Pakko koota sekavasti omia fiiliksiä tästä UFC-viikonlopusta.
- Fight Night 80:sta katselin ennen töitä vain Sagen ja ja Rosen matsit ja oli ihan ok, ei niistä sen ihmeempää muuta kuin että oon iloinen että Paigen hypejuna suistu ja Sagen jatkaa.
- TUF 22-finaalia katsottiinkin kavereiden kanssa ja virittäydyttiin tunnelmaan UFC 194:sta varten, mutta IMO tämän osalta eventti kusi totaalisesti; matsit oli erittäin tylsiä ja meidän porukalla ainakin lopahti hieman fiilis koko viikonlopulta
- Ehkä edellä mainitusta syystä sitten se oikea tunnelma la-su yönä tuli erittäin hitaasti ja prelit olivat tässäkin eventissä suht tylsiä muutamaa lopetusta lukuunottamatta. Faberin matsi sytytti hieman, mutta sitten taas Holloway - Stephens latisti uudelleen.
- Maia vs Nelson. Huippuluokan räpläystä oli varmasti, mutta erittäin suurena Gunnar-fanina oli erittäin tuskallista katsoa oman suosikin häviävän positiopainilla varsinkin kun Gunnar tarjoili alussa hienoja reverseitä yms.
- Romero vs Souza hieman kyseenalainen tuomio eikä siitä sen enempää.
- Sitten vihdoinkin päästiin jollain tasolla siihen tunnelmaan mitä olin koko viikonlopun odottanut, kun Rockhold ja Weidman alkoi mättämään. Rockhold-fanina ja suurena Weidman-vihaajana sekä betsaajana oli erittäin nautinnollista nähdä kuinka alun tasaväkisen väännön jälkeen Rockhold rieputteli miten sattuu Weidmania ja Weidmanin kupla puhkesi. Uskon että Rockhold tulee pitämään vyötä pitkään ja on viihdyttävä mestari.
Sitten se Conor. Voisin kirjoittaa tähän varmaan gradun pituisen tekstin Conorista, mutta jos selvittäisiin vähemmällä. Aivan uskomaton henkilö kyseessä ja on ollut erittäin antoisaa seurata Conorin matkaa sieltä UFC-debyytistä asti, jolloin ensimmäisen kerran kuulin Conorista ja jonka jälkeen olen ollut Conorin kyydissä täysillä. 60G's babee, Bostonin eventin sisääntulo, Dublinin uskomaton eventti, Ivory Elephant Trunk suit, ryntääminen häkin yli yleisöön huutamaan EIRE:ä Aldolle, emotionaalinen reaktio Mendes-matsin jälkeen ja lopulta Unified Champion. Se minkä takia fanitan niin kovasti Conoria on hänen uskomaton itsevarmuus ja se intohimo, jolla hän suhtautuu vapaaotteluun ja bisnekseen. Koen ääretöntä onnellisuutta Conorin puolesta kun on katsonut vanhoja haastiksia missä hän sanoo olevansa UFC-mestari tulevaisuudessa no doubt about it ja "There's no opponent, there's no Jose Aldo, who the fuck is Jose Aldo? There's no no one. You're againts yourself." Toivon todella, että seuraava matsi on Dublinissa ja sitä tapahtumaa ei voi yksinkertaisesti missata.
Welcome to the McGregor-era, it's gonna be a wild ride so let's enjoy it!
Tähän loppuun vielä joitakin omia lempparivideoita Conorista:
Ja tietenkin tämä äsken linkattu video:
View: https://cdn.streamable.com/video/mp4/tsk5.mp4
"From nothing, to something, to everything." - Conor McGregor