Työnhaku ja työnantajan vaatimukset

[Max131]

^ niin, ei se viihtyvyys vaan ole pelkästään rahapalkasta kiinni. Meilläkin oli tuo edellinen työpaikka äärimmäisen stabiili, porukka oli mukavaa ja katsoi toistensa perään, edut olivat hyvät rahapalkkaa lukuunottamatta jne. Vaihtuvuus oli hyvin pientä ja poistumat lähinnä eläkkeelle. Toki edellinen näkyi paikoitellen semmoisena suojatyöpaikkameininkinä.

Palkkauspolitiikkakin takuulla rajoitti osaavien jamppojen rekryämistä, mutta enemmän tilanteeseen vaikutti se, että tuolla työskenneltiin niin kivikautisilla ja erikoisilla teknologioilla, ettei niitä oikein käytä kukaan eikä ne kiinnosta ketään vastavalmistunutta.

Vielä kun kohdealue oli julkisorganisaatioiden (käytännössä kuntien, kaupunkin, ammattikorkeiden ja yliopistojen) palkkahallinto ja HR, niin oli kyllä viimeisen päälle seksikästä hommaa :D

 

[Mies847]

Toi on niin tuttua ja turhauttavaa. Seuraava vaihe onkin sitten kuulla, että se titteli ei välttämättä takaakaan parempaa palkkatasoa.

Tämähän se onkin. Itse lähden siitä, että mitään lisävastuita en ota jos se ei näy myös omassa palkassa.

@Max131 ja @Bådieinari näinhän se menee, yleensä vaan sillä joka tuota rahakirstua vartioi ei ole mitään käsitystä siitä, mitä alempana tapahtuu. Edut on vielä niin hyvät, sekä mahdollisuus lisäkokemuksen kerryttämiseen uudelta alueelta, että katselen tilannetta muutaman vuoden. Sitten jos se on kaikkeen ei, niin voi ryhtyä katselemaan, että mitä muilla on tarjota. Toki sitä ennenkin voi antaa rivien välistä ymmärtää, että tällainen ei kyllä motivoi ollenkaan.

 

[Bådieinari]

Ymmärrän sen että voi saada lisäkokemusta mutta sitten 4-5 vuoden jälkeen tulee sellainen fiilis että nyt voisi siirtyä eteenpäin jos palkka ei riitä ja työ muutenkin sellaista että ei oikein maistu. Palkka on kuitenkin mulle se tärkein asia loppupeleissä ja joustan paljon mutta ei kyllä huvittanut tehdä minuuttiakaan ylitöitä vanhassa duunissa koska mitään ei saanut takaisin. Tiedän muutaman tapauksen kuin työntekijä on saanut ylennyksen mutta palkka noussut parilla sadalla

 

[Mies847]

Ymmärrän sen että voi saada lisäkokemusta mutta sitten 4-5 vuoden jälkeen tulee sellainen fiilis että nyt voisi siirtyä eteenpäin jos palkka ei riitä ja työ muutenkin sellaista että ei oikein maistu. Palkka on kuitenkin mulle se tärkein asia loppupeleissä ja joustan paljon mutta ei kyllä huvittanut tehdä minuuttiakaan ylitöitä vanhassa duunissa koska mitään ei saanut takaisin. Tiedän muutaman tapauksen kuin työntekijä on saanut ylennyksen mutta palkka noussut parilla sadalla

On mulla sellainenkin työpaikka ollut vuosia sitten jossa olisi saanut aina venyä, mutta palkka ei noussut, etuja ei tullut, eikä mitään muitakaan lisiä vaikka jatkuvasti kaikkea ehdottelin. Eipä siinä jäänyt vaihtoehdoksi kuin lähteä muihin töihin muutaman vuoden jälkeen. Tosin tuostakin jäi käteen sellaista työkokemusta, jota on monessa työhaastattelussa arvostettu.

 

[Bådieinari]

On mulla sellainenkin työpaikka ollut vuosia sitten jossa olisi saanut aina venyä, mutta palkka ei noussut, etuja ei tullut, eikä mitään muitakaan lisiä vaikka jatkuvasti kaikkea ehdottelin. Eipä siinä jäänyt vaihtoehdoksi kuin lähteä muihin töihin muutaman vuoden jälkeen. Tosin tuostakin jäi käteen sellaista työkokemusta, jota on monessa työhaastattelussa arvostettu.

Kyllä se on paljon tuurista kiinni. Ekat työpaikat pitävät olla sellaisia että saat sitä kokemusta. Itse olen tyytyväinen että valitsin teknisen alan enkä mennyt kirjakauppaan myyjäksi. Parasta olisi jos pääsisi isoon yritykseen heti alusta tai sitten pitäisi vain yrittää hankkia mahd paljon kokemusta ensimmäisten 10v aikana. Olin alussa sinisilmäinen ja uskoin että kyllä saan palkan ylös kovalla työnteolla mutta eihän se niin ollut ja maku meni sitten aika nopeasti.

 

[Mies847]

Kyllä se on paljon tuurista kiinni. Ekat työpaikat pitävät olla sellaisia että saat sitä kokemusta. Itse olen tyytyväinen että valitsin teknisen alan enkä mennyt kirjakauppaan myyjäksi. Parasta olisi jos pääsisi isoon yritykseen heti alusta tai sitten pitäisi vain yrittää hankkia mahd paljon kokemusta ensimmäisten 10v aikana. Olin alussa sinisilmäinen ja uskoin että kyllä saan palkan ylös kovalla työnteolla mutta eihän se niin ollut ja maku meni sitten aika nopeasti.

Toki tuuria ja kunnianhimoa pitää olla. Ja alussa monen kohdalla totuus on, että pitää olla valmis ottamaan vastaan mitä vaan alan töitä. En mä tuota isoa yritystä välttämättä allekirjoita. Tehtävänkuva on paljon rajatumpi kuin pienessä ja ainakin lähipiirin mukaan palkka on puhtaasti saneltu. Pienemmässä firmassa on pakko tehdä vähän kaikkea ja se taas luo hyvää pohjaa jatkolle, kun osaa edes auttavasti koko oman toimialansa ketjun eikä vain tiukasti oman ruutunsa.

 

[Max131]

Pienemmässä firmassa on pakko tehdä vähän kaikkea ja se taas luo hyvää pohjaa jatkolle, kun osaa edes auttavasti koko oman toimialansa ketjun eikä vain tiukasti oman ruutunsa.

Näissäkin on puolensa ja puolensa. Pienemmässä firmassa ois hyvä olla käryä semmoisista alan hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista. Niitä saa helpoiten isommista lafkoista, joissa on hiotummat prosessit. Sitten taas isommissa lafkoissa voi olla justiikin iloa siitä, että olet saattanut joutua luomaan jotain firman toimintaan liittyvää ihan alusta saakka, mikä antaa ihan omaa näkemystä asioihin jne.

Ehkä minusta vähän helpompi mennä ensin oppimaan isompaan taloon ja sieltä siirtyä pienempään, jossa kukaan ei välttämättä ole enää kädestämässä. Tällai siis hyvin yleisellä tasolla.

 

[Bådieinari]

Toki tuuria ja kunnianhimoa pitää olla. Ja alussa monen kohdalla totuus on, että pitää olla valmis ottamaan vastaan mitä vaan alan töitä. En mä tuota isoa yritystä välttämättä allekirjoita. Tehtävänkuva on paljon rajatumpi kuin pienessä ja ainakin lähipiirin mukaan palkka on puhtaasti saneltu. Pienemmässä firmassa on pakko tehdä vähän kaikkea ja se taas luo hyvää pohjaa jatkolle, kun osaa edes auttavasti koko oman toimialansa ketjun eikä vain tiukasti oman ruutunsa.

Oikeassa olet mutta mutta kuin olen maininnut mun vanhan työpaikan niin ei ole jäänyt epäselväksi mitä olen siellä tehnyt. Sitten jos olet ollut jossain pienessä yrityksessä jonka liikevaihto on 500k niin ihmiset yleensä reagoi eri tavalla. Työkokemuksena suosin pienempiä yrityksiä. Kyllä itsekin kaivan kaikkia mahdollisia tietoja yrityksestä johon olen hakenut

 

[Mies847]

Oikeassa olet mutta mutta kuin olen maininnut mun vanhan työpaikan niin ei ole jäänyt epäselväksi mitä olen siellä tehnyt. Sitten jos olet ollut jossain pienessä yrityksessä jonka liikevaihto on 500k niin ihmiset yleensä reagoi eri tavalla. Työkokemuksena suosin pienempiä yrityksiä. Kyllä itsekin kaivan kaikkia mahdollisia tietoja yrityksestä johon olen hakenut

No joo puolensa ja puolensa. 500k liikevaihdon firma on toki jo niin pieni, että siellä tuskin on montaa toimihenkilöä.

Ehkä minusta vähän helpompi mennä ensin oppimaan isompaan taloon ja sieltä siirtyä pienempään, jossa kukaan ei välttämättä ole enää kädestämässä. Tällai siis hyvin yleisellä tasolla.

Melkein joo. Pienessä on sitten paljon helpompaa päästä toteuttamaan niitä ideoitaan ilman suurta hidasta koneistoa useine väliportaineen.

 

[Max131]

Pienessä on sitten paljon helpompaa päästä toteuttamaan niitä ideoitaan ilman suurta hidasta koneistoa useine väliportaineen.

Niin nää on just näitä puolensa ja puolensa :D Ei oo välttämättä byrokratiaa, mutta ei ole sitten resurssejakaan jutuille, joita pääsee isommassa talossa duunaamaan. Mut joo, semmoisia sopivia kompromissejakin varmaan löytyy.

Itellä kai suht hyvä tilanne. Onhan meillä jonkin verran ison talon byrokratiaa raportointeineen ja sisäisine järjestelmineen, mutta hommista vastaan käytännössä yhdelle esimiehelle ja toisen, puhtaasti hallinnollisen esimiehen kanssa pystyy juttelemaan etenemisestä, kiinnostuksen kohteista, kouluttautumisesta jne. Asiat on edenny ainakin tähän mennessä kiitettävästi, jos jotain liikkeitä on tarvinnut tehdä.

 

[Mies847]

Hah, eilen uhosin etten ota laajempia töitä jos ei palkka nouse. Noh kun työnkuva on ympäripyöreä, niin eipä siitä voi vastaan sanoa, kun maililla ilmoitellaan että olet mukana myös asiassa x. Ei muuta kuin uudestaan lisäpalkkaa kinuamaan joku päivä

 

[Bådieinari]

Hah, eilen uhosin etten ota laajempia töitä jos ei palkka nouse. Noh kun työnkuva on ympäripyöreä, niin eipä siitä voi vastaan sanoa, kun maililla ilmoitellaan että olet mukana myös asiassa x. Ei muuta kuin uudestaan lisäpalkkaa kinuamaan joku päivä

Se on yleistä että sopimuksissa lukee että työtehtävät voivat muuttua tai vastaavaa. Tosin jos työmäärä kasvaa niin se pitäisi näkyä palkassa

 

[Mies847]

Se on yleistä että sopimuksissa lukee että työtehtävät voivat muuttua tai vastaavaa. Tosin jos työmäärä kasvaa niin se pitäisi näkyä palkassa

Joo ja jossain vaiheessa sitäkin on pakko karsia, jos halutaan että siitä työstä on mitään hyötyä. Mutta katsotaan kuinka tilanne kehittyy.

 

[Bådieinari]

Joo ja jossain vaiheessa sitäkin on pakko karsia, jos halutaan että siitä työstä on mitään hyötyä. Mutta katsotaan kuinka tilanne kehittyy.

Minkälaista summaa olit itse miettinyt?

 

[Mies847]

Minkälaista summaa olit itse miettinyt?

500€ korotusta ajattelin lähteä hakemaan, vaikka se jo alustavasti tyrmättiin liian suurena kertakorotuksena. 300€ alkaa olla pienimpiä bruttokorotuksia, jotka tuntuu enää missään

 

[Bådieinari]

Rastorinstillä on mielenkiintoiset koulutukset ja meinaan osallistua. Se liittyy mun alaan ja vaikutti hyvältä paperilla mutta hinta 5000e ( talotekniikkaan liittyvä) mutta kestää vuoden. Minkäänlaista pätevyyttä ei saa mutta jos käy jatko-osan niin voi tomia työnjohtajana. Olen käynyt lukuisia päivän mittaisia koulutuksia joista ei ole jäänyt yhtään mitään käteen mutta nyt puhutaan vuoden kestävästä eikä se halpa ole. Mietin lähinnä sitä että miten työnantajat suhtautuvat noihin jos uutta duunia hakee?

 

[carcayu]

Jännä lukea näitä uramaailman juonitteluja. Minä pyörsin kelkkani urahommissa niihin aikoihin, kun Nokia menetti pelin.
Siihen nähden tienaan nyt 75% teen aktuaalisesti hommia 200% ja maksan asumisesta 50%. Olen hiton tyytyväinen. En luultavasti ikinä tienaa tämän enempää enkä etene uralla minnekään. Pyrin ruokkimaan perheeni, kehittymään horisontaalisesti ja tuottamaan arvojenimukaista lisäarvoa maailmaan. Tässä matkalla olen nähnyt monenlaista ja sitä myöten kadottanut uskoni työpaikkojen shangri-lahan. Jotenkin käy sääliksi hakemukset, joissa etsitään cooleja tyyppejä naminamijengiin. Toisaalta ellei firma ole joku auschwitz niin kyllä siellä pystyy olemaan, kunhan toimii itseohjautuvasti ja laatii omat laatukriteerinsä ympäristön huomioiden. Itselleni urafilosofiasta luopuminen toi mukanaan uskomattoman vapauden. Minun ei tarvitse asua pk-seudulla, ei tarvitse ressata että osaamiseni vanhenee, ei tarvitse olla cool, ei tarvitse miettiä haittaako vauvalomat uranäkymiä, ei tarvitse miettiä olenko nyt varmasti optimoinut potentiaalini, ei tuolileikkejä jne...
Minä vain yksinkertaisesti menen töihin ja teen parhaan kykyni mukaan 8h sitä mitä sattuu olemaan tarjolla. Sitten menen kotiin ja sama homma. Sitten menen sänkyyn ja taas on yksi 24h elämää suoritettu alta pois. Jotenkin fiilis on tosi zen verrattuna siihen miten se urailu aikoinaan ahdisti.

 

[Mies847]

Jännä lukea näitä uramaailman juonitteluja. Minä pyörsin kelkkani urahommissa niihin aikoihin, kun Nokia menetti pelin.
Siihen nähden tienaan nyt 75% teen aktuaalisesti hommia 200% ja maksan asumisesta 50%. Olen hiton tyytyväinen. En luultavasti ikinä tienaa tämän enempää enkä etene uralla minnekään. Pyrin ruokkimaan perheeni, kehittymään horisontaalisesti ja tuottamaan arvojenimukaista lisäarvoa maailmaan. Tässä matkalla olen nähnyt monenlaista ja sitä myöten kadottanut uskoni työpaikkojen shangri-lahan. Jotenkin käy sääliksi hakemukset, joissa etsitään cooleja tyyppejä naminamijengiin. Toisaalta ellei firma ole joku auschwitz niin kyllä siellä pystyy olemaan, kunhan toimii itseohjautuvasti ja laatii omat laatukriteerinsä ympäristön huomioiden. Itselleni urafilosofiasta luopuminen toi mukanaan uskomattoman vapauden. Minun ei tarvitse asua pk-seudulla, ei tarvitse ressata että osaamiseni vanhenee, ei tarvitse olla cool, ei tarvitse miettiä haittaako vauvalomat uranäkymiä, ei tarvitse miettiä olenko nyt varmasti optimoinut potentiaalini, ei tuolileikkejä jne...
Minä vain yksinkertaisesti menen töihin ja teen parhaan kykyni mukaan 8h sitä mitä sattuu olemaan tarjolla. Sitten menen kotiin ja sama homma. Sitten menen sänkyyn ja taas on yksi 24h elämää suoritettu alta pois. Jotenkin fiilis on tosi zen verrattuna siihen miten se urailu aikoinaan ahdisti.

Vaihdot toimihenkilön työt duunarin töihin? Vai muutitko pelkästään asennetta?

Täytyy myöntää, juuri noita asioita tulee välistä pyöriteltyä. Lisää töitä tippuu tasaiseen tahtiin ja jatkuvasti saa olla muistuttamassa, että mulla on kellossa yhtä monta tuntia kuin muillakin. Asia muistetaan pari päivää ja sama ralli alusta. Lopputuloksena niitä töitä tulee pyöriteltyä mielessä kotonakin, jossa on muutakin elämää. Palkkaahan saa ylös helpommin, mutta jos ne mitataan tunti tunnista ja ylempänä ilmaisina työtunteina ja siinä, että mietit niitä vapaa-aikanakin, niin eipä siinä mitään voita. Lisäksi vuositasolla helvetin moni homma tuntuu päätyvän siihen, että hommalle ei ole mitään loppua. Sitä vaan jauhetaan aikansa ja sitten se jää siihen, kun uusia tulee tilalle.

Oon alkanut välistä haaveilla takas duunarin hommiin. Joku työ missä sun hommalla on selvä alku ja loppu. Kun päivä loppuu, niin voi unohtaa työt, mutta kuitenkin siinä päivässä on selvä sisältö. Toki vastapainona kenkää tulee paljon helpommin ja fyysiset työt ajaa kropan loppuun. Toinen olisi pyrkiä valtiolle ja estää kyllästyminen kehittämällä vapaa-ajalle jotain muuta kuin autopilottia vaativaa puuhaa.

Nämä kun vielä pyörittää verottajan läpi, niin tajuaa kuinka halvalla elämänsä myy. Esim tienaat 2500e/kk ja lapaseen jää 1920e. Tienaa 5000e/kk ja lapaseen jää 3200e. Lisäksi 5000e/kk kaveria tavoitellaan myös vapaa-aikana. Jälkimmäinen ajaa vähän kalliimmalla autolla ja asuu vähän kalliimmassa asunnossa, muuten peruselämä ei edes välttämättä suuresti eroa.

 

[Sam79]

^ ja sitten kun siihen 5000€ sisältyy autoetu niin lapaseen jääkin rahaa enää 2500€. Joo, ei ole autosta mitään kuluja mutta kyllä se netto aina aavistuksen masentaa kun bruttoon vertaa.

 

[carcayu]

Vaihdot toimihenkilön työt duunarin töihin? Vai muutitko pelkästään asennetta?

Olen prosessissa. Ensin hommasin opiskelupaikan. Sitten lopetin duunin. Sitten tein päätöksen, etten mene takaisin. Tämä oli ehkä vaikeinta, koska tienasin 4 ke/kk äärettömän lunkisti. Oli sulaa hulluutta luopua siitä ilman mitään tietoa tulevasta. Sitten opiskelin. Sitten opettelin kestämään työttömyyttä. Tämäkin oli alkuun vaikeaa, koska olin jostain oppinut pelkäämään työn menetystä kuin ruttoa. Lopulta työttömyys on kuitenkin lomailua niin pitkään, kun pinkka kestää. Talous on taas trimmattu siten, että pinkka kestää vuosia, kunhan toinen on töissä. Sitten olen opetellut hanttihommien tekemistä ja tuntien haalimista. Tämä vaati todellista nöyrtymistä. Yllättäen paras ja sydämellisin työyhteisö ikinä löytyi maailmasta, jossa korvaus menetetystã elämästä on 10e/h. Pitää oikein ihmetellä mikä maailmassa on vikana, kun mulkeroinnilla nettoaa niin hyvin? Välillä olen hoitanut lapsia. Välillä olen tehnyt pätkää uuden koulutuksen turvin. Se on antoisaa touhua, vaikkei shangri-lata olekaan löytynyt. Uramielessä olisi hienoa saada vakkaripesti ja siihen uskon kyllä lopulta yltäväni. Ehkä suurin muutos on ollut kuitenkin asenne. Nuorena ajattelin, että firman pitää palvella minun pyrkimyksiäni. Firman tehtävä on tarjota minulle haasteita, mahdollisuuksia ja ilmaista limpparia. Nykyään pyrin itse palvelemaan firmaa. Tässäkin ajatus on muuttunut siten etten oikeastaan edes usko "työnantajaan", jonka oikkuja tässäkin triidissä pohditaan. Yksikään firma jonka tunnen ei ole ollut kaikkivoivan "työnantajan" ohjauksessa. Näen firmat paremminkin purjelaivoina, jotka kelluvat globaalin talouden ulapalla ilman peräsintä. Kaikki jotka ovat laivassa jakavat saman kohtalon. Työnantaja on lopulta meri, joka laivaa keinuttaa. Niinpä pyrin siis palvelemaan oikeita ihmisiä, joita laivalla seilaa ja joita voin katsoa silmiin. Osa ihmisistä on nimetty miehistöksi, toiset päällystöksi ja kolmannet matkustajiksi. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että jokainen toivoo jonkun muun ryhmän palvelevan omia toiveitaan. Näin ollen todelliselle palvelijalle löytyy aina hommia. Jos on aidosti valmis palvelemaan niin duuneista ei tarvitse koskaan stressata.

Edit: mullakin tuo kokemus, ettei mikään ikinä kuitenkaan valmistu, joten hoppuilu on ihan turhaa. Niinhän sitä sanotaan, että sodat loppuu sotimalla, mutta työt jatkuu tekemällä.