Toisto = 2s pos, 4s neg

[Keyboard]

Elikä kysyisin sellaista asiaa kuin Weider Principle:ssa yksi kohta on että yksi toisto tarkoittaa 2s positiivista osuutta ( eli nostoa ) ja 4s negatiivista osuutta ( eli laskua ) ja sillä kuulemma saa parhaan rasituksen lihakseen, mitä en yhtään epäile ( kokeiltu ).

Kysymys 1 kuuluu: Kun tuo positiivinen osuus on niinkin pitkä kuin 2s, niin eikö se enemmän rasita tuota tyypin 1 ja myös tyypin 2a lihasoluja? Tuo tyypin 2b lihassoluthan aktivoituu isoilla taakoilla ( taakoilla, jolla saa 6-8 toistoa ) ja räjähtävillä positiivisilla toistoilla. kysyisin myös että kuinka pitkäksi ajaksi tuo räjähtävä positiivinen luokitellaan mikä aktivoi tyypin 2b lihasoluja ennen tyypin 1 lihasoluja, osa sanoo että pitää taakkaa mahdollisimman isona, mutta positiivisen räjähtävän toiston nopeus ei saa hirveästi rajoittua taakasta. kun toiset on sanonut että paljon painoo ja pusket sen niin nopeesti ylös ku mahollist. Mite o?

Kysymys 2 kuuluu: Kun lihassolujen aktivointi järjestys on hitaasta nopeaan ( räjähtävillä positiivisilla toistoilla nopeat aktivoituvat ennen hitaita ) niin jos treenaa tuota tyypin 1 lihasoluja ( eli hidasta ) pitkillä neg ja pos toistoilla ( rasittavat hyvin lihasta ja hermostoa, myös venyttäen lihasta tehden mikrovaurioita ) ja lyhyilla palautuksilla ( noin 30s ). Niin kun rasitus tulee tarpeeksi isoksi niin työhän aktivoituvat myös tyypin 2a lihassolut ( hitaan ja nopean välimuoto ). Kun lihassoluja me ei pystytä muuttamaan eli nopeista lihasoluista ei tule hitaita tai toisinpäin, mutta ne pystyvät "muuttumaan" eli esim hitaista lihasoluista tulee nopeampia, mutta ei nopeita lihasoluja, Niin tällä kyseisellä esitetyllä treenitavalla , jos saa tyypin 2a lihasolut myös aktivoitumaan nii "muuttuvatko" ne hitaammiksi? eli tuleeko tyypin 2a lihassoluista tulee enemmän kestävyys treeniin tarkoitettuja eli tyypin 1 lihasolujen kaltaisia?

Toivon asiallisia vastauksia. Kiitos

 

[Toveri ILOLA]

positiivisessa vaiheessa lihasta taitaa kuormittaa eniten mahdollisimman suuri voiman (teho) tuotto, eli mahdollisimman nopeesti painot vaan ylös.

 

[Keyboard]

Itseasiassa jos positiivisen toiston tekee hitaasti niin se kuormittaa lihasta enemmän kuin räjähtävästi tehty positiivinen toisto ( F = ma, perusteella ). Räjähtävä positiivinen toisto vain aktivoi lihasolut vastakkaisessa järjestyksessä kuin hidas positiivinen toisto.

 

[Kapseli]

Itseasiassa jos positiivisen toiston tekee hitaasti niin se kuormittaa lihasta enemmän kuin räjähtävästi tehty positiivinen toisto ( F = ma, perusteella ).

F = Voima
m = massa
a = kappaleen kiihtyvyys

Joko yo-kokeiden jälkeinen lepäily tai TKK:n pääsykokeet ovat pehmittäneet aivoni (jos olen väärässä), sillä Newtonin 2.lain mukaan (ΣF=ma) kiihtyvyyden ollessa suurempi, niin myös tarvittava voima on suurempi. Tällöin räjähtävässä suorituksessa tarvitsee enemmän voimaa kuin hitaassa.
Tehty työ on riippumaton noston nopeudesta. Tällöin myös lihaksien teho on sitä suurempi mitä nopeammin teet toistot (P=W/t), jossa P on teho, W tehty työ ja t kulunut aika.

 

[mrNICEGUY]

Kysymys 1 kuuluu: Kun tuo positiivinen osuus on niinkin pitkä kuin 2s, niin eikö se enemmän rasita tuota tyypin 1 ja myös tyypin 2a lihasoluja? Tuo tyypin 2b lihassoluthan aktivoituu isoilla taakoilla ( taakoilla, jolla saa 6-8 toistoa ) ja räjähtävillä positiivisilla toistoilla. kysyisin myös että kuinka pitkäksi ajaksi tuo räjähtävä positiivinen luokitellaan mikä aktivoi tyypin 2b lihasoluja ennen tyypin 1 lihasoluja, osa sanoo että pitää taakkaa mahdollisimman isona, mutta positiivisen räjähtävän toiston nopeus ei saa hirveästi rajoittua taakasta. kun toiset on sanonut että paljon painoo ja pusket sen niin nopeesti ylös ku mahollist. Mite o?

Käsittääkseni enemmän tuossa on noissa raskailla ja lyhyillä sarjoilla (6-8 toiston sarjat) merkitystä että kuinka nopeasti yrität nostaa sitä painoa, kuin sillä kuinka nopeasti se liikkuu.. Eli yritetään tehdä nopeammin joka kerta se positiivinen vaihe, tätä kautta myös tulee räjähtävyyttä lisää, ja myös kun tehdään lämmittelysarjat (kevyet sarjat) mahd. räjähtävästi..

Hyvin huomaa yleensä sen raskaimman kaavan, kun jumalaton polte alkaa lihaksessa jo parin toiston jälkeen..

 

[reader]

Kapseli:

Nii mut hitaammassa toistossa pitää taistella painovoimaa vastaan (kiihtyvyys 9.81m/s2) kauemmin kun lihassolut eivät osaa lukittautua.

 

[IVa]

Kapseli:

Nii mut hitaammassa toistossa pitää taistella painovoimaa vastaan (kiihtyvyys 9.81m/s2) kauemmin kun lihassolut eivät osaa lukittautua.

No eikait sillä painovoimalla ole tekemistä tämän asian kanssa, kun a meinaa kiihtyvyyttä eli nopeuden muutosta aikayksikössä. Olkoon se pysähdyksistä liikkeelle lähtö tai jostain nopeudesta kiihdyttäminen suurempaan nopeuteen. Käytännössä lihaksilla meinaa tietysti alkunopeutta nolla.

 

[Jonski]

Eikös se mene näin, että mitä nopeammin sitä tankoa pusketaan niin sitä enemmän aktivoidaan nopeita lihassoluja joilla on suurin voimantuotto- ja kasvupotentiaali.

Tästä järkeiltynä en näe mitään mieltä puskea positiivista vaihetta hitaammin kuin lähtis.

 

[mrNICEGUY]

Eikös se mene näin, että mitä nopeammin sitä tankoa pusketaan niin sitä enemmän aktivoidaan nopeita lihassoluja joilla on suurin voimantuotto- ja kasvupotentiaali.

Tästä järkeiltynä en näe mitään mieltä puskea positiivista vaihetta hitaammin kuin lähtis.

2b-lihassoluja vaan taitaa olla vaikein rekrytä, ja niitä kaiketi onkin paljon vähemmän.. Että pitäiskö pyrkiä rasittamaan kaikkia lihassoluja, vai aina pyrkiä noihin 2b-lihassolujen rekryämiseen/rasittamiseen.. Eli jos hitaampia ja kasvupotentiaaliltaan vähän heikompia lihassoluja on enemmän, niin onko niiden treenaaminen järkevämpää?

Isompi vastus jota yritetään liikuttaa nopeasti vaatii lihaksilta 2b-tyypin solujen rekrytointia supistukseen, ja näillä soluilla on kovin potentiaali hypertrofiaan ja voimantuottoon.

 

[Jonski]

Omalta kohdalta olen tuon miettiny sillain, että alusta asti pusketaan niin nopeasti kuin vaan lähtee ja ellei nyt tosiaan mitään nopeuspenkkiä tehdä niin hyytyyhän se tahti usein perussarjoissa loppuakohden millon paino siirtyy myös hittaammille lihassoluille. Eli jos psuketaan vaikka suht kova kutonen niin jaksaa n.2-3 puskea kovemmalla vauhdilla jossa osumaa saavat myös nopeat solut ja pari kolme vikaa toistoa tulee hitaammin missä rasittuvat hitaammat lihassolut.

Vastapainona taas sitten jos pusketaa kokoajan hitaasti niin jäävät nopeat solut paitsioon lähes kokonaan.

 

[reader]

No eikait sillä painovoimalla ole tekemistä tämän asian kanssa, kun a meinaa kiihtyvyyttä eli nopeuden muutosta aikayksikössä. Olkoon se pysähdyksistä liikkeelle lähtö tai jostain nopeudesta kiihdyttäminen suurempaan nopeuteen. Käytännössä lihaksilla meinaa tietysti alkunopeutta nolla.

Aina kun painopakka tai vapaa paino on ilmassa lihassolut joutuvat työskentelemään painovoimaa vastaan vaikka paino ei mihinkään suuntaan silmämääräisesti liikkuisikaan. Lihassolu ei voi lukittautua. Tämän takia eläimillä ja ihmisillä on yliojentuvat nivelet, että paikalla seistessä voisi säästä energiaa.

Mitä hitaammin liikkeen tekee sitä isompi kokonaisrasitus lihakselle on. Mitä nopeammin liikkeen tekee sitä korkeampi maximirasituspiikki on. Jos asia olisi toisinpäin, toistot hidastuisi ja hidastuisi pitkällä ajalla eikä loppuisi muutaman hitaan toiston jälkeen "seinään". Se onko paras tapa lisätä voimaa ja lihasmassaa mahdollisimman isolla kokonaisrasituksella vai mahdollisimman korkealla maximirasituspiikillä onkin vaikeampi kysymys. Yleensä parhaimman tuloksen saa asiassa kuin asiassa kahden eri maximiarvon puolesta välistä. (esim kuula lentää pisimmälle kun puolet voimasta laitetaan ylöspäinsuuntautuvaksi ja puolet eteenpäin suuntautuvaksi.)

 

[Pehvanssi]

Maalima se kehittyy kun pitää matemaatikkokin nykyään olla treenatakseen :D
Sori OT.

 

[Percele]

Maalima se kehittyy kun pitää matemaatikkokin nykyään olla treenatakseen :D
Sori OT.

Tulin hakeen treenivinkkejä ja sainkin vaan pään kipeeks...

 

[Behem0th]

Tuskin sillä nyt niin perkeleen radikaalia vaikutust on et siit täytyy tieteellisii testei tehdä...

 

[mrNICEGUY]

Tuskin sillä nyt niin perkeleen radikaalia vaikutust on et siit täytyy tieteellisii testei tehdä...

Lihaskasvuhan on muutenkin niin radikaalia yleensä.. Ja kuka tässä on mitään tieteellisiä testejä alkamassa tekemään?

Mun mielestä ainakin mielenkiintosta lukea ja keskustella näistäkin asioista vähän pintaa syvemmältä..

 

[jto]

hitaat solut aktivoituvat AINA ensin, oli kyseessä pieni tai iso kuorma. mitä suurempi kuorma on nostettava sitä enemmän mukaan tulee nopeitakin soluja (IIa, b, x jne) oli nostonopeus mikä tahansa. sama juttu, jos keskiraskailla painoilla mennään tappiin asti, joudutaan lopussa ottamaan kaikki mahdolliset solut käyttöön, että kuorma liikkuisi. myös tehtäessä kestovoimaa pitkillä yli 20 toiston sarjoilla ihan loppuun asti, tulee ne isoimmat nopeetkin solut mukaan muun kaluston väsähtäessä. tällöin ei kuitenkaan treenata enää niiden nopeusominaisuuksia puutteellisen koordinaation ja suurten laktaattimäärien takia jne.

 

[Kelol]

Jostain luin että ei ne solut muutu esim voimailijalla nopeiksi tai juoksijalla hitaiksi, ne vain lisääntyvät, ja niitä nopeita on voimailijalla suhteessa enemmän kuin juoksijalla. Tosin nopeitahan muistaakseni on lihassoluista se huimat 15% tavallisella ihmisellä.

 

[Keyboard]

hitaat solut aktivoituvat AINA ensin, oli kyseessä pieni tai iso kuorma. mitä suurempi kuorma on nostettava sitä enemmän mukaan tulee nopeitakin soluja (IIa, b, x jne) oli nostonopeus mikä tahansa. sama juttu, jos keskiraskailla painoilla mennään tappiin asti, joudutaan lopussa ottamaan kaikki mahdolliset solut käyttöön, että kuorma liikkuisi. myös tehtäessä kestovoimaa pitkillä yli 20 toiston sarjoilla ihan loppuun asti, tulee ne isoimmat nopeetkin solut mukaan muun kaluston väsähtäessä. tällöin ei kuitenkaan treenata enää niiden nopeusominaisuuksia puutteellisen koordinaation ja suurten laktaattimäärien takia jne.

Itse olen jostain lukenut että tuo motorollisien yksikköjen rekrytointi noudattaa pääsääntöisesti tuota kokoperiaatetta, että hitaat aktivoituvat ensin. Eikö tämä perustu siihen että ne yksiköt, jotka omaavat ohuemman motorisen hermon, aktivoituvat alhaisemmilla ärsytysjänniteillä ja saavat aikaan pienen supistumisvoimakkuuden. Kun ärsytysjännitys kasvaa suuremmaksi, niin nämä suuremmalla ärsytysjännitteellä aktivoituvat motoriset yksiköt aktivoituvat?

Mutta olen myös lukenut että erittäin nopeat supistuksissa ja erityisesti eksentrisissä lihastyössä, nämä nopeat voivat rekrytoitua ennen hitaita. Täysin puppuako?

sanoit tuossa että hitaat pitää ensin väsyttää jolloin nopeat aktivoituisivat työhön ( mitä en epäile ), olisiko siis hypertrofian kannalta paras väsyttää lihakset, hitailla negatiivisilla ja positiivisilla toistoilla, myös lepotaukojen minimointi 30 sekuntiin, nimittäin sehän rasittaa erinomaisesti, jolla saa lihaksen väsytettyä ( tosin kuorma pitäisi pitää aika pienenä )?

 

[Keyboard]

Toi F = ma kusahti, ku unohdin et fysikaalisessa maailmassa ei esim painon pitämistä ilmassa lasketa työksi. Kyllähän toi ihmeelliseltä tuntuu että fysiikan maailmassa tehty työ on isompi mitä nopeammin taakka nousee pisteestä a pisteeseen b, harmivaa ettei kaikki oo nii miltä paperilla näyttää, muutenhan maksimitoisto kannattais tehdä mahdollisimman hitaasti koska työ määrä on pienempi...

 

[jto]

kelol: solut suurenee, ei lisäänny. hyperplasia on vielä edelleen teoria.

keyboard: nopeat ei rekrytoidu hitaita ennen muutoin kuin sähköstimulaatiolla. selektiivinen hypertrofia vain nopeille on myöskin vain teoria, vaikka sellanen oiskin hienoa. tossa hieman dataa: http://jn.physiology.org/cgi/content/full/93/6/3024

hitaat solut ei väsy millään negoilla tai hitailla toistoilla, vaan kuorman mukaan. mutta ei oo mitään järkee tehdä ensin tangolla 300 toistoa ja sitten vitosen maksimisarja päälle. ei se niin mee tietenkään. jos kokoa haluaa, tulee kuorman olla "riittävän" suuri aktivoidakseen suurimman osan solukkoa. tää riippuu lihaksesta. jossain se on 60%, jossain lihaksessa 80% ykkösestä.

ymmärsit hieman väärin tai sanoin sekavasti. hitaita ei "väsytetä" bodailussa ensin. ne väsähtää kyllä jo melko pienillä kuormilla. bodailu on pääasiassa II-luokan solujen treeniä.