Työnhaku! (vinkit, ohjeet ja mielipiteet)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jp-84
  • Aloitettu Aloitettu
En millään kykene uskomaan, että vapaaehtoistyö merkkaisi yhtään mitään työnantajan silmissä, jos hakijan työkokemus ei ole riittävällä tasolla työnantajan mielestä. CV:ssä lukee "Olin jakamassa ärtsoppaa leipäjonossa ja olen aktiivinen verenluovuttaja SPR:n veripalvelussa" Paljonko tällä tiedolla korvataan puuttuvaa työkokemusta, kun yleinen trendi on että vähintään pari vuotta vaaditaan työelämään siirtymiseen. Naurettavalla tilanteella tarkoitin tilannetta josta Trj puhui eli henkilö tuskaili työn saannin vaikeutta työkokemuksen puutteen takia. Varsinkin teollisuuteen suuntautuvilla aloilla ei ole mahdollisuutta antaa työnäytteitä eikä oma-aloitteellisuus tai yritteliäisyys auta yhtään mitään, jos työnantajan vaatimaa työkokemusta ei ole, suhteetilla pystyy helpottamaan tilannetta, mutta tuuri on nykyaikana suurin apu nuorelle työelämään siirtymiseen.
Ei sillä ärtsopan jakamisella varmasti kahden vuoden työkokemusta kyseiseltä alalta korvatakaan, mutta jos vaihtoehdot ovat "en ole eläissäni tehnyt mitään edes etäisesti työksi luokiteltavaa" tai "olen kahden vuoden ajan toiminut Itä-Kökkölän Kissayhdityksen tiedottajana vastaten jäsenrekisterin ylläpidosta ja internetsivujen sisällöntuotannosta", väittäisin että viimeksi mainittu on kuitenkin hintsusti parempi työelämään pyrkivälle.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En millään kykene uskomaan, että vapaaehtoistyö merkkaisi yhtään mitään työnantajan silmissä, jos hakijan työkokemus ei ole riittävällä tasolla työnantajan mielestä. CV:ssä lukee "Olin jakamassa ärtsoppaa leipäjonossa ja olen aktiivinen verenluovuttaja SPR:n veripalvelussa"
Sinulla on edelleen todella kapea katsantokanta siihen, millaista vapaaehtois- tai talkootyötä voisi olla tarjolla. Esim. Helsingissä vajaan tuhannen hengen vapaaehtoisjoukko järjestää vuosittain Slush tapahtuman. Eventin pystyttämisessä on varmasti hyvin monenlaista työtä tarjolla.

Varsinkin teollisuuteen suuntautuvilla aloilla ei ole mahdollisuutta antaa työnäytteitä eikä oma-aloitteellisuus tai yritteliäisyys auta yhtään mitään, jos työnantajan vaatimaa työkokemusta ei ole, suhteetilla pystyy helpottamaan tilannetta, mutta tuuri on nykyaikana suurin apu nuorelle työelämään siirtymiseen.
Optimistisempi ja aloitteellisempi ote koko asiaan tekisi todennäköisesti ajasta ennen töiden saantia huomattavasti motivoivempaa, vaikkei heti tärppäisikään. Itse näkisin asian niin, että jos ei ole kerran ole palkkaduunissa, niin vapaaehtoistöiden parista voi valikoida omalle to-do-listalle niitä asioita, jotka oikeasti motivoivat itseä. Olen 100% varma, että aika kuluu mielekkäämmin noin, kuin kotisohvalla pleikkaa pelaten ja yhtä suurella todennäköisyydellä se palkkaduunikin löytyy tällä tavalla nopeammin.
 
Komppailen Dopeytä. Itsellä tässä alan vaihto työnalla. Ensimmäinen askel oli opiskelun aloitus ja seuraava alaa sivuavat vapaaehtoistyöt. Samalla on hyvä testailla omaa motivaatiotaan. Ellei tekemäni työ yhtään nappaisi, tuskin jaksaisin opiskellakaan pätevyyksiin asti. Toistaiseksi kiinnostaa enemmän, kuin palkkatyöt. :D
 
Hei, oon valmistunut vähä aikaa sitten, kävin sähköalan, ja sähköalalla yleensä vaaditään työkokemusta että pääsis töihin. Oisko mahollista sopia työnantajan kanssa jos eivät sen työkokemuksen takia ota töihin niin että tekis minimi palkalla jonkun aikaa, että oppis vähän minkälaista on tehdä sähkärin töitä ihan oikeassa työelämässä ja että opastettaisiin sen työn tekemistä jonkun tietyn aikaa?
Itellä oli koulu aikaan työharjoittelut sellaisia ettei saanut tehdä mitään, eli ei mietitty yhtään sitä että oppiiko se harjoitelija mitään vaan käytettiin suoraansanoen hyväksi. Näistä jäi paskanmaku suuhun ja nytten ei oo oikeen uskallusta mennä tekemään töitä ilman tietoa että siellä avustettaisiin eikä luulla että kaveri osaa jo kaiken.
 
Olen myös sitä mieltä että ei se vapaaehtoistyö ihan alaan liittyvää työkokemusta korvaa, toki alasta riippuen. Mutta silti se kertoo kaverin aloitteellisuudesta ja aktiivisuudesta jos on semmoiseen mukaan lähtenyt, verrattuna ettei olisi tehnyt mitään.

Ja työnantajalle tärkeintä on mitä saat aikaan. Jos olet työntekijänä laiska ja huolimaton, niin se työkokemus ei paljon pelasta. Kun työnantaja soittaa hakijan entisiin työpaikkoihin niin sieltä kyllä kuulee kaverin asenteesta.
 
Hei, oon valmistunut vähä aikaa sitten, kävin sähköalan, ja sähköalalla yleensä vaaditään työkokemusta että pääsis töihin. Oisko mahollista sopia työnantajan kanssa jos eivät sen työkokemuksen takia ota töihin niin että tekis minimi palkalla jonkun aikaa, että oppis vähän minkälaista on tehdä sähkärin töitä ihan oikeassa työelämässä ja että opastettaisiin sen työn tekemistä jonkun tietyn aikaa?
Itellä oli koulu aikaan työharjoittelut sellaisia ettei saanut tehdä mitään, eli ei mietitty yhtään sitä että oppiiko se harjoitelija mitään vaan käytettiin suoraansanoen hyväksi. Näistä jäi paskanmaku suuhun ja nytten ei oo oikeen uskallusta mennä tekemään töitä ilman tietoa että siellä avustettaisiin eikä luulla että kaveri osaa jo kaiken.

Varmaan on mahdollista mennä yritykseen TES:n minimipalkalla.
Kannattaa myös kysyä työkkäristä palkkatuesta (sanssi-kortti)
Palkkatuki - TE-palvelut
Meille on palkattu muutama nuori palkkatuella.
 
Olen myös sitä mieltä että ei se vapaaehtoistyö ihan alaan liittyvää työkokemusta korvaa, toki alasta riippuen. Mutta silti se kertoo kaverin aloitteellisuudesta ja aktiivisuudesta jos on semmoiseen mukaan lähtenyt, verrattuna ettei olisi tehnyt mitään.

Ja työnantajalle tärkeintä on mitä saat aikaan. Jos olet työntekijänä laiska ja huolimaton, niin se työkokemus ei paljon pelasta. Kun työnantaja soittaa hakijan entisiin työpaikkoihin niin sieltä kyllä kuulee kaverin asenteesta.
Totta, tosin en tiedä mikä nykykäytäntö on noissa soitteluissa kun on yksityisyysongelmat ym. Ainakaan ilman suostumusta en usko, että soitellaan. Itseltä on kysytty, että onko suosittelijoita keihin voi ottaa yhteyttä ja onko ok.
Itse suosittelisin suosituskirjeiden hommaamista (vaikuttaa tuohon soitteluunkin) ja tuuppaat CV:n head hunter -firmoihin jos on edes vähän enemmän kokemusta. Noista on poikinut pari juttua vaikkei ihan omaan makuun olleetkaan.
 
Useimmiten kysyn referenssejä, ellei niitä ole tarjottu. Jos ne ovat CV:ssä, pyydän aina silti lupaa, ennenkuin otan yhteyttä. Jos niitä ei ole kandidaatilla antaa, niin ainakin omat hälyytyskelloni soivat. Jos ei ole edellisten esimiesten kanssa tullut toimeen, niin aika usein sama toistuu seuraavassakin paikassa.

Jos saan nimen ja puhelinnumeron, niin tottakai soitan ja useimmilta entisiltä esimiehiltä on saanut ihan rehellisen kuuloisia vastauksia. Itse asiassa yllättävän avoimesti kerrotaan hyvistä ja huonoista puolista. Toisaalta pari tahallaan suolausyritystäkin on tullut vastaan.

Nykyduunissa on omalla ammattitaitotestauksella isoin paino - jokainen valittu työntekijä on käynyt läpi vähintään 5 teknistä haastattelua, joissa kaikissa pitää ratkoa työtehtävien kaltaisia algoritmisia ongelmia. Tämä lienee vieläkin Suomessa harvinaista, sillä monet ovat melkein vetämässä hakemuksensa takaisin, kun kuulevat tulevista haastatteluista. Tällainen testaus on kuitenkin rektrytointitutkimusten mukaan tehokkain tapa ennustaa työssä suoriutumista rekrytoidessa.
 
Nykyduunissa on omalla ammattitaitotestauksella isoin paino - jokainen valittu työntekijä on käynyt läpi vähintään 5 teknistä haastattelua, joissa kaikissa pitää ratkoa työtehtävien kaltaisia algoritmisia ongelmia. Tämä lienee vieläkin Suomessa harvinaista, sillä monet ovat melkein vetämässä hakemuksensa takaisin, kun kuulevat tulevista haastatteluista. Tällainen testaus on kuitenkin rektrytointitutkimusten mukaan tehokkain tapa ennustaa työssä suoriutumista rekrytoidessa.

Tämä on muuten herättänyt kummastusta meidän koodaajien keskuudessa. Olen ollut mukana parissa haastattelussa, jossa teknistä tietämystä on prässätty. Esim. Amazon ja Google. Kysymykset ovat sen kaltaisia, että niitä on viimeksi joutunut pohtimaan opintojen parissa. Esimerkiksi quicksortin toiminta. Monia näistä jutuista ei ole tullut yli kymmenen vuoden aikana ikinä vastaan oikeissa töissä. Tämä ei ole ainoastaan oma mielipiteeni. Esim. eräs kaverini aloitti juuri duunit saksalaisessa firmassa läpäistyään kovat tekniset karsinnat. Kaveri sanoi, ettei ikinä olisi päässyt karsintaa läpi, ellei olisi suunnilleen tiennyt kysymyksiä etukäteen ja valmistautunut samaan tapaan, kuin tentteihin koulussa. Jätkä on kuitenkin elämäntapakoodaaja ja suoltanut tuotantolaatuista softaa ihan huvikseen. Mutta ehkä tämä onkin juuri se mitä testauksella haetaan? Kiinnostaako jengiä tsempata tarpeeksi, että läpäisee sinällään epäoleelliset testaukset?
 
Tämä on muuten herättänyt kummastusta meidän koodaajien keskuudessa. Olen ollut mukana parissa haastattelussa, jossa teknistä tietämystä on prässätty. Esim. Amazon ja Google. Kysymykset ovat sen kaltaisia, että niitä on viimeksi joutunut pohtimaan opintojen parissa. Esimerkiksi quicksortin toiminta. Monia näistä jutuista ei ole tullut yli kymmenen vuoden aikana ikinä vastaan oikeissa töissä.
Ei me kyllä tuollaisia teoriajuttuja juurikaan kysellä. Tehtävät on yleensä sellaisia, että ratkaisu mahtuu yhdelle paperiarkille eikä ongelman kuvaus saisi viedä paljoa aikaa suhteessa ratkaisuun. Tärkeämpää, kuin täysin oikea vastaus, on nähdä, miten kandidaatti ratkoo ongelmaa, ja miltä kirjoitettu ohjelmakoodi näyttää.
 
Kyllä siinä äkkiä tulee ihan arkireaaliteetit vastaan ajan kanssa, kun ruvetaan testiä testin perään laittamaan. Ymmärrän kyllä työnantajan näkökulman, mutta jos tossa on arkityössä ja testit/haastattelut on vähänkään kauempana niin se on aina käytännössä vapaapäivä otettava.

Olen itsekkin jättänyt väliin toisen kierroksen kun kuulin, että vähintään kolme kierrosta on edessä (kaksi haastattelua ja yksi testipäivä + vaikeassa valinnassa lisähaastattelu). En mä jaksa omia lomapäiviä käyttää niinkin vittumaiseen asiaan kuin työnhakemiseen.

Noh, ehkä sellainen jolle työteko on jotain muuta kuin ansaitakeino ja omaa kiinnostusta edetä uralla voi olla valmis vapaapäiviin uuden työpaikan suhteen.


E: olin joskus Noksun testeissä. Testit meni hienosti ja paikka oli minun, mutta testeistä itsestä jäi kyllä rahastuksen maku suuhun. Psykologit ei tienneet mitä paikkaa ollaan hakemassa yms..
 
^^^Taitaa nuo jenkkiläiset it-firmat olla tuolla maailman vaikeimpien firmojen joukossa päästä töihin.
 
Tämä on muuten herättänyt kummastusta meidän koodaajien keskuudessa. Olen ollut mukana parissa haastattelussa, jossa teknistä tietämystä on prässätty. Esim. Amazon ja Google. Kysymykset ovat sen kaltaisia, että niitä on viimeksi joutunut pohtimaan opintojen parissa. Esimerkiksi quicksortin toiminta. Monia näistä jutuista ei ole tullut yli kymmenen vuoden aikana ikinä vastaan oikeissa töissä. Tämä ei ole ainoastaan oma mielipiteeni. Esim. eräs kaverini aloitti juuri duunit saksalaisessa firmassa läpäistyään kovat tekniset karsinnat. Kaveri sanoi, ettei ikinä olisi päässyt karsintaa läpi, ellei olisi suunnilleen tiennyt kysymyksiä etukäteen ja valmistautunut samaan tapaan, kuin tentteihin koulussa. Jätkä on kuitenkin elämäntapakoodaaja ja suoltanut tuotantolaatuista softaa ihan huvikseen. Mutta ehkä tämä onkin juuri se mitä testauksella haetaan? Kiinnostaako jengiä tsempata tarpeeksi, että läpäisee sinällään epäoleelliset testaukset?


Hyvä, että edes jollakkin alalla haastattelussa kiinnostaa onko opintojen aikana opittu mitään. Toisenlainen tilanne on ainakin sähkö/automaatio alalla, sielä ei työnantajaa kiinosta lainkaan koulussa opitut asiat. Työkokemus on ainoa asia millä on väliä, jos kokemusta on niin töitä kyllä löytyy, mutta tilanne on aivan eri, jos olet juuri valmistunut. Itse yrtin saada viime kesänä aivan perus sähköasennus hommia pienestä tuntemattomasta firmasta nimeltään Lemminkäinen. Lopputulemana en kelvannut edes huoltomiehen hommiin, koska haastattelija pelkäsi, että tarvitsee perehdyttää työhön! Haastattelussa ei todellakaan kiinostanut koulussa käydyt asiat. Ketjussa on ehdotettu mm. alaan suuntaaviin vapaaehtoisintöihin menemistä, joku viisas voisikin kertoa mikä on sellaista vapaaehtoistyötä, että siitä on hyötyä haettaessa teollisuuteen suuntautuvaa työpaikkaa.
 
Meinaat, että automaattisesti olet ok huoltomiehen hommiin, kun sulla on Di paperit takataskussa? Duunaritason hommissa on aivan varma, että työkokemus on valttia ja koulutus on hyvä jos on edes jotain käytynä.

Sinällään merkillistä, että TA pelkää perehdyttämistä. Kyllä tapana on ollut, että joka paikassa jonkinlainen perehdytys käydään läpi. En mä ainakaan ole ikinä siltä välttynyt ja aina on tarpeeseen tullut.
 
Tekniset haastattelut ovat siinä mielessä kinkkisiä jo haastattelijankin kannalta, että miten vältytään ns. "ujopissa"-efektiltä. Varsinkin, jos eteen lyödään jokin tehtävä ratkaistavaksi. Osa porukasta menee totaalisesti lukkoon, kun ei ole mahdollisuutta pistää tupakaksi kesken ongelmanratkaisun tai annettu tehtävä on niin helppo, että sitä epäillään väkisin kompakysymykseksi. Tai pitäisikö kandidaatti jättää yksin rauhassa pohtimaan tehtäväänsä vai jäädä paikalle vahtimaan kysymysten varalta?

Itse haastattelijana olen suosinut yksinkertaisempaa linjaa - selkeitä tulevaan työtehtävään liittyviä kysymyksiä, joihin joko tietää oikean vastauksen tai sitten ei. Sinne kysymysten väliin on helppo sujauttaa pieni ongelmanratkaisutehtävä muotoon "Miten ratkaisisit ongelman X?/Miten olet ratkaissut ongelman X?" mennen enemmän haastateltavan ehdoilla, mutta ei kuitenkaan päästäen liian helpolla. Toki tässäkin aina joku menee lukkoon, mutta tilanteen paikkaaminen on helpompaa eikä koko haastattelu mene pilalle johonkin epäolennaisuuteen takertuessa.
 
Hyvä, että edes jollakkin alalla haastattelussa kiinnostaa onko opintojen aikana opittu mitään. Toisenlainen tilanne on ainakin sähkö/automaatio alalla, sielä ei työnantajaa kiinosta lainkaan koulussa opitut asiat. Työkokemus on ainoa asia millä on väliä, jos kokemusta on niin töitä kyllä löytyy, mutta tilanne on aivan eri, jos olet juuri valmistunut. Itse yrtin saada viime kesänä aivan perus sähköasennus hommia pienestä tuntemattomasta firmasta nimeltään Lemminkäinen. Lopputulemana en kelvannut edes huoltomiehen hommiin, koska haastattelija pelkäsi, että tarvitsee perehdyttää työhön! Haastattelussa ei todellakaan kiinostanut koulussa käydyt asiat. Ketjussa on ehdotettu mm. alaan suuntaaviin vapaaehtoisintöihin menemistä, joku viisas voisikin kertoa mikä on sellaista vapaaehtoistyötä, että siitä on hyötyä haettaessa teollisuuteen suuntautuvaa työpaikkaa.
Sähköalalla saisi parhaiten töitä kun valmistut siten että menisi työharjoittelu paikkoihin, näin ainakin joillain on ollut jotka on oikeesti päässy näyttämään mitä osaa työharjoitteluissa, itelläni on vaa ollu semmosta apumiehen duunii työharjottelut että tehään kaikki paskat työt. Jos oisin tiennyt ennenkun ammattikoulun aloitin että sähköalalta kun valmistuu nii vaikea saada töitä, niin oisin valinnu aiva eri alan. Nytten ois vaihtoehtona mennä töihin sellaiseen paikkaan missä ei opi oikeita sähköalan töitä.
 
Yleensä kouluhommat ei kiinnosta suomalaisessa työhaastattelussa ketään. Lähinnä merkitystä on työkokemuksella ja toimialatuntemuksella. Paras maku on itselle jäänyt systeemistä, jossa haastattelu kestää vajaan tunnin ja sitten on tunnin mittainen tentti teknisistä kysymyksistä. Joskus agentti istuu vieressä hiillostamassa ja joskus saa olla rauhassa. Minusta hiillostus on ihan ok, kun haen ruumiskauppaan ts. alihankintaa tekevään firmaan. Silloin täytyy kestää prässäämistä kentällä. Jos taas haetaan olmia oman cubiclen suojiin niin turha prässätä paineensietoa.
Työkokemuksen hankkiminen onnistuu tekniikan aloilla harrastuneisuuden kautta. Kun hain ekaa työpaikkaani, haastattelijoita kiinnosti harrastanko elektroniikkaa? Jos olisin itse rekryämässä nuoria, tämä asia kiinnostaisi minua erityisesti. Jos on vaikka automaatioinsinööri niin Lego harrastus voisi toimia edukseen. Jos omaa sähkärin paperit niin voisi laittaa vaikka mummolan sähköt uusiksi tjsp...

muoks: muutaman kerran olen törmännyt pälliongelmaisiin kollegoihin, joten psykologin arvio ei välttämättä ole turha. Ns. normijampan kohdalla tuskin tekee eroa, mutta sillä saa karsittua ehkä täydelliset hudit pois.
 
LinkedIn on muuten hyvä olla oikeasti kunnossa. Tulipahan todistettua kun keski-euroopasta tuli ensin kyselyä ja lopulta prosessin päätyttyä työtarjous, jossa liksa ois noussut pari tonnia, plus verotus ois ollut ko. maassa matalampi eli nettovaikutus ois ollut huima. Ei napannut lähteä työhön liittymättömistä syistä, mutta tarjous oli kyllä aidosti kova.
 
Kyllä siinä äkkiä tulee ihan arkireaaliteetit vastaan ajan kanssa, kun ruvetaan testiä testin perään laittamaan. Ymmärrän kyllä työnantajan näkökulman, mutta jos tossa on arkityössä ja testit/haastattelut on vähänkään kauempana niin se on aina käytännössä vapaapäivä otettava.
Meillä on hakijoita usein Suomen ulkopuolelta. Skype videopuhelu ja jaettu Google doc, coderpad.io, tai vastaava koodausharjoituksiin toimivat ihan hyvin.
 
Pitäisi kesäksi löytää harjoittelupaikka. Minkälainen on teidän mielestä hyvä hakemus siihen? Mitä asioita pitäisi korostaa? Siis muuta kuin sitä, että se kuuluu osana koulutukseen. Eka paikka kyseiselle alalle nyt haussa niin kokemustakaan ei voi oikein hehkuttaa. Toki omia vahvuuksia aivan samalla tavalla kuin normaalistikkin, mutta jos täällä ois porukkaa jotka on jopa valkkaamassa kesäharjottelijoita niin mihin te kiinnitätte huomiota?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom