Tuossa eräs nimeltä mainitsematon kehonrakentajan sanoi himpun aikaa sitten uusimpien tutkimusten mukaan isot proteiinimäärät eivät rasittaisikaan munuaisia.
Tätäkin voi omasta kokemuksesta hieman ihmetellä, että kun esim ensimmäisellä detox jaksolla minkä vedin oli proteiinit todella alhaalla, eläinperäisistä lähteistä proteiinia ehkä alle 100g päivä ja kokonaisproteiinit ehkäpä 150-180g välillä niin esimerkiksi krea arvo putosi alle 90 missä se ei ole ollut kyllä moniin moniin vuosiin, tuskin ikinä mitä verikokeissa muistan käyneeni. Aina ollaan oltu siellä 110-120 kieppeillä mikä nyt reenaavalla ja normaalia lihakkaammalla kaverilla on normaalia.
Pointtina tässä siis se, että tutkimuksia kun selataan niin me onnistutaan monet yksi tutkimus löytämään jostain mikä puoltaa meidän omaa mielipidettä ja sitä toki sitten uskotaan.
Näissä tutkimuksissa pitäisi osata käyttää omaa päätä että minkälaisilla ihmisillä niitä on tehty ja mitkä on ihmisten tilanteet.
Mikä oli tutkimuksen otanta ja onko lähde ylipäätään luotettava.
Monesti täytenä faktana voidaan pitää tutkimuksia jotka antavat jatkuvasti samaa tulosta vaihtuvissa tutkimusryhmissä ja lähteissä.
Selvittäminen vielä toki mikä taho tutkimuksen on tehnyt että onko se riippumaton vaiko ei.
Tässä on syy miksi tutkimustietoonkin on hyvä olla joskus kriittinen jos käytäntö todistaa joskus muuta.
Nostit ehdottomasti hyviä pointteja esille! Periaatteessa mitä tahansa saa perusteltua tutkimusnäytöllä, jos käyttää ainoastaan omia näkemyksiään tukevia tutkimuksia. Tätähän kutsutaan ''kirsikanpoiminnaksi'' ja luo aiheesta kuin aiheesta vääristävän näkökulman, joka ei tietenkään ole suotavaa. Siksi tuleekin huomioida kokonaistutkimusnäyttö eli mitä päätelmiä aiheesta saadaan, kun kaikki laadukkaat aiheeseen liittyvät tutkimukset on vedetty yhteen. Näytön asteessa korkeimmalla ovat tutkimusyhteenvedot (meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset), joissa on siis niputettu aiheeseen liittyvät tutkimukset, kun ne täyttävät yhteenvedon sisäänottokriteerit. Rajaavana tekijänä ei kuitenkaan ole sisällytettyjen tutkimusten lopussa olleet päätelmät. Ei tutkimusyhteenvedot ja -katsauksetkaan ole laadullisesti täydellisisiä tai virheettömiä ylipäätään, mutta jos näitä esiintyy aiheesta hyvälaatuisina runsain määrin, voidaan päätelmiä tehdä hyvinkin luotettavasti. Ja mitä julkaisuiden lähteen arvointiin ylipäätään tulee, kun tutkimus on julkaistu tiedelehdessä, sen julkaiseminen siellä on vaatinut muiden, alan riippumattomien tutkijoiden tutkimuksen laadullista arvioimista. Jos tutkimus läpäisee tämän syynin ja julkaistaan, on tutkimuksen laatu todennäköisemmin hyvinkin korkea (kuten esim. aiempaan vastaukseeni lähteeksi laittama BCAA-tutkimuskatsaus, joka julkaistu ISSN:n vertaisarvioidussa tiedelehdessä). Mutta kuten sanoit, on tärkeää selvittää mahdolliset riippuvaiset tahot taustalla, vaikka tällaisten tutkimusten osuus onkin kokonaisuudesta pieni, eikä tällaisia pääse juurikaan julkaistuiksi alan tiedelehtiin. Kuitenkin lähtökohtainen ajatus siitä, että jokaiseen tutkimukseen on vaikuttanut rahoitukselliset ym. tekijät, kertovat enemmän näin sanoneen henkilön puolueellisuudesta aihetta kohtaan, sekä tieteen ymmärtämättömyydestä muutenkin. Ja kuten myös mainitsit, kriittisyys kaikkea terveyteen liittyvää kohtaa on äärimmäisen tärkeää. Voihan myös olla, että tulevaisuudessa saadaan runsaasti laadukasta dataa BCAA:n hyödyistä, mikä antaisi oivat perustelut sen käytölle? Ei voi tietää, nyt mennään kuitenkin tämän tiedon varassa.
Hienointahan tutkimusnäytössä on se, että saadaan oikeasti mitattujen muuttujien kautta objektiivisia tuloksia, koska ihmiset eivät ole objektiivisia. Ja tottakai, aivan sama, jos kok.tutkimusnäyttö osoittaa, ettei todella korkeasta proteiininsaannistakaan ole haittaa terveillä ihmisillä (kuten näyttö osoittaakin, itseasiassa näyttöä ei yhtään edes vastaan), mutta omat ajatukset, kokemukset, uskomukset ym. eivät puolla tätä, niin miksi ihmeessä kys. henkilö tätä noudattaisi. Omakohtaiset kokemukset, uskomukset, intuitio eivät kuitenkaan IKINÄ saa riittää perustelemaan jonkin terveysasian toimivuutta kenellekään toiselle ihmiselle, jos siitä ei ole laadukasta näyttöä. Ja tämä on valitettavasti asia, mikä on tänä päivänä todella retuperällä ja pahimmillaan tämä on myös todella vaarallista.
Ja lisänä, tiede on jatkuvasti itseään korjaavaa. Kokoajan pyritään todistamaan aiempaa näyttöä vääräksi ja siksi myös tutkimusten toteutus on kirjattu niin yksityiskohtaisesti ylös, että ne on myös toistettavissa muiden alan tutkijoiden toimesta. Tiede ei myöskään anna ikinä ainoita, muuttumattomia totuuksia, vaan tiede tarjoaa viitteitä siihen mikä näyttää olevan tämän hetken näytön perusteella LÄHIMPÄNÄ OIKEAA ja tätä toden totta tullaan haastamaan tulevaisuudessa jatkuvasti.
Pahoittelut vähän pitkästä tekstistä. Tarkoitus ei ole ryppyillä tai hyppiä missään määrin kenenkään nenille, vain tarjota hieman erilaista näkökulmaa terveysasioihin liittyen.