Treenimotivaation katoaminen

[J88]

Eikö ole oikeasti mitään kompromissia siihen, että joko pitää lyödä pöytään täysin epärealistisia tavoitteita tai sitten vain "treenailla" ilman minkäänlaista päämäärää?

Sattui pari päivää sitten kirjahyllystä pitkästä aikaa kouraan Dorian Yatesin "Bloog and Guts"-kirja ja yksi tavoitteiden asettelua koskeva kohta oli niin hyvä, että taidan kopioida sen tähän sun mietittäväksesi:

No siis onhan se niin, että hiljaa pitäisi mennä eteenpäin, mutta tarkoittaako se sitä, että jos päätavoite on saada mavessa, kyykyssä ja penkissä vaikka 300 kiloa, niin se myös satavarmasti joskus nousee?

Itsellä on juuri se, että kun ei tiedä, mitkä tulevat olemaan ne omat maksimit, niin ei motivaatiokaan treenata ole kovin kova. Ts. kun ei tiedä, kannattaako tähän hommaan panostaa. 600 kilon yhteistulos kuullostaa omaan korvaan täydeltä mahdottomuudelta omalla kohdalla. Ehkä sitten jos olisi jo esim. 5-6 vuotta aiemmin aloittanut treenaamisen, voisi olla jotain mahdollisuuksia.

Halu treenata on kuitenkin kova, eli tavoitteettomissa treeneissä ei tarvitse milloinkaan pettyä. Koskaan ei nosta liian paljon tai liian vähän. Tämänkään viikon treeneissä en ole saanut nostettua treenipainoja yhtään, eli penkki on edelleen 40 kg. Mutta tavoitteita ei ole. Vaikka nostaisi 40 vielä kymmenen vuoden päästäkin. Lahjoja tähän hommaan ei ole.

 

[thetawaves]

Motivaatio taas aika heikoilla jäillä kun ei hanskoihin tartu yhtään lihaa.. aika lähelle vuosi harrastettu salia jostai ekat 6kk treenattu päin vittua, jälkimmäiset jotenkuten oikeinkin, ja kädet ei oo kasvanu juurikaan yhtään.. tässä sitä on taas koetuksella oma pääkoppa, vituttaa aivan järkyttävän paljon, hirveää työtä tekee ja mikä on palkka, ei vittu yhtään mikään..

No jos peilikuvan mukaan treenaat niin ei varmasti huomaakaan. Paras motivaation nostattaja itselle oli kerran kuukaudessa otetut kuvat. Vaikken niitä koskaan kenellekään näyttänytkään niin kiva oli katsoa aina mitä on kuukaudessa tapahtunut.

Oma motivaatio viturallaan aamutreenauksen takia. Tai ei treenauksen vaan sen ajan siinä ympärillä. Aamupalaa en osaa oikein sovittaa mitenkään hyvin siihen, kun aikaisemmin ei oikein voi herätä ja myöhemmin on sitten taas koulua sun muuta häiriötekijöitä. Heikolla aamupalalla siis mennään.

 

[myrkkymara]

Voin sanoa että J88lla on oikeasti Suomen heikoimmat geenit. Jos ruokaa saa riittävästi ja treeni on kovaa niin onhan se suorastaan ihme että penkki on 40 kg. Voin sanoa että olet menetetty tapaus J88. Parempi että lopetat salilla käynnin saman tien kun motivaatiokin on noin heikko.

 

[no-body]

No siis onhan se niin, että hiljaa pitäisi mennä eteenpäin, mutta tarkoittaako se sitä, että jos päätavoite on saada mavessa, kyykyssä ja penkissä vaikka 300 kiloa, niin se myös satavarmasti joskus nousee?

Mikään tässä maailmassa ei ole satavarmaa ja tuollaisten tulosten saavuttaminen kaikista vähiten.

Itsellä on juuri se, että kun ei tiedä, mitkä tulevat olemaan ne omat maksimit, niin ei motivaatiokaan treenata ole kovin kova.

Mistä vitusta kukaan, siis kukaan, voisi omia maksimejaan tietää etukäteen?

Ehkä sitten jos olisi jo esim. 5-6 vuotta aiemmin aloittanut treenaamisen, voisi olla jotain mahdollisuuksia.

Tuolla sun asenteellasi pystyy kyllä hakkaamaan päätä seinään vaikka kymmenen vuotta putkeen ilman tuloksia ja jos taas rupeat tekemään asioita järkevästi niin sulla on iän puolesta vielä täydet mahdollisuudet mihin tahansa.

Tämänkään viikon treeneissä en ole saanut nostettua treenipainoja yhtään, eli penkki on edelleen 40 kg. Mutta tavoitteita ei ole. Vaikka nostaisi 40 vielä kymmenen vuoden päästäkin. Lahjoja tähän hommaan ei ole.

Vittu. Ota nyt jokin JÄRKEVÄ tavoite, vaikka penkki 65 tai 70 kg vuoden loppuun mennessä, unohda 200 kiloa ja kaikki muu paska ja tee loppuvuosi täysillä töitä tuon tavoitteen eteen. Sitten voit taas askel kerrallaan lyödä seuraavan vuoden tavoitteeksi sen 100 kg ja puolen vuoden välitavoitteeksi vaikka 85 kiloa. Joskus tällaiset tavoitteet ylittyvät, joskus alittuvat mutta kun niiden eteen tekee töitä, niin eteenpäin menee väkisinkin. Se ei taas tuota mitään, että vetelee hatusta 120 ja 200 kilon lukemia ja käy salilla vain itkemässä, kun mikään ei suju.

Ja tämä oli minun viimeinen kommenttini tähän aiheeseen, toivottomaltahan tuo homma näyttää ja järkipuhe ei mene perille vaikka kuinka monta tyyppiä on samoja asioita hokenut ties miten monta kertaa.

 

[joumatamou1]

No jos peilikuvan mukaan treenaat niin ei varmasti huomaakaan. Paras motivaation nostattaja itselle oli kerran kuukaudessa otetut kuvat. Vaikken niitä koskaan kenellekään näyttänytkään niin kiva oli katsoa aina mitä on kuukaudessa tapahtunut.

Joo no oon mittaillu eiköhän se mittanauha kerro onko mitään tapahtunut.. ja mun tapauksessa kertoi ettei hanskoille ole tapahtunut mitään........................

tästäpä voiskin seurata seuraavanlainen miete..
porukka puhuu "ei sitä hauistakaa tarvi treenata ku 2-3 kertaa viikossa, 2-3 sarjaa per kerta.."
sit taas "hauis on nopeasti palautuva lihas" yms..
pitäisikö sitä sittenkin takoa enemmän viikossa kun mun tän hetkisel 2jakosella ohjelmalla jossa kerran viikossa tuleee voima 3x4-6 toistoa(tangolla) ja kerran 3x8-15 toistoa(kp) kun näköjään mitään tulosta synny..?

 

[Ankara Aatu]

Joo no oon mittaillu eiköhän se mittanauha kerro onko mitään tapahtunut.. ja mun tapauksessa kertoi ettei hanskoille ole tapahtunut mitään........................

tästäpä voiskin seurata seuraavanlainen miete..
porukka puhuu "ei sitä hauistakaa tarvi treenata ku 2-3 kertaa viikossa, 2-3 sarjaa per kerta.."
sit taas "hauis on nopeasti palautuva lihas" yms..
pitäisikö sitä sittenkin takoa enemmän viikossa kun mun tän hetkisel 2jakosella ohjelmalla jossa kerran viikossa tuleee voima 3x4-6 toistoa(tangolla) ja kerran 3x8-15 toistoa(kp) kun näköjään mitään tulosta synny..?

No jos ei tulosta synny, vaikka olet perusterve, ruokailu ja lepo on kunnossa, niin totta kai kannattaa kokeilla erilaista treeniä välillä. Kehittyykö sulla muut paikat kunnolla, eli vika on vaan käsissä? Silloin ehdottomasti jotain muutosta siihen käsien treenaamiseen.

Nämä kommentit vaan tällaisella terveellä maalaisjärjellä narukädeltä, eli en kyllä osaa mitään konkreettista sanoa siitä, miten sun niitä käsiä pitäisi treenata. Luulis kuitenkin, että jos vaan jaksaa tehdä työtä ja ennen kaikkea järkevästi, niin kyllä sitä kehitystä väkisinkin lopulta tulee. Älä heitä vielä kirvestä kaivoon. :thumbs:

 

[Vitamiini]

Sattui pari päivää sitten kirjahyllystä pitkästä aikaa kouraan Dorian Yatesin "Bloog and Guts"-kirja ja yksi tavoitteiden asettelua koskeva kohta oli niin hyvä, että taidan kopioida sen tähän sun mietittäväksesi:

Kopioitko suoraan kirjasta vai löytyykö tämä netistä kenties?

Joo no oon mittaillu eiköhän se mittanauha kerro onko mitään tapahtunut.. ja mun tapauksessa kertoi ettei hanskoille ole tapahtunut mitään........................

tästäpä voiskin seurata seuraavanlainen miete..
porukka puhuu "ei sitä hauistakaa tarvi treenata ku 2-3 kertaa viikossa, 2-3 sarjaa per kerta.."
sit taas "hauis on nopeasti palautuva lihas" yms..
pitäisikö sitä sittenkin takoa enemmän viikossa kun mun tän hetkisel 2jakosella ohjelmalla jossa kerran viikossa tuleee voima 3x4-6 toistoa(tangolla) ja kerran 3x8-15 toistoa(kp) kun näköjään mitään tulosta synny..?

Porukkahan saa puhua vaikka mitä että kaks sarjaa käsille viikossa riittää mutta sun pitää ettiä ne jutut mitkä sulla toimii. Jokseenkin näyttävän näköset kädet ei kyllä ole rakennettu millään kahden sarjan viikkotyöllä. Enemmän liikkeiden vaihtelua ja eri asioiden kokeilua. Ihan sama juttu kun jengi puhuu, että haluaa kasvattaa isot jalat, niin kyllä siinä kannattaa muutakin kokeilla kun sitä kyykkyä mitä tungetaan joka väliin. Tai sitä mavea. On niitä isoja selkiäkin rakennettu ilman maveakin. Perusjutut toki toimii oletuksena kaikille, mutta ettiä ne jutut mitkä itellä toimii parhaiten.

 

[joumatamou1]

No jos ei tulosta synny, vaikka olet perusterve, ruokailu ja lepo on kunnossa, niin totta kai kannattaa kokeilla erilaista treeniä välillä. Kehittyykö sulla muut paikat kunnolla, eli vika on vaan käsissä? Silloin ehdottomasti jotain muutosta siihen käsien treenaamiseen.

Nämä kommentit vaan tällaisella terveellä maalaisjärjellä narukädeltä, eli en kyllä osaa mitään konkreettista sanoa siitä, miten sun niitä käsiä pitäisi treenata. Luulis kuitenkin, että jos vaan jaksaa tehdä työtä ja ennen kaikkea järkevästi, niin kyllä sitä kehitystä väkisinkin lopulta tulee. Älä heitä vielä kirvestä kaivoon. :thumbs:

kunnolla ja kunnolla, reisiin, rinnanympärykseen, hartioidenympärykseen oli tullut lisää mittaa..
ja tietysti mahaan :D

forkut, haukkarit, pohkeet ilman mitään kehitystä... :(

 

[ohut_mies]

kunnolla ja kunnolla, reisiin, rinnanympärykseen, hartioidenympärykseen oli tullut lisää mittaa..
ja tietysti mahaan :D

forkut, haukkarit, pohkeet ilman mitään kehitystä... :(

Mulla nyt on treenikokemusta vielä vähemmän kuin sulla, mutta pakko työntää omakin lusikka tähän soppaan, ties vaikka siitä olis apuakin.

Jos kehittyy muualta ja paino nousee, mutta hauiksessa tulokset ei nouse eikä ympärysmitta kasva niin treeniohjelmaa varmaan kannattaa tosiaan lähteä muuttamaan. Jos et nykyisellä kehity, niin ohjelmaa vaihtamalla tilannetta on vaikea ainakaan huonontaa.

Mikäli nykyisin teet hauisliikkeet seisten, miettisin vaihtamista keskitetympään tyyliin. Esim. käsipainoilla tehtävä harjoitus keskitettynä hauiskääntönä ja tangolla tehtävä hauiskääntö saarnaajapenkissä. Ainakin saat varmistettua sen, että työ tulee tehtyä mahdollisimman paljon juuri hauiksella.

Myös ojentajatreeniä kannattaa ehkä miettiä uudestaan, koska käsien massiivisuudessa ojentajalla on iso rooli.

 

[no-body]

Kopioitko suoraan kirjasta vai löytyykö tämä netistä kenties?

Naputtelin suoraan kirjan sivuilta.

 

[Rokkka]

Joo no oon mittaillu eiköhän se mittanauha kerro onko mitään tapahtunut.. ja mun tapauksessa kertoi ettei hanskoille ole tapahtunut mitään........................

tästäpä voiskin seurata seuraavanlainen miete..
porukka puhuu "ei sitä hauistakaa tarvi treenata ku 2-3 kertaa viikossa, 2-3 sarjaa per kerta.."
sit taas "hauis on nopeasti palautuva lihas" yms..
pitäisikö sitä sittenkin takoa enemmän viikossa kun mun tän hetkisel 2jakosella ohjelmalla jossa kerran viikossa tuleee voima 3x4-6 toistoa(tangolla) ja kerran 3x8-15 toistoa(kp) kun näköjään mitään tulosta synny..?

Sun kysymykseen on helppo vastata. Oot kertonut ettei mitään kehitystä tule. Selvä, et syö etkä treenaa tarpeeksi, tai syöt tarpeeksi etkä treenaa tarpeeksi, tai et syö tarpeeksi ja treenaat päin vittua.

Koita nyt ensin vaikka treenata niitä käsiä tuplasti enemmän mitä nyt. Jos ne tulee kipeeks taitaa menä treeni perille. Lisäät sitten vaikka parin viikon välein rautaa sarjoihin hieman niin pitäis kehittyä jos muistat syödä jotain.

 

[zig-zag]

Kunnioitettava pudotus!

Asiallista tekstiä, parin päivän tauko viikonloppuina aina on melko tuskaa, vaikka onkin rankka ohjelma ja pitäis koittaa palautua.

Thanks! Vaikkei sitä silleen ajattele "suurena tekona" että on pudottanut painoa mutta hyvältä se tuntuu kun saa tunnustusta ympäristöltä, sitä näkee itsensä aina niin eri tavalla ja saa uutta puhtia jatkaa

 

[J88]

Penkistä ei noussut edes 40:tä kg:tä, kun kävin treenaamassa äsken. Jotenkin en vain saanut sitä ylös. Onneksi olin yksin salilla, niin pääsi pudottaan painot pois, eikä tarvinnut hävetä.

40 nousi kyykystä jotenkin, ei ihan puhtaasti, maveen laitoin 100 ja nousi muutaman sentin maasta. Mavessa kuuleman mukaan sata kiloa ei aloittelijallekkaan ole paljon?

Treenistä ei oikein tule yhtään mitään. Tavoitteet kuulostavat niin mahdottomilta saavutuksiksi, että homma lässähtää joka kerta. Mutta toisaalta vähempäänkään en tyydy, eikä periaatteessa saisikaan. Tuntuu vain, että äärettömän kovakaan työ ei tässä tapauksessa auta.

Penkki on se kaikista pahin. Reilun 160 kilon lisäys kuulostaa täysin mahdottomalta itselle. Jos jo nyt 40 tuottaa vaikeuksia, niin mitkä on mahollisuudet nostaa tuota 200? Onko ketään 200 kilon nostaja todellakin aloittanut näin pohjilta tässä iässä? Varmasti 40 kiloa on kaikki nostanut, mutta aloittaneet varmasti 15-v. Varmasti kaikki 200 kiloa ja yli nostaneet on tässä iässä penkannut 2-4 kertaa enemmän kuin minä. Ja vituttaa juuri se, että tässä iässä joutuu aloittamaan näin alhaalta, eikä panostanut treenin ja useita vuosia sitten.

Uskon puute tuossa treenissä on se kaikkein pahin.

 

[olDis]

Penkistä ei noussut edes 40:tä kg:tä, kun kävin treenaamassa äsken. Jotenkin en vain saanut sitä ylös. Onneksi olin yksin salilla, niin pääsi pudottaan painot pois, eikä tarvinnut hävetä.

40 nousi kyykystä jotenkin, ei ihan puhtaasti, maveen laitoin 100 ja nousi muutaman sentin maasta. Mavessa kuuleman mukaan sata kiloa ei aloittelijallekkaan ole paljon?

Treenistä ei oikein tule yhtään mitään. Tavoitteet kuulostavat niin mahdottomilta saavutuksiksi, että homma lässähtää joka kerta. Mutta toisaalta vähempäänkään en tyydy, eikä periaatteessa saisikaan. Tuntuu vain, että äärettömän kovakaan työ ei tässä tapauksessa auta.

Penkki on se kaikista pahin. Reilun 160 kilon lisäys kuulostaa täysin mahdottomalta itselle. Jos jo nyt 40 tuottaa vaikeuksia, niin mitkä on mahollisuudet nostaa tuota 200? Onko ketään 200 kilon nostaja todellakin aloittanut näin pohjilta tässä iässä? Varmasti 40 kiloa on kaikki nostanut, mutta aloittaneet varmasti 15-v. Varmasti kaikki 200 kiloa ja yli nostaneet on tässä iässä penkannut 2-4 kertaa enemmän kuin minä. Ja vituttaa juuri se, että tässä iässä joutuu aloittamaan näin alhaalta, eikä panostanut treenin ja useita vuosia sitten.

Uskon puute tuossa treenissä on se kaikkein pahin.

Noh tie ei ole kun ylöspäin! Muutes suurin osa ottaa kans parin viikon treenin jälkee 60kg penkistä ja maven tekniikan avulla sinne 150kg aika kevyesti, onnea ens viikon treeneihi!

 

[elkkari]

Penkistä ei noussut edes 40:tä kg:tä, kun kävin treenaamassa äsken. Jotenkin en vain saanut sitä ylös. Onneksi olin yksin salilla, niin pääsi pudottaan painot pois, eikä tarvinnut hävetä.

40 nousi kyykystä jotenkin, ei ihan puhtaasti, maveen laitoin 100 ja nousi muutaman sentin maasta. Mavessa kuuleman mukaan sata kiloa ei aloittelijallekkaan ole paljon?

Treenistä ei oikein tule yhtään mitään. Tavoitteet kuulostavat niin mahdottomilta saavutuksiksi, että homma lässähtää joka kerta. Mutta toisaalta vähempäänkään en tyydy, eikä periaatteessa saisikaan. Tuntuu vain, että äärettömän kovakaan työ ei tässä tapauksessa auta.

Penkki on se kaikista pahin. Reilun 160 kilon lisäys kuulostaa täysin mahdottomalta itselle. Jos jo nyt 40 tuottaa vaikeuksia, niin mitkä on mahollisuudet nostaa tuota 200? Onko ketään 200 kilon nostaja todellakin aloittanut näin pohjilta tässä iässä? Varmasti 40 kiloa on kaikki nostanut, mutta aloittaneet varmasti 15-v. Varmasti kaikki 200 kiloa ja yli nostaneet on tässä iässä penkannut 2-4 kertaa enemmän kuin minä. Ja vituttaa juuri se, että tässä iässä joutuu aloittamaan näin alhaalta, eikä panostanut treenin ja useita vuosia sitten.

Uskon puute tuossa treenissä on se kaikkein pahin.

älä nyt ängstää saatana

luuletko penkkaavas jonku 100 kg ensimmäisel kerral ku löhönny koko elämän sohvalla? kyllähän kaikki aloittaa jostain tuolta 40 kg paikkeilta ja jotku selvästi pienemmistä painoista

 

[anix]

Ja mitä siihen motivaatioon tulee, J88, niin eikös tuossa se motivaatio juuri ole, ku penkistä nousee vaan 40kg. Määki penkkaan ihan #"&%!":sti enemmän. Revi siitä ittees niin paljon kiukkua, ettei tarvi miettiä mitä tekis. Jotkut jää märehtimään tommosia asioita näköjään hamaan loppuun saakka sen sijasta että tekisivät jotain. Kannattais ennemmin yrittää kääntää negatiiviset asiat jollain tavalla positiivisiksi, niin kuin esimerkiksi ohjaamalla se miettiminen toimintaan. Ei munkaan tavoite (100kg:n kyykky) nouse ikinä jos en viitti kyykätä kunnolla ja kovaa. Sillä taas ei oo mitään väliä paljonko muut kyykkää, kysehän on vaan siitä mitä itse haluan pystyä kropallani tekemään. Ja koko loppuikä on aikaa, siitä huolimatta että naapuri kyykkäsi jo teininä sen verran (ellei aiemmin). Tommosessa itsesäälissä piehtaroimisessa on se vika, että fokus unohtuu tai häviää jonnekin enerigasyöppöyden tielle vaikka koko jutusta pitäis ennemmin ammentaa lisää voimia itselle.

 

[Void]

Voi vittu jätkät. Jos lopettaisit sen elämänohjeiden antamisen ja antaisitte J88:n penkata 30 kilolla, jos se niin haluaa. Eiköhän kaikille tullut selväksi, että kyseessä on trolli tai sitten muuten vain omalaatuinen tyyppi.

 

[Rokkka]

Voi vittu jätkät. Jos lopettaisit sen elämänohjeiden antamisen ja antaisitte J88:n penkata 30 kilolla, jos se niin haluaa. Eiköhän kaikille tullut selväksi, että kyseessä on trolli tai sitten muuten vain omalaatuinen tyyppi.

juuri näin. J88 nostele vaikka tyhjiä käsiä penkistä sielä salilla jos ei motivaatio riitä, sulle on asiat kerrottu täällä noin viiteenkymmeneen kertaan, seuraavaksi jonkun pitäis tulla ilmeisesti syöttään sulle ne faktat kun ei tunnu menevän perille. Nostan 110kg enemmän penkistä kun sä J88 hae siitä motivaatiota, kun alotin sain heti 35kg enemmän kun sä mutta oon ikäni liikkunut. Et sä millään jatkuvilla ennätysykkösten kokeiluilla saa ikinä mitään tuloksia.

 

[J88]

juuri näin. J88 nostele vaikka tyhjiä käsiä penkistä sielä salilla jos ei motivaatio riitä, sulle on asiat kerrottu täällä noin viiteenkymmeneen kertaan, seuraavaksi jonkun pitäis tulla ilmeisesti syöttään sulle ne faktat kun ei tunnu menevän perille. Nostan 110kg enemmän penkistä kun sä J88 hae siitä motivaatiota, kun alotin sain heti 35kg enemmän kun sä mutta oon ikäni liikkunut. Et sä millään jatkuvilla ennätysykkösten kokeiluilla saa ikinä mitään tuloksia.

Niin, sitä juuri tarkoitan, että kun ei ole pienestä pitäen harrastanut liikuntaa tai urheilua, niin se kostautuu nyt, kun jotain yrittää.

Ja tuo 35 kg enemmän kertoo myös siitä, että kummalla meistä on paremmat mahdollisuudet koviin tuloksiin ja voimatasoihin. Yleisesti ottaen juuri ne nostavat kovimpia rautoja, jotka aloittavat tyyliin 15-vuotiaina tai joilla on jotain liikunta ja urheilutaustaa. Nyt on sitten helvetin vaikeaa aloittaa.

Suunta on vain ylöspäin, mutta en vain näe itsessäni 200 kilon penkkaajaa. Ja juuri se vie tuon motivaation ja pilaa treenin. Mahdollisuudet tuohon 200 kiloon on lähes olemattomat (ellei vielä pienemmät). Vai ketä ihan oikeasti uskoo, että jos teen kaikkeni treenin suhteen, niin 200 kiloa nousee satavarmasti joskus? Siis uskoo ihan oikeasti?

Ja se, että vertaan itseäni muihin johtuu siitä, että jos joku penkkaa vaikka sen 200 kiloa, niin myös itselläni pitäisi olla mahdollisuudet siihen. Ja kun ei ole, niin motivaatio menee. Jos treenaan, niin silloin pitää myös olla mahdollisuudet parhaaseen lopputulokseen, eikä mihinkään muuhun.

 

[Alec]

Niin, sitä juuri tarkoitan, että kun ei ole pienestä pitäen harrastanut liikuntaa tai urheilua, niin se kostautuu nyt, kun jotain yrittää.

Ja tuo 35 kg enemmän kertoo myös siitä, että kummalla meistä on paremmat mahdollisuudet koviin tuloksiin ja voimatasoihin. Yleisesti ottaen juuri ne nostavat kovimpia rautoja, jotka aloittavat tyyliin 15-vuotiaina tai joilla on jotain liikunta ja urheilutaustaa. Nyt on sitten helvetin vaikeaa aloittaa.

Suunta on vain ylöspäin, mutta en vain näe itsessäni 200 kilon penkkaajaa. Ja juuri se vie tuon motivaation ja pilaa treenin. Mahdollisuudet tuohon 200 kiloon on lähes olemattomat (ellei vielä pienemmät). Vai ketä ihan oikeasti uskoo, että jos teen kaikkeni treenin suhteen, niin 200 kiloa nousee satavarmasti joskus? Siis uskoo ihan oikeasti?

Ja se, että vertaan itseäni muihin johtuu siitä, että jos joku penkkaa vaikka sen 200 kiloa, niin myös itselläni pitäisi olla mahdollisuudet siihen. Ja kun ei ole, niin motivaatio menee. Jos treenaan, niin silloin pitää myös olla mahdollisuudet parhaaseen lopputulokseen, eikä mihinkään muuhun.

hei haloo,kuinka moni nostaa natikkana 2markkaa?ei kovin moni