Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Me laitettiin 1,5 kerroksisen talon yläkertaan vaakapanelointi seiniin sekä kattoon ja se näyttää kyllä ihan hyvältä. Jonkinlaista kuvaa löytyy ainakin tuolta Kodin valaistus-ketjun 7. sivulta...

Ostimme paneelin talouslaatuisena ja säästettiin siinä lähes tuhat euroa. Kotona sitten tarkasteltiin niitä paneeleja vähän tarkemmin ja ne taisikin olla valkoiseksi maalattua kakkoslaatua, sen verran paksu ja vahva maalikerros niissä oli. Paikoilleen lyömisen jälkeen pyyhittiin kostealla ja maalattiin mielikuvituksettomasti Paneelikatto valkoisella. Hyvä tuli! On valkoinen ja valoisa, mutta ei niin kliininen kuin maalattu, tasainen gyproc-seinä.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on tosiaankin talo, jonka ilmanvuotoluku n50 = 0,6 1/h. Olen säätänyt ilmanvaihdon siten, että talo on normaaliolosuhteissa 7 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Liesituulettimen tehoasennolla 1 alipainetta on 26 Pa, asennolla 2 43 Pa, asennolla 3 60 Pa ja asennolla 4 jo 87 Pa. Tästä syystä liesituuletinta ei kannata pitää kuin tehoilla 1 ja 2. Talossa on nyt asuttu kaksi vuotta ja olen mitannut talon tiiveyden usemman kerran. Vielä toistaiseksi ilmanvuotoluku on pysynut alkuperäisessä arvossa. Teen tiiviysmittauksia sivubisneksenä ja aion seurata taloni tiiveyden säilymistä ajan kuluessa. Tällaista mittausdataa en ole vielä löytänyt mistään.

Hyvä tulos. Kaveri sai hyvin tehdystä(teki runkovaiheesta eteenpäin itse) kaks kerroksisesta höyrynsulkumuovilla toteutetulla talolla 0,3 arvoksi juuri viime vuoden puolella. (kehui vielä että oli jäänyt kaksi ulkovaloille menevää putkenpätkää tukkimatta, ei ilmeisesti vaikuta niin radikaalista tollaiset pienet kokonaisuuteen) Eräs toinen sai vuosi takaperin yks kerroksisesta muovilla olevasta talosta 1,0. Tuossa ainakin kaikki ulko-ovet vuosi kun hän tilkki ne vain villalla eikä teipannut sen kummemmin... Lisäksi autotallin ja talon väliset kurttuputket olivat jääneet tukkimatta.

Kolmas minkä tiedän sai spu levyllä toteutettuna 0,27 viime syksynä. Talo yksikerroksinen noin 140m2.

Mitäs iv-kone tykkää tuollaisesta alipaineesta (suuremmasta tuloilmamäärästä). Meneekö sulatus päälle jos käyttää liesituuletinta kovilla pakkasilla suurella? Onko kyseessä pyöriväkennoinen vai kuutio? Imurilla lienee sama vaikutus? Entäs löytyykö takkaa ja mites se palettia sekoittaa? Erillinen tuloilmakanava takalle? Mittauksissa piipussa ilmeisesti käytetään jotain ilmapalloa tms. Vaikuttaako tuo mihinkään että kun se pallo otetaan tuolta piipusta pois niin ainakin oman piipun pelti ei mene kokonaan kiinni vaan sinne jää ehkä noin puolen sentin rako?

Erään ratkaisun olen kuullut missä oli talossa jonkinsortin alipaineanturi että jos alipaine ylitti tietyn niin korvausilmakanava aukesi. Olisiko tuo kanava ollut sitten takan korvausilma kanava. Vaihtoehtona lieni poistoilman määrän minimointi.

Teetkö myös iv-kavavien säätöjä vai onko noi alipaineet tulleet tietoon vain sen perusteella mitä tuo tiiveysmittauslaite kertoo? Onkos sulla tullut vastaan fläktwoodsin kosteudenmukaan säätyvää poistoilma venttiiliä? Eli tuo venttiili aukeaa suuremmaksi kun tiloihin tulee kosteutta. Haluaisin vain kuulla arvion voiko se omassa tapauksessani toimia kun pesuhuone on miltei viimeisenä iv putkissa. Silloin kylläkin tuo toimii kun pesuhuone on lähempänä iv-konetta. Venttiili on poistoilmaventtiili fläktwoods ksom.
image.php
 
Meillä on tosiaankin talo, jonka ilmanvuotoluku n50 = 0,6 1/h. Olen säätänyt ilmanvaihdon siten, että talo on normaaliolosuhteissa 7 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Liesituulettimen tehoasennolla 1 alipainetta on 26 Pa, asennolla 2 43 Pa, asennolla 3 60 Pa ja asennolla 4 jo 87 Pa. Tästä syystä liesituuletinta ei kannata pitää kuin tehoilla 1 ja 2. Talossa on nyt asuttu kaksi vuotta ja olen mitannut talon tiiveyden usemman kerran. Vielä toistaiseksi ilmanvuotoluku on pysynut alkuperäisessä arvossa. Teen tiiviysmittauksia sivubisneksenä ja aion seurata taloni tiiveyden säilymistä ajan kuluessa. Tällaista mittausdataa en ole vielä löytänyt mistään.

Hyvä että joku on keksinyt :) Siinähän sulle riittää bisnestä ja varmaan joskus on esittää faktaakin. IMO aika olennainen osa nykypäivän taloa jos halutaan tehdä tiivistä ja että se myös pysyy. Huonommat teippi tai urkkasaumat ei takuuvarmasti kestä montaa vuotta. Suomalaiseen raksakulttuuriin ei vaan kuulu se että tutkittaisiin oikeita asioita, kunhan on trendit seinillä ja voi jeesus kun joku laittaa puolipanelin seinään ;)

Meillä taitaa vielä perinteinen villa + höyrynsulkumuovi sekä massalla tiivistetyt läpiviennit kestää kun kakkosteholla ei meinaa saada ulko-ovea auki jos IV-kompensoinnin blokkaa pois (teho n. 300m3/h). Ilmanvuotolukua ei ole mitattu eikä varmaan mitata, mutta IV pitäisi hienosäätää ja siinä sivussa näkisi nuo alipaineet mutta kun ei ole saanut aikaiseksi...

EDIT: Sitten toiset ihmettelee kun tulee piipusta noen haju sisään.. Yhteiskunta paasaa (tai ainakin viherpiipertäjät) että ihmiset kuolee puun polton aiheuttamiin haittoihin...eikös se savu mene ulos ja uusissa taloissa ihmiset asuu koneellisen/suodatetun ilmanvaihdon piirissä, vai miten se olikaan?
 
Hyvä tulos. ....

Tungit niin monta asiaa yhteen postaukseen ettet uskokaan .. :) Tuossa on jo niin monta toisiinsa vaikuttavaa asiaa alkaen koko IV-järjestelmästä ja koneesta yms. rakennuksesta.

Karkeasti voin todeta että jos IV-koneen tehoa ei kompensoida liesituulettimen tai keskuspölärin käytön aikana niin se ei sinällään vaikuta koneen toimintaan, paitsi että osa poistokanavista kääntyy tuloilmaksi jos liesarin imuteho ylittää poistokanavan paineen. Konetta jos tehostetaan tuloilmavoittoiseksi niin tuloilmaa pitää lämmitellä lisää tai sulatella riippuen onko kuutio vai pyörivä.

Onko kosteuden mukaan säätyvästä venttiilistä mitään hyötyä jos IV-koneelle ei laiteta lisää puhtia? Käytännössä vie poistotehoa muilta poistoilta ja jos kosteat tilat on lenkin päässä niin siellä on muutenkin pieni paine eli ei auta jos kone ei lisää hönkää.
 
Tungit niin monta asiaa yhteen postaukseen ettet uskokaan .. :) Tuossa on jo niin monta toisiinsa vaikuttavaa asiaa alkaen koko IV-järjestelmästä ja koneesta yms. rakennuksesta.
Tottahan pureskeltavaa pitää olla.

Karkeasti voin todeta että jos IV-koneen tehoa ei kompensoida liesituulettimen tai keskuspölärin käytön aikana niin se ei sinällään vaikuta koneen toimintaan, paitsi että osa poistokanavista kääntyy tuloilmaksi jos liesarin imuteho ylittää poistokanavan paineen. Konetta jos tehostetaan tuloilmavoittoiseksi niin tuloilmaa pitää lämmitellä lisää tai sulatella riippuen onko kuutio vai pyörivä.

Tuota en tullut ajatelleeksikaan että ilmavirta kääntyy eri suuntaan, mutta sehän on tietysti aivan loogista. Tietysti jos tuloilmaa tuodaan huomattavasti enemmän sisään kuin viedään ulos tarvii siihen saada jostain lisälämpöä tai sitten ilma tulee ainakin koneen läpi pyyntiä kylmempänä tai kone menee sulatukselle. Olisi vain mukava tietää mitä käytännössä mm. takan polttaminen vaikuttaa talon ilmanvaihtoon mittausten tasolla. (vastukset huutavat punasena iv-koneessa kun se lämmittää takalle tulevaa ilmaa.. ? Omistaja ajattelee säästävänsä mutta todellisuudessa sähkömittarin vauhti kiihtyy... no todellisuudesta tuohan on murto-osa saadusta hyödystä mutta kuitekin)

69T sanoi:
Sitten toiset ihmettelee kun tulee piipusta noen haju sisään..

Tämä voi johtua tietysti monesta asiasta mutta kun asensin piipun pellin niin tosiaan huomasin että tiivistä tuosta ei tule ikinä. Kiinnostaa vain mitä tuo vaikuttaa koko talon tiiveyteen. Iv-säätöihin yms. Jossain kohtaa kuitenkin tulee sellainen hetki missä piipusta alkaa tulemaan korvausilmaa sisälle esim juurikin imuroitaessa tai liesikupua/tuuletinta käytettäessä. Äkkiseltään voisi kuvitella että tuohon missä kohtaa alkaa ilmaa tulla sisään vaikuttaa ulko- ja sisälämpötilan lämpötila ero sekä iv-aiheuttama alipaine + sitten se ylimääräisen laitteen aiheuttaman alipaine. Ja tietysti takan luukun tiiveys(tosin usein tuhkaluukut ja nuohousluukut eivät välttämättä ole kauhean tiiviitä).

Onko kosteuden mukaan säätyvästä venttiilistä mitään hyötyä jos IV-koneelle ei laiteta lisää puhtia? Käytännössä vie poistotehoa muilta poistoilta ja jos kosteat tilat on lenkin päässä niin siellä on muutenkin pieni paine eli ei auta jos kone ei lisää hönkää.

Niin tätä itsekin vähän mietin mutta kun en ole ainoatakaan venttiiliä säätänyt ja käytännössä tiedä mitä siellä putken päässä on että onko tuossa mitään mahdollisuutta että tuo toimii. Sain tuon laitteen ilmaiseksi ja se olisi tuossa muuntajaa vaille että voisi laittaa kiinni. Mielestäni hyvä ilmanvaihto olisi tarpeenmukainen eli siellä ilmaa vaihdettaisiin missä tarvetta on. Ja tämähän menee hiukan siihen suuntaan eli kosteisiin tiloihin tiloihin viedään tarvittaessa lisää poistoa. Mielestäni on älytöntä huudattaa iv-konetta sen takia että 200m2 talosta on alle 10m2 tilassa kosteutta.
 
Hyvä tulos. Kaveri sai hyvin tehdystä(teki runkovaiheesta eteenpäin itse) kaks kerroksisesta höyrynsulkumuovilla toteutetulla talolla 0,3 arvoksi juuri viime vuoden puolella. (kehui vielä että oli jäänyt kaksi ulkovaloille menevää putkenpätkää tukkimatta, ei ilmeisesti vaikuta niin radikaalista tollaiset pienet kokonaisuuteen) Eräs toinen sai vuosi takaperin yks kerroksisesta muovilla olevasta talosta 1,0. Tuossa ainakin kaikki ulko-ovet vuosi kun hän tilkki ne vain villalla eikä teipannut sen kummemmin... Lisäksi autotallin ja talon väliset kurttuputket olivat jääneet tukkimatta.

Kolmas minkä tiedän sai spu levyllä toteutettuna 0,27 viime syksynä. Talo yksikerroksinen noin 140m2.

Mitäs iv-kone tykkää tuollaisesta alipaineesta (suuremmasta tuloilmamäärästä). Meneekö sulatus päälle jos käyttää liesituuletinta kovilla pakkasilla suurella? Onko kyseessä pyöriväkennoinen vai kuutio? Imurilla lienee sama vaikutus? Entäs löytyykö takkaa ja mites se palettia sekoittaa? Erillinen tuloilmakanava takalle? Mittauksissa piipussa ilmeisesti käytetään jotain ilmapalloa tms. Vaikuttaako tuo mihinkään että kun se pallo otetaan tuolta piipusta pois niin ainakin oman piipun pelti ei mene kokonaan kiinni vaan sinne jää ehkä noin puolen sentin rako?

Erään ratkaisun olen kuullut missä oli talossa jonkinsortin alipaineanturi että jos alipaine ylitti tietyn niin korvausilmakanava aukesi. Olisiko tuo kanava ollut sitten takan korvausilma kanava. Vaihtoehtona lieni poistoilman määrän minimointi.

Teetkö myös iv-kavavien säätöjä vai onko noi alipaineet tulleet tietoon vain sen perusteella mitä tuo tiiveysmittauslaite kertoo? Onkos sulla tullut vastaan fläktwoodsin kosteudenmukaan säätyvää poistoilma venttiiliä? Eli tuo venttiili aukeaa suuremmaksi kun tiloihin tulee kosteutta. Haluaisin vain kuulla arvion voiko se omassa tapauksessani toimia kun pesuhuone on miltei viimeisenä iv putkissa. Silloin kylläkin tuo toimii kun pesuhuone on lähempänä iv-konetta. Venttiili on poistoilmaventtiili fläktwoods ksom.
image.php

IV-koneena meillä on Enervent Pingvin eco EDE. Takan kanssa on kovilla pakkasilla hieman ongelmia, koska ei tullut laitettua korvausilmaputkea. Olin nimittäin hölmö ja uskoin ammattimiehiä... Seuraavaan taloon tulee sellainen savupiippu, jota pitkin paloilma menee suoraan tulipesään. Jos takassa on tuli ja IV-koneen sulatustoiminto menee päälle, niin kämppä on muutamassa sekunnissa täynnä savua. Sulaustoiminto nimittäin pysäyttää tuloilmapuhaltimen kokonaan. Käytännössä tuloilmaputkena toimii noin kahden metrin päässä takasta oleva tuuletusikkuna, jonka laitan millin verran raolleen.

Liesituuletinta eikä keskuspölynimuria voi käyttää silloin kun takassa on tuli.

Tiiviysmittaus tehdään standardin mukaisesti eli mittauksen ajaksi kaikki rakennuksen vaippaan tarkoituksellisesti aukot tulpataan. Takan pellissä on yleensä pieni ns. häkärako. Siinä on pieni ilmanvuotokohta, mutta koska reikä on niin pieni käytännössä sillä ei ole merkitystä talon tilojen lämmitysenergiankulutukseen. Tosin meidän takan pellissä häkärakoa ei jostain syystä ole (takka on Uuniseppien Lokki).

Olen säätänyt talomme ilmanvaihdon itse ja teen myös säätöhommia sivubisneksenä (ja muuten myös energiatodistuksia, FISE:n pätevyyden sain viime kuussa). Harkitsin itse myös rakennusvaiheessa kosteusohjattua venttiiliä pesuhuoneeseen, mutta kustannussyistä se jäi laittamatta. Venttiilinä meillä on pesuhuoneessa Fläktin KSO-125. Pesuhuone kuivuu suihkun jäljiltä ihan tarpeeksi nopeasti muutenkin (poisto 15 l/s), joten mielestäni em. venttiiliä ei tarvitse. Jos jaksan niin voin joku päivä testata mitä venttiilin avaaminen vaikuttaa ilmavirtaukseen. Ja jaksanhan mie... Meillä pesuhuone on kanssa IV-putkiston loppupäässä. Vain sauna on sen jälkeen.
 
IV-koneena meillä on Enervent Pingvin eco EDE. Takan kanssa on kovilla pakkasilla hieman ongelmia, koska ei tullut laitettua korvausilmaputkea. Olin nimittäin hölmö ja uskoin ammattimiehiä... Seuraavaan taloon tulee sellainen savupiippu, jota pitkin paloilma menee suoraan tulipesään. Jos takassa on tuli ja IV-koneen sulatustoiminto menee päälle, niin kämppä on muutamassa sekunnissa täynnä savua. Sulaustoiminto nimittäin pysäyttää tuloilmapuhaltimen kokonaan. Käytännössä tuloilmaputkena toimii noin kahden metrin päässä takasta oleva tuuletusikkuna, jonka laitan millin verran raolleen.

Liesituuletinta eikä keskuspölynimuria voi käyttää silloin kun takassa on tuli.

Tiiviysmittaus tehdään standardin mukaisesti eli mittauksen ajaksi kaikki rakennuksen vaippaan tarkoituksellisesti aukot tulpataan. Takan pellissä on yleensä pieni ns. häkärako. Siinä on pieni ilmanvuotokohta, mutta koska reikä on niin pieni käytännössä sillä ei ole merkitystä talon tilojen lämmitysenergiankulutukseen. Tosin meidän takan pellissä häkärakoa ei jostain syystä ole (takka on Uuniseppien Lokki).

Olen säätänyt talomme ilmanvaihdon itse ja teen myös säätöhommia sivubisneksenä (ja muuten myös energiatodistuksia, FISE:n pätevyyden sain viime kuussa). Harkitsin itse myös rakennusvaiheessa kosteusohjattua venttiiliä pesuhuoneeseen, mutta kustannussyistä se jäi laittamatta. Venttiilinä meillä on pesuhuoneessa Fläktin KSO-125. Pesuhuone kuivuu suihkun jäljiltä ihan tarpeeksi nopeasti muutenkin (poisto 15 l/s), joten mielestäni em. venttiiliä ei tarvitse. Jos jaksan niin voin joku päivä testata mitä venttiilin avaaminen vaikuttaa ilmavirtaukseen. Ja jaksanhan mie... Meillä pesuhuone on kanssa IV-putkiston loppupäässä. Vain sauna on sen jälkeen.

Tuli testattua pesuhuoneen venttiili samantein. Puhtailla suodattimilla venttiilin yli oli paine-eroa (dp) 54 Pa, ja koska venttiilin asento on -5 mm virtaukseksi tulee 15 l/s. Tänään likaisilla suodattimilla paine-eroa oli vain 40 Pa, mistä tulee virtaukseksi 13 l/s. Käänsin venttiiliä 10 mm enemmän auki eli asentoon +5 mm, jolloin dp oli 30 Pa ja virtausta 18 l/s. Asennolla +10 mm dp oli 26 Pa ja virtaus 20 l/s.

Rakennusmääräysten mukaan kylpyhuoneen poiston tulee olla 10 l/s ja käyttöajan tehostuksen 15 l/s, jos ei ole tehostusta poiston tulee olla 15 l/s. Eli ylläolevan testin perusteella sanoisin, että kannattaa laittaa kosteusohjattu venttiili, jos sellaisen saa edullisesti. Itse en saanut.
 
IV-koneena meillä on Enervent Pingvin eco EDE. Takan kanssa on kovilla pakkasilla hieman ongelmia, koska ei tullut laitettua korvausilmaputkea. Olin nimittäin hölmö ja uskoin ammattimiehiä... Seuraavaan taloon tulee sellainen savupiippu, jota pitkin paloilma menee suoraan tulipesään. Jos takassa on tuli ja IV-koneen sulatustoiminto menee päälle, niin kämppä on muutamassa sekunnissa täynnä savua. Sulaustoiminto nimittäin pysäyttää tuloilmapuhaltimen kokonaan. Käytännössä tuloilmaputkena toimii noin kahden metrin päässä takasta oleva tuuletusikkuna, jonka laitan millin verran raolleen.

Onko näin tapahtunut, eli tuo sulatus mennyt päälle? Jos niin epäiletkö että se olisi johtunut siitä että takka veti ilmääräistä ilmaa koneen läpi? Sen olen kylläkin nähnyt että mitä tapahtuu kun liesituuletin laitetaan päälle silloin kun takassa on valkea. Ensin tuli häviää pesästä ja sitten alkaa puskemaan paaaaaaaljon savua joka välistä...

Olen säätänyt talomme ilmanvaihdon itse ja teen myös säätöhommia sivubisneksenä (ja muuten myös energiatodistuksia, FISE:n pätevyyden sain viime kuussa). Harkitsin itse myös rakennusvaiheessa kosteusohjattua venttiiliä pesuhuoneeseen, mutta kustannussyistä se jäi laittamatta. Venttiilinä meillä on pesuhuoneessa Fläktin KSO-125. Pesuhuone kuivuu suihkun jäljiltä ihan tarpeeksi nopeasti muutenkin (poisto 15 l/s), joten mielestäni em. venttiiliä ei tarvitse. Jos jaksan niin voin joku päivä testata mitä venttiilin avaaminen vaikuttaa ilmavirtaukseen. Ja jaksanhan mie... Meillä pesuhuone on kanssa IV-putkiston loppupäässä. Vain sauna on sen jälkeen.

Loistavaa! Tuo hinta itseäkin hirvitti mutta selvisikin että sopivalla suunnalla oli puolituttu töissä ja sain tuon ilmaiseksi.
Mulla kanavisto näyttää tältä. Lisänä mitä kuvista ei näe on kaksi 90 käyrää tuossa ala-ylätason välissä missä putket laskevat 60cm alemmaksi kohti pesutilaa. Koneena Onnline eco xl(enervent pinving xl)
953Bx7q.png


Tuossa on sitten tuo käyrästö sekä normaalista venttiilistä että tuosta moottorikäyttöisestä.
ltqWMlU.jpg


Jos nyt ymmärrän oikein niin periaatteessa se että iv-koneen puhaltimet eivät ime turhaan liian kiinninäisiä venttiilleitä vastaa ja kuluta sähköä, olisi optimi tilanne se että pisimmällä oleva venttiili olisi miltei auki. Eli jos käyttäisimme venttiiliä kso 125 asennossa +10 käyrästä katsomalle alipaineeksi voisi tulla 8kPa.

Jos käyttäisimme venttiiliä ksom 125 perusasennoksi pitäisi valita maks 0. Tällöin alipaineeksi tulisi 15l/s ilmavirralla 22kPa ja tehostuksella virtaus voisi olla 22l/s. Jos sulkisimme perusasentoa vielä lisää iv-kone joutuisi kehittämään vielä lisää paine-eroa ja tämä taas söisi sähköä... ei hyvä.. Paljonkohan tollainen ylimääräisen 14kPa paine-eron kehittäminen vaatii tehoa/syö vuodessa sähköä?

Millaisia paine-eroja yleensä viimeisillä venttiileillä on? Entäs muillaisia kokonaispaine häviöitä yleensä koko kanavistolla voi olla? Ajattelin että jos naputtelisin hiukan enerventin simulointi softaa... Siitä saattas nähdä sähkönkulutuksen...

Toinen miten tuon tehostuksen voisi tehdä olisi painonappi mikä ohjaa viiverelettä mikä ohjaa iv-koneen nopeuksia. Nappia painamalla kone sitten ajaisi vaikka 1h suuremmalla nopeudella. Tuo iv-koneen paneeli on kyllä khh:ssa mutta en halua sellaista ratkaisua että sen joutuu käydä erikseen palauttamassa perusnopeudelle.
 
Olen samalla kannalla kuin vastaava mestarisi, eli että kostea lämmin ilma on virrannut teippaamattomasta hyörynsulkujen limityksestä pihalle.

Itse teippaisin nuo nyt pikimmiten. Sitten jättäisin villat sillain että ne eivät koske tuonne palkkiin/seinän yläjuoksuun. Konvektio ja lämpö kuitenkin pikkuhiljaa kuivaa villoja. Sitten tietysti vaihtoon jos nuo eivät kuivu ennekuin päälle pitäisi puhallusvillat laittaa.

Tosin sellaiset kohdat missä ei ole eristettä ollenkaan kondensoivat sisäpuolelle todella rankasti pakkaskeleillä. Tuo tuli huomattua kun itsellä onteloissa ei ollut vielä puhallusvillaa ja talossa oli lämmintä. Ulkona tais olla toistakymmentä astetta pakkasta.

Sen verran päivitystä, että eilen iltapäivästä teipattiin muovin limitykset ja kävin illasta tarkistamassa yläpohjan. Ei mitään merkkiä kosteudesta. Itse asiassa villatkin tuntui kuivahtaneen (testaus tapahtui käsi sisään villalevyyn -metodilla) melko hyvin.
Avaimet käteen -toteutus kun on tulossa niin taidanpa silti vaihdattaa villat näillä parilla alan ammattilaisella, sen verran tuolla ylhäällä olen joutunut ravaamaan varttitunnin aikaa vievän tekemättömän teippauksen takia.
Ilmat kun alkaa kylmenemään niin kääntelin nuo villat takaisin paikalleen.
 
Jos käyttäisimme venttiiliä ksom 125 perusasennoksi pitäisi valita maks 0. Tällöin alipaineeksi tulisi 15l/s ilmavirralla 22kPa ja tehostuksella virtaus voisi olla 22l/s. Jos sulkisimme perusasentoa vielä lisää iv-kone joutuisi kehittämään vielä lisää paine-eroa ja tämä taas söisi sähköä... ei hyvä.. Paljonkohan tollainen ylimääräisen 14kPa paine-eron kehittäminen vaatii tehoa/syö vuodessa sähköä?

Enerventin softa sen kertoi heti. Valitsin kanavien ulkoiseksi painehäviöksi T 100kPa ja P 100kPa. Ilmamääriksi T 62l/s P 65l/s. Tehot silloin T 40W ja P 47W. Kun kasvatin poiston paine-eroa 100kPa:sta 114kPahan sain tehoksi poistossa 54W. Eli tässä koneessa 14kPa lisää -> 7W tehoa. Vuodessa 61Kwh sähköä = 7,7€ sähköä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
... Suomalaiseen raksakulttuuriin ei vaan kuulu se että tutkittaisiin oikeita asioita, kunhan on trendit seinillä ja voi jeesus kun joku laittaa puolipanelin seinään ;)

Hah :hyper:, se on kyllä aina yhtä hauskaa kun joku koittaa kuittailla rivienvälistä toiselle sitä osaamatta. Ehkäpä kuitenkin on ihan asiallista KYSYÄ tuollaista paneeliasiaa ja ennenkaikkea saada siihen fiksu vastaus. Noh, ehkäpä sitten kun saat Sinäkin rakennettua muutaman talon lisää ja sitä kautta kokemusta, alat ymmärtämään että kaikenlaista voi täälläkin kysyä ja joku jopa saattaa oikeasti voida tykätä jostain ns.uudesta ja tällä hetkellä trendikkäästä materiaalista. Jos siihen toisilla on kaikenlisäksi varaa niin eihän se muilta pois ole?

Ai niin, ;) ;)
 
Miksei laitettaisi? Ei kaikki talot ole kliinisen moderneja ilman lattialistoja ja kolkolla betonipintalattialla. Makuuhuoneen tyyli on ns maalaisromanttinen (en tiedä, kuka on sisustusnimityksen keksinyt, tyhmä nimi mielestäni), mutta selkeä ja suoraviivainen eikä liian runsas. Tämän tyylinen paneeli: På Lindgården: Sovrum

Paneeli siis STS 140cm korkeana pystypaneelina ja paneelin leveys 120mm. Seinä, jolla paneeli on, on 3,45m korkea. Ja paneelia ei ole tökerösti lätkitty kipsilevyn päälle, vaan kipsilevy katkaistu, jotta paneeli oikealla syvyystasolla seinässä. On hieno valkoisen sängyn takana.

Hyvin perusteltu, ja ennenkaikkea ajatuksella tehty ts.kuin valtaosa paneelihässäköistä mitä näkee uuusissa taloissa tänäkin päivänä eritoten pienemmillä paikkakunnilla. En ole itsekkään kliinisen sisustamisen ystävä, ja ilmeisesti onhan sitä "maalaisromantiikkaa" kai jonkin verran meilläkin, talossa on kuitenkin jonkun verran yhtäläisyyksiä Kannustalon Aurora 227-malliin, vaikka erkkereitä onkin molemmissa päädyissä. Betoni- ja lasikuutiot on oma juttunsa, näkee niitäkin joskus varsin hienoina siinä missä ihan sama tilanne on puutalojen kanssa.
 
Tuli testattua pesuhuoneen venttiili samantein. Puhtailla suodattimilla venttiilin yli oli paine-eroa (dp) 54 Pa, ja koska venttiilin asento on -5 mm virtaukseksi tulee 15 l/s. Tänään likaisilla suodattimilla paine-eroa oli vain 40 Pa, mistä tulee virtaukseksi 13 l/s. Käänsin venttiiliä 10 mm enemmän auki eli asentoon +5 mm, jolloin dp oli 30 Pa ja virtausta 18 l/s. Asennolla +10 mm dp oli 26 Pa ja virtaus 20 l/s.

Rakennusmääräysten mukaan kylpyhuoneen poiston tulee olla 10 l/s ja käyttöajan tehostuksen 15 l/s, jos ei ole tehostusta poiston tulee olla 15 l/s. Eli ylläolevan testin perusteella sanoisin, että kannattaa laittaa kosteusohjattu venttiili, jos sellaisen saa edullisesti. Itse en saanut.

Jo oli nopeaa toimintaa... taisin olla vastausta kirjoittamassa kun olit jo testannut tuon.

Miksi tuolla venttiilillä on noin suuri paine-ero ja se on noin kiinni? Kun aiemmin mainitsit että se on kauimpia iv-koneesta katsottuna niin eikö siellä pitäisi olla venttiili mahdollisimman auki ja paine-ero pieni?
 
Onhan se kasari ollu muotia jo pitään, että nyt sitä puolpaneelia seinään vaan!

Minä haluaisin hirsitalon niin että hirret näkyy sisällä, vaimo ei varmasti haluaisi.
 
Mikä on tämän päivän muotia seinissä, kipsilevykö? Oikeastaan tuntuu että paneelit alkaa oleen trendiä kuten siparilan tai Storan design effex:t tms. Noita sisustuspaneeleja tuntuu olevan joka lähtöön ja varsinkin kun ne on vahattu niin että puu kuultaa alta vähän.
 
IV-koneena meillä on Enervent Pingvin eco EDE. Takan kanssa on kovilla pakkasilla hieman ongelmia, koska ei tullut laitettua korvausilmaputkea. Olin nimittäin hölmö ja uskoin ammattimiehiä... Seuraavaan taloon tulee sellainen savupiippu, jota pitkin paloilma menee suoraan tulipesään. Jos takassa on tuli ja IV-koneen sulatustoiminto menee päälle, niin kämppä on muutamassa sekunnissa täynnä savua. Sulaustoiminto nimittäin pysäyttää tuloilmapuhaltimen kokonaan. Käytännössä tuloilmaputkena toimii noin kahden metrin päässä takasta oleva tuuletusikkuna, jonka laitan millin verran raolleen.

Liesituuletinta eikä keskuspölynimuria voi käyttää silloin kun takassa on tuli.

Tiiviysmittaus tehdään standardin mukaisesti eli mittauksen ajaksi kaikki rakennuksen vaippaan tarkoituksellisesti aukot tulpataan. Takan pellissä on yleensä pieni ns. häkärako. Siinä on pieni ilmanvuotokohta, mutta koska reikä on niin pieni käytännössä sillä ei ole merkitystä talon tilojen lämmitysenergiankulutukseen. Tosin meidän takan pellissä häkärakoa ei jostain syystä ole (takka on Uuniseppien Lokki).

Olen säätänyt talomme ilmanvaihdon itse ja teen myös säätöhommia sivubisneksenä (ja muuten myös energiatodistuksia, FISE:n pätevyyden sain viime kuussa). Harkitsin itse myös rakennusvaiheessa kosteusohjattua venttiiliä pesuhuoneeseen, mutta kustannussyistä se jäi laittamatta. Venttiilinä meillä on pesuhuoneessa Fläktin KSO-125. Pesuhuone kuivuu suihkun jäljiltä ihan tarpeeksi nopeasti muutenkin (poisto 15 l/s), joten mielestäni em. venttiiliä ei tarvitse. Jos jaksan niin voin joku päivä testata mitä venttiilin avaaminen vaikuttaa ilmavirtaukseen. Ja jaksanhan mie... Meillä pesuhuone on kanssa IV-putkiston loppupäässä. Vain sauna on sen jälkeen.

Miksi teillä on Pingussa sulatustoiminto päällä? Itsellä on sama kone ja toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa talvitoimintoa päälle (Enerventin huollon suositus on sama eli ei päälle ellei ole pakko). Jäätymisen alkua on ollut havaittavissa ainoastaan silloin kun pakkasta oli -10C tai enemmän ja avasi saunan jälkeen katosta lisäventtiilin sekä laittoi tehostuksen päälle. Ongelma hävisi sillä ettei avaa tuota lisäventtiiliä kovemmilla pakkasilla. Paikat kuivaa muutenkin vauhdilla johtuen tietysti jo siitä että on puukiuas. Tästä keskusteltiin viime talvena tuolla ilmanvaihto-threadissa.

Meillä ph+s on kanaviston alkupäässä eli Pingun oma kosteusanturi lisää hönkää jos ja kun kosteus nousee yli säädetyn rajan. Normaalisti reagoi vain jos ulkonakin kosteata (ja lämpötila >0C). Normaalisti siis laitetaan saunan jälkeen tehostus pikavalikosta (25min) eikä sen teho ole kuin +20% normista mutta riittää erinomaisesti. Normi suihkukäynnit ei aiheuta edes peilin huurtumista joten ei tarvita tehostustakaan.
 
Hah :hyper:, se on kyllä aina yhtä hauskaa kun joku koittaa kuittailla rivienvälistä toiselle sitä osaamatta. Ehkäpä kuitenkin on ihan asiallista KYSYÄ tuollaista paneeliasiaa ja ennenkaikkea saada siihen fiksu vastaus. Noh, ehkäpä sitten kun saat Sinäkin rakennettua muutaman talon lisää ja sitä kautta kokemusta, alat ymmärtämään että kaikenlaista voi täälläkin kysyä ja joku jopa saattaa oikeasti voida tykätä jostain ns.uudesta ja tällä hetkellä trendikkäästä materiaalista. Jos siihen toisilla on kaikenlisäksi varaa niin eihän se muilta pois ole?

Ai niin, ;) ;)

Heh, en taida rakentaa toista kun tämä oli se ensimmäinen ja ainoa. Siksi se tehtiin itselle sellaisin rakaisuin kuin itse haluttiin. Kokemusta on omakotitaloista ja niissä asumisessa sen verran ettei tässä iässä tarvitse enää juosta kaikenlaisten hömpötysten perässä ja toisaalta osaa tehdä sellaisia tilaratkaisuja jotka toimii myös muuton jälkeen ;) Tässä tuleekin se pointti että kukin tekee/sisustaa sellaisen kuin itse haluaa ja tykkää eli en ymmärrä miksi niitä pitää kyseenalaistaa tai muuten irvailla ... tekniset ratkaisut ja rakenne- yms. laitevalinnat lienee enemmän keskusteltavissa ja ovat osin siinä junassa että miten itse niitä ymmärtää ja minkälaiset "ammattilaiset" ovat osuneet oman projektin kohdalle.
 
Saunan ilmanvaihdosta olis yksi kysymys. Kyse siis koneellisesta tulo-poisto ilmanvaihdosta ja saunasta, jossa on kaksi poistoilmaventtiiliä. Toinen kiinteästi säädetty venttiili lauteen alla ja toinen puunupillinen katossa.

- Kun ilmanvaihtoventtiilit säädetään ja laitetaan ilmamäärät suunnitelmien mukaiseen kuosiin niin tehdäänkö se puunuppiventtiili kiinni vai auki asennossa?
 
Saunan ilmanvaihdosta olis yksi kysymys. Kyse siis koneellisesta tulo-poisto ilmanvaihdosta ja saunasta, jossa on kaksi poistoilmaventtiiliä. Toinen kiinteästi säädetty venttiili lauteen alla ja toinen puunupillinen katossa.

- Kun ilmanvaihtoventtiilit säädetään ja laitetaan ilmamäärät suunnitelmien mukaiseen kuosiin niin tehdäänkö se puunuppiventtiili kiinni vai auki asennossa?

Meillä samalla lailla ja puunupillinen oli säädön aikana kiinni koska se on vain lisäpoisto jota käytetään saunan kuivattamiseen ja siis normaalisti kiinni. Meillä yleensä vain 10-15min jotta katonrajan kosteus ja putket tuulettuu, enempään ei ole ollut tarvetta. Ilmanvaihdossa tarkoittaa että kun tuo on auki niin se on jostain muualta pois, mutta tulon suhteen pysytään tasapainossa. Vastaavasti jos kattoventtiili on auki paitsi silloin kuin saunotaan niin sitten tietysti toisin päin.
 
Minä haluaisin hirsitalon niin että hirret näkyy sisällä, vaimo ei varmasti haluaisi.

Ei uutta, höylätty/sorvattu hirsi ei oikein sytytä. Mutta jos jostain löytyis sopiva vanha hirsikehikko ja sille tontti niin vois.

Asiasta toiseen, luin pikaseen uusimman TM rakennusmaailman. Siinä oli juttu jostain projektista missä oli laitettu vanhan rintamamiestalon ulkokuoreen ~0.5 metrin lasivillaeristeet ja rappaus pintaan. En niin tarkasti lukenut että olis selvinnyt tuliko johonkin väliin ilmarakoa tai muuta, mutta ensinäkemältä aika riskaabeli rakenne.
 
Back
Ylös Bottom