HUOM! !!!!! Ukrainan sota 2022 !!!!!

Ilmeisesti nyt on pientä ongelmaa joko luetun ymmärtäimisessä, tai kielen ymmärtämisessä?

Itse en ole lainkaan varma, että Ukraina saisi kaikkia alueitaan juuri tämän rytäkän päättyessä takaisin (vrt. talvisota/jatkosota). Mutta laskisitko sinä sellaisen tuloksen Venäjän suureksi voitoksi? Kun piti muutamassa päivässä marssia maan läpi (vertaisin taas Suomen valloitukseen toisessa maailmansodassa)? Kun piti olla niin perkeleen kova sotilasmahti - ja nyt on lähinnä murennettu uskomus tähän. Muistelepa Aatun mietteet ja ratkaisut sen jälkeen, kun Suomea ei vallattukaan paraatimarssin omaisesti talvisodassa - piti Venäjää heikkona ja käynnisti hyökkäyksen. Mitäs mieltä sinä nyt olet? Että onko tämä valloitussota Ukrainaan vahvistanut Venäjän asemaa sotilaallisena mahtina, vai murentanut sitä merkittävästi?
Vahvistanut ryssää merkittävästi ja aktivoinut heillä sota economyn täyteen käyntiin.
 
Muutama päivä voi olla vähän karrikoitua, mutta tuollainen kuva tästä on jäänyt. Ihan samaa paskaa, kuin talvisodan aikaankin.

Todennäköisesti menee juuri noin, kuin molemmat arvelimme, että Ukraina saattaa menettää osan alueistaan (toivon todella olevani väärässä ja Ukrainan saavan alueensa takaisin). Ei voida sanoa Ukrainan voitoksi. Muttei tuollaista tulosta voi sanoa Venäjänkään voitoksi - kun pitäisi olla moninkertaisesti kovempi sotilasmahti. Kyllä, sota tulee Venäjälle järjettömän kalliiksi. Putin on jo vanha ukko. Joko heittää kohta veivinsä luonnollisista syistä, tai "muista" syistä. Toivottavasti tilalle tulee tolkullisempi johtaja, joka haluaa kansalleen parempia aikoja - eikä haikaile Neuvostoliiton aikojen perään. Kuten muutama tällä palstallakin vaikuttaa haikailevan. Ryssän eliitti ymmärtää rahan päälle (kuten eliitti muuallakin). Joten mitäpä veikkaat, millainen kanta siellä muodostuu kun bisnekset alkavat tuottaa persnettoa?

Kyllä, länsimaat ovat olleet aivan liian munattomia tähän asti. On vain koetettu pitää ns. tasapaino yllä. Mutta toisin kuin sinä, veikkaan että sodan vaikutus on aivan toisenlainen. Ymmärretään että vanhakantainen ajattelu on edelleen voimissaan Venäjällä ja vähän muuallakin. Kylmän sodan asetelmat nousevat uudestaan ja varusteluun/varaustautumiseen satsataan jälleen. Muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Venäjään ei tulla luottamaan hetkeen sodan päättymisen jälkeenkään. Ei tee hyvää Venäjän taloudelle ja kaupankäynnille.

Eli Putlerin peli kääntyy pitkässä juoksussa itseään vastaan ja länsi ymmärtää vahvistaa asemiaan. Oliko sinun mielestäsi Putinin/Venäjän pelikirjan mukaista esim. Suomen ja Ruotsin liittyminen NATO:on? Vanhojen liittoutumattomien rajanaapureiden. Tätäkö tuo esittämäsi heikkous oli?
En usko että Ruotsi ja Suomi nähdään samalla lailla kuin Ukraina.
Käytännössä ollaan oltu osa länsimaita jo pitkään, ja hyvä niin.
 
Vähän offtopic mutta jäin miettimään tuota voittajaksi julistautujaa yms.

Ajatusleikki, mitä jos ihmisistä saataisiin pois ns. ääriuskonto, ja isänmaallisuus, ja julistettaisiin että okei, koko tellus on nyt sitten "kiina" ja ei ole rajoja yms koska on vain yksi maa. Ei tarvii sotia taiwanissa tai missään koska kaikki kuuluu kiinalle.

Niin väkisinkin sotia silti syttyisi mutta miksi ne naamioitaisiin tuossa hypoteettisessa tilanteessa? Koska ihminen on ahne niin uskon että syntyisi todella absurdin tason tulotasoeroja ja yhteiskuntaluokkia, ja varmaan he sitten sotisivat keskenään. Rikkaathan sen veis vaikka köyhiä olis se 94% väestöstä, koska palkka-armeijat yms joissa köyhät sotilaat tappaa "omiaan" koska saa rahaa rikkailta yms. Toki itse koen että yhden valtion mallissa vajotaan hyvin nopeasti kaikkien synkkien skifi leffojen ytimeen, eli käytännössä megalomaaniset korporaatiot turvajoukkoineen alkaisi sotimaan resursseista yms.

Pointtia kai tässä ei sen enempää, mutta pieni kurkistus miksi oikeasti soditaan missäkin. Se ei tosiaan yleensä ole se sanottu syy, kuten natsivalta ukrainassa, vaan taustalla on jotain ihan muuta, ja valitettavasti se on lähes poikkeuksetta valta ja raha.

Rönsyilee mutta tulee myös vanha työnantaja mieleen. Vähän reilu 100 työntekijää, pari omistajaa, tehtiin kaikkien aikojen ennätystulos ja kaikki oli tyytyväisiä (no omistajat lähinnä, koska tuloksesta huolimatta työntekijät saivat vain liittokohtaiset korotukset palkkaansa, miljoonien voitot sit omistajille). Anyways, seuraava vuosi tehtiin pari satkua vähemmän kuin ennätysvuonna, eli silti tyyliin firman historian toisiksi paras vuosi, niin jo oli kriisikokousta kun AINA pitää saada enemmän ja enemmän. Montako Muskia maailmaan sit oikeesti mahtuisi, ja montako koditonta se tulisi maksamaan?
 
Vähän offtopic mutta jäin miettimään tuota voittajaksi julistautujaa yms.

Ajatusleikki, mitä jos ihmisistä saataisiin pois ns. ääriuskonto, ja isänmaallisuus, ja julistettaisiin että okei, koko tellus on nyt sitten "kiina" ja ei ole rajoja yms koska on vain yksi maa. Ei tarvii sotia taiwanissa tai missään koska kaikki kuuluu kiinalle.

Niin väkisinkin sotia silti syttyisi mutta miksi ne naamioitaisiin tuossa hypoteettisessa tilanteessa? Koska ihminen on ahne niin uskon että syntyisi todella absurdin tason tulotasoeroja ja yhteiskuntaluokkia, ja varmaan he sitten sotisivat keskenään. Rikkaathan sen veis vaikka köyhiä olis se 94% väestöstä, koska palkka-armeijat yms joissa köyhät sotilaat tappaa "omiaan" koska saa rahaa rikkailta yms. Toki itse koen että yhden valtion mallissa vajotaan hyvin nopeasti kaikkien synkkien skifi leffojen ytimeen, eli käytännössä megalomaaniset korporaatiot turvajoukkoineen alkaisi sotimaan resursseista yms.

Pointtia kai tässä ei sen enempää, mutta pieni kurkistus miksi oikeasti soditaan missäkin. Se ei tosiaan yleensä ole se sanottu syy, kuten natsivalta ukrainassa, vaan taustalla on jotain ihan muuta, ja valitettavasti se on lähes poikkeuksetta valta ja raha.

Rönsyilee mutta tulee myös vanha työnantaja mieleen. Vähän reilu 100 työntekijää, pari omistajaa, tehtiin kaikkien aikojen ennätystulos ja kaikki oli tyytyväisiä (no omistajat lähinnä, koska tuloksesta huolimatta työntekijät saivat vain liittokohtaiset korotukset palkkaansa, miljoonien voitot sit omistajille). Anyways, seuraava vuosi tehtiin pari satkua vähemmän kuin ennätysvuonna, eli silti tyyliin firman historian toisiksi paras vuosi, niin jo oli kriisikokousta kun AINA pitää saada enemmän ja enemmän. Montako Muskia maailmaan sit oikeesti mahtuisi, ja montako koditonta se tulisi maksamaan?
Estääkö sota venäjällä nuorison kehittymistä länsimieliseksi? Omia tuetaan vaikkei hommaa pidettäisi oikeutettuna. Usan Ukrainalle lahjoittamat tankit kurskissa saattaa hyödyttää Putinia. Paljon helpompaa takoa kansalle sitä miten länsi on uhka. Uhka jonka edessä on pakko taistella.

Vastustajia saadaan murhattua ja tapatettua sodan avulla, kukaan ei tule kysymään laillisuuden perään koska omia on tuettava. Länsimaihin poistuvat vähentävät vastustajia kotimaassa. Putinin valta on vain vahvistunut sodan seurauksena. Voisiko olla yksi harkitty syy sotaan? Ehdoton vastakkainasettelu omiin ja vihollisiin.

Toki mikäli kansalta loppuu leipä tai vodka niin homma voi kusta eliitin kintuille.
 
Ei kait juuri ikinä minkään maan kansalaiset halua lähteä sotaan, hyökätä toisen kansan alueelle, ne on aina poliittisten johtajien kehittämiä juttuja.
Paikallisesti sitten voi syntyä kärhämää eri kansanryhmien välille (aka monikulttuurisuus). Ei unohdeta että monikulttuurisuus on ollut rikkaus myös Ukrainassa, on etnovenäläisiä ja etnoukrainalaisia. Tapahtuu jotain väkivaltaa tms ja hommat alkavat hiertämään, eripura kasvaa. Koetan että hallinto suosii toista. Ja sitten kärhämät päällä. Sitten kun vielä toisen osapuolen emämaa alkaa lähettämään propagandaa ja kiihottamaan toisiaan vastaan (kuten venäjä) hommat voi eskaloitua isommin ja vielä se toinen valtio puuttuu etnojensa asioihin toisessa maassa, niin alkaakin olla sota kasassa.
Tämän vuoksi kansallisvaltiot ja lopetetaan se monikulttuurisuuden ihannointi, se on valtava harmi ja vitsaus, käydään turistina katsomassa niitä toisia kulttuureja ja omassa maassa oman maan kulttuuri, niin pysyy välit hyvinä ja kunnioitus kaikilla, eikä johtajat keksi syitä sotiin.
 
Pointtia kai tässä ei sen enempää, mutta pieni kurkistus miksi oikeasti soditaan missäkin. Se ei tosiaan yleensä ole se sanottu syy, kuten natsivalta ukrainassa, vaan taustalla on jotain ihan muuta, ja valitettavasti se on lähes poikkeuksetta valta ja raha.
Uskon että todellinen syy on ihmisen psyykkeessä. Ihmisellä on sisäinen draivi, joka ajaa tavoittelemaan valtaa. En usko, että valta on väline esim. rahaan tai ideologian levittämiseen vaan päinvastoin. Valta on päämäärä sinällään. Tietty voisi spekuloida geenin itsekkyydellä, jolloin valta olisi väline maksimaaliseen lisääntymiseen. Esim. Genghis Khanilla maailman eniten jälkeläisiä. Joskus luin, että historian sodissa on harvoin kyse resursseista tai ideologiasta. Joku tarina "meistä" kuitenkin tarvitaan, että syntyy identiteetti, jonka ihminen tarvitsee toimiakseen. Vaikka joku julistaisi koko maailman kiinaksi, niin tuskin ihmiset ottaisivat asiaa todesta. Nythän jo länsivaltioiden sisällä on ghettoja, joita tosiasiallesti hallitsee huumejengit. Niillä tuskin on identiteettiä "amerikkalainen veronmaksaja" vaan kokevat olevansa vaikka "Crisp." Jengeillä on sitten oma mytologiansa, joka perustelee miksi oma jengi hyvä ja toinen paha. Omassa laatikossaan ihminen sitten sotii vertaisiaan vastaan, vaikka voitaisiin kysyä miksei yksi iloinen hippijengi voisi rauhassa jakaa huumeita kaikille jolloin kaikilla olisi kivaa.
 
Asioiden vierestä puhumisen ja ihan suoran höpön höpön sekaan vähän karua tilannetta myös rintamalta.
ja vähän vertauskuvainnollista maalailua.

Jauri Varvikko:
Keikahduspisteessä
Ukrainan tilanne näyttää saavuttaneen keikahduspisteen. Sotatilannetta ei kyetä enää muuttamaan kuin radikaaleilla kansainvälisillä muutoksilla. Ukrainalla ei ole enää reservejä, joten se ei kykene kierrättämään joukkoja. Venäjä painostaa läpi rintaman ja tappiot ovat suuria.

Kaikki mahdolliset keinot on käytetty ja Venäjä näyttää suhtautuvan Kurskin tilanteeseen vain keinona sitoa Ukrainan joukkoja. Ukraina on menettämässä tällä hetkellä samaan aikaan Toretskin, Selidoven, Gornikin ja Chasov Yarin. Venäläiset ovat työntymässä myös Kurahoveen.

Kaupungit eivät ole strategisesti Pokrovskin veroisia, mutta kyse onkin suunnasta. Ukraina ei kykene enää muuttamaan sodan kulkua. Sillä ei ole siihen yksinkertaisesti voimia. Kulutussota on käymässä Venäjän eduksi, joka kykenee ylläpitämään painetta usealla lohkolla samaan aikaan.

Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin Venäjä valmistautuu koko Donetskin alueen haltuunottoon kevääseen mennessä. Se tarkoittaa Pokrovskista, Slovjanskista ja Kramatorskista luopumista. Tämän lisäksi Venäjä voi pyrkiä läpimurtoon myös jollain toisella lohkolla, koska ylivoima on kääntymässä vahvasti sen eduksi.

Materiaalisesti tämä tarkoittaa sitä, että sotatarvikkeiden määrää ei kyetä enää lisäämään rintamalla oleellisesti tai sillä ei ole oleellista merkitystä. Kummankin voimat ovat saavuttaneet tietyn pisteen ja sitten ollaan kuin nyrkkeilyottelussa: toinen alkaa saamaan iskuja sisään ja toinen alkaa olla putoamisen partaalla.

Oleellisin ase tässä on FAB-lentopommit, joilla Venäjä tuhoaa ukrainalaisten asemat pikkuhiljaa lohkolla kuin lohkolla.

Psyykkisesti se tarkoittaa sitä, että kaikki selitykset on käytetty, eikä enää kyetä psyykkaamaan itseä uuteen raivoon. Kukaan ei jaksa enää uskoa omaan voittoon. Yritetään vain pysyä tolpilla. Tämä näkyy myös länsilehdissä. Jatketaan höpöttämällä vanhoja tai merkityksettömiä juttuja, kun ei uskalleta kohdata totuutta. Viivytetään väistämätöntä poliittista jargonia puhumalla, kun ei muutakaan voida.

Sotilaallisesti se tarkoittaa, että Venäjällä on ensi keväänä realistinen mahdollisuus päättää sota haluamallaan tavalla. Joko Ukraina antautuu tai Venäjä työntyy syvälle rintaman läpi. Ukrainalla ei ole oikein vaihtoehtoja, vaikka se roikkuukin epätoivoisesti kiinni lännen helmassa. Viimeisenä keinona voidaan lyödä vielä nuoret miehet rintamalle ja lopuksi naiset.
Sota ratkaistaan rintamalla, mutta jostain syystä niin länsi kuin Zelenskyn hallinto eivät halua tästä puhua. Puhutaan muista asioista. Käännetään katse pois siitä, mistä pitäisi puhua, eli tappioista. Sekin on merkki keikahduspisteestä. Firma on konkassa, mutta firman juhlissa ei kukaan puhu asiasta kuin yksityisesti. Kuiskitaan pohjoiskorealaisista, vaikka pitäisi puhua siitä, että omat miehet ovat loppu.

Eli kaikki juhlavieraat ymmärtävät, että peli on pelattu, mutta kukaan ei halua puhua maanantaista, kun pitää mennä töihin vastaanottamaan irtisanomislappu ja kerätä tavarat. Lauantai-illan toivotaan kestävän ikuisesti, vaikka kello on yli puolen yön... Ja sitten se krapulasunnuntai lopulta koittaa, eikä ole enää selityksiä...
 
Asioiden vierestä puhumisen ja ihan suoran höpön höpön sekaan vähän karua tilannetta myös rintamalta.
ja vähän vertauskuvainnollista maalailua.

Jauri Varvikko:
Keikahduspisteessä
Ukrainan tilanne näyttää saavuttaneen keikahduspisteen. Sotatilannetta ei kyetä enää muuttamaan kuin radikaaleilla kansainvälisillä muutoksilla. Ukrainalla ei ole enää reservejä, joten se ei kykene kierrättämään joukkoja. Venäjä painostaa läpi rintaman ja tappiot ovat suuria.

Kaikki mahdolliset keinot on käytetty ja Venäjä näyttää suhtautuvan Kurskin tilanteeseen vain keinona sitoa Ukrainan joukkoja. Ukraina on menettämässä tällä hetkellä samaan aikaan Toretskin, Selidoven, Gornikin ja Chasov Yarin. Venäläiset ovat työntymässä myös Kurahoveen.

Kaupungit eivät ole strategisesti Pokrovskin veroisia, mutta kyse onkin suunnasta. Ukraina ei kykene enää muuttamaan sodan kulkua. Sillä ei ole siihen yksinkertaisesti voimia. Kulutussota on käymässä Venäjän eduksi, joka kykenee ylläpitämään painetta usealla lohkolla samaan aikaan.

Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin Venäjä valmistautuu koko Donetskin alueen haltuunottoon kevääseen mennessä. Se tarkoittaa Pokrovskista, Slovjanskista ja Kramatorskista luopumista. Tämän lisäksi Venäjä voi pyrkiä läpimurtoon myös jollain toisella lohkolla, koska ylivoima on kääntymässä vahvasti sen eduksi.

Materiaalisesti tämä tarkoittaa sitä, että sotatarvikkeiden määrää ei kyetä enää lisäämään rintamalla oleellisesti tai sillä ei ole oleellista merkitystä. Kummankin voimat ovat saavuttaneet tietyn pisteen ja sitten ollaan kuin nyrkkeilyottelussa: toinen alkaa saamaan iskuja sisään ja toinen alkaa olla putoamisen partaalla.

Oleellisin ase tässä on FAB-lentopommit, joilla Venäjä tuhoaa ukrainalaisten asemat pikkuhiljaa lohkolla kuin lohkolla.

Psyykkisesti se tarkoittaa sitä, että kaikki selitykset on käytetty, eikä enää kyetä psyykkaamaan itseä uuteen raivoon. Kukaan ei jaksa enää uskoa omaan voittoon. Yritetään vain pysyä tolpilla. Tämä näkyy myös länsilehdissä. Jatketaan höpöttämällä vanhoja tai merkityksettömiä juttuja, kun ei uskalleta kohdata totuutta. Viivytetään väistämätöntä poliittista jargonia puhumalla, kun ei muutakaan voida.

Sotilaallisesti se tarkoittaa, että Venäjällä on ensi keväänä realistinen mahdollisuus päättää sota haluamallaan tavalla. Joko Ukraina antautuu tai Venäjä työntyy syvälle rintaman läpi. Ukrainalla ei ole oikein vaihtoehtoja, vaikka se roikkuukin epätoivoisesti kiinni lännen helmassa. Viimeisenä keinona voidaan lyödä vielä nuoret miehet rintamalle ja lopuksi naiset.
Sota ratkaistaan rintamalla, mutta jostain syystä niin länsi kuin Zelenskyn hallinto eivät halua tästä puhua. Puhutaan muista asioista. Käännetään katse pois siitä, mistä pitäisi puhua, eli tappioista. Sekin on merkki keikahduspisteestä. Firma on konkassa, mutta firman juhlissa ei kukaan puhu asiasta kuin yksityisesti. Kuiskitaan pohjoiskorealaisista, vaikka pitäisi puhua siitä, että omat miehet ovat loppu.

Eli kaikki juhlavieraat ymmärtävät, että peli on pelattu, mutta kukaan ei halua puhua maanantaista, kun pitää mennä töihin vastaanottamaan irtisanomislappu ja kerätä tavarat. Lauantai-illan toivotaan kestävän ikuisesti, vaikka kello on yli puolen yön... Ja sitten se krapulasunnuntai lopulta koittaa, eikä ole enää selityksiä...
Samaa juttua on jauhettu jo koko sodan. Ja sitten ensi viikolla väität, ettet mitään ole sanonut. Koska Ukrainan rintama romahtaa? Anna nyt selvä kuukausi ja vuosi, äläkä lässytä.
 
Asioiden vierestä puhumisen ja ihan suoran höpön höpön sekaan vähän karua tilannetta myös rintamalta.
ja vähän vertauskuvainnollista maalailua.

Jauri Varvikko:
Keikahduspisteessä
Ukrainan tilanne näyttää saavuttaneen keikahduspisteen. Sotatilannetta ei kyetä enää muuttamaan kuin radikaaleilla kansainvälisillä muutoksilla. Ukrainalla ei ole enää reservejä, joten se ei kykene kierrättämään joukkoja. Venäjä painostaa läpi rintaman ja tappiot ovat suuria.

Kaikki mahdolliset keinot on käytetty ja Venäjä näyttää suhtautuvan Kurskin tilanteeseen vain keinona sitoa Ukrainan joukkoja. Ukraina on menettämässä tällä hetkellä samaan aikaan Toretskin, Selidoven, Gornikin ja Chasov Yarin. Venäläiset ovat työntymässä myös Kurahoveen.

Kaupungit eivät ole strategisesti Pokrovskin veroisia, mutta kyse onkin suunnasta. Ukraina ei kykene enää muuttamaan sodan kulkua. Sillä ei ole siihen yksinkertaisesti voimia. Kulutussota on käymässä Venäjän eduksi, joka kykenee ylläpitämään painetta usealla lohkolla samaan aikaan.

Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin Venäjä valmistautuu koko Donetskin alueen haltuunottoon kevääseen mennessä. Se tarkoittaa Pokrovskista, Slovjanskista ja Kramatorskista luopumista. Tämän lisäksi Venäjä voi pyrkiä läpimurtoon myös jollain toisella lohkolla, koska ylivoima on kääntymässä vahvasti sen eduksi.

Materiaalisesti tämä tarkoittaa sitä, että sotatarvikkeiden määrää ei kyetä enää lisäämään rintamalla oleellisesti tai sillä ei ole oleellista merkitystä. Kummankin voimat ovat saavuttaneet tietyn pisteen ja sitten ollaan kuin nyrkkeilyottelussa: toinen alkaa saamaan iskuja sisään ja toinen alkaa olla putoamisen partaalla.

Oleellisin ase tässä on FAB-lentopommit, joilla Venäjä tuhoaa ukrainalaisten asemat pikkuhiljaa lohkolla kuin lohkolla.

Psyykkisesti se tarkoittaa sitä, että kaikki selitykset on käytetty, eikä enää kyetä psyykkaamaan itseä uuteen raivoon. Kukaan ei jaksa enää uskoa omaan voittoon. Yritetään vain pysyä tolpilla. Tämä näkyy myös länsilehdissä. Jatketaan höpöttämällä vanhoja tai merkityksettömiä juttuja, kun ei uskalleta kohdata totuutta. Viivytetään väistämätöntä poliittista jargonia puhumalla, kun ei muutakaan voida.

Sotilaallisesti se tarkoittaa, että Venäjällä on ensi keväänä realistinen mahdollisuus päättää sota haluamallaan tavalla. Joko Ukraina antautuu tai Venäjä työntyy syvälle rintaman läpi. Ukrainalla ei ole oikein vaihtoehtoja, vaikka se roikkuukin epätoivoisesti kiinni lännen helmassa. Viimeisenä keinona voidaan lyödä vielä nuoret miehet rintamalle ja lopuksi naiset.
Sota ratkaistaan rintamalla, mutta jostain syystä niin länsi kuin Zelenskyn hallinto eivät halua tästä puhua. Puhutaan muista asioista. Käännetään katse pois siitä, mistä pitäisi puhua, eli tappioista. Sekin on merkki keikahduspisteestä. Firma on konkassa, mutta firman juhlissa ei kukaan puhu asiasta kuin yksityisesti. Kuiskitaan pohjoiskorealaisista, vaikka pitäisi puhua siitä, että omat miehet ovat loppu.

Eli kaikki juhlavieraat ymmärtävät, että peli on pelattu, mutta kukaan ei halua puhua maanantaista, kun pitää mennä töihin vastaanottamaan irtisanomislappu ja kerätä tavarat. Lauantai-illan toivotaan kestävän ikuisesti, vaikka kello on yli puolen yön... Ja sitten se krapulasunnuntai lopulta koittaa, eikä ole enää selityksiä...
Ens talvea odotelles ja mitä se suomellekin meinaa, kun ukrainan energia infra piiputtaa menemään.
 
Samaa juttua on jauhettu jo koko sodan. Ja sitten ensi viikolla väität, ettet mitään ole sanonut. Koska Ukrainan rintama romahtaa? Anna nyt selvä kuukausi ja vuosi, äläkä lässytä.
Eikö @makhak tuossa aika selkeästi sano että ensi keväänä, maalis-kesäkuu 2025.
Mielestäni ihan perusteltu mielipide kun ottaa huomioon tilanteen tämän hetkisen kehityksen sekä rintamalla että sen ulkopuolella.
Mutta puoli vuottakin on niin pitkä aika että parhaassa tapauksessa Putin on hengiltä siihen mennessä ja oikeat rauhan neuvottelut on käynnissä.
Toisaalta silloin voidaan olla myös keskellä kolmatta maailmansotaa.
 
Samaa juttua on jauhettu jo koko sodan. Ja sitten ensi viikolla väität, ettet mitään ole sanonut. Koska Ukrainan rintama romahtaa? Anna nyt selvä kuukausi ja vuosi, äläkä lässytä.

Jopa noinkin pienellä aivokapasiteetilla kykenet ehkä ymmärtämään, että tilanteet voi muuttua (=pitkittyä). Viime talvena arvioin että romahdus olisi mahdollisesti tapahtunut jo nyt loppu kesästä- syksyllä, mutta sitten vielä keväällä myönnettiin yksi suuri apupaketti, jolla hommaa saatiin venytettyä jopa vuodella eteenpäin. USA:lle tärkeintä oli saada rintamat pysymään kasassa heidän pressanvaaleihin asti, tämä onnistui. Erittäin todennäköisesti sota päättyy ensivuoden aikana, tavalla tai toisella, jos ei mitään aivan ennennäkemätöntä tapahdu.
Mikään määrä aseita tai rahaa ei poista sitä tosi asiaa, että Ukrainan sotilaat vähenevät.
 
Estääkö sota venäjällä nuorison kehittymistä länsimieliseksi? Omia tuetaan vaikkei hommaa pidettäisi oikeutettuna. Usan Ukrainalle lahjoittamat tankit kurskissa saattaa hyödyttää Putinia. Paljon helpompaa takoa kansalle sitä miten länsi on uhka. Uhka jonka edessä on pakko taistella.

Vastustajia saadaan murhattua ja tapatettua sodan avulla, kukaan ei tule kysymään laillisuuden perään koska omia on tuettava. Länsimaihin poistuvat vähentävät vastustajia kotimaassa. Putinin valta on vain vahvistunut sodan seurauksena. Voisiko olla yksi harkitty syy sotaan? Ehdoton vastakkainasettelu omiin ja vihollisiin.

Toki mikäli kansalta loppuu leipä tai vodka niin homma voi kusta eliitin kintuille.

Joo uskon että mandariinit, vai millä he kävivätkään kauppaa, ei kauaa pidä katumiestä tyytyväisenä. Tosin... kai nekin saa käymään kun kuoria liottaa... hmm...
Olen ollut ymmärtävinäni, että tällä hetkellä ihmiset ovat varsin tyytyväisiä Vladimirovitshin toimintaan Venäjällä. Vladimirovitsh on saanut aikaan täystyöllisyyden ja elintason nousun. Ihmiset eivät tunnu olevan huolissaan siitä, millä keinoin se on saavutettu eli pumppaamalla kymmeniä tai satoja miljardeja (euroissa mitattuna) julkista rahaa sotateollisuuteen vaikka luulen, että jollain tasolla se tiedostetaan, ettei se voi olla pidemmän päälle kestävällä pohjalla.

Luulen, että tämä tulee suoraan venäläisten luonteesta eli siellä ei murehdita huomisesta vaan eletään hetkellä ja murehditaan ongelmista vasta sitten, kun ne tulee akuutisti eteen. Sama juttu toiseen suuntaan eli vanhoja ongelmia ei jäädä märehtimään mutta toisaalta niistä ei myöskään tunnuta oppivan mitään. Tuo minun venäläiseni on aivan täydellinen esimerkki tästä. Se ei koskaan murehdi mistään tulevasta eikä myöskään menneistä mutta ei myöskään ota opiksi aiemmista virheistä vaan toistaa ne yhä uudestaan ja uudestaan, jonka takia kotimaassaan asuessaan esim. rahat oli lähes aina haaskattu jo ennakkoon loppuun vaikka vuokranmaksupäivä oli hyvin tiedossa. Se on ihan totaalista hetkessä elämistä. Sama tuntuu pätevän myös hänen kavereihinsa. Ero suomalaisiin on valtava, esim. minä murehdin koko ajan sekä tulevasta että menneestä. Joskus herään omaan huutoni kun olen unissani murehtinut Wärtsilän Q4:sta tai kun Nokia ei laittanut 15v sitten puhelimiin kosketusnäyttöjä.

Mutta toisaalta, kuinkahan moni Suomessa on murehtinut siitä ennen tätä vuotta, että viimeiset 15v täällä ollaan eletty yli varojemme ja saavutetusta elintasosta käy kiittäminen ylivelkaantumista.

Mutta nämä on vain minun näkemyksiä. Saa olla eri mieltäkin.
 
Eikö @makhak tuossa aika selkeästi sano että ensi keväänä, maalis-kesäkuu 2025.
Mielestäni ihan perusteltu mielipide kun ottaa huomioon tilanteen tämän hetkisen kehityksen sekä rintamalla että sen ulkopuolella.
Mutta puoli vuottakin on niin pitkä aika että parhaassa tapauksessa Putin on hengiltä siihen mennessä ja oikeat rauhan neuvottelut on käynnissä.
Toisaalta silloin voidaan olla myös keskellä kolmatta maailmansotaa.
Ei se put-inistä ole kiinni pelkästään. Tuossa on takana paljon muuta/muita kuin put-in.
Put-in on se näkyvä hahmo tuossa touhussa ja toinen tulisi tilalle jos yksi pää katkeaisi.
 
Ei se put-inistä ole kiinni pelkästään. Tuossa on takana paljon muuta/muita kuin put-in.
Put-in on se näkyvä hahmo tuossa touhussa ja toinen tulisi tilalle jos yksi pää katkeaisi.
Tuo olikin paras skenaario ja ms3 pahin.
Siihen väliin mahtuu kaikki muu.
Pointti oli että kukaan ei kykene ennustamaan ukraina sodan etenemistä.

Tottakai jokainen tietää että ryssät on nationalisti politrukkeja väärällään.
Todennäköisesti seuraavakin hallitsija on yhtä kahjo kuin kaikki muutkin tsaarin ajoista alkaen.
 
Ei se put-inistä ole kiinni pelkästään. Tuossa on takana paljon muuta/muita kuin put-in.
Put-in on se näkyvä hahmo tuossa touhussa ja toinen tulisi tilalle jos yksi pää katkeaisi.

Kuten olen aikaisemminkin maininnut, niin puten kuolemaa ei kannata liikoja toivoa, koska hänen todennöisimmät seuraajat ovat kaikki selvästi puttea sotaisampia ja länsivihamielisempiä.
 
Kuten olen aikaisemminkin maininnut, niin puten kuolemaa ei kannata liikoja toivoa, koska hänen todennöisimmät seuraajat ovat kaikki selvästi puttea sotaisampia ja länsivihamielisempiä.
Joo ja sama se on muuallakin.

Ärsyttää kans media luoma kuva missä put-in putler putletti yksin hulluuskohtauksissaan tekee mitä lystää. Porukka emotionaalisesti pui nyrkkiä ja pui hammasta kunhan vaan tuo hullum putletti saadaan tapettua niin kyllä...

Ryssälän touhuille putlerin salamurha olisi varmaan paras boosti mitä voisivat saada, koska tuon saisi käännettyä kansalle hyökkäyksenä suoraan venäjän sydämeen ja ei se putleri siellä niin vihattu ole mitä monet eivät vain tajua.
 
Ei se put-inistä ole kiinni pelkästään. Tuossa on takana paljon muuta/muita kuin put-in.
Put-in on se näkyvä hahmo tuossa touhussa ja toinen tulisi tilalle jos yksi pää katkeaisi.
Totta tuo, mutta voidaan myös ajatella, että jatkaisiko Putin sotaa mikäli tulisi vasta nyt valtaan. Itsellä kutina, että laittaisi homman heti poikki, eiköhän sekin ymmärrä ettei tuo sota kovin hyvä tulevaisuusinvestointi ole. Nyt jatkaa kun ei ole keksinyt ulospääsyäkään missä säilyttäisi kasvonsa (Trump saattaa olla tässä oljenkorsi). Eli vaikka saman henkinen kaveri tulisikin puikkoihin niin itse pidän hyvin mahdollisena, että sota loppuisi piankin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom