Työnhaku ja työnantajan vaatimukset

@carcayu siis jos oikein tajusin, teet hanttihommia sinne tänne? Jos tuolle polulle lähtee ja talous sallii, niin eikö tuo kannattaisi tehdä toiminimen kautta? Siinä onkin itselle yksi "eläke suunnitelma". Vielä vain puuttuu se taloudellinen turva, joka tuon mahdollistaa.

Muuten taas näen asian eri tavalla. Jos palvelet työnantajaa, joka olettaa että teet 37,5h työajalla 50h työt, mihin se kierre loppuu? Joko sairaalaan tai siihen, että se työ on koko elämäsi. Sekin on ihan ok jos siitä tykkää. Ainahan kaikelle on toki olemassa jokin välimuotokin. Itse koetan vain muistaa sen, että ainoa mitä ei koskaan elämässä saa lisää on aika. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän sitä arvostaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
@carcayu siis jos oikein tajusin, teet hanttihommia sinne tänne? Jos tuolle polulle lähtee ja talous sallii, niin eikö tuo kannattaisi tehdä toiminimen kautta? Siinä onkin itselle yksi "eläke suunnitelma". Vielä vain puuttuu se taloudellinen turva, joka tuon mahdollistaa.

Olen paremminkin pätkätyöläinen. Jos on hyvä pätkä niin tienaan valtakunnan mediaania hommassa, joka kiinnostaa. Tämä on tavoitetila. Jos on huono pätkä tienaan 10e/h aivan turhista hommista. Toiminimi olisi hyvä idea, mutta tähtään verokorttihommiin.

Mun pointti oli se, että kun luopuu kunnianhimosta ja pelosta niin ei tarvitse sietää tilannetta, jossa on liikaa kuormaa. Vaihtoehdot:

A) Ottaa loparit.
B) Teet 37,5 tunnissa 37,5 tunnin työt. Jos joku odottaa jotain muuta niin se on sen tyhmyyttä. Mikäli haluaa olla arvokas työntekijä niin ei kannata lähteä kilpailemaan määrällä. Sillä tiellä päädyt B. Virtaseksi. Uskon maailman toimivan päinvastoin. Kun et ole alttiina tekemään kaikkea, mitä joku stetsonistaan kiskoo, niin sinua ja sinun aikaasi arvostetaan enemmän. Jos olet jossain projektihommassa niin yleensä ne on sinällään turhia, että maailma on tähän asti pyörinyt hyvin ilman projektin tuotoksia. Oletettavasti maailma pyörii jatkossakin, vaikka tiputtaisit rukkaset tähän. Ei ole mitään järkeä repiä itseään hajalle. Tämä asenne saattaa pilata jonkun excel-taulukot, mutta mitä sitten?
 
Mää tiedän itestäni sen, että ei ois meikäläisestä töissä juoksijaksi pelkästään sen vuoksi, että maksaa laskut. Hommien pitää kiinnostaa ja tuntua siltä, että tekee jotain (itselleen) merkityksellistä. Ja että hommia tekemällä kokee saavuttavansa jotain. Erilaisia hanttihommia on tehty nuorempana sen 15 vuotta, että riittää sitä sorttia. Varmaan pari kolme "ammattiakin" ollut ennen nykyistä, vaikka hommia teki ns. vaan koulun ohella.

Jos on hyvä homma, mutta liikaa kuormaa, niin ensimmäisenähän pitäisi koittaa keskustella, miten kuormaa voi vähentää. Hyvällä työnantajalla pitäisi onnistua. Hyvällä työnantajalla pitäisi onnistua myös työnkierto, ts. jos nykyhommat alkaa tympäisemään, niin voi koittaa keskustella, mitä muuta on tarjolla.

Jos on jäykkä työnantaja, ei mahdollisuuksia työnkiertoon ja/tai järkevään työkuormaan, niin sitten kyllä loparit ja fiksumpaa pestiä.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi kun työkuormasta mainitsin, vastaus oli tää on ollut 20 vuotta tämmöistä. Työ on mielenkiintoista ja siinä saa toteuttaa itseään, välillä meininki on vaan sitä, että pitäisi lapioida kymmentä multakasaa yhtä aikaa ja sitten ihmetellään, kun yksikään ei tule valmiiksi.
Ihmistyyppinä olen sellainen, että mieluummin tuon epäkohdat suoraan ilmi ja koetan vaikuttaa niihin, kuin olisin hiljaa. Ainahan siitä joku herneet vetää nenään, mutta otan mieluummin sen vastaan kuin tekisin työni huonosti. Vielä ei viitsisi muita töitä ryhtyä katselemaan, mutta se on sitten jossain vaiheessa seuraava porras jos ei mitään tapahdu.
 
TYö on mielenkiintoista ja siinä saa toteuttaa itseään, välillä meininki on vaan sitä, että pitäisi lapioida kymmentä multakasaa yhtä aikaa ja sitten ihmetellään, kun yksikään ei tule valmiiksi.

Mulla on sama tilanne jo silloin, kun olen työttömänä. Vaimo ja lapset ideoi niin tehokkaasti, että kaiken toteuttaminen vaatisi ainakin kolme minua. Sitten kun päälle lätkäistään palkkatyö niin tarvittaisiin vähintään viisi minua, että kaikki tulee tehtyä. Olen kokenut oleelliseksi sen, että itse rajaan ja priorisoin tekemistäni. Tämä on tavallaan osa pyrkimystä tehdä asiat hyvin. Hyvin rekeminen lähtee siitä, että määrittelen itse mitã teen ja mitä en. Jatkuvasti sitä joku ihmettelee, mutta sellaista se vain on.
 
Itse kyllä painan mielelläni duunia jotta voin vapaa-ajalla vaikka matkustella tai tehdä mitä huvittaa. Mitä mä teen vapailla viikonlopuilla jos ei ole varaa tehdä mitään? Eniten pelottaa se että jos tulee potkut että mitä sitten tapahtuu kun näitä hommia ei hirveästi ole. Se on syy miksi aion käydä kaikki mahdolliset koulutukset.
En ymmärrä kun jatkuvasti on iltalehdessä juttua tavallisista nuorista jotka eivät löydä töitä. Kyllä niitä paskahommia on reilusti tarjolla mun mielestä mutta kai ongelma on se että hakijoita liikaa
 
Kyllä niitä paskahommia on reilusti tarjolla mun mielestä mutta kai ongelma on se että hakijoita liikaa
En kyllä keksi ihan suoraan kuin puhelinmyynnin, johon pitäs päästä melkein kenen vaan. Ja sitä taas ei kestä kovinkaan monen polla.

Esim. kauppaan, raflaan ja vastaaviin palveluammatteihin on tunkua ihan koulutetusta ja/tai kokeneestakin porukasta. Olettaisin, että siivoamisessa osapuilleen sama tilanne.

Mutta siis uskon minäkin, että jotain löytyy hyvällä asenteella olevalle ja sinnikkäälle etsijälle, mutta ei se välttämättä ihan helppoa ole.
 
Mulla on sama tilanne jo silloin, kun olen työttömänä. Vaimo ja lapset ideoi niin tehokkaasti, että kaiken toteuttaminen vaatisi ainakin kolme minua. Sitten kun päälle lätkäistään palkkatyö niin tarvittaisiin vähintään viisi minua, että kaikki tulee tehtyä. Olen kokenut oleelliseksi sen, että itse rajaan ja priorisoin tekemistäni. Tämä on tavallaan osa pyrkimystä tehdä asiat hyvin. Hyvin rekeminen lähtee siitä, että määrittelen itse mitã teen ja mitä en. Jatkuvasti sitä joku ihmettelee, mutta sellaista se vain on.
Toki kotonakin on kaikkea, mutta ei niitä tarvitse kellekään raportoida. Eikä kukaan sano kesken nurmikonleikkuun, että jätä se homma kesken ja aloita talon maalaus, eipäs kun putsaa rännit. Mulla on töissä asioita mitkä on pakko tehdä tiettynä rutiinina, sekä asioita jotka ajaa kaiken yli. Lisäksi näitä projekteja sinne tänne ja tuonne, jotka luonnollisesti kaikki ovat aina yhtä aikaa tärkeimpiä. Koetan optimoida töitäni aina, mutta tuossa härdellissä se alkaa olla mahdotonta.
 
Itse kyllä painan mielelläni duunia jotta voin vapaa-ajalla vaikka matkustella tai tehdä mitä huvittaa. Mitä mä teen vapailla viikonlopuilla jos ei ole varaa tehdä mitään? Eniten pelottaa se että jos tulee potkut että mitä sitten tapahtuu kun näitä hommia ei hirveästi ole. Se on syy miksi aion käydä kaikki mahdolliset koulutukset.
En ymmärrä kun jatkuvasti on iltalehdessä juttua tavallisista nuorista jotka eivät löydä töitä. Kyllä niitä paskahommia on reilusti tarjolla mun mielestä mutta kai ongelma on se että hakijoita liikaa
Meillä on kaksi suunnilleen keskituloista, niin ei noihin perusjuttuihin tarvitse tehdä mitään extraa. Koulutukset on muuten ihan jees, itselle vain on kadonnut vähän hohto niihin. Mentaliteetti tuntuu olevan se että koulutus työnantajan ajalla ja tee sitten työt vaikka omalla ajalla, tehtynä ne pitää kumminkin olla.

Potkuihin on paras varautua säästöillä. Vähentää kummasti stressiä, kun ei tarvitse heti panikoida juoksevista kuluista.

Itse aikanaan työttömänä huomasin, että moneen ns paskahommiin koulutus oli este. Ei siellä kukaan uskonut, että pysyt jossain 10e/h työssä vaikka kuinka kaikkea haki. Nyt sitten näkee vuokrafirmojen kautta välistä porukkaa, joille pelkästään ajoissa saapuminen on vaikeaa 🙄
 
Mulla on töissä asioita mitkä on pakko tehdä tiettynä rutiinina, sekä asioita jotka ajaa kaiken yli. Lisäksi näitä projekteja sinne tänne ja tuonne, jotka luonnollisesti kaikki ovat aina yhtä aikaa tärkeimpiä. Koetan optimoida töitäni aina, mutta tuossa härdellissä se alkaa olla mahdotonta.

Mulla on taas kotona juurikin tällaista multitaskaamista.

Perus iltavuoro:

Laitan ruokaa. Ajattelen rännien puhdistamista. Lapsi roikkuu lahkeessa ja vaatii tanssimaan. Vaimo pitää palaveria kesälomasta.

Suoritan priorisoinnin: tärkeintä on tanssia lapsen kanssa.

Sekundääristen hommien laiminlyönti aiheuttaa seuraavaa: jauheliha kärähtää, olen huomaamattani lupautunut perheristeilylle ja unohtanut suunnitelmani käskeä kaveriani palauttamaan tikkaat. Tästä seuraa edelleen: pahanmakuinen pastakastike, äreä vaimo, kun en myöhemmin muista mitään palaverista, vittumainen risteily jota en halunnut ja talonseinät, jotka kastuvat, kun ränni täynnä ja joku asia ajaa aina tikkaiden edelle. Mutta, näin se vain on, koska tärkeintä on tanssia lapsen kanssa. :oujee:
 
Mulla on taas kotona juurikin tällaista multitaskaamista.

Perus iltavuoro:

Laitan ruokaa. Ajattelen rännien puhdistamista. Lapsi roikkuu lahkeessa ja vaatii tanssimaan. Vaimo pitää palaveria kesälomasta.

Suoritan priorisoinnin: tärkeintä on tanssia lapsen kanssa.

Sekundääristen hommien laiminlyönti aiheuttaa seuraavaa: jauheliha kärähtää, olen huomaamattani lupautunut perheristeilylle ja unohtanut suunnitelmani käskeä kaveriani palauttamaan tikkaat. Tästä seuraa edelleen: pahanmakuinen pastakastike, äreä vaimo, kun en myöhemmin muista mitään palaverista, vittumainen risteily jota en halunnut ja talonseinät, jotka kastuvat, kun ränni täynnä ja joku asia ajaa aina tikkaiden edelle. Mutta, näin se vain on, koska tärkeintä on tanssia lapsen kanssa. :oujee:
Äh kotona on nykyään helppoa. Mitä tahansa teet, tee se lapsen ehdoilla. Jos teet jotain muuta, se loppuu sillä hetkellä kun lapsi sinua tarvitsee. Jos on aivan pakko tehdä jotain muuta, neuvottele vaimon kanssa kumpi tekee mitä ja milloin. Tietyllä tavalla pikkulapsiarki on helppoa, lapsen etu on aina tärkeintä.
 
Ah sellaiset ohimennen palkkakeskustelut ovat aina yhtä mukavia:
-samasta työstä sama palkka
-budjetti
-syyt x, y ja z

Joka jutun pystyy naulaamaan alas, mutta silti kovin vaikealta näyttää. 😴
 
Jatkan palkasta kitinää. Ensi viikolla tarkoitus nostaa kissa pöydälle ja vaatia, että se keskustelu käydään kunnolla läpi tai vähintään sille sovitaan aika. Ei oo paljoa pomoa livenä näkynyt viime keskustelun jälkeen, haiskahtaa osin välttelyltä 😁

Ensimmäistä kertaa mieleen hiipii ajatus siitä, että pitäisikö kysellä verottajalta päin mitä kollegat tienaa. Lähinnä siksi, että tietäisin että kustaanko tässä minua silmään vai viljeleekö koko firma halpuutuspolitiikkaa.

Muitakin paikkoja olen katsellut, mutta en mä mitään hakemuksia ole laitellut. Ärsyttävää kun pääosin viihdyn töissä, palkka ei vaan miellytä.
 
Meillä on koronan takia korotukset jäissä. Itellekin piti tulla nyt syksyllä korotus, mutta jää nyt sitten nähtäväksi, milloin tulee. Pieni pettymys joo, mutta toisaalta pitää muistaa, että aika hyvässä asemassa itse kuitenkin on, kun töitä pitäisi riittää, mitään YT:itä ei pitäs olla näköpiirissä ja saa tehdä hommat turvallisesti kämpiltä.

Toimenkuvasta pitää käydä ehkä vähän keskustelua vielä nyt loppuvuodesta..
 
Meillä on koronan takia korotukset jäissä. Itellekin piti tulla nyt syksyllä korotus, mutta jää nyt sitten nähtäväksi, milloin tulee. Pieni pettymys joo, mutta toisaalta pitää muistaa, että aika hyvässä asemassa itse kuitenkin on, kun töitä pitäisi riittää, mitään YT:itä ei pitäs olla näköpiirissä ja saa tehdä hommat turvallisesti kämpiltä.

Toimenkuvasta pitää käydä ehkä vähän keskustelua vielä nyt loppuvuodesta..
Tuo koronakortti varmaan pelataan mullekin. Kukaan vaan ei niitä saavutuksia muista ensi vuonna, vaan niistä on leivottu jo uusi normi. Siksi pakko edes yrittää jotain.
 
Jatkan palkasta kitinää. Ensi viikolla tarkoitus nostaa kissa pöydälle ja vaatia, että se keskustelu käydään kunnolla läpi tai vähintään sille sovitaan aika. Ei oo paljoa pomoa livenä näkynyt viime keskustelun jälkeen, haiskahtaa osin välttelyltä 😁

Ensimmäistä kertaa mieleen hiipii ajatus siitä, että pitäisikö kysellä verottajalta päin mitä kollegat tienaa. Lähinnä siksi, että tietäisin että kustaanko tässä minua silmään vai viljeleekö koko firma halpuutuspolitiikkaa.

Muitakin paikkoja olen katsellut, mutta en mä mitään hakemuksia ole laitellut. Ärsyttävää kun pääosin viihdyn töissä, palkka ei vaan miellytä.
Mä en oo koskaan koittanu, mut kuinka hyvin yleensä ottaen toimii tollanen "kissa pöydälle ja pomo seinälle"- tyyppinen palkankorotustaktiikka jos ei ite oo kuitenkaan lähdössä talosta?
 
Mä en oo koskaan koittanu, mut kuinka hyvin yleensä ottaen toimii tollanen "kissa pöydälle ja pomo seinälle"- tyyppinen palkankorotustaktiikka jos ei ite oo kuitenkaan lähdössä talosta?
En mä meinannut sitä korttia pomolle paljastaa että tietäisin mitä muut tienaa. Se vaan auttaisi itseä näkemään sen, että onko firmassa oikeasti mahdollisuus palkkakehitykseen vai onko se kiinni yksilöstä.

Taas yleisesti palkka-aiheesta, en mä sitä vääränä koe jos pyydän että käydään asia läpi. Eipähän tarvitse itse arpoa epätietoisuudessa että onko se mahdollista vaiko ei. En mä missään nimessä ajatellut uhkailla millään, lähinnä yrittää pitää puoliani siinä että palkka pysyy työtulosten mukana. Mitä hyötyä on tehdä uusia ennätyksiä, jotka muuttuvat seuraavaksi uusiksi normeiksi, jos se ei palkassa näy?
 
Kissan pöydälle nostamisen voi aloittaa sillä, että kyselee vaan reippaasti kollegoilta mitä he tienaavat. Yllättävän moni on jossain vaiheessa työuransa aikana ollut samankaltaisessa tilanteessa, joten varmaan ymmärrystä löytyy. Itseltäänkin on vastaavasti hyvä löytyä ymmärrystä siihen, että yksityisellä sektorilla firman kuukausipalkoissa voi (ja jopa pitääkin) olla muutaman sadan palkkaeroja, vaikka ihan samoja hommia tehtäisiinkin.
 
Kissan pöydälle nostamisen voi aloittaa sillä, että kyselee vaan reippaasti kollegoilta mitä he tienaavat. Yllättävän moni on jossain vaiheessa työuransa aikana ollut samankaltaisessa tilanteessa, joten varmaan ymmärrystä löytyy. Itseltäänkin on vastaavasti hyvä löytyä ymmärrystä siihen, että yksityisellä sektorilla firman kuukausipalkoissa voi (ja jopa pitääkin) olla muutaman sadan palkkaeroja, vaikka ihan samoja hommia tehtäisiinkin.
Tätäkin oon pyöritellyt. Lähimmät kollegat tekee jokainen eri tyylistä hommaa, kellään ei ole samaa työnkuvaa. Lisäksi tässä on paha pelko siitä, että olen ns haitarin yläpäästä jolloin koko kysely ei palvele minua mitenkään vaan aiheuttaa turhaa eripuraa. Osa kun ei ymmärrä pyöritellä tuota tuottavuuden kautta, vaan mennään siihen miksi tuo saa ja minä en linjalle. Muutaman kohdalla olen tätäkin aistinut, kun yleisesti rahasta puhuttu ettei se palkka kovin häävi ole. Toki taustakin on jokaisella erilainen. Sitten taas ne suht samaa työtä tekevät kollegat ovat sen verran kaukaisia, ettei tulisi mieleen alkaa palkasta puhua.

Mun mielestä työstä pitää maksaa tuloksen mukaan. Jos oot kova tekemään ja tuot firmalle rahaa/säästöjä, palkka sen mukaan. Ihan sama oli kyseessä sitten rivimies tai toimari. Omaa tekemistäni pystyn osittain mittaamaan rahassa ja muutos euroissa on niin suuri, että olis ihan kiva että jotenkin se näkyisi itsellekin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom