Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Vaaditaanko tuollainen tiiveysmittaus joissain kunnissa? Minulla ei ole sellaista tehty ja talo on uusi. Ei kuulunut pakettiin eikä tullut mieleenkään erikseen silloin sellaista teettää. Jälkikäteen tuota ei ole kyllä mitään järkeä ainakaan omalla kohdallani tehdä: jos sieltä joku vuotokohta löytyisi jostain nurkasta, niin ei kyllä maksaisi itseään takaisin kustannusten ja vaivan määrässä alkaa kattoa avaamaan ja pursottamaan uretaania.

Rakennusvaiheessa, kun pinnat auki, niin toki on helppoa korjata mahdolliset ongelmakohdat.

Toisaalta mulle talon tiiveydestä ja lämpöhäviöstä riittää se tieto, että marraskuussa kun oli yllättävän kylmät kelit ja kova pakkanen pari viikkoa, niin kaukolämpölasku oli 112€ ja siinä on vajaa neljäkymppiä kiinteää perusmaksua mukana. Sen verran edukasta omasta mielestä, että ei mahdottomia voi tupa vuotaakaan, kun ei ole kertaakaan paleltanutkaan.

Silloin tarvitaan tiiveysmittaus jos energialaskelmassa käytetään jotain muuta ilmavuotolukua kuin oletus 4. Jos meinaa laittaa sähkölämmityksen, niin käytännössä joutuu tuota ilmavuotolukuakin laskelmiin pienentämään.
 
SPU 30mm korvaa jo villaa ainakin tuplan jos ei triplaa. Joku voi valaista oikean suhteen jos tietää. Kyllä SPU on tätä päivää. Monessa suhteessa.

Hyvin on isodino oppimassa raxaukkeliksi projektinsa myötä, ainakin mielipiteen varmuus suhteessa faktapitoisuus -indeksillä mitaten. Voit pikapuoliin harkita ammattilaisuutta ;) Eristävyysarvot spuulle ja villoille löytyy kuukkelilla sekunneissa jos kiinnostaa tarkistaa ennen puheita.

SPU on hyvä silloin kun tarvitaan erityisen ohut rakenne jostain perustellusta syystä. Muutoin se on oikeastaan aina ulkona jos hinnalla on jotain väliä. Törkeän hintansa lisäksi miinusta tulee mm. heikosta äänieristävyydestä.
 
SPU 30mm korvaa jo villaa ainakin tuplan jos ei triplaa. Joku voi valaista oikean suhteen jos tietää.

Dino on joko myyntimies, tai sellaisen ympäripuhuma :D
SPU: 0.023 - 0.027, vähän riippuu mistä katsoo
lasivilla: 0.033 - 0.037

No ihan best casena 30mm spu korvaa 48mm lasivillaa.
 
...SPU on hyvä silloin kun tarvitaan erityisen ohut rakenne jostain perustellusta syystä. Muutoin se on oikeastaan aina ulkona jos hinnalla on jotain väliä. Törkeän hintansa lisäksi miinusta tulee mm. heikosta äänieristävyydestä.

Juurikin tuo ääniasia on se josta ei myyntimiehet inahdakkaan. Siten vielä se että urtsisauma kestää puutalossa juurikin niin pitkään kunnes talo hiukan "elää" ja räks - vähän repesi eikä olekaan enää niin tiivis jos sitä ei ole jollain teipillä tms. varmistettu. Yksi tyypillinen urtsipaikka on lattian ja elementin välinen rako jossa se nyt varmaan raot täyttää ja ehkä pitääkin kun ei pitäisi olla suuremmin liikettä, paitsi ei pidä kosteata eikä radonia. Tarkalleen ottaen radonin tiivistämiseen ei ole montaakaan luokiteltua ainetta, bitumikermi ja joukko elastisia massoja.
 
SPU:ssa myös semmonen haittapuoli, että puhelin ei tahdo kuulua sisällä. Juttelin joskus jonkun SPU edustajan kanssa ja ensin ei meinannut myöntää tuota puhelinongelmaa, mutta lopuksi sanoi että siihen joku ratkaisu kehitteillä.
 
Minkäslaisia harrastustiloja eli toisin sanoen autotalleja porukka on tehnyt...? Koko? Huonekorkeus? Nosto-ovi? Ilmanvaihto? Vesi/viemäri? Valaistus?

Itsellä olisi tarkoitus tehdä kahdelle autolle katospaikat+ autotalli/verstas (~50-70neliöä)+ lämmintä varastotilaa...
 
Spu:lla lisäeristettyihin taloihin (kuten meillä) tulee kyllä jokaiselle seinälle ns. R-levyjä joista puuttuu "folio". Kuuluu ihan suunnitteluun, toki jos kaiken osaava hartiapankkirakentaja itselleen parasta tekee niin levyt varmaan jää laittamatta ja sitten kirotaan kun ei känny kuulu. SPU on vielä hinnakkaampaa kuin perusvillat, mutta ei se nyt kuitenkaan NIIN kallista ole että rakennushanke itselle siihen kaatuis, tarkan markan bulkkitalot myyntiin sähköpattereineen ovat toki sitten eri juttu.

Saumojen aukeamisesta sen verran että ainakin meillä timpurit painoi SPU-levyjen pontit (huom.) täyteen urtsia ja sen kuivuttua kaikki mahdolliset ja mahdottomat liitossaumat teipattiin antaumuksella siihen sopivalla tuotteella.

Ja, tiiveysmittaus on kyllä aika turha siinä vaiheessa kun seinät on levytetty, jos ei halua itseään kiduttaa mahdollisella suurella vuotoluvulla. Pirun kätevänä ja hintansa arvoisena sen itse koen kun se teetetään oikeassa vaiheessa ja mahdolliset isommat vuodot saadaan pikkuvaivalla fiksattua kuntoon eikä tarvi jälkikäteen miettiä pelottavan usein ilmeneviä kylmiä nurkkia tms. Listan välejä.
 
Tälle palstalle viimeeksi kirjautunut varmaan viisivuotta sitten, mutta raksahommia täältä lukenut ja niistä paljon oppia ja kokemuksia kerännyt (kiitos huppe ja muut) ja ajattelin tarjota jotain kokemuksia takaisinpäin.

Elikkä onko vintillä jo IV-putkia ja ne eristämättä?

Samaa tarinaa muuten minullakin - Hupen ja Timban blogeja seurannut silloin kiivaampana aikana...

Yläpohjassa on vain villat(mineraalivilla/Paroc) - ei mitään läpivientejä vielä.

Kosteudenlähde taisi ratketa...
Kävin illalla piipahtamassa raksalla (lattianvalu oli siis tänään) ja samalla reissulla yläpohjassa. Edellisellä reissulla olin taitellut noita kastuneita villalevyjä irti kertopuulankusta. Nyt noilla kohdin näkyi tiivistynyttä kosteutta muovin pinnalla, n. 10-30 cm ulkoseinältä harjalle päin.
Maallikkona spekuloiden - kastepiste muodostuu nyt näillä keleillä 'aiemmin' tuohon muoviin eikä villan päälle?
Siis kosteus on loppujen lopuksi noussut kertopuulankun ja villan välistä ja tiivistynyt villapalan päälle...?

Miten muuten näette - olisiko mahdollista, että seinävillat on märkiä/kostuneita noilla kohtaa missä sisältä nouseva kosteus on päässyt läpi höyrynsulun ja tiivistynyt villan päälle yläpohjassa? Ajattelin kyllä tehdä pistokokeita seinän osalta ja ainakin käsivaralta tarkistaa villan tilan. Sen mitä itse olen zoomaillut sisäseiniä niin höyrynsulkumuovin ulkopinta on näyttänyt kuivalta - ylhäälläkin...
 
Jaa ettäkö kosteus kulkisi seinävillojen sisällä ja tiivistyisi katon höyrynsulun päälle? Kuulostaa aika rajulta.
Ootko aivan varma ettei pääse sade jostain läpi? Mennyt laitimmainen suikale aluskatetta väärin päin limitettynä tai jotain?
 
Taitaa olla virhe tuo dinon puhallusvillan määrä, meillä on spu+50cm ja parissa erkkerissä spu+40-45 vähäisen tilan vuoksi. Hinta ei ole määräävä tekijä, vaan laatu/eristämiskyky. Jos uretaanilla on 40% parempi eristämiskyky, niin vaikea on nähdä (tässä maassa) mitään syytä siihen miksi se ei kannattaisi, jos ollaan tekemässä kaiken lisäksi hyvää ja tiivistä taloa.

Mikä väärin puhallusvillan määrässä? Liikaa vai liian vähän? Täytyy tarkastaa tuo vielä..

Hyvin on isodino oppimassa raxaukkeliksi projektinsa myötä, ainakin mielipiteen varmuus suhteessa faktapitoisuus -indeksillä mitaten. Voit pikapuoliin harkita ammattilaisuutta ;) Eristävyysarvot spuulle ja villoille löytyy kuukkelilla sekunneissa jos kiinnostaa tarkistaa ennen puheita.

SPU on hyvä silloin kun tarvitaan erityisen ohut rakenne jostain perustellusta syystä. Muutoin se on oikeastaan aina ulkona jos hinnalla on jotain väliä. Törkeän hintansa lisäksi miinusta tulee mm. heikosta äänieristävyydestä.

Heh, voi olla että "hiukan" liioittelin :)

Spu:lla lisäeristettyihin taloihin (kuten meillä) tulee kyllä jokaiselle seinälle ns. R-levyjä joista puuttuu "folio". Kuuluu ihan suunnitteluun, toki jos kaiken osaava hartiapankkirakentaja itselleen parasta tekee niin levyt varmaan jää laittamatta ja sitten kirotaan kun ei känny kuulu. SPU on vielä hinnakkaampaa kuin perusvillat, mutta ei se nyt kuitenkaan NIIN kallista ole että rakennushanke itselle siihen kaatuis, tarkan markan bulkkitalot myyntiin sähköpattereineen ovat toki sitten eri juttu.

Saumojen aukeamisesta sen verran että ainakin meillä timpurit painoi SPU-levyjen pontit (huom.) täyteen urtsia ja sen kuivuttua kaikki mahdolliset ja mahdottomat liitossaumat teipattiin antaumuksella siihen sopivalla tuotteella.

Ja, tiiveysmittaus on kyllä aika turha siinä vaiheessa kun seinät on levytetty, jos ei halua itseään kiduttaa mahdollisella suurella vuotoluvulla. Pirun kätevänä ja hintansa arvoisena sen itse koen kun se teetetään oikeassa vaiheessa ja mahdolliset isommat vuodot saadaan pikkuvaivalla fiksattua kuntoon eikä tarvi jälkikäteen miettiä pelottavan usein ilmeneviä kylmiä nurkkia tms. Listan välejä.

Meillä on myös noita foliottomia SPU levyjä tietyissä kohdissa, pitäisi luuri kuulua.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Spu:lla lisäeristettyihin taloihin (kuten meillä) tulee kyllä jokaiselle seinälle ns. R-levyjä joista puuttuu "folio". Kuuluu ihan suunnitteluun, toki jos kaiken osaava hartiapankkirakentaja itselleen parasta tekee niin levyt varmaan jää laittamatta ja sitten kirotaan kun ei känny kuulu.

Itseasissa pelkästään suuret lasipinnat taloissa joissain tapauksissa aiheuttavat sellaisen että esim puolet talosta on täysin kännykältä kuulumattomissa. Tuon tekee lasin pinnassa oleva metallinen selektiivi pinnoite. Myös omassa asunnossa sekä kaverilla huomaa selvästi eron mikäli menee sellaisen ikkunan eteen mikä sattuu olemaan tukiaseman suuntaan. Usein kaupungeissa on kuitenkin tukiasemia niin paljon että tarvitta yhteys tukiasemaan löytyy.

Suomessakin on vaikka kuinka paljon asuntoja mistä on tehty faradayn häkkejä. ts kaikki radioaallot menevät todella huonosti seinistä läpi kun on käytetty sputa missä oli vielä tuo metallia sisältävä folio. Nyt löytyy tosiaan tuota R versiota missä metallia ei ole. Vielä kun teippaa kaikki saumat folioteipillä... :D Sitä voi sitten jokainen miettiä itse että jos sieltä täältä on korvattu yksi levy R versiolla(3m2) (että mitä tuo vaikuttaa kokonaisuuteen. Kuitenkin seinässä ja katossa on pinta-alaa 100m2 talossakin vähimmilläänkin 200m2.
 
Juurikin tuo ääniasia on se josta ei myyntimiehet inahdakkaan. Siten vielä se että urtsisauma kestää puutalossa juurikin niin pitkään kunnes talo hiukan "elää" ja räks - vähän repesi eikä olekaan enää niin tiivis jos sitä ei ole jollain teipillä tms. varmistettu. Yksi tyypillinen urtsipaikka on lattian ja elementin välinen rako jossa se nyt varmaan raot täyttää ja ehkä pitääkin kun ei pitäisi olla suuremmin liikettä, paitsi ei pidä kosteata eikä radonia. Tarkalleen ottaen radonin tiivistämiseen ei ole montaakaan luokiteltua ainetta, bitumikermi ja joukko elastisia massoja.

Kaikki varmasti tietävät kuinka uusissa taloissa akryylimassat halkeavat usein levykattojen ja seinien nurkissa. Akryylimassa on kuitekin joustava jota uretaani ei ole. Ja vaikka saumat teipattaisiin aluteipillä ei sekään jousta. Ihmettelisin suuresti jos noihin saumoihin ei tulisi ajansaatossa halkeamia. Kuitenkin puurunkoisen talon tapauksessa runko elää jatkuvasti ulkona vallitsevan kosteuden mukaan. Tosin jollaintapaa "joustava" urtsi löytyy muistaakseni illbruckilta. Mainospuheitten mukaan "• Erittäin elastinen, jopa 35% liikevara"

Tiedän että spulla tehdystä taloista mitataan usein hyviä ilmavuotolukuja mutta haluaisin nähdä uudet mittaukset sitten kun talossa on asuttu vaikkapa vuosi.
 
Minkäslaisia harrastustiloja eli toisin sanoen autotalleja porukka on tehnyt...? Koko? Huonekorkeus? Nosto-ovi? Ilmanvaihto? Vesi/viemäri? Valaistus?

Itsellä olisi tarkoitus tehdä kahdelle autolle katospaikat+ autotalli/verstas (~50-70neliöä)+ lämmintä varastotilaa...

Tuossa oma ratkaisu ~10m2 varastotilaa, +60m2 tallia ja kahden auton katos.

JIfR4JRl.jpg
[/URL][/IMG]


Tuoreempaa kuvaa tallista ei oo netissä. Sisäkorkeus 2,9m. Ovi 5,5*2,7m. 2 putkisia valaisimia katossa 7kpl. Seinillä samoja valoja ~80cm korkeudella 4kpl (autoremonttia varten). Painovoimainen ilmanvaihto. Käsienpesuallas löytyy ja koko höskässä kanaalilla tuotu mlp tuoma vesi lattialämmitykselle. Varasto on tuossa autokatoksen perässä. Voin laittaa pohjakuvankin jos haluat.

Ja tuo ei ole autotalli vaan talousrakennus. Autotallissa ei saa hitsata yms...
 
Kosteudenlähde taisi ratketa...
Kävin illalla piipahtamassa raksalla (lattianvalu oli siis tänään) ja samalla reissulla yläpohjassa. Edellisellä reissulla olin taitellut noita kastuneita villalevyjä irti kertopuulankusta. Nyt noilla kohdin näkyi tiivistynyttä kosteutta muovin pinnalla, n. 10-30 cm ulkoseinältä harjalle päin.
Maallikkona spekuloiden - kastepiste muodostuu nyt näillä keleillä 'aiemmin' tuohon muoviin eikä villan päälle?
Siis kosteus on loppujen lopuksi noussut kertopuulankun ja villan välistä ja tiivistynyt villapalan päälle...?

Miten muuten näette - olisiko mahdollista, että seinävillat on märkiä/kostuneita noilla kohtaa missä sisältä nouseva kosteus on päässyt läpi höyrynsulun ja tiivistynyt villan päälle yläpohjassa? Ajattelin kyllä tehdä pistokokeita seinän osalta ja ainakin käsivaralta tarkistaa villan tilan. Sen mitä itse olen zoomaillut sisäseiniä niin höyrynsulkumuovin ulkopinta on näyttänyt kuivalta - ylhäälläkin...

Olen samalla kannalla kuin vastaava mestarisi, eli että kostea lämmin ilma on virrannut teippaamattomasta hyörynsulkujen limityksestä pihalle.

Itse teippaisin nuo nyt pikimmiten. Sitten jättäisin villat sillain että ne eivät koske tuonne palkkiin/seinän yläjuoksuun. Konvektio ja lämpö kuitenkin pikkuhiljaa kuivaa villoja. Sitten tietysti vaihtoon jos nuo eivät kuivu ennekuin päälle pitäisi puhallusvillat laittaa.

Tosin sellaiset kohdat missä ei ole eristettä ollenkaan kondensoivat sisäpuolelle todella rankasti pakkaskeleillä. Tuo tuli huomattua kun itsellä onteloissa ei ollut vielä puhallusvillaa ja talossa oli lämmintä. Ulkona tais olla toistakymmentä astetta pakkasta.
 
Saumojen aukeamisesta sen verran että ainakin meillä timpurit painoi SPU-levyjen pontit (huom.) täyteen urtsia ja sen kuivuttua kaikki mahdolliset ja mahdottomat liitossaumat teipattiin antaumuksella siihen sopivalla tuotteella.

Itse en ole päässyt sellaista vaihetta näkemään että olisin ollut paikalla kenenkään raksalla juuri kuin nuo levyt on laitettu paikalleen. Saunassa spun saunasatut teipataan alumiiniteipillä tai ainakin itse teippasin. Oliko tuossa kyseessä sama tavara vai joku joka säilyy ehjänä mahdollisen elämisen jälkeen?

Ilmeisesti levyn päälle laitetaan sitten vielä koolaus laudalla levyjä varten. Kuinkas tuossa sitten ulkoseinille tulevat sähkörasiat laitetaan? Reikä levyyn raisian kohdelle ja urtsilla raot umpeen? Sähköputket/mmj mahtuvat lautakoolauksen kohdalla menemään ilman levyn roiloamista?
 
Minkä levyistä kattopaneelia kannattaisi laittaa 175mm vai 200mm? Paksuus 8/10/12mm? (syy?)

Mistä olette hankkineet? Varmaan jotain mdf pohjaista ajattelin laittaa. Värikin (valkoinen, antiikki ym) on vielä hakusessa.

EDIT: Ootteko naulannut uros vai naarasponttiin? Hakasella vai viimeistelynaulaimella?

1) Usein kapeampi on paremman näköistä katossa, mutta riippuu niin monesta eri tekijästä...leveämpi tulee halvemmaksi neliöhinnaltaan.
2)Itse suosin omissa taloissani aina puuta, koska ovat puutaloja...hankin suoraan höyläämöiltä...eli en osaa vastata tuohon kakkoskysymykseesi.
3)puupaneelit olen pruukannut ampua koiraspntin juuresta viimeistelynaulaimella. Huonoja kokemuksia tuosta piilonaulauksesta naarasponttiin.

Omasta mielestä leveämpi on paremman näköistä. MDF:ssä on naaraspontin alempi lirpake pitempi josta se kiinnitetään hakasella. Kiinnitysohjeet tulee pakettien mukana. Meillä on makkareissa Malerin 195mm leveetä ja 10mm paksua MDF:ää. Ihan ok kamaa mutta tuota ei vielä silloin saanut nollasaumalla joten lovet jää myös paneelien päihin. Olkkariin piti laittaa sitten kapeampaa, pitempää ja 0-saumaista jottei noita saumoja tule miljoonaa kappaletta. Tuo taisi olla 8mm paksua joka on jo aika lerppua mutta kyllä sekin siellä katossa pysyy. MDF:ää laitettiin ihan kustannussyistä. Jos persaus olisi kestänyt niin olisi laitettu Lopen puuta. Halvat puupaneelit tuppaavat kellastumaan ja ovat kalliimpia kuin mdf.

Maler - Kattopaneelit - MDF
Lopen Rakennuspuu Luo Suomalaisesta Männystä Silmiähiveleviä Kokonaisuuksia - Etusivu

Nyt Malerkin tarjoaa siis 0-saumaista ja myös pitkää paneelia jolloin jatkoskohtia tulee vähemmän.
STP ympäripontattu, 0-sauma 10x195x2070
STP 10x160x3960

Hintahan noissa Malereissa oli luokkaa 8-9€/neliö ja tyytyväisiä ollaan edelleen valintaan.

Kattojen puupaneelit tuli tosiaan naulattua viimeistelynaulaimella urospontista kuten Mirandos.

Paneelien aloitus reunasta kannattaa mielestäni toteuttaa kolmella eri lähtökohdalla ei kasvavassa järjestyksessä jotten synny "rappusia" ja jatkot tulee samoihin kohtiin. Asuntomessuillakin on nähnyt toteutuksia missä jatkot on missä sattuu. Ei ne mdf paneelit niin kalliita ole etteikö raaskisi hukkapätkiä heittää pois.
 
2 putkisia valaisimia katossa 7kpl.
Itse olen kans lähtenyt siitä, että 2x58w loisteputkivalaisimia + pistorasioita (myös voimavirta) tulisi oikeasti laitettua tarpeeksi heti rakennusvaiheessa.

Käsienpesuallas löytyy ja koko höskässä kanaalilla tuotu mlp tuoma vesi lattialämmitykselle.
Ootko laittanut käsienpesualtaalle lämpöisen veten myös tuota kanaalia pitkin vai esim. erillinen pieni sähköinen lämminvesivaraaja?

Voin laittaa pohjakuvankin jos haluat.
Joo laita vaan kiitos, itseäni just tässä suunnitteluvaiheessa mietityttää nuo mitat, eli lähinnä pituus tallille, jotta siellä "normiautolle" pystyisi jotain tekemäänkin + työpöytä jne...

Ja tuo ei ole autotalli vaan talousrakennus. Autotallissa ei saa hitsata yms...
Tästä muistankin joskus kuulleeni, ok, eli talousrakennus on oikea termi lupavaiheessa?
 
Kaikki varmasti tietävät kuinka uusissa taloissa akryylimassat halkeavat usein levykattojen ja seinien nurkissa. Akryylimassa on kuitekin joustava jota uretaani ei ole. Ja vaikka saumat teipattaisiin aluteipillä ei sekään jousta. Ihmettelisin suuresti jos noihin saumoihin ei tulisi ajansaatossa halkeamia. Kuitenkin puurunkoisen talon tapauksessa runko elää jatkuvasti ulkona vallitsevan kosteuden mukaan. Tosin jollaintapaa "joustava" urtsi löytyy muistaakseni illbruckilta. Mainospuheitten mukaan "• Erittäin elastinen, jopa 35% liikevara"

Tiedän että spulla tehdystä taloista mitataan usein hyviä ilmavuotolukuja mutta haluaisin nähdä uudet mittaukset sitten kun talossa on asuttu vaikkapa vuosi.

Noistahan ei kukaan tiedä kun niitä on vain ryhdytty tekemään valtiovallan riehaannuttua rakennusmääräysten suhteen :) Oletettavasti teipattu sauma kestää paremmin kuin pelkän urtsiliimauksen varaan jätetty, mutta siltikin saumat olisi syytä teipata jollain joustavalla höyrynsulkuteipillä. SIKAllakin on joustava urtsi joka lie lähinnä tarkoitettu ikkunoiden ja ovien tiivistyksiin, ei ole kokemusta.

Akryylimassa pitäisi lailla kieltää saumojen tiivistyksiin. Kelpaa korkeintaan lattianrajaan gyprokin ja laatan väliseen täyttöön. Vituttaa kun tuli muutamaan nurkkaan laitettua ja halkihan ne ovat menneet parin asumisvuoden jäljiltä. Onneksi loppupäässä tuli tehtyä SIKAn AT-Connectionilla (elastinen tiivistysmassa) jota alunperin hommasin ikkunoiden ja ovien sisäpuolen tiivistykseen. Noissa on siis tiivistyksenä villa ja AT-Connection puristettuna tiivistenauhan ja smyygin väliin. Ikkunat ja ovet vuotaa sen mitä vuotaa tiivisteistä - kahvoista - lukoista, karmin ja seinärungon välistä ei tule mitään sisään eikä ulos. Vastaacasti AT-Connectionilla tehdyt nurkka- yms. saumat on ehjät, näyttää pysyvän valkoisena edelleen ja on helvetin helppoa käyttää eli saa ohuen ja siistin täytön pieneenkin rakoon.

Samaan tiivistysnippuun menee se että ulkoseinälementin - betonilaatan yms. lattian läpiviennit täytin SikaFlexin 11FC+ joka on myös radontiivis massa. Ei ole lattianrajoissa vuotoja tai kylmiä kohtia, eikä tule radoniakaan ... viime talvena mitattiin ja lukemat jäi alle 50Bg/m3 alueella jossa melko uuden asuntokannan keskiarvo on luokkaa 140Bg/m3. On meillä tietysti radonputkitus joka toimii painovoimaisena yllättävänkin hyvin, mutta sisälukemassa lienee vain se mikä irtoaa lattiavalusta.
 
Ketjun edellinen sivu kuvaa mun mielestä hyvin näitä ongelmia, mitä syntyy kun kuka tahansa voi värkätä omakotitaloa ilman mitään kokemusta. Kavereiden ja myyntimiesten puheita, kun uskoo niin huudellaan passiivitalosta ja ties mistä, koska "spu on niin hyvää, kaveri omistaa firman". Todellisuudessa hädin tuskin täytetään rakennusmääräykset eristyspaksuuksissa :face: Voi vaan miettiä, mitä pommeja näissä sitten on.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom