toolate sanoi:
Onko tuosta kehon proteiinin hyväksikäyttämisen toleranssista mitään tutkimusaineistoa?
Tuon 1992 Tarnopolskyn tutkimuksen mukaan
proteiinisynteesi ei lisäänny jos proteiinin saantia lisätään 1.4g/kg/päivässä annokseen 2.4g/kg/päivä. Tämän takia se 2g riittää hyvin, sekin on luultavasti hiukan yläkanttiin. Jos nyt haluaa varman päälle ottaa, niin 2.5-3g/kg/päivä proteiinia on toisaalta ihan ok, varsinkin kun monella kehonrakentajalla se kokonaisenergiamäärä on kuitenkin aika suuri. Vaikka proteiinisynteesi ei todennäköisesti lisäänny 2g annosten jälkeen, niin ylimäärä vaan sit hapetetaan. Itsepähän rahanne tuhlaatte
.
toolate sanoi:
Itse olen maalaisjärjellä pähkäilly sen juuri eri tavalla mitä monet useasti väittää, että keho oppii ottamaan ja hyödyntämään sitä tehokaammin kun sitä hiljalleen vaan lisätään.
Ei pidä paikkaansa. Proteiinien hyväksikäyttö tehostuu harjoittelun vaikutuksesta, ei proteiinimäärän lisäämisen takia. Tuon pähkäilyn mukaan urheilija kasvaisi käytännössä rajattomasti vain proteiinimäärää lisäämällä.
toolate sanoi:
Niin ja kommenttina tuohon proteiinin ottoon: 15 kuukautta ollaan menty 4-5g/kg tahtia ja mitään negatiivisia havaintoja ei ole tullut esiin.
4-5g kuullostaa tarpeettoman suurelta määrältä. Toisaalta jos huolehtii siitä, että hiilareitten ja rasvojen saanti ei kärsi noin suuren proteiinimäärän nauttimisen takia niin haittaa ei pitäisi olla. Tosin on aika epätodennäköistä, että noin suuren määrän nauttimisesta olisi mitään hyötyä.
Tämänhetkisen tutkimuksen mukaan tärkeämpää on proteiinituotteiden nauttimisen ajoitus ja koostumus, ei kokonaismäärä:
1) Ravintolisän (välttämättömät aminohapot+hiilihydraatti) nauttiminen
ennen harjoitusta johtaa suurempaan lihasten proteiinisynteesiin kuin harjoituksen jälkeen.
2)
Heran ja kaseiinin sekoittaminen palautusjuomassa saattaa tarjota parhaan proteiinitasapainon lihaksen kasvun kannalta; tämä johtuu lisääntyneestä proteiinisynteesistä (hera) vähäisemmän hajotuksen kanssa (kaseiini). Tästä on valmistumassa
Dr. Stuart Phillipsin johdolla tutkimus, ja hänen mukaansa tulokset näyttävät lupaavilta. Kysyin herralta itseltään tämän viikon alkupuolella, mutta lupasin pitää tutkimustulokset luottamuksellisina. Uskoisin että erilaiset heran ja kaseiinin sekoitukset tulevat suosituiksi tulevaisuudessa. Tämä sinänsä ei ole kovin ihmeellistä, koska esim. vastasyntynyt saa äidinmaidosta heraa ja kaseiinia n. suhteessa (60:40). Ei löydy juurikaan anabolisempaa yksilöä kuin äidinmaidon varassa oleva vauva.
3)
Vaiheittaisesta aminohappojen ja hiilihydraattien nauttimisesta harjoituksen jälkeen (eli ensin aminohapot ja tämän jälkeen hiilihydraatit) tiedetään tutkimuksen tasolla vielä vähän, mutta tämä saattaa tarjota jonkin verran paremman vasteen. Tarkempia tutkimuksia kuitenkin tarvitaan.
Tässä puhutaan jo aika tarkasta ravinteiden optimoinnista, ja ellei liiku ammatikseen tai ota urheilua hirveän ryppyotsaisesti, kannattaa miettiä kuinka hankalaksi noiden lisäravinteiden nauttimisen itselleen tekee. Tällä hetkellä tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän, kuinka paljon mikromolaariset muutokset veren/lihaksen aminohappopitoisuuksissa ja proteiinisynteesissä korreloi lihasmassakasvun kanssa pitkällä aikavälillä.