Tupakoinnin lopettaminen

[Mies847]

Tupakointi lisää stressiä. Se on vaan assosiaatio, että kun saat sen tupakkatauon se lievittää stressitilaasi, vaikka olisi ihan sama istuisitko juomassa kupin kahvia tai lasillisen vettä. Oikeasti tupakointi sotkee aineenvaihduntaasi ja hormoonitoimintaasi ja sen lisäksi vielä nimenomaan stressaat siitä, että ylipäätään poltat Ja se helpottava tunne, syntyy myös siitä, että saat siksi hetkeksi ne vieroitusoireet pois, kunnes ne tulevat takaisin ja mielesi alkaa taas tehdä lisää tupakkaa Sori jos tämä päteminen ärystti, mutta pisti vaan niin pahasti tuo silmään, sillä itse käytin tuota tupakkaa myös monien muiden tekosyiden lisäksi stressinlievittäjänä, kunnes oikeasti sisäistin tuon edellä mainitsemani..

No sitä en ollenkaan kiellä, että mitenkä se elimistössä vaikuttaa. Mutta fyysiseen riippuvuuteen en jaksa uskoa, ainoa paikka missä yleensä poltan on töissä tai kun olen ryyppäämässä. Töissäkin homma lähti juuri siitä, kun huomasin että kyseessä hetki, milloin saa todellakin unohtaa kaikki työjutut. Vapaa-aikana ei tuota isompaa tuskaa olla polttelematta, vaikka täytyy myöntää, että mikäli syövät yms. välttäisi 100% varmasti, tulisin polttamaan jatkossakin. Niin takana on jo aiempaa säännöllistä polttelua, olisko ollut vuodet 96-99, noin suunnilleen.

 

[elixandra]

Itse olen ollut polttamatta yli 2 vuotta (poltin vähän vajaa askin päivässä), mutta silloin tällöin tulee edelleen tilanteita "sytytänpä nortin". Onneksi moinen olotila menee yleensä yhtä nopeasti ohi kun mitä se tulikin.
Ja voi oksetus mille haisee röökaajan henki .

 

[HexenHammer]

Tupakointi lisää stressiä. Se on vaan assosiaatio, että kun saat sen tupakkatauon se lievittää stressitilaasi, vaikka olisi ihan sama istuisitko juomassa kupin kahvia tai lasillisen vettä. Oikeasti tupakointi sotkee aineenvaihduntaasi ja hormoonitoimintaasi ja sen lisäksi vielä nimenomaan stressaat siitä, että ylipäätään poltat Ja se helpottava tunne, syntyy myös siitä, että saat siksi hetkeksi ne vieroitusoireet pois, kunnes ne tulevat takaisin ja mielesi alkaa taas tehdä lisää tupakkaa Sori jos tämä päteminen ärystti, mutta pisti vaan niin pahasti tuo silmään, sillä itse käytin tuota tupakkaa myös monien muiden tekosyiden lisäksi stressinlievittäjänä, kunnes oikeasti sisäistin tuon edellä mainitsemani..

Allen Carr?

 

[aivot]

2 viikkoa tulee täyteen ilman röökin röökiä, meni täällä Lähi-Idässä toppa päivässä kun oli niin halpaa... Nyt ostettu jonkinlainen elektrooninen vempele ja sitä kun on tuossa röyhyytellyt niin ei mitään vaikeuksia. Eikä mene kuin 1-2 tankkia päivässä tai mitä nuo lienee... Mike taitaa olla se guru näissä hommissa, joku oksmokey lukoo purkissa ja tuollainen musta kynän näköinen pötkylä roikkuu huulessa , ylivoimaisesti helpoin tapa päästä röökistä eroon, suosittelen lämpimästi. Vappuja.

 

[Katski]

Allen Carr?

Yep, mutta täysin fatkaa..

 

[LittleDani]

Minulla loppui kanssa röökaminen eilen... nyt käytössä sähkörööki ja sellanen että, nyt onnistuu... Olen kokeillut eiemmin purkat, nikotiinitabletit yms. mutta nyt onnistuu.

 

[Roku]

^Sähköröökillä jos sitä nyt siksi halutaan kutsua on röökin polton lopettaminen on ihan tavattoman helppoa, se tapa mikä röökin vedossa on pahin koukuttaja saadaan tyydytettyä kivasti ja se niksa tarve sit eri vahvuisilla litkuilla hyvin.

 

[Kaakku84]

21.54: Se nyt viimeinkin loppui. Ihme soutamista ja huopaamista on ollut asian kanssa jo vuosia, mutta nyt se perkele loppui. Eniten jään ehkä kaipaamaan sitä kurkkutuntumaa aamukahvin kanssa, tai siltä se on ainakin vaikuttanut, silloin kun olen lakkoja pidellyt. Tosin nikotiiniinkin on vahva koukku. Puutostiloissa huimaa ja väsyttää ihan helvetisti ja tuntuu, että silmäkulmissa vilatelee jotain. Lisäksi tunteet ihan pinnassa, siinä sentään jotain positiivistakin.

 

[Grandie]

Onnittelut kaikille savuttomille saavutuksistanne, kannattaa oikeesti olla ylpeä siitä! Ite maanantaina vuos ja 1 kk täyteen, nykysin sitä miettii vaan, että miksi edes oikeesti poltin ja huomaa miten uunolta se polttaminen näyttää (ennen kuvittelin sen tuovan minulle uskottavuutta/itsevarmuutta) Haha :D, kaikkee sitä kanssa itselleen yrittää uskotella, jotta sais "luvan" polttaa hyvällä omatunnolla. Mä en kyllä ikinä tuu polttamaan (eikä todellakaan tee edes mieli), vaikka välillä jonkun vihreän mallun haju tuoksuukin hyvälle, mutta tiedän sen olevan tupakkayhtiöitten kikka saada ihmiset polttamaan.. Mutta joo, jos ette ole kuulleet/lukeneet, niin itse pääsin siitä varsinaisesta psyykkisestä riippuvuudesta eroon lukemalla Allen Carr, Helppo tapa kirjan.. Kyllä se avas silmät, eikä kyseessä nyt ole mikään "saat syövän ja kuolet" -kirja, vaan herra joka itse loppujen lopuksi onnistui lopettamaan ja kirjoitti tästä viimeisestä oivalluksestaan sitten tuon opuksen.. Nyt on tuo minun 8,00 eurolla ostama kirja kiertämässä kaveripiirissä ja pari savutonta ystävää tullut lisää Käytin kanssa aika paljon tuota stumppi.fi keskustelupalstaa vertaistukena Viimeksi treenasin polttaessani, kunnes tuli parin vuoden tauko, nyt huomaa, että kyllä treeni sujuu huomattavasti paremmin kun ei pilaa hapenottokykyään ja myrkytä kehoaan.. Tsemppiä kaikille!

Tuosta kirjasta olen tainnut jostain muualtakin lukea, täytyy näemme pistää ostosharkintaan . Itselläni nyt tässä meneillään harkinta-aika. Mikä on ehkä tyhmintä ikinä, kertalaakista se pitäisi lopettaa. On vain tämän asian osalta niin heikko luonne, että se lopettaminen "pelottaa";entä jos en onnistu plaaplaaplaa. 7 vuotta sauhutellut, ja onhan tää ihan helvetin tyhmää.

 

[Max131]

Mä en nyt tiedä sitten noista kirjoista, varsinkin jostain jenkkihapatuksista, mutta jos siitä jollekin on apua tupakanpolton lopettamisessa, niin antaa palaa vaan. Olettaisin kuitenkin, että suurin osa tietää tupakoinnin olevan pahasta, eikä siihen tarvita kirjoja avaamaan silmiä.

Jos nyt esimerkiksi harkinta-aikana haluaa tehdä jotain päätöksiä, niin oma ohjeistukseni on se, että valmistautuu henkisesti siihen, että röökiä ei voi enää lopettamishetkestä eteenpäin laittaa suuhun. Koskaan. Ja sitten sitoutuu siihen päätökseen. Nämä poltan vain humalassa, kerran viikossa tai vastaavat myönnytykset johtaa hyvin usein siihen, että tupakointi jatkuu ennen pitkää entisellään, ja pidän sellaisella leikkimistä hyvin vaarallisena ja typeränä, jos ihan oikeasti haluaa tupakoinnin lopettaa. Mulla ei ole nykyään enää ainuttakaan tuttua, jotka ovat tällaisella tavalla menneet, vaan jokainen heistä polttaa nykyään säännöllisesti. Pari kolme onnistui jonkun aikaa pitämään ton lapasessa.

Iso elämänmuutos se on vuosia polttaneelle, enkä yhtään ihmettele, että se saattaa pelottaa tai tuntua muuten isolta asialta. Ja alkuunhan se onkin iso rutiinien muutos. Kun normaalisti on tottunut ruoan, kahvin tai oluttuopposen jälkeen menemään tupakalle, niin nyt tilalle pitäisi keksiä jotain muuta. Aamukin pitäisi käynnistää kauniina kesäpäivänä muuten kuin polttamalla kaksi tupakkaa parvekkeella. Niihin pitää vaan keksiä jotain tilalle. Mä rupesin jauhamaan purkkaa alkuun, kun tarve polttaa oli suurin. Ensin nikotiinilla varustettua, mutta reippaan viikon, kahden jälkeen tavallista, kun rupes korpeamaan se nikotiinipurkan aiheuttama polttava tunne kurkussa. Työajan tupakkatauoille jotain muuta vaan tilalle, olkoon se mitä hyvänsä, missä saa päänsä nollattua. Se meinaan juurtuukin melko nopsaan, kun totuttautuu näihin uusiin rutiineihin. Ja niin edelleen.

Hapenotosta en niin tiedä, mutta kymmenen vuotta kestänyttä kroonista yskää ja sitä aamun kurkun selvittelyä mulla ei ole ollut ikävä. Ja hyvää matkaa kolmatta vuotta tässä nyt mennään ilman röökiä. Näitä harvoja fiksuja päätöksiä, joita olen saanut elämässäni aikaan.

 

[Leelucky]

Tuli tuossa loppu- ja alkuvuosi sähkötupakoitua. Sellaset 6kk elämää ilman normaalia tupakin paskaa. Muutamia kuukausia sitten aloin treenin jälkeen polttaa kaverin seurassa yhden normitupakan ja siitähän se taas lähti. Sellaset 3-5 röökiä per viikko ja sittenhän homma taas pikkuhiljaa lähti lapasesta :D Viimeviikon keskiviikkona meni vielä sellaiset 15-20 savuketta päivässä ja sisätiloissa imeskelin siihen päälle sähkötupakkaa. Kuukautta aikasemmin tuhosin tornillisen nuuskaa tupakoinnin lomassa, eli nikotiinin orjahan sitä taas oli. Alkoi ketuttaa oma typeryys sen verran, että torstaina pistin vapovehkeet ja loput tupakat kaappiin. Nyt sitten kohta takana neljäs päivä ilman mitään nikotiinituotteita. Viimeksi kun alkoi suututtaa ja heitin vajaan askin keittiön kaappiin niin savuttomuutta kesti melkein 3vuotta. Rikotaan tuo ennätys nyt sitten :D

 

[StressMaker]

Mä kans lopettelin tuossa reilu kolme vuotta sitten joulun tienoilla, noin kymmenen vuoden polttelun jälkeen. Loppuvaiheissa alkoi olla aika tervanjuontia henkisesti ja jossain määrin fyysisestikin. Muutama lopetusyritys oli jo takana, mutta hieman lepsulla asenteella. Eniten polttamisessa otti kuuppaan se, ettei sitä enää hallinnut ja tajusi, että pientä mieltä nyt viedään mennen tullen.
Sitten luin minäkin herra Carr:n kirjan, tai oikeastaan kuuntelin äänikirjana(englanniksi) ja se auttoi muuttamaan ajattelumallia. Kirja itsessään melkoista "You can do it!!" -shaibaa, mutta psykologia sen takana oli ainakin itselle uskottavaa ja selvitteli omia kriisinaiheita. Kirjan jälkeen oli oikeastaan helppo lopettaa, jos ei lasketa sitä parin viikon unenpuutosta. Mitään korvikkeita ei tarvinnut, eikä kertaakaan ole tehnyt mieli sen jälkeen. Eikä edes ole tarvinnut kertaakaan vältellä polttavien seuraa, ei vaan ollut enää tarvetta polttaa.

Jälkeenpäin ostin kirjasta myös suomenkielisen version, taisi olla Stumppaa tähän! tai joku vastaava, enkä usko, että olisin sitä jaksanut loppuun asti, sen verran raivostuttavaa tekstiä oli. Äänikirjana menee siinä sivussa, vaikka reippaan mavetreenin ohessa.

 

[Katski]

Mun mielestä Carrin kirja, vaikka rasittavaa toistoa sisälsikin, oli hyvä siksi, että se kumos oikeesti kaikki mun käyttämät tekosyyt ja kerto oikeesti asioiden laidan. Monen vuoden itselleen paskanuskottelu loppu ku seinään. Se vakuutti mut sillä, että mä en ihan oikeasti tarvii tupakkaa mihinkään enkä mä siitä oikeasti mitään saa. Ei ole tehny mieli yhtään sen jälkeen, ei juodessa, muiden röökaajien seurassa tai edes silloin ku on helvetin tylsää. Nykysin mietin jopa, että reilu vuos sitten mä oikeesti vielä poltin ja musta se tuntuu ihan omituiselta ajatukselta, että minä joskus poltin vuosia. Mä hommasin sen kirjan siks, että mua alko pelottaa kuukausienkin savuttomuuden jälkeen, että tuleeko mun loppu elämä olee oikeesti tämmöstä taistelua itsensä kanssa, että emmä näinkään halua elää. Sit stumpissa moni tota kirjaa kehus ja ajattelin, että mä yritän nyt tosissani lopettaa ja tähän hommaan kaikki keinot on sallittu. Jos yks kirja onnistuu mut vapauttamaan riippuvuudesta niin se on kyllä sen lukemisen vaivan väärti, mulla se toimi. Vaikka kyllä mä alkuun sitä luinkin semmosella "Plaaplaa samaa toistoa" -asenteella, mutta kirjan loppuun päästyäni ymmärsin, että se toisto oli juuri siksi, koska riippuvuudella on vielä niin suuri yliote sun mielestä, että se yrittää oikeesti kaikkensa, ettet kirjaa lukisi. Kuulostaa varmaan aika hassulta, mutta en osaa paremmin selittää. Ihan sama, kun kaikki tietää, että tupakointi aiheuttaa syöpää ja nostaa riskia moneen muuhunkin, niin silti me uskotellaan itsellemme, että joo "Ei mulle niin käy. Seppo-setäkin poltti yli puolet elämästään eikä sairastunut" Niimpä niin, sinä et ole Seppo-setä etkä kukaan muukaan, ja Seppo-setäkin olisi varmasti elänyt vuosia vielä pidempään jos ei olisi polttanut tai olisi aikoinaan lopettanut.. Se kirja pakottaa sut oikeesti ajattelemaan, miten ne asiat oikeesti on. Mä itse taas koin nikotiinikorvaustuotteet, sähköröökit yms. lääkkeet korvikkeena. Mä halusin lopettaa ja olla kokonaan vapaa, en korvata sitä millään muulla vähemmän vaarallisemmalla. Toki, onhan nuo varmasti parempia kuin tupakointi, mutta mä halusin olla kokonaan vapaa. Mutta sen sanon, että ihan sama mitkä konstit, jos ei oikeasti halua 110% lopettaa ja ole valmis yrittämään oikeasti kaikkea, ei minusta kannata alkaa yrittämään, turhaa itsensä kiduttamista ja usko onnistumiseen tulevaisuudessakin vain pienenee.. Tämä mun kokemukseni ja näkemykseni, ja monella muulla omansa Tsempit! :thumbs:

 

[StressMaker]

Tsempit! :thumbs:

Samankuuloinen oli omakin valaistuminen. Henkinen kurimus oli se suurin ongelma mun tupakoinnissa, terveyshaitoilla ja muilla vastaavilla ei sinänsä ollut riittävästi merkitystä(koska tosiaan on näitä setiä mitkä vetää elämänsä ja elävät satavuotiaiksi).

Kirja myös auttoi ymmärtämään, että nikotiini on yksi asioista, joista yritetään päästä eroon, eikä silloin ole syytä korvata sitä millään. Sitä ei ihminen tarvitse, eikä mitään pahaa tapahdu, jos et nikotiinia ruhoon hengitä.

Itse olen suositellut kirjaa ihmisille, joilla tiedän olevan tarpeeksi avoin mieli, hihhuliluonnetta ei tarvita kuitenkaan. Kirjan lukeminen ottaa viikon, kun ei ahmi ja se ei ole paljon jos tosissaan haluaa lopettaa. Jos se tuntuu liian työläältä, niin onhan sitten taas yksi tekosyy otettu käyttöön.

 

[Leelucky]

Teidän muutaman vinkistä tutustuin tuohon Allen Carrin teokseen äänikirjan muodossa toissailtana ja tänään tulee viikko täyteen ilman mikrogrammaakaan nikotiinia veressä. Homma meni ihan niinkuin tuossa teoksessa sanottiinkin, vieroitusoireet kestää muutaman hassun päivän ja sen jälkeen kaikki on kiinni siitä, että saa muutettua oman mielensä ajattelemaan taas niin, ettei tupakka tms. nikotiinituote oikeasti lisää minkään tapahtuman elämyksellisyyttä tai rentoutumista tilanteissa. Äsken treenin jälkeen kävin torilla auringossa istuskelemassa ja vieressä vanha ruova veti kessua. Ei pienintäkään tuntemusta siitä, että pitäisi itsekin ottaa hatsit jostain. Sen sijaan seurasin mun hajuaistia, joka pitkästä aikaa taas toimii normaalisti ja kävin torin laidalta noutamassa tuopposen herkulliselta tuoksuvia paistettuja muikkuja "palautusruoaksi"

 

[StressMaker]

Ne oli muuten hienoimpia elämyksiä, kun tajusi että maailmassa on kaikenlaisia hajuja ja ruoatkin maistuvat jollekin.

 

[Leelucky]

Ne oli muuten hienoimpia elämyksiä, kun tajusi että maailmassa on kaikenlaisia hajuja ja ruoatkin maistuvat jollekin.

Heh, joo :D

Maistelin tossa just tänään aamupalaani, et kyllä jumaliste maistuukin hyvälle ja oon syöny samanlaisen aamupalan melkein joka aamu viimeisen vuoden ajan :D

 

[SMugU]

Noniin lopetusyritys nro. ??. Eniwei aktiivista tupruttelua on takana melkein 8 vuotta ja nyt yritän taas lopettaa. Edelliset lopettamisyritykset on kaatunu aina siihen samaan syyhyn että kun on muutaman viikon eros tupakasta niin ne muistot vanhoista "hyvistä" ajoista palaa joka tilantees joka päivä tosi vahvana mieleen. Nytkin ajattelen että viimeistään pimeinä alkusyksyn iltoina olis niin hienoa mennä terassille illalla ja polttaa se savuke tyynenä ja lämpimänä alkusyksyn iltana aah. Tollasista ajatuksista pitäis vaan jotenkin päästä eroon lopettamisen aikana ja yrittää ajatella että ei se elämä sen kummempaa oo vaikka yks tommonen pahe onkin vähemmän:D noo katotaan kauanko tällä kertaa kestää!

 

[Mike]

Noniin lopetusyritys nro. ??. Eniwei aktiivista tupruttelua on takana melkein 8 vuotta ja nyt yritän taas lopettaa. Edelliset lopettamisyritykset on kaatunu aina siihen samaan syyhyn että kun on muutaman viikon eros tupakasta niin ne muistot vanhoista "hyvistä" ajoista palaa joka tilantees joka päivä tosi vahvana mieleen. Nytkin ajattelen että viimeistään pimeinä alkusyksyn iltoina olis niin hienoa mennä terassille illalla ja polttaa se savuke tyynenä ja lämpimänä alkusyksyn iltana aah. Tollasista ajatuksista pitäis vaan jotenkin päästä eroon lopettamisen aikana ja yrittää ajatella että ei se elämä sen kummempaa oo vaikka yks tommonen pahe onkin vähemmän:D noo katotaan kauanko tällä kertaa kestää!

Vapolla pääset eroon. Saat mennä höyrytteleen sinne terdelle.

 

[Kaakku84]

Nyt loppu!