Aikaisemminkin laittanut tämän, mutta menköön uudestaan, eli miksi Venäjän talous ei kaadu ja miksi se kykenee toimimaan.
Jauri Varvikko (face):
1. Maa jolla on 'loputtomasti' resursseja, ei ole riippuvainen kapitalistisen järjestelmän kurssimuutoksista, siis loppupelissä.
2. Autoritaarinen maa kykenee säätelemään talouttaan yläjohtoisesti. Se ei ole lopulta riippuvainen pörssin heilahduksista.
3. Suljettu tai vain tiettyyn suuntaan kauppaa tekevä maa kykene manipuloimaan hintojaan kysynnän mukaan.
4. Maailmassa ei ole yhtään esimerkkiä, että suljettu talous kaatuisi pelkän ulkopuolisen painostuksen voimasta. Vaaditaan sisäisiä voimia.
5. Totalitaariset järjestelmät ja niiden talous ovat riippuvaisia tuotetusta hyvinvoinnista. Inflaatio ei ole ongelma, jos palkat nousevat suhteessa tai kansalaisille tuotetaan palveluja palkkatasosta riippumatta.
6. Ei ole mitään todellisia tekijöitä, että yksi epäonnistunut talous johtaisi toiseen parempaan talouteen tai toisin päin. Venäjän talouskehitys on ollut onnistunutta 30 vuotta. Miksi se nyt olisi epäonnistunutta?
7. Painotan: Venäjän kaltaisen maan taloudelliseen muutokseen vaikuttaa vain kaksi asiaa: A. Ulkopuolinen painostus tai B. Transitio nykyisestä järjestelmästä uuteen.
Länsi panostaa tähän numero seiskaan. Jos Venäjän hallinto estää kummatkin, ei mitään muutosta ole tiedossa. Se aiheuttaa sen, ettei mitään ekonomista muutostakaan ole tiedossa. Business as usual, mutta ei vain lännen kanssa.
Venäjällä on useita taloudellisia ongelmia ja yksi on yksityistalouksien velkaantuminen. Autoritaritaarisessa järjestelmässä, jossa on riittävästi sisällä rahaa, tämä ei kuitenkaan ole valtiotason ongelma.
Omavaraisena valtiona Venäjä kykenee ylläpitämään lännen painostuksesta riippumatta järjestelmää, joka ei kaadu talouden heilahduksiin, koska perusteet ovat aivan eri kuin Neuvostoliitossa. Tämä ei tietysti poista sitä mahdollisuutta, että taloutta hoidetaan yhtä autoritaarisesti kuin Neuvostoliitossa. Toimiihan se Kiinassa ja Saudi-Arabiassakin.
Summa summarum: Venäjän taloutta ei pidä arvottaa samoilla kriteereillä, kuin länsimaiden taloutta. Se kopioi länttä, mutta on puhtaan autoritaarinen. Siksi sitä myös voidaan manipuloida johdon halun mukaisesti, eikä se viime kädessä tottele samoja säännönalaisuuksia. Kuten öljyvaltioissa, se voi tehdä niin virheitä kuin onnistuneita valintoja, mutta ei kaadu virheellisiin valintoihin
Mitä suljetummaksi se tulee, sitä merkityksettömämmiksi kansainväliset säännöt tulevat. Kysehän ei ole mistään juuri itsenäistyneestä Afrikan tasavallasta, vaan maailman suurimmasta resurssilähteestä?
Andrej Kokov (face):
Venäjän keskuspankki ei toimi hallituksen alaisuudessa eikä vastaa hallituksen velvoitteista (tämä on säädetty lailla 1990-luvulla). Käytännössä Venäjän keskuspankki toteuttaa IMF:n (Kansainvälisen Valuuttarahaston) käsikirjoituksen. Venäjän keskuspankin suhteeton 19% ohjauskorko on tappava rahoituksen kannalta, etenkin uusille pienille yrityksille. Korko on suhteeton mm. inflaation nähden, joka on luokkaa 9%.
Kuitenkin maassa rakennetaan vauhdikkaasti erittäin paljon uusia tehtaita, asuntoja, maanteita, siltoja, uusitaan ja laajennetaan voimaloita, telakoita, satamia jne. Tämä on mahdollista, koska valtion ja kuntien hankkeita rahoitetaan kaupallisten pankkien ohi - suoraan valtion budjetista. Julkisen talouden hankkeissa lainojen korko onkin 0-4%.
Toinen erikoispiirre on sekä yritysten että kotitalouksien erittäin korkea säästämistaso, joten esimerkiksi ulkomaalaisessa omistuksessa olevien Venäjällä toimivien yritysten uuden rahoituksen tarve ulkomailla sijaitsevilta emoyhtiöiltä on juuri nyt merkityksetön.
Tyypillinen talletuskorko pankeissa juuri nyt on 18%, ja etenkin varakkaampi väki hyötyy siitä 6-7 kk pitkillä talletustarjouksilla.
https://tradingeconomics.com/russia/inflation-cpi
www.ukrinform.net
www.is.fi
kyivindependent.com
