoat ja huudat täysillä, mutta ääntä ei tule ollenkaan, HUI!!

Ite oon sairaalloisen utelias ja nykyisin 'selvänä' nukkumaanmennessä toivon kokevani jonkunasteisen unihalvauksen/lucidin, koska se vaan on niin mielenkiintoista, mutta auta armias jos se iskee, sitten sitä taas rukoilee sen loppumista ja manaa itsensä syvimpään helvettiin, koska sitä on tietoisesti (itsesuggestio) halunnut.

Mitä enemmän näitä tarinoita lukee/tutkii, sen mielenkiintoisempia niistä tulee ja vähemmän pelottavia. Mutta sitku se tosiaan iskee, niin mulla ainakin kaikki opittu unohtuu ja kauhu ottaa vallan..Mutta ehkä vielä joskus pystyy vähän kontrolloimaankin....

Mulla on ihan sama. Unihalvaus on sinänsä helvetin mielenkiintoinen tila, paitsi silloin, kun se on päällä. Mäkin aina luulen, että siinä pystyisi sitten seuraavalla kerralla olemaan rationaalisempi, ja siksi välillä toivoo, että se tulis. Kuitenkin on aina hirveä paniikki toiveen toteutuessa. Nykyään sentään siitä pystyy heräämään, kun kunnolla keskittyy.

 

[Sahaaja]

En tiiä onko kyse unihalvauksesta, mutta mulla tulee aina toisinaan joskus unessa ei yhtäkkiä pysty liikkumaan, eikä hengittämään ollenkaan. Se kestää ehkä 30 sekuntia, mutta tuntuu useilta minuuteilta. En tiiä meinaanko oikeesti tukehtua, mut helvetin todelliselta se tuntuu.

Sitte toinen kumma juttu kävi pari yötä sitten, kun näin sellaista unta et joku puukotti mua. Tai en siinäkään pystyny liikkumaan ollenkaan ja joku pisteli sellasella pienellä hedelmäveitsellä kylkiluitten väliin. En tiiä olinko puoliks hereillä vai nukuinko, mut ainakin huusin siinä unessa kovaa. Kukaan muu talossa ei ainakaan herännyt.

 

[Rowena]

Liitynpä minäkin unihalvauksen kokeneiden joukkoon. Itse olen kärsinyt noista jo melkein 10 vuoden ajan, ensimmäinen kerta oli jotain niin käsittämättömän kamalaa ettei sitä voi sanoin kuvata. Kuten subotai kirjoittikin, se on pahinta pelkoa jota vaan voi kokea. Ei sitä voi ymmärtää, ellei ole itse kokenut. Se on paljainta, viiltävintä, eläimellistä kauhua - se on varmuutta siitä, että kuolema tulee.

Vasta noin vuosi sitten löysin netistä muidenkin ihmisten kokemuksia unihalvauksesta, sitä ennen olin luullut olevani ainoa (kuten näköjään muutkin.) Mikä helpotus oli saada tietää että tuo on "normaalia", sillä joskus jopa mietin että voiko noihin kuolla oikeasti. Välillä myös pelkäsin että mulla on jokin vakava sairaus. Mieli rauhoittui kummasti, kun tuolle kauhulle oli tieteellinen selitys, enkä ollutkaan "hullu".

Itse olen huomannut sellaisen seikan, että nykyään kun elämänrytmini on säännöllistynyt ja järkevöitynyt, ja muutenkin perusasiat ovat kondiksessa, unihalvaukset ovat loistaneet poissaolollaan. Eli mulla ainakin nuo olivat aika pitkälti stressi- ja elämäntapapohjaisia (usein liittyivät myös alkoholinkäytön jälkitiloihin.) Nykyään, kun olen enimmäkseen tyytyväinen elämääni, saan taas nukkua rauhassa!

Taipumus noihin varmaan säilyy läpi elämän, eli sitten joskus jos jokin asia elämässä alkaa taas stressata, luultavasti halvauksetkin palaavat. Mutta ainakin tiedän nykyään, etteivät ne ole vaaraksi ja kohtalotovereitakin löytyy.

 

[suddendeath]

tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00054.pdf

Tuon gradun luettuani ei ole halvaukset jostain syystä vaivanneet.

Tuli kerran kavereiden kanssa kaljoitellessa puheeksi ja kävi ilmi, että yllättävän moni on moisen kokenut...

On muuten mielenkiintoisia tuossa gradussa ne unihalvauskokemukset... lukekaa iltalukemisiksi!

Omat kokemukset oli aina samanlaisia:
Makaan yksinäni sängyssä, kun huoneen oviaukkoon ilmestyy tumma hahmo lähestyen sänkyä ja tullen viereeni seisomaan.

En pysty liikuttamaan yhtäkään lihasta kehossani, silmätkään eivät tottele. Korvissa soi jotenkin vääristyneesti voimakas "hurina" ja olo on todella ahdistunut ja painostunut.

Vittumaisin on kuitenkin tunne äärettömän pahuuden läsnäolosta...

Viimein saan liikautettua kättäni ja tajuan huutavani kurkku suorana ja tärisen pelosta.

Tavallaan hienokin kokemus, jälkeenpäin tuntee todella elävänsä!

 

[sade]

Täälläkin yksi unihalvauksen kokenut. Edellisestä kerrasta on pian 2 vuotta, joten suht rauhassa olen saanut olla. Yhteensä unihalvauksia on ollut muutama.

Pari vuotta sitten en vielä tiennyt, mistä on kyse. Luulin, että olen tulossa hulluksi. Otin sitten yhteyttä psykiatriin, jolta sain selvityksen asiasta. Tuo viimeisin unihalvaus oli nimittäin jotain aivan kammottavaa. Sellaista kauhun kokemista, mitä ei ikinä osaisi kuvitella. Halvauksessa näin, että talon ulkopuolella seisoi paikalla mustaan pukeutunut hahmo. Jostain syystä pelkäsin tuota hahmoa aivan jumalattomasti, jostain selittämättömästä syystä. Tuo kauhu ikään kuin meni koko kropassa, oli kokonaisvaltaista ja eläimellistä. Yritin huutaa tai liikkua, mutten pystynyt, suusta tuli vaan hiljaista yninää, vaikka yritin kaikin voimin karjua. Olin naulittu paikoilleen ja koin vain tuota kauhua, eikä se tuntunut loppuvan ikinä. Koko seuraavan päivän olin todella järkyttynyt.

No joo, ei noita kovin mielellään koe ja onneksi ei tuollaista ole pariin vuoteen tullutkaan. Kumma ilmiö kuitenkin..

 

[mv-]

Outoa että kovin monet näkevät tumman hahmon tuijottavan+ kuolemanpelko (minä kuulun samaan näkijäjoukkoon). Se pelko on todellakin ihan liian kauheaa ollakseen edes totta, ei pysty ajattelemaankaan mitään kun pelkää koko kaistan täydeltä.

Onkohan tällä herralla jotain tekemistä halvauksiemme kanssa?