Tangon pituuden merkitys

[tho]

Tuon alkuriuhtaisun mahdollisuutta helpommin taipuva tanko tietysti vaikeuttaa, mutta samalla tankoa saadaan kuitenkin vedettyä ylemmäs ilman, että joudutaan vetämään tangosta koko tangossa olevan painon suuruisella voimalla. Varmasti en osaa sanoa kummalla tangolla on helpompi vetää jäykällä vai taipuisammalla, mutta todennäköisesti se riippuu myös nostajan heikkouksista ja vahvuuksista.

*piip* väärin

Jos tutkitaan vähän nimenomaan rautatangon ominaisuuksia niin väärin menee( en alkanut tätä aikaisemmin saivartelemaan, ettei olisi tarvinnut tätä jatkaa aihetta jatkaa). Siis: Oikeassa olet siinä, että pääsee kyllä ylemmäs ennen kuin malmi lähtee irti, MUTTA tangolla on olemassa sellainenkin ominaisuus, että vääntyessä tarvitaan SUUREMPI voima irrottamaan malmi lattiasta, kun taas liikkeellä oleva rauta(tai jo ilmassa paikoillaan oleva) vääntää tankoa VÄHEMMÄN. Tämä voidaan havaita nostovaiheessa esim. sillä että nostat lattiasta raudan irti hitaasti(siis pitkä tanko + kohtuullinen rauta) ja heti kun irrotus tapahtuu niin pysähdyt. Rautapa nouseekin itsekseen muutaman millin riippuen tangosta. Tässä siis on kyse aineen ominaisuuksista kuormituksessa, eli tämä ei ole mikään mielipideasia.

Se miten kukakin asian "tuntee" onkin sitten jo ihan normaali foorumointia aka. "musta nyt vahvasti tuntuu, että". :thumbs:

 

[JMM90]

*piip* väärin

Jos tutkitaan vähän nimenomaan rautatangon ominaisuuksia niin väärin menee( en alkanut tätä aikaisemmin saivartelemaan, ettei olisi tarvinnut tätä jatkaa aihetta jatkaa). Siis: Oikeassa olet siinä, että pääsee kyllä ylemmäs ennen kuin malmi lähtee irti, MUTTA tangolla on olemassa sellainenkin ominaisuus, että vääntyessä tarvitaan SUUREMPI voima irrottaaamn malmi lattiasta, kun taas liikkeellä oleva rauta(tai jo ilmassa paikoillaan oleva) vääntää tankoa VÄHEMMÄN. Tämä voidaan havaita nostovaiheessa esim. sillä että nostat lattiasta raudan irti hitaasti(siis pitkä tanko + kohtuullinen rauta) ja heti kun irrotus tapahtuu niin pysähdyt. Rautapa nouseekin itsekseen muutaman millin riippuen tangosta. Tässä siis on kyse aineen ominaisuuksista kuormituksessa, eli tämä ei ole mikään mielipideasia.

Se miten kukakin asian "tuntee" onkin sitten jo ihan normaali foorumointia aka. "musta nyt vahvasti tuntuu, että". :thumbs:

No perskeles en minä kyllä tuota purematta niele. Oletkos kuinka paljon lukenut fysiikkaa, kun jotenkin tuo näin lukio fysiikalla oudolta kuulostaa.
Väitän että, kun nostat tuon raudan hitaasti maasta vakio nopeudella, jonka jälkeen pysäytät liikkeen rauta pyrkii jatkamaan liiketilaansa massan hitauden takia(kuten sanoitkin). Painot heilahtavat hetkellisesti ylöspäin, mutta palaavat kuitenkin takaisin alkuperäiseen asemaansa.
Ja jos tuolla mystisellä voimalla tarkoitat jousivoimaa niin se ei tee nostamisesta mielestäni yhtään raskaampaa. Tangon liikuttamiseen vakionopeudella tarvitaan kappaleen painon suuruinen voima oli tanko mikä tahansa. Tangon saamiseksi liikkeeseen siihen täytyy hetkellisesti kohdistaa painoa hieman suurempi voima. Näihin ei ole jousivoimalla mitään vaikutusta, vaikka venyttäessäsi tangon kaarelle jousivoima vaikuttaa käsiesi kohdalla alaspäin. Ota huomioon, että jousivoima kumoutuu, sillä tangon päihin vaikuttaa ylöspäin suuntautuva yhtä suuri jousivoima.
Mieti tilannetta jossa painot putoaisivat yhtäkkiä tangon päistä, tällöin tangon päät heilahtaisivat ylöspäin, vaikka kätesi pysyisivät paikallaan:thumbs: eikö?
Näin itse sen ajattelisin:D

 

[mrbtard]

Luulis että tollasella nopeella riuhtasulla se tankoon varastoitunut jousienergia itseasiassa helpottais levyjen saamista ilmaan.

Mutta käytännön kokemusta isojen romujen liikuttelusta erityisen taipuisilla tangoilla ei ole joten en lähde väittämään mitään.

 

[Pyranha]

*piip* väärin
Jos tutkitaan vähän nimenomaan rautatangon ominaisuuksia niin väärin menee( en alkanut tätä aikaisemmin saivartelemaan, ettei olisi tarvinnut tätä jatkaa aihetta jatkaa). Siis: Oikeassa olet siinä, että pääsee kyllä ylemmäs ennen kuin malmi lähtee irti, MUTTA tangolla on olemassa sellainenkin ominaisuus, että vääntyessä tarvitaan SUUREMPI voima irrottamaan malmi lattiasta, kun taas liikkeellä oleva rauta(tai jo ilmassa paikoillaan oleva) vääntää tankoa VÄHEMMÄN. Tämä voidaan havaita nostovaiheessa esim. sillä että nostat lattiasta raudan irti hitaasti(siis pitkä tanko + kohtuullinen rauta) ja heti kun irrotus tapahtuu niin pysähdyt. Rautapa nouseekin itsekseen muutaman millin riippuen tangosta. Tässä siis on kyse aineen ominaisuuksista kuormituksessa, eli tämä ei ole mikään mielipideasia.

Kirjoitat painokkaasti, mutta yo. tekstin perusteella yleisimmätkään mekaniikan ilmiöt eivät ole tuttuja.

JMM90:ltä hyvä analysointi lukiopohjalta.

 

[Jussil]

Kyllähän se niin on jos tanko taipuu on paljon helpompi vetää päsee parempaan kulmaan ja saa paremman vauhdin nostoon.
Tossa esimerkki vaikka ei ihan tavallinen veto ookkaan http://www.youtube.com/watch?v=RuRxpqP9BQY&feature=related

 

[Classh]

Kyllähän se niin on jos tanko taipuu on paljon helpompi vetää päsee parempaan kulmaan ja saa paremman vauhdin nostoon.
Tossa esimerkki vaikka ei ihan tavallinen veto ookkaan http://www.youtube.com/watch?v=RuRxpqP9BQY&feature=related

Heheh :D Alkup. postaajan ajattelumallin mukaan ton on pakko vastasta ainakin kolmen tonnin nostoa kun tankokin on noin pitkä.

 

[tho]

Kirjoitat painokkaasti, mutta yo. tekstin perusteella yleisimmätkään mekaniikan ilmiöt eivät ole tuttuja.

JMM90:ltä hyvä analysointi lukiopohjalta.

Noh, on kyllä tuttuja. Mutta edelleen, jos ei huomioida vetokulmia yms. niin: Jos liikkumattomaan kappaleeseen kohdistetaan energiaimpulssi, josta osa kuluu kappaleen aineominaisuuksien muuttamiseen (tangon vääntyminen yms.) niin kokonaisenergian tarve kappaleen liikuttamiseksi kasvaa. Tätä yritin selittää, mutta jospa se nyt tuli selväksi? :D

JMM90: Yliopistoa, materiaalitekniikkaa ja töitä teräksen parissa. Mutta sillä tuskin on väliä.

 

[tho]

No perskeles en minä kyllä tuota purematta niele. Oletkos kuinka paljon lukenut fysiikkaa, kun jotenkin tuo näin lukio fysiikalla oudolta kuulostaa.
Väitän että, kun nostat tuon raudan hitaasti maasta vakio nopeudella, jonka jälkeen pysäytät liikkeen rauta pyrkii jatkamaan liiketilaansa massan hitauden takia(kuten sanoitkin). Painot heilahtavat hetkellisesti ylöspäin, mutta palaavat kuitenkin takaisin alkuperäiseen asemaansa.
Ja jos tuolla mystisellä voimalla tarkoitat jousivoimaa niin se ei tee nostamisesta mielestäni yhtään raskaampaa. Tangon liikuttamiseen vakionopeudella tarvitaan kappaleen painon suuruinen voima oli tanko mikä tahansa. Tangon saamiseksi liikkeeseen siihen täytyy hetkellisesti kohdistaa painoa hieman suurempi voima. Näihin ei ole jousivoimalla mitään vaikutusta, vaikka venyttäessäsi tangon kaarelle jousivoima vaikuttaa käsiesi kohdalla alaspäin. Ota huomioon, että jousivoima kumoutuu, sillä tangon päihin vaikuttaa ylöspäin suuntautuva yhtä suuri jousivoima.
Mieti tilannetta jossa painot putoaisivat yhtäkkiä tangon päistä, tällöin tangon päät heilahtaisivat ylöspäin, vaikka kätesi pysyisivät paikallaan:thumbs: eikö?
Näin itse sen ajattelisin:D

Noinhan se menee, mutta niin kuin kirjoitin(jonka myönsit siis itsekin), liikkeelle lähdössä tanko taipuu enemmän kuin liikkeellä ollessa. Ne ei kyllä palaa "alkuperäiseen" asemaan, koska liikkeellä ollessa tanko taipuu edelleen vähemmän kuin liikkeelle lähtiessä l. kolme vaihetta lepotila, lähtö ja liike. Koska lepotilassa tanko on tuettu (ei kohdistu vääntöä) niin tanko taipuu kahdessa vaiheessa, lähtiessä enemmän ja ilmassa vähemmän, eikös juu?

Ja jousivoima-sana sekoitti minutkin(pahoittelen), puhuin siis lujuusopin taivutusominaisuuksista, enkä heilureita/jousia laskettaessa käytettävästä jousivoima-käsitteestä :piis:

 

[warlord79]

siis penkkipunnerrus säännöissä lukee että tangon "kaulusten" väli saa olla enintään 132 ja vähintään 131cm. eli jos painot ovatkin kauempana toisistaan esim: 150cm niin ne ovat kauempana nostokohdasta kuin normaali tangossa ja tällöin siinä on pidempi vipuvarsi jonka takia se on raskaampi nostaa. Vai olenko väärässä?

siis mitä vittua?? oon varmaa voimaillu jo liikaa, koska en käsitä yhtään mitä tossa ajetaan takaa.. ainoat vipuvarret mitä esim penkissä tarvitaan löytyy siitä nostajasta ittestään. oteleveys nyt tietysti ratkaisee aikalailla,olkoon se tanko vaikka 7 metriä pitkä:wtf: pakkotoisto todisti jälleen kerran sen mikä saleilla näkyy ihan joka päivä kun siinä tangossa on yli 100 kiloa olkoon se liike mikä hyvänsä, ni porukka pysähtyy kattomaan huuli pyöreenä et mikä jätkä toi on :lol2: yleensä ne kaverit mitkä on isoja ja vahvoja ei todellakaan kirjottele täällä, vaan nauraa kaikille kukkakepeille mitkä miettii päänsä puhki jollain jonninjoutavalla asialla:curs: kiitos ja hyvää yötä. meen maate jos vaikka tulis voimaa ja massaa saatana

 

[JMM90]

Noh, on kyllä tuttuja. Mutta edelleen, jos ei huomioida vetokulmia yms. niin: Jos liikkumattomaan kappaleeseen kohdistetaan energiaimpulssi, josta osa kuluu kappaleen aineominaisuuksien muuttamiseen (tangon vääntyminen yms.) niin kokonaisenergian tarve kappaleen liikuttamiseksi kasvaa. Tätä yritin selittää, mutta jospa se nyt tuli selväksi?

JMM90: Yliopistoa, materiaalitekniikkaa ja töitä teräksen parissa. Mutta sillä tuskin on väliä.

Ensinnäkin tottakai sillä on väliä, minkä verran olet fysiikkaa yms. lukenut, että osaan laittaa sanomisillesi painoarvoa sen mukaan:D
Nyt, kun otit tuon energian puheeksi ni tottakai taivutettuun tankoon varastoituu energiaa, mutta eikö taipuisalla tangolla nostettaessa varsinainen nostotyö ole itseasiassa pienempi, koska tangon päissä olevat painot eivät nuose yhtä korkealle kuin jäykällä tangolla nostettaessa. Kulunut energia ei tietenkään suoraan kerro nostamiseen tarvittavaa voimaa, koska voiman kulkemat matkat(W=Fs) eivät tässä tapauksessa ole samat.
Vai tarkoitatko, että juuri irroitus vaiheessa tangon kiihtyvyyden kasvaessa voimaa menisi jotenkin "hukkaan"? Äähh väsyttää menen nukkumaan:D

Noinhan se menee, mutta niin kuin kirjoitin(jonka myönsit siis itsekin), liikkeelle lähdössä tanko taipuu enemmän kuin liikkeellä ollessa. Ne ei kyllä palaa "alkuperäiseen" asemaan, koska liikkeellä ollessa tanko taipuu edelleen vähemmän kuin liikkeelle lähtiessä l. kolme vaihetta lepotila, lähtö ja liike. Koska lepotilassa tanko on tuettu (ei kohdistu vääntöä) niin tanko taipuu kahdessa vaiheessa, lähtiessä enemmän ja ilmassa vähemmän, eikös juu?

Ja jousivoima-sana sekoitti minutkin(pahoittelen), puhuin siis lujuusopin taivutusominaisuuksista, enkä heilureita/jousia laskettaessa käytettävästä jousivoima-käsitteestä :piis:

Niin ja tuolla alkuperäisellä asemalla tarkoitin tilaa, jossa tanko painoineen on paikallaan ilmassa tai liikkuu vakionopeudella. Näissähän tangon taipuma on sama.

 

[Pyranha]

Noh, on kyllä tuttuja. Mutta edelleen, jos ei huomioida vetokulmia yms. niin: Jos liikkumattomaan kappaleeseen kohdistetaan energiaimpulssi, josta osa kuluu kappaleen aineominaisuuksien muuttamiseen (tangon vääntyminen yms.) niin kokonaisenergian tarve kappaleen liikuttamiseksi kasvaa. Tätä yritin selittää, mutta jospa se nyt tuli selväksi? :D

Tämä on täysin eri asia kuin mitä aluksi yritit selvittää. Tee nyt edes selvä ero käsitteiden "työ" ja "voima" välille.

MUTTA tangolla on olemassa sellainenkin ominaisuus, että vääntyessä tarvitaan SUUREMPI voima

koska liikkeellä ollessa tanko taipuu edelleen vähemmän kuin liikkeelle lähtiessä

Onko näin, jos nostaja kohdistaa vakiovoiman tankoon?

Ja puhui joku jousivoimasta tai ei, käytännön esimerkissä liikuskellaan kuitenkin myötärajan alapuolella joten varastoitunut potentiaali tulee yhtä lailla käytetyksi.

 

[Classh]

Noh, on kyllä tuttuja. Mutta edelleen, jos ei huomioida vetokulmia yms. niin: Jos liikkumattomaan kappaleeseen kohdistetaan energiaimpulssi, josta osa kuluu kappaleen aineominaisuuksien muuttamiseen (tangon vääntyminen yms.) niin kokonaisenergian tarve kappaleen liikuttamiseksi kasvaa. Tätä yritin selittää, mutta jospa se nyt tuli selväksi? :D

JMM90: Yliopistoa, materiaalitekniikkaa ja töitä teräksen parissa. Mutta sillä tuskin on väliä.

Meinaatko että kun tanko vääntyy niin voima ei vaikuta lainkaan tangon päässä oleviin kiekkoihin? Jos tangon vääntymiseen tarvittava voima on pienempi, kuin tangon maasta irroittamiseen tarvittava voima niin tanko taipuu. Sen jälkeen kun tankoa nostetaan voimalla joka on suurempi kuin massan sitä maata kohti vetävä voima, tanko nousee riippumatta siitä onko tanko taipunut vai ei. Tällä voimalla voidaan tankoa sitten nostaa vaikka maailman ääriin ilman, että tanko oikenee. ( Jos ei maan vetovoiman heikkenemistä Siriuksen tienoilla lasketa)

Tangon ja kiekkojen muodostaman rakenteen sisäiset jännitykset eivät vaikuta ko. rakennetta liikuttaviin ulkoisiin voimiin. Suomeksi, taipuma ei ole kiinni siitä onko tanko ilmassa vai ei. Tanko myöskin todennäköisesti taipuu jopa 20kg kyniskiekoilla sielä päässä, mutta koska se ei näy paljaalla silmällä niin sitä on vaikeampi ymmärtää.

 

[tho]

Onko näin, jos nostaja kohdistaa vakiovoiman tankoon?
.

Okei, puhutaan vain energiasta, ettei tule käsiteorgioita.
On edelleenkin, koska tanko on lattialla tuettu, jolloin taipumista ei tapahdu. Sitä seuraa noston liikkeelle lähtö ja sitten "tasainen" veto. Tuo mitä kirjoitit toteutuu vain, jos tanko on paikallaan käsissäsi tai liikkeessä, jolloin vakiovoima ylläpitää liikettä. Mutta tuosta taipumisesta siis:

Nostaja voi maksimissaan tuottaa tietyn energiaimpulssin tankoon, jos siitä kuluu osa tangon vääntämiseen ja loput irrotukseen. Jos maksimi-impulssista vääntämisen jälkeen jäävä osuus ei riitä, niin rauta ei nouse lattiasta. l. väitän, että jos nostat ammattiv.nosto tangolla 280 kiloa maksimina, niin et tule sitä(tai 270 kiloa) saamaan painonnostotangolla, koska et saa sitä lattiasta irti ollenkaan.

Ripley's belive it or not :kippis1:

 

[beginner]

väitän, että jos nostat ammattiv.nosto tangolla 280 kiloa maksimina, niin et tule sitä(tai 270 kiloa) saamaan painonnostotangolla, koska et saa sitä lattiasta irti ollenkaan.

Eli aikoinaan minunkin olisi pitänyt ottaa uusi voimanostotanko eikä sitä ajan raiskaamaa painonnostotankoa kun vedin maksimit maasta? Saatana....

Eikö tässä nyt ole mitään väliä sillä, että kun tanko taipuu, kuorma on jo liikkeellä. En tarkoita sitä, että kiekot liikkuisivat mihinkään, vaan sitä, että kokonaisnostoon tarvittavasta energiasta osa on jo tuotettu ja painojen irtoamiseen tarvittava voima on pienempi kuin (kokonaiskuorma)-(tangon taivuttamiseen tarvittava energia). Vertaan nyt tässä tangon taipumista vetokumien tai ketjujen käyttöön, jolloin toki nivelkulmien muutoksen merkitys on kaikki kaikessa, mutta yläasennossa kuorma käsillä voi olla huomattavasti vetomaksimia suurempi


edit: Tämä on nyt siis vain kysymys, ei väite. Kertokaa, onko edelläolevassa mitään järkeä...

 

[Pyranha]

Okei, puhutaan vain energiasta, ettei tule käsiteorgioita.

Eli myönnät alkuperäisen väitteesi huuhaaksi. En myöskään ymmärrä tuota viittausta käsiteorgioihin, koska jo lukion pitkäfysiikkalainen ymmärtää, ettei näitä käsitteitä voima, työ, teho, impulssi jne. saa sotkea laiskuuttaan.

Tuo mitä kirjoitit toteutuu vain, jos tanko on paikallaan käsissäsi tai liikkeessä, jolloin vakiovoima ylläpitää liikettä.

Quottaapa mitä minä olen kirjoittanut tapahtuvan.. Esitin kysymyksen, jossa jo valmiiksi annoin ehdon tuosta vakiovoiman käytöstä.

Nostaja voi maksimissaan tuottaa tietyn energiaimpulssin tankoon, jos siitä kuluu osa tangon vääntämiseen ja loput irrotukseen. Jos maksimi-impulssista vääntämisen jälkeen jäävä osuus ei riitä, niin rauta ei nouse lattiasta. l.

Impulssin ylijäävä osa ei riitä? Nostaja voi kohdistaa tankoon hieman sen painovoimaa pienemmän voiman rajattoman pitkään eikä tanko nouse vaikka tuo ylijäävä osa on tällöin rajaton. Tähän kohtaan sitten sanat "Ripley", "mutu", "perusfoorumilainen" jne.

Miten nämä itsestäänselvyydet nyt liittyvät tähän alkuperäiseen väitteeseesi? Tuskin kellekään on ollut epäselvää, että työ jää tekemättä jos energia ei riitä. Jos et ole huomannut, vain siitä alkuperäisestä voimaan liittyvästä väitteestä on kanssasi oltu eri mieltä. Aiheesta.

 

[Funkkeli]

Oppineena tai en kokeilen tikulla jäätä. Opiskelen rakennustekniikkaa yliopistossa ja meillä on pakollisena Statiikka ja Lujuusoppi ja lisänä joskus mulle tulee muut mekaniikan ihmeelliset lajit kuten rakennusstatiikka yms.

Elikäs.

Painoon vaikuttaa ulkoiset voimat eli painovoima G joka tulee ko painoista. Lisäksi nostaja aiheuttaa ylöspäin voiman F. Kun Nostaja nostaa tankoa, alkaa tanko taipumaan eli se G:n sijainti voimasta F aiheuttaa siihen taikoon taipuman, joka riippuu tangon kimmo-ominaisuuksista eli niistä ominaisuuksista miten tanko reagoi ulkoisiin voimiin ja miten se niistä sitten palautuu. Kun nostaja lähtee nostamaan tankoa ylöspäin vaikuttaa tankoon lisäksi lattian tukivoima N. Mitä enemmän voimaa nostaja käyttää sitä pienemmäksi tukivoimat muuttuvat ja sitä suurempi on painovoiman vaikutus. Näin ollan tanko taipuu koko ajan enemmän ja enemmän ja saavuttaa maksiminsa silloin kun painot ovat ilmassa (N=O).

Se miksi tanko taipuu, johtuu ulkoisten voimien aiheuttamista sisäisistä jännityksistä. (normaalijännitykset (aiheuttaa tankoon kohdistuva pystysuora normaalivoima/vaikuttavaan pinta-alaan), leikkausjännitykset (syntyy leikkausvoimasta (se voima joka leikkaa tangon rikki) suhteessa pinta-alaan) TS ulkoiset voimat vaikuttavat sisäisiin jännityksiin mutta sisäiset jännitykset eivät vaikuta mitenkään ulkoiseen voimaan. Tangon taipuminen ei näin ollen vaikuta mitenkään maastavedossa vaadittavaan voimaan tangon nostamiseksi. Taas esim tempauksessa tangon aiheuttamavärähtely vaikeuttaa liikerataa, mutta tämä ei päde maastavedossa.

 

[mrbtard]

Joku tossa sivu pari taaksepäin jo sanoi että se mikä hävitään tangon taipuessa saadaan takaisin, kun mgh onkin pienenmpi. eli mgx (jossa x on jousen poikkeama) olisi noin (kx^2)/2 No tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa koska potentiaalienergia riippuu termistä h-x ja jousen (tangon) potentiaali termistä x^2.

Jonkun pitäisi laskea tangon jännittämiseen tarvittava energia ja nostovaihe erikseen ja verrata sitä summaa taipumattoman tangon nostamisessa tarvittavaan energiaan (pelkkä mgh)

sitten voitais tutkia niiden erotusta ja päätellä kumpi on milläkin arvoilla (massa, tangon jousivakio, jne) suurempi, niin saatais arvio siitä kumpi vaatis enemmän työtä ja onko se riippuvaista esim tangon massasta. Vaikuttais siltä että on.

Mulla on parempaakin tekemistä joten en ala tota laskua rustaamaan.

 

[warlord79]

antakaa nyt jo jumalauta olla! tämänki taistelun aikana moni on tehny useita kiloja lihaa ku te mietitte jotain fysiikan lakeja... menkää salille ja latokaa siihen tankoon rautaa. laskekoon nörttipojat niitä kaavoja yn paskaa laittakaa nyt lukkoon tää ketju herrajumala! hermo palaa lopullisesti... meikä kirjautuu kohta ulos tästäki wannabevoimailijoiden foorumista

 

[Pyranha]

antakaa nyt jo jumalauta olla! tämänki taistelun aikana moni on tehny useita kiloja lihaa ku te mietitte jotain fysiikan lakeja... menkää salille ja latokaa siihen tankoon rautaa. laskekoon nörttipojat niitä kaavoja yn paskaa laittakaa nyt lukkoon tää ketju herrajumala! hermo palaa lopullisesti... meikä kirjautuu kohta ulos tästäki wannabevoimailijoiden foorumista

Kirjaudu ulos suosiolla vaan. Äläkä enää sekannu esineisiin/asioihin joita nörttipojat ovat aikaansaaneet. Eli about kaikki mitä ympärilläsi näet. Painelet kato suorinta tietä kaarnahousuissa pihalle nostelemaan kivenmurikoita.

 

[Funkkeli]

Joku tossa sivu pari taaksepäin jo sanoi että se mikä hävitään tangon taipuessa saadaan takaisin, kun mgh onkin pienenmpi. eli mgx (jossa x on jousen poikkeama) olisi noin (kx^2)/2 No tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa koska potentiaalienergia riippuu termistä h-x ja jousen (tangon) potentiaali termistä x^2.

Jonkun pitäisi laskea tangon jännittämiseen tarvittava energia ja nostovaihe erikseen ja verrata sitä summaa taipumattoman tangon nostamisessa tarvittavaan energiaan (pelkkä mgh)

sitten voitais tutkia niiden erotusta ja päätellä kumpi on milläkin arvoilla (massa, tangon jousivakio, jne) suurempi, niin saatais arvio siitä kumpi vaatis enemmän työtä ja onko se riippuvaista esim tangon massasta. Vaikuttais siltä että on.

Vaadittava voima ei riipu tangon taipumasta sillä taipuman aiheuttaa sisäiset jännitykset jotka aiheutuvat ulkoisesta voimasta. Sisäiset energiat eivät vaikuta itse nostamiseen vaikuttavaan voimaan paitsi silloin kun ulkoinen voima on niin suuri, että tanko katkeaa jolloin tietysti painot jäävät maahan ja massa vähenee

Siis tangon ulkoisten voimien vaikutus sisäisiin jännityksiin vaihtelee sen mukaan mihin painot on sijoitettu. Mitä kauempana levypainot ovat nostajasta sitä suurempi taipuma (siis taipuman ratkaisee etäisyys F:n ja G:n välillä). (taipuma = (FL^2 /6*L*EI)*(L+L/2) E on kimmokerroin ja I neliömomentti)

Jos oletetaan että nostaja on symmetrisesti sijoittuneena tankoon niin tangon suurin taipuma taphtuu tangon keskellä jossa myös sisäiset jännitykset ovat suurimmat. Mutta - aivan sama voima vaaditaan nostamaan se 500kg rautaa tangolla kuin 500kg kivi. Sisäiset energiat eivät vaikuta mitenkään siihen vaadittavaan voimaan nostaa tankoa.


siis hommahan on niin, että kun nostaa 200 kg maasta, niin riippumatta siitä minkä muotoinen ja kokoinen se tanko on, niin sitä täytyy nostaa suuremmalla voimalla kuin mitä se painaa.

Jos joku on teräsmies, että se tanko alkaa värähdellä reilusti, niin silloin kun ne painot päässä on menossa alaspäin, niin ne lisää noston vaikeutta. eli se alku kiihtyvyys on niin suuri että painot painuvat alaspäin jolloin nostovaikeutuu ja sitten kun painot värähtävät ylöspäin taas helpottavat nostoa.

Värähtely tulee siis kiihtyvyydestä mikä tangolle nostettaessa annetaan. Mutta jos joku kykenee saamaan noin raskaille painoille sellaisen kiihtyvyyden mikä on siis G-F = ma niin tuon a:n niin kovaksi että painot lähtevät kunnon heiluriliikkeeseen niin kumarran