Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Taloudesta yleensä kysymys (eli enkö vaan tajua jotain :D):

Käsittääkseni nykyinen talousjärjestelmä perustuu jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen. Mikään ympäristö ei kestä jatkuvaa kulutuksen kasvua. Vaikka olisi koko galaksi tilaa ja resursseja niin jossain vaiheessa tulee aina rajat vastaan. Noh, kysymys siis on se että onko tämä talouskuplan puhkeaminen lopulta niin paha asia? Yksilöitten kannalta tietysti kun työt lähtee alta mutta kokonaisutta ajatellen. Paiseesta pääsee mätä ulos ja nyt olisi mahdollisuus muokat kehitystä kohti kestävämpiä vaihtoehtoja kuin kulutuksen jatkuva kasvu. Tätä vaan mietin, meneekö ihan metsään?
 
Taloudesta yleensä kysymys (eli enkö vaan tajua jotain :D):

Käsittääkseni nykyinen talousjärjestelmä perustuu jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen. Mikään ympäristö ei kestä jatkuvaa kulutuksen kasvua. Vaikka olisi koko galaksi tilaa ja resursseja niin jossain vaiheessa tulee aina rajat vastaan. Noh, kysymys siis on se että onko tämä talouskuplan puhkeaminen lopulta niin paha asia? Yksilöitten kannalta tietysti kun työt lähtee alta mutta kokonaisutta ajatellen. Paiseesta pääsee mätä ulos ja nyt olisi mahdollisuus muokat kehitystä kohti kestävämpiä vaihtoehtoja kuin kulutuksen jatkuva kasvu. Tätä vaan mietin, meneekö ihan metsään?

Talousjärjestelmä tulee tulevaisuudessakin perustuvaan jatkuvaan kasvuun, sekä työväestön kasvun (tämä ei ehkä koske niinkään länsimaita kuin kehittyviä talouksia) että tuottavuuden kasvun kautta. Ihmisellä on kyltymättömät tarpeet, jotka tulee täyttää. :)
 
Talousjärjestelmä tulee tulevaisuudessakin perustuvaan jatkuvaan kasvuun, sekä työväestön kasvun (tämä ei ehkä koske niinkään länsimaita kuin kehittyviä talouksia) että tuottavuuden kasvun kautta. Ihmisellä on kyltymättömät tarpeet, jotka tulee täyttää. :)

Joo joo, tätä matraahan hoetaan kuorossa. Jatkuvaa kasvua ei siltikään taida olla mahdollisuutta ylläpitää.
 
Joo joo, tätä matraahan hoetaan kuorossa. Jatkuvaa kasvua ei siltikään taida olla mahdollisuutta ylläpitää.
Maapallon väestö tulee kyllä kasvamaan vielä monta kymmentä vuotta, vaikka väkirikkaimmat maat tänään päättäisivät toteuttaa Kiinan yhden kersan mallin. Koska näin ollen koko ajan useampi ihminen tekee työtä, ei maailmantaloudella ei ole oikein muuta mahdollista suuntaa ole kuin kasvaa, ellei tapahdu jotain yhtäkkistä globaalia katastrofia tyyliin meteoriitti tai supertulivuorenpurkaus. Maataluoden ja teollisen tuotannon tehostumisen loppuminen yhtäkkiä on ihan yhtä epätodennäköistä.

Mistä nyt on alettu keskustella, on hyvinvoinnin kasvun ja BKT:n kasvun vähäisestä korrelaatiosta. Eli vaikka maailmantalous kasvaa, niin hyvinvointi ei.
 
Taloudesta yleensä kysymys (eli enkö vaan tajua jotain :D):

Käsittääkseni nykyinen talousjärjestelmä perustuu jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen. Mikään ympäristö ei kestä jatkuvaa kulutuksen kasvua. Vaikka olisi koko galaksi tilaa ja resursseja niin jossain vaiheessa tulee aina rajat vastaan. Noh, kysymys siis on se että onko tämä talouskuplan puhkeaminen lopulta niin paha asia? Yksilöitten kannalta tietysti kun työt lähtee alta mutta kokonaisutta ajatellen. Paiseesta pääsee mätä ulos ja nyt olisi mahdollisuus muokat kehitystä kohti kestävämpiä vaihtoehtoja kuin kulutuksen jatkuva kasvu. Tätä vaan mietin, meneekö ihan metsään?

Et tajua jotain. Ympäristö kyllä kestää rajattoman kulutuksen kasvun, mitä ympäristö ei kestä on rajaton ympäristön kulutus, huomaa että nämä ovat täysin riippumattomia toisistaan. Kulutuksen kasvu ei siis tarkoita ympäristön kulutuksen kasvua, miksi ei? Koska kulutuksen kasvu perustuu ensisijassa tuottavuuden kasvuun, eli samalla työpanoksella (=samalla ympäristön kulutuksella) saadaan enemmän aikaan ja samalla voidaan kuluttaa enemmän. Kestävä vaihtoehto on tuottavuuden kasvu, ihmisen tarpeet ovat rajattomat. 1800-luvulla moni ei kaipaillut autoa, jääkaappia, internetiä tai dvd-elokuvia. Miksi nyt? Koska ihmisen tarpeet ovat rajattomat. Jambo, seuraavan kerran kun käyt kaupassa mieti tarkasti jokaisen ostoksen kohdalla haluatko sen vai et, huomaat että kulutuksesi nostaa omaa elämän laatuasi.
 
charter sanoi aika hyvin...

Itse olen miettinyt tätä miten tähän ollaan päästy, ja vastaus näköjään löytyy siitä miten innokkaasti pankit takovat rahaa ilmasta (money as debt). Jotenkin on kuitenkin hassua, että yhtäkkiä meille tulee iso kriisi vaikka itse työvoima, rakennukset, yritykset, kaikki, on ennallaan. Meillä siis on kaikki mitä meillä oli puoli vuotta sitten, mutta yhtäkkiä tilanne on ihan avuton koska ihmiset ja yritykset eivät kuluta :)
 
kannattaa myös muistaa että tuottavuus koskee myös palveluita. Esim hiusten leikkaaminen ei kovin montaa grammaa luonnonvaroja kuluta(saksien elinikä lienee vähintään vuosia) mutta jos siellä keksii uuden työtavan jolla säästää 5min/asiakas ja päivässä käy 15 asiakasta, jatkossa voi ottaa 1-2 asiakasta enemmän/päivä eli aikamoinen tuottavuuden kasvu joka ei vaikuta kuin nimellisesti luonnonvarojen käyttöön.
 
charter sanoi aika hyvin...

Itse olen miettinyt tätä miten tähän ollaan päästy, ja vastaus näköjään löytyy siitä miten innokkaasti pankit takovat rahaa ilmasta (money as debt). Jotenkin on kuitenkin hassua, että yhtäkkiä meille tulee iso kriisi vaikka itse työvoima, rakennukset, yritykset, kaikki, on ennallaan. Meillä siis on kaikki mitä meillä oli puoli vuotta sitten, mutta yhtäkkiä tilanne on ihan avuton koska ihmiset ja yritykset eivät kuluta :)
Katoitko tuon "dokkarin" perään faktaa ufoista hakusanoilla johan+af+gran & pekka+siitoin? :D

Se on hassua, että maailma (jenkit eniten) ovat eläneet kuluttaen enemmän kuin mihin olisi ollut varaa, toisin sanoen kuluttaneet tän ja ens kuukauden palkan etukäteen jopa vuosiksi eteenpäin lainarahalla. Pankit eivät tähän liity muuten kuin järjestämällä lainarahaa halukkaille. Totta kai sinäkin saat luoda 100 e tyhjästä vippaamalla kaverilta satasen. Myyt kaverisi luottamusta sinuun jolla saat satasen lainan. Pankit toimii samalla periaatteella.

Jonain päivänä se krapula pitää vaan kärsiä. Se tarkoittaa sitä ettei oteta lisää velkaa vaan ruetaan säästämään -> kulutus romahtaa kun kaikki säästää eikä tuhlaile samaa tahtia kuin aikaisemmin. Tämän takia esim älä ruokin lamaa ym on kuin hyttysen paska itämeressä. Eli täysin turhaa hössötystä jolla häiritään ihmisiä ja heidän säästämistään (jota tod näk tarvittaisiin vielä ennen kuin kriisistä selvitään)
 
Katoitko tuon "dokkarin" perään faktaa ufoista hakusanoilla johan+af+gran & pekka+siitoin? :D

Se on hassua, että maailma (jenkit eniten) ovat eläneet kuluttaen enemmän kuin mihin olisi ollut varaa, toisin sanoen kuluttaneet tän ja ens kuukauden palkan etukäteen jopa vuosiksi eteenpäin lainarahalla. Pankit eivät tähän liity muuten kuin järjestämällä lainarahaa halukkaille. Totta kai sinäkin saat luoda 100 e tyhjästä vippaamalla kaverilta satasen. Myyt kaverisi luottamusta sinuun jolla saat satasen lainan. Pankit toimii samalla periaatteella.

Jonain päivänä se krapula pitää vaan kärsiä. Se tarkoittaa sitä ettei oteta lisää velkaa vaan ruetaan säästämään -> kulutus romahtaa kun kaikki säästää eikä tuhlaile samaa tahtia kuin aikaisemmin. Tämän takia esim älä ruokin lamaa ym on kuin hyttysen paska itämeressä. Eli täysin turhaa hössötystä jolla häiritään ihmisiä ja heidän säästämistään (jota tod näk tarvittaisiin vielä ennen kuin kriisistä selvitään)

Itsekin pidit sitä hölmönä ajatuksena, että rahaa muka saisi "tehdä" ilmasta. Tuo sinun esimerkkisi on miten itsekin luulin että pankit toimivat; eli jos pankilla on 100€ tilillä, se ei tarkoita sitä että se saisi lainata ainoastaan tuon 100€ lainaa ottaville. Tuo 100€ on ainoastaan "takaaja", todellisuudessa pankki saa tehdä rahaa tietyllä marginaalilla, esim. 9:1. Tämä tarkoittaa sitä, että jos olet laittanut 100€ pankin tilille, niin pankki saa "tehdä" eli lainata yhteensä 900€ eteenpäin.

Tämä ei ole mikään "salaliittoteoria" niinkuin itse uskoin kun katsoin youtubesta money as debt -dokkarin, vaan jos olet lukenut kirjoja tai keskustellut ekonomistien kanssa, tulet kuulemaan saman asian. Keskuspankit sitten rajoittavat tätä rahan luomisprosessia.
 
.... Tämä tarkoittaa sitä, että jos olet laittanut 100€ pankin tilille, niin pankki saa "tehdä" eli lainata yhteensä 900€ eteenpäin.
...
Tuskimpa vaan noin, että jos otan pankista lainaa 1 000 000€ niin pankki tarvitsisi siihen omaa rahoitusta vain 100 000€. Ei pankki voi luoda rahaa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Suomessa vakavaraisuusvaatimukset tuskin mahdollistavat noin hölläkätistä luotonantoa, mutta ovat pankit viime vuosina lainanneet enemmän antolainauksena (lainat) kuin saaneet ottolainauksena (asiakkaiden säästöt). (Fractional reserve banking.)

Jos Modified ottaisi 1 000 000 euroa lainaa vaikka 1 100 000 euron taloa varten, niin talohan toimisi tuossa vakuutena melkein täydestä arvostaan. Eli kyllä, pankki luo tuon rahan. Talohan saattaa olla vasta rakennusvaiheessa, joten mitään todellista tuon lainan vakuudeksi ei välttämättä vielä edes olisi.

Samalla Modifiedin tuolla toimella on käytännössä siirretty tulevaisuudesta tähän päivään tuo miljoona, jonka Modified muuten olisi tienannut ja säästänyt vasta seuraavan 30-40 vuoden aikana. Nyt hän maksaa seuraavat 50 vuotta itse lainaa ja sen korkoja (esimerkki täysin hatusta vedetty, vuodet ja eurot sinne päin).

Toisaalta lainaraha on siis välttämätöntä, koska muuten kestäisi helvetin kauan säästää, että saisi jotain suuria investointeja tehtyä. Toisaalta taas lainarahaa jaetaan aivan liian hölläkätisesti. Todellinen talouskasvu on vuodessa noin 1 %, kun huomioidaan lisääntyvä väestömäärä ja teknologisesta kehityksestä aiheutuva tuotannon tehostuminen. Riippuen siitä kuinka sekopäisiä ihmiset ja pankit ovat, hintataso (tai ennemminkin) varallisuusarvot saattavat kasvaa yhteensä 100 % 9 vuodessa aloituspäivästä laskien ja laskea 90 % yhdessä vuodessa. 10 vuoden saldo on + 1 % per vuosi.

Itse kieltäisin kulutusluotot ja pikavipit täysin. Ei niistä ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä.
 
Kun Jorma tallettaa pankkiin 1000 euroa, pankki siirtää summasta 10 % eli 100 euroa kassavarantoihin. Loput, eli 900 euroa pankki saa taasen lainata asiakkaille. Kun tuo 900 euroa palautuu takaisin pankille, täytyy sen taas siirtää summasta 10 pinnaa kassavarantoihin. Loput se saa taas lainata ulos. Rahavaranto siis kasvaa luotonannon mukana.
 
joo faktahan on se, että pankilla on uskottavuutta sille, että se maksaa velkansa (kuin mun esimerkillä vippaamisesta). Siksi pankki voi sekä lainata tämänhetkiset rahat, että tulevaisuuden rahavirtoja tänään sulle. Siis toi tyhjästä luotu raha jää pankin harteille ja siis pankin riskiksi. Kirjanpidossa vaaditaankin sit siviksen mainitsemaan omavaraisuusastetta eli tasetta ei voi vivuttaa plutoon asti tuolla tavalla ainakaan ekp:n toimivallan alla..
 
Suomessa vakavaraisuusvaatimukset tuskin mahdollistavat noin hölläkätistä luotonantoa, mutta ovat pankit viime vuosina lainanneet enemmän antolainauksena (lainat) kuin saaneet ottolainauksena (asiakkaiden säästöt). (Fractional reserve banking.)

Jos Modified ottaisi 1 000 000 euroa lainaa vaikka 1 100 000 euron taloa varten, niin talohan toimisi tuossa vakuutena melkein täydestä arvostaan. Eli kyllä, pankki luo tuon rahan. Talohan saattaa olla vasta rakennusvaiheessa, joten mitään todellista tuon lainan vakuudeksi ei välttämättä vielä edes olisi.

Samalla Modifiedin tuolla toimella on käytännössä siirretty tulevaisuudesta tähän päivään tuo miljoona, jonka Modified muuten olisi tienannut ja säästänyt vasta seuraavan 30-40 vuoden aikana. Nyt hän maksaa seuraavat 50 vuotta itse lainaa ja sen korkoja (esimerkki täysin hatusta vedetty, vuodet ja eurot sinne päin).

Toisaalta lainaraha on siis välttämätöntä, koska muuten kestäisi helvetin kauan säästää, että saisi jotain suuria investointeja tehtyä. Toisaalta taas lainarahaa jaetaan aivan liian hölläkätisesti.

Itse kieltäisin kulutusluotot ja pikavipit täysin. Ei niistä ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä.

Eikös pankki joudu ostamaan tuon 1 000 000€ muilta pankeilta? Ei se mitään ylimääräistä rahaa ole. Tämähän on eri asia kuin se, että paljonko pankilla täytyy olla taseessa rahaa.
 
Itse kieltäisin kulutusluotot ja pikavipit täysin. Ei niistä ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä.

Miksi ihmeessä näin? Esimerkiksi auton osto kestäisi tolkuttoman kauan säästää, että sulla on se 50 000 euroa hanskassa, että voit lähteä kauppoja hieromaan. Se hyydyttäisi todella pahasti minkään vähänkään isomman kotitaloushankintojen markkinoita. Ei kertakaikkiaan suurimmalla osalla ihmisistä olisi ilman pankkilainoja koskaan mitään mahdollisuutta hankkia vaikka autoa. Se taas vähentäisi yleisesti taloudellista toimeliaisuutta, ja sitäkautta työpaikkoja ja kansantalouden yksityistä kulutusta.

Pikavipitkin on mitä mainioin keino pikavippejä tarjoaville yrityksille tehdä bisnestä. Mieti nyt, millasta vuosituottoa saa rahalle, kun perustaa pikavippifirman. Luottotappioriskitkin on tietysti sen mukaisia. Mutta jos mulle tarjottaisiin osakkuuta moisessa, lähtisin samantien mukaan. Hienoa liiketoimintaa.

Rahoitusmarkkinat nyt on vaan todella todella tärkeät kansantaloudelle, ja mitä vapaammin rahaa sieltä saa, sitä parempia sijoitusmahdollisuuksia on ylijäämäisille kotitalouksille, ja sitä joustavampaa ja helpompaa elämä on niille jotka lainaa syystä tai toisesta tarvitsee, on se sitten sijoituskäyttöön, autonostoon, uuteen taulutelkkaan.. Ainoa mikä tässä pitäisi minusta olla tärkeää, on se ettei isoja lainoja myönnettäisi vähätuloisille. Maksuaikakatto voisi olla hyvä olemassa, vaikka max 20v, sen verran lainaa voi ottaa..

Luotonlaajennuksen kerroinprosessikin on kansantaloudellisesti niin tärkeä, että minusta on ihan turha normaalioloissa sitä millään hirveän korkeilla kassavarantomääräyksillä turhaan rajoittaa.. Nyt on muistettava se, että nyt ei eletä normaalioloissa, mutta kunhan talous lähtee nousuun, niin pääomamarkkinoiden vapaus pitäisi taata. Tehokas rahoitussektori nyt on älyttömän tärkeä kasvun edellytys.

Läpinäkyvyyttä saisi olla tietysti enemmin, kuin nyt, eli ei saisi paketoida subprime-lainoja piiloon. Eikä siinä nyt ole välttämättä mitään järkeä antaakaan lainaa köyhille.

e: sitäpaitsi varallisuusarvojen radikaalit muutokset ajassa mahdollistaa yhteiskunnan luokkien liikkuvuuden. Ei minusta ollenkaan ole paha asia että voi tehdä kupla-aikaan kovaa tuottoa, ja jos kosahtaa, voi menettää kaiken. Tarjoaa mahdollisuuden vaurastua myös vaikka meikäläiselle, toki kääntöpuolena mahdollisuuden myös mennä hyvin nollille. Se on vaan sitten kunkin rahansa ja omaisuutensa hukanneen henkilökohtainen voivoi.
 
Miksi noiden lainojen kaupittelu yleensäkään on sallittua? Eikö tuostakin ongelmasta päästäisi sillä, että lainan myöntänyt taho ei saisi myydä lainaa eteenpäin, vaan kantaisi itse luottoriskin loppuun asti.

Ja mitä tuohon Indican viimeiseen kappaleeseen tulee. Miksi sellainen järjestelmä on hyvä, jossa voi lähes ansiotta vaurastua spekuloimalla? Kyllä talousjärjestelmän pitäisi perustua ennemminkin vakauteen ja ennustettavuuteen, kuin äkillisiin muutoksiin ja kupliin.
 
Miksi noiden lainojen kaupittelu yleensäkään on sallittua? Eikö tuostakin ongelmasta päästäisi sillä, että lainan myöntänyt taho ei saisi myydä lainaa eteenpäin, vaan kantaisi itse luottoriskin loppuun asti.

Samaa mietin myös...
 
Miksi ihmeessä näin? Esimerkiksi auton osto kestäisi tolkuttoman kauan säästää, että sulla on se 50 000 euroa hanskassa, että voit lähteä kauppoja hieromaan. Se hyydyttäisi todella pahasti minkään vähänkään isomman kotitaloushankintojen markkinoita. Ei kertakaikkiaan suurimmalla osalla ihmisistä olisi ilman pankkilainoja koskaan mitään mahdollisuutta hankkia vaikka autoa. Se taas vähentäisi yleisesti taloudellista toimeliaisuutta, ja sitäkautta työpaikkoja ja kansantalouden yksityistä kulutusta.

Mielestäni sanoin, että isoja investointeja varten lainat ovat välttämättömiä. Otetaan esimerkiksi vaikka aloitteleva maanviljelijä, jonka pitää hommata leikkuupuimuri :D.

Ok, auto voi tietenkin olla esimerkiksi VW Transporter, jolloin sitä voi käyttää duunin tekemiseen. Auto nyt on vähän siinä ja siinä miksi se luokitellaan. Hyötyajoneuvo, kulutushyödyke...

En täysin ymmärrä, miksi pienempiä hankintoja varten ei voi säästää ja ostaa siinä vaiheessa kun fyrkat on kasassa. Itse olen tehnyt aina näin ja tällä hetkellä olen täysin velaton. Ja löytyy auto ja tauluteleekkari.

Pikavipitkin on mitä mainioin keino pikavippejä tarjoaville yrityksille tehdä bisnestä. Mieti nyt, millasta vuosituottoa saa rahalle, kun perustaa pikavippifirman. Luottotappioriskitkin on tietysti sen mukaisia. Mutta jos mulle tarjottaisiin osakkuuta moisessa, lähtisin samantien mukaan. Hienoa liiketoimintaa.

Koronkiskonta on joskus ollut rikos. Hienoa ettei se enää ole. Not. Hommahan meneekin hienosti siinä vaiheessa, kun otetaan ensiksi kaikki mahdolliset lainat pankista, luottokortit limittiin asti ja sitten aletaan ottamaan noita pikavippejä. Tutkimusten mukaanhan juuri näin käy, eli pikavipit ovat se viimeinen oljenkorsi. Joka harvemmin auttaa ketään.

Jotain on pahasti vialla yhteiskunnassa, jos säästämisaste alkaa lähennellä nollaa (mallia Yhdysvallat).

Rahoitusmarkkinat nyt on vaan todella todella tärkeät kansantaloudelle, ja mitä vapaammin rahaa sieltä saa, sitä parempia sijoitusmahdollisuuksia on ylijäämäisille kotitalouksille, ja sitä joustavampaa ja helpompaa elämä on niille jotka lainaa syystä tai toisesta tarvitsee, on se sitten sijoituskäyttöön, autonostoon, uuteen taulutelkkaan.. Ainoa mikä tässä pitäisi minusta olla tärkeää, on se ettei isoja lainoja myönnettäisi vähätuloisille. Maksuaikakatto voisi olla hyvä olemassa, vaikka max 20v, sen verran lainaa voi ottaa..

Luotonlaajennuksen kerroinprosessikin on kansantaloudellisesti niin tärkeä, että minusta on ihan turha normaalioloissa sitä millään hirveän korkeilla kassavarantomääräyksillä turhaan rajoittaa.. Nyt on muistettava se, että nyt ei eletä normaalioloissa, mutta kunhan talous lähtee nousuun, niin pääomamarkkinoiden vapaus pitäisi taata. Tehokas rahoitussektori nyt on älyttömän tärkeä kasvun edellytys.

Läpinäkyvyyttä saisi olla tietysti enemmin, kuin nyt, eli ei saisi paketoida subprime-lainoja piiloon. Eikä siinä nyt ole välttämättä mitään järkeä antaakaan lainaa köyhille.

e: sitäpaitsi varallisuusarvojen radikaalit muutokset ajassa mahdollistaa yhteiskunnan luokkien liikkuvuuden. Ei minusta ollenkaan ole paha asia että voi tehdä kupla-aikaan kovaa tuottoa, ja jos kosahtaa, voi menettää kaiken. Tarjoaa mahdollisuuden vaurastua myös vaikka meikäläiselle, toki kääntöpuolena mahdollisuuden myös mennä hyvin nollille. Se on vaan sitten kunkin rahansa ja omaisuutensa hukanneen henkilökohtainen voivoi.

Tehokas rahoitussektori on tärkeä tehokkaan rahoituksenvälityksen mahdollistamiseksi, mutta sääntelyä se silti vaatii. Asuntolainojen arvopapereistaminen ja näiden jälleenmyyminen on mielestäni sellainen toimenpide, joka tulee olemaan jatkossakin ongelmallinen ellei siihen nyt puututa rajulla kädellä.

Suomi ajautui rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen jälkeen kriisiin (mukaanluettuna NL:n romahdus) ja sama on tapahtunut melkein joka paikassa, jossa rahoitusmarkkinat on vapautettu (ks. entiset NL-maat nyt). Miksi rahoitusmarkkinat täytyy olla säntelystä vapaat? Ei sääntely rajoita tehokkuutta (liiallisesti), vaan ylilyöntejä.

Niin, ja ymmärät varmaan, että jos mitään ei tästä kriisistä opita, niin seuraavan nousun jälkeen tulee taas lasku. Enemmän tai vähemmän dramaattinen, riippuen sääntelyn määrästä. Mutta sun tekstin rivien välistä voikin päätellä, että haluat ITSE hyötyä tästä laskukaudesta ostamalla esim. halpoja osakkeita ja toivot, että mitään ei muutettaisi, jotta seuraavaa kuplaa alettaisiin jälleen pumppaamaan velkarahalla ja voisit rikastua.

Olenko väärässä?
 
Mielestäni sanoin, että isoja investointeja varten lainat ovat välttämättömiä. Otetaan esimerkiksi vaikka aloitteleva maanviljelijä, jonka pitää hommata leikkuupuimuri :D.

Ok, auto voi tietenkin olla esimerkiksi VW Transporter, jolloin sitä voi käyttää duunin tekemiseen. Auto nyt on vähän siinä ja siinä miksi se luokitellaan. Hyötyajoneuvo, kulutushyödyke...

En täysin ymmärrä, miksi pienempiä hankintoja varten ei voi säästää ja ostaa siinä vaiheessa kun fyrkat on kasassa. Itse olen tehnyt aina näin ja tällä hetkellä olen täysin velaton. Ja löytyy auto ja tauluteleekkari.



Koronkiskonta on joskus ollut rikos. Hienoa ettei se enää ole. Not. Hommahan meneekin hienosti siinä vaiheessa, kun otetaan ensiksi kaikki mahdolliset lainat pankista, luottokortit limittiin asti ja sitten aletaan ottamaan noita pikavippejä. Tutkimusten mukaanhan juuri näin käy, eli pikavipit ovat se viimeinen oljenkorsi. Joka harvemmin auttaa ketään.

Jotain on pahasti vialla yhteiskunnassa, jos säästämisaste alkaa lähennellä nollaa (mallia Yhdysvallat).




Suomi ajautui rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen jälkeen kriisiin (mukaanluettuna NL:n romahdus) ja sama on tapahtunut melkein joka paikassa, jossa rahoitusmarkkinat on vapautettu (ks. entiset NL-maat nyt). Miksi rahoitusmarkkinat täytyy olla säntelystä vapaat? Ei sääntely rajoita tehokkuutta (liiallisesti), vaan ylilyöntejä.

Niin, ja ymmärät varmaan, että jos mitään ei tästä kriisistä opita, niin seuraavan nousun jälkeen tulee taas lasku. Enemmän tai vähemmän dramaattinen, riippuen sääntelyn määrästä. Mutta sun tekstin rivien välistä voikin päätellä, että haluat ITSE hyötyä tästä laskukaudesta ostamalla esim. halpoja osakkeita ja toivot, että mitään ei muutettaisi, jotta seuraavaa kuplaa alettaisiin jälleen pumppaamaan velkarahalla ja voisit rikastua.

Olenko väärässä?

Kuin myös. Ei sentin latia velkaa, auto ja litteänäyttö LCD-telkka löytyy;)
Koronkiskonta ei välttämättä tarvitse olla rikollista, se on jokaisen oma asia, miten velka-asiat hoitaa, mä en kulutukseen velkaa toistaiseksi ole käyttänyt, enkä usko sitä tarvitsevanikaan. Sensijaan se on hyvä että jotkut pikavippejä joutuu ottamaan, pikavippifirmojen omistajat saa varallisuutta, köyhät voi kuluttaa, kulutuskysyntä kasvaa, ja jos köyhä ei saa maksettua, niin voivoi. Ei oo mun vika, että jotkut ei vaan kertakaikkiaan osaa hoitaa henkilökohtaista taloutta. Se että yhteiskunnassa säästämisaste hipoo nollaa taas ei ole välttämättä niinkään rahoitusmarkkinoiden vika, vaan yhteiskunnassa on sellaista epätasa-arvoa että toiset kertakaikkiaan ei tienaa tarpeeksi rahaa, ja eivät voi välttää velkaantumista, koska esimerkiksi yhdysvaltojen yhdyskuntarakenne kertakaikkiaan edellyttää yksityisautoilua. Milläs menet 50km töihin paikassa missä on olematon joukkoliikenne+ monin seuduin ei ole kovin turvallistakaan liikkua jalan.

Suomi ajautui kriisiin, se on totta, mutta kriisi toimi luovana tuhona, ja puhdisti suomalaisen yritysmaailman paremmaksi, kuin kriisiä ennen, ja suomalainen tuottavuus kasvoi kauheasti kriisin seurauksena. Joskus pitää vaan vaikka pakolla tulla sitä kehitystä, jos ei muuten. JA voisiko mitenkään olla se entinen tilanne joka ajautui kriisiin sellainen, että korkosäännöstely ja ei-vapaat rahoitusmarkkinat olivat johtaneet suomalaisyritykset sellaiseen kuntoon, ettei ne pärjänneet avoimessa länsimaisessa kansainvälisessä kilpailussa, kun päävientikohde romahti täysin? Oisiko kriisi voitu välttää sillä, että olisi alunpitäen ollut vapaat pääomamarkkinat ja terveellä pohjalla liiketaloudellisesti aidosti kannattava yrityssektori, ja aidosti kannattavat investoinnit ainoastaan? Ja sitäkautta sitten siirrytty NL:än romahdettua avoimille kilpailuille markkinoille?

Kyllä kaikenlainen sääntely väistämättä tulee rajoittamaan kehitystä, uusien rahoitusinstrumenttien syntyä ja rahoitussektorin tehokkuutta. Sääntely pitäisikin suorittaa siten, että valistetaan kuluttajia pikavipeistä, rahoitusinstrumenttien ominaisuuksista ja sijoittamisesta sekä velkaantumisesta, niin että kuluttajia ohjattaisiin kestävämpään rahankäyttöpolitiikkaan omassa taloudenpidossaan. Ei pakolla, vaan koulutuksella. Jokaiseeen Lukioon, peruskouluun ja amikseen jo kansantalouden ja rahoituksen peruskurssit, vaikka suoraan kauppakorkean kandiopintojen alkupään oppimäärästä. Eli siis aivan kevyet ja helpot perusopinnot, joiden tietosisältö vaan on yhteiskunnallisesti hyvin merkityksellistä, mutta mitä ei tavantallaajat tällähetkellä ole kovin hyvin sisäistäneet.

Senlisäksi ne voisi sitten hyväksilukea korkeakoulussa ja sitten tuottaa vähän pätevämpiä ekonomeja?

Opittiin tästä kriisistä mitään eli ei, ei varmasti maailmantaloudessa päästä koskaan kestävälle kasvu-uralle, mihin on täysin mahdotonta puhaltaa kuplaa. En usko itse sellaiseen ollenkaan.

Ja mitä henkilökohtaiseen hyötyyn tulee, rationaalisena? toimijana mun tarkoitus tietenkin on maksimoida oma varallisuuteni, ja niin tulisi olla kaikkien muidenkin toimijoiden. Tottakai mä haluan myös hyötyä talouden mahdollisesta tulevasta varallisuuskuplasta. Kukapa ei?

e: ja kyseinen järjestelmä on siksi inherentisti mielestäni jo hyvä, että se mahdollistaa spekuloinnin, ja sitäkautta luokkanousun/laskun. Mitä enemmän on mahdollisuuksia vaurastua / menettää varallisuus, sitä parempi, koska sikäli,jos elettäisiin yhteiskunnassa, missä tuo on mahdotonta, syntyperä määräisi nykyistäkin huomattavasti enemmin koko loppuelämän varallisuusaseman, ilman että oikein mitään voisi tehdä sen eteen, että itse vaurastuu. Missä motivaatio, jos koko elämän joutuu kituuttamaan, ilman mitään toivoakaan paremmasta?
 
Suomi ajautui kriisiin, se on totta, mutta kriisi toimi luovana tuhona, ja puhdisti suomalaisen yritysmaailman paremmaksi, kuin kriisiä ennen, ja suomalainen tuottavuus kasvoi kauheasti kriisin seurauksena. Joskus pitää vaan vaikka pakolla tulla sitä kehitystä, jos ei muuten. JA voisiko mitenkään olla se entinen tilanne joka ajautui kriisiin sellainen, että korkosäännöstely ja ei-vapaat rahoitusmarkkinat olivat johtaneet suomalaisyritykset sellaiseen kuntoon, ettei ne pärjänneet avoimessa länsimaisessa kansainvälisessä kilpailussa, kun päävientikohde romahti täysin? Oisiko kriisi voitu välttää sillä, että olisi alunpitäen ollut vapaat pääomamarkkinat ja terveellä pohjalla liiketaloudellisesti aidosti kannattava yrityssektori, ja aidosti kannattavat investoinnit ainoastaan? Ja sitäkautta sitten siirrytty NL:än romahdettua avoimille kilpailuille markkinoille?

Kyllä kaikenlainen sääntely väistämättä tulee rajoittamaan kehitystä, uusien rahoitusinstrumenttien syntyä ja rahoitussektorin tehokkuutta. Sääntely pitäisikin suorittaa siten, että valistetaan kuluttajia pikavipeistä, rahoitusinstrumenttien ominaisuuksista ja sijoittamisesta sekä velkaantumisesta, niin että kuluttajia ohjattaisiin kestävämpään rahankäyttöpolitiikkaan omassa taloudenpidossaan. Ei pakolla, vaan koulutuksella. Jokaiseeen Lukioon, peruskouluun ja amikseen jo kansantalouden ja rahoituksen peruskurssit, vaikka suoraan kauppakorkean kandiopintojen alkupään oppimäärästä. Eli siis aivan kevyet ja helpot perusopinnot, joiden tietosisältö vaan on yhteiskunnallisesti hyvin merkityksellistä, mutta mitä ei tavantallaajat tällähetkellä ole kovin hyvin sisäistäneet.

Niin, ongelmaksi muodostui NL:n romahtamisen yhteydessä se, että suomalaiset tuotteet eivät kelvanneetkaan eurooppalaisille markkinoille. Täällä oli siis tuotettu ja viety NL:ään monilta osin paskaa, joka ei kelvannutkaan vaativammille kuluttajille.

Olisiko Suomeen sitten ikinä syntynyt mm. raskasta teollisuutta, ellei valtionyhtiöitä olisi ollut pakko luoda sotakorvauksien maksamista varten? En tiedä, ei varmaan. Tuon ajan henkeen kuului, että kansalliset markkinat olivat suojatut. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen tehtiin liian nopeasti, koska jo tuolloin vallalla oli käsitys itseään sääntelevistä markkinoista.

Tuohon aikaan "vapaita" markkinoita ei ollut olemassa, eikä niitä itse asiassa vieläkään ole. Enkä usko että niitä ikinä saadaan aikaiseksikaan. Reaalimaailma on vähän toisenlainen kuin talousteorioiden kuvailema maailma.

Nykyisessä kriisissä Euroopan kannalta ongelmaksi muodostuu se, että taloudellinen integraatio on edennyt todella syvälle (yhteinen raha, korkopolitiikka yms), kun taas poliittinen integraatio ei ole lähellekään yhtä tiukalle vedetty. Nyt kun Euroopan maat ovat täysin eri jamassa, mikä on oikea korkopolitiikka edetä tästä eteenpäin? Mitä tapahtuu, kun ensimmäiset valtiot pääsevät kriisistä ulos ja korot ovat helvetin matalalla, kun taas moni muu (esim. Espanja) rämpii vielä syvällä suossa? Sille rahalle saattaa löytyä jonkin verran ottajaa, ja hups, velkaraha onkin taas halpaa ja sama piiri pyörii taas.

Sääntelyä vaaditaan, jotta vältytään tuollaisilta eksoottisilta rahoitusinstrumenteilta joita tämänkin kriisin yhteydessä luotiin (mm. subprime-paskapaketit, joista ei tiennyt mitä ne sisälsivät, eikä tiedetä ihan vieläkään, kun pankkien taseita ei ole vedetty auki). Maltillinen talouskasvu ON toivottavaa, muuten nämä nousut ja laskut ovat liian rajuja.

Galbraith sanoikin jokin aika sitten hyvin viitatessaan nykyiseen rahoitusmarkkinakriisiin: markkinat voivat kyllä säännellä itseään, mutta ovat nyt joutuneet sellaiseen tilaan, jossa ne eivät pysty sääntelemään itseään, vaan romahtavat. Ja kun nämä kriisit ovat sisäänkirjoitettuja nykyiseen velkarahoitukselle perustuvaan yksityiseen voitontavoitteluun keskittyvään talouteen, olisi mielestäni järjenvastaista puhua sääntelyä vastaan.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom