Mä sain muistaakseni penkin kotiin syntymäpäivälahjaksi vuonna 2003, siihen 100kg painoja ja treenien raamatuksi Tony Halmeen Viikingin voimaoppaan. Sen avulla sitten treenit rakennettiin ja ihan fiksusti tuli treenattua koko kroppaa ja ruokavalioon tuli lisättyä vanhempien kauhuksi ruokavalioon protskuja ja varsinkin rahka oli heille kauhistus. Kuitenkin joitakin omituisia piirteitä treenissä oli. Ensinnäkin treenasin yleensä parin kaverin kanssa meidän varastossa, jossa ei ollut lämmitystä, joten yleensä päällä oli toppatakit ja kunnolliset nahkatumput talvisin. Sitten yleensä liikkeiden välissä oli hyvä pitää tupakkitauko, että sai seuraavaan liikkeeseen taas kaiken irti.
Muistan kanssa kun olin samoihin aikoihin myös ensimmäistä kertaa oikealla punttisalilla ja tietenkin penkkiä oli pakko päästä tekemään ensimmäisenä. Treenailtiin rintaa ja tehtiin päälle apuliikkeitä ojentajille ja kaikkea mahdollista mitä ikinä keksiikin, mutta treeni oli hyvä lopettaa sillä millä oli aloitettukin. Muistan vieläkin sen syvän häpen tunteen kun menin kysymään joltakin jannulta, joka tekin penkkiä, että voinko tehdä välissä ja tangossa taisi olla n. 50kg, enkä saanut sitä rinnalta liikahtamaankaan ja jouduin huutelemaan apua. Ei ollut siinä vaiheessa kyllä pienintäkään käryä omista voimista tai siitä, että kuinka voimat vähenee kohti treenin loppua.
. Sitä mistä tämän olin oppinut en muista...
Täällä tulee vietettyy aika paljon aikaa, selaako joku muukin pakkista kännykällä samaan aikaan kun käy paskalla?
