Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
No se vittuilu tuntuu olevan sinullakin tärkein harrastus...no kukin tyylillään.

Se on niitä harvoja elämän pieniä iloja. Olen tosin pyrkinyt vähentämään, varsinkin livenä. Se kun aiheuttaa joskus ylimääräistä draamaa.

Viittaus säätämiseen oli ehkä vähän turha, mutta yritin vähän kärjistettynä tuoda esiin sitä epäloogisuutta mikä yhden osa-alueen hinkkaamiseen liittyy jos kokonaisuudessa on kuitenkin jotain muuta kuralla. Ei sen kummempaa vittuilua oikeastaan, ei mullakaan ole tuloilmakanavaa takalle. Harkitsin sitä kyllä, mutta esimerkiksi tulon eristys, mahdolliset kondenssijutskat ja epäselvyys mihin sen putken saa lopulta tuotua takan puolella oli sen verran iso hämäryys niin jäi sitten siinä rakentamisen aina yhtä seesteisessä olotilassa selvittämättä ja tekemättä. Huomaan kyllä itse että sisälämpötila tipahtaa asteen kaksi kun saunan sytyttää.

Pihaan meni 3 kasettikuormaa multaa ja kaiken levitin lapiolla ja kottikärryillä, ilman mitään pippelinmittailua. Lisäksi täyttelin isompia monttuja soralla mitä meni yksi kuorma. Siitä sorasta keräsin käsin isoimpia murkuloita pihan koristeluun.

Mutta suosittelen siis erillistä tuloilmakanavaa takalle ja niin tekee myös Vallox:

Monissa Valloxin ilmanvaihtokoneissa on takkakytkin. Tarvitaanko takalle lisäksi palamisilmakanava?

Kyllä tarvitaan! Ilmanvaihtokoneiden takkatoiminto ei ole tarkoitettu takan palamisilman sisälle tuomiseen vaan hetkelliseksi sytyttämisavuksi. Kun hormi on vielä kylmä, ilmanvaihtokoneella tehdään hetkellinen ylipaine taloon. Kun hormi lämpiää, niin takka kyllä vetää. Kovalla pakkasella ilmanvaihtokoneen jäätymisenesto saattaa sammuttaa takkatoiminnon aikana myös tuloilmapuhaltimen, ettei lämmöntalteenottokenno mene jäähän. Takkatoiminnolla siis varmistetaan, ettei ilmanvaihtokone tee alipainetta takan sytyttämishetkellä. Digit SED ohjauksella takkakytkimen ajastus on 15 minuuttia.

Puu tarvitsee palamiseen paljon ilmaa. Teoriassa puu tarvitsee palaessaan ilmaa noin 3,7 m3 puukiloa kohti. Käytännössä palamisen ilmakerroin (λ) on suuluukullisissa tulisijoissa 2 ‑ 2,5 eli ilmaa käytetään 7,5 ‑ 10 m3 puukiloa kohti. Uusissa uuneissa ilmakerroin on alhaisempi 2,0 – 2,2. Suuluukuttomissa tulisijoissa kuten avotakoissa ilmakerroin on. 10 ‑ 30 eli ilmaa kuluu 40 ‑ 110 m3 puukiloa kohti. Palamisilman määrän optimaalinen säätö on kuitenkin käytännössä vaikeaa. (Lähde: Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys, VTT)

Ilmanvaihtokone ei oikein säädettynä tee taloon suurta alipainetta mikä häiritsisi tulisijan vetoa. Talosta poistetaan 5 – 10 % enemmän ilmaa kuin mitä sinne tuodaan eli tulo- ja poistoilmamäärät ovat lähes samat. Muutaman prosentin poikkeama on mittausvirheen varalta. Sillä varmistetaan, ettei talossa ole ylipainetta, koska se on aina ulkovaipan rakenteille tuhoisaa. Esimerkiksi 150 m2 talossa ilmanvaihtokoneen aiheuttama "alijäämä" on vain 3 – 6 l/s. Savupiipusta poistuu tehokkaasti poltettaessa jopa kymmeniä kertoja enemmän ilmaa ja tämä määrä ei tiiviissä talossa välttämättä tule rakenteiden läpi vuotoina – eikä saakaan tulla. Likaiset suodattimet tai tukkeutunut ulkosäleikkö voivat kasvattaa alipainetta.

Ilmanvaihtokone ei pakkasella pysty ylläpitämään ylipainetta kovinkaan pitkää aikaa. Kun ilmanvaihtokoneen takkatoiminto sammuttaa poistopuhaltimen, ei koneelle tule myöskään poistoilman lämpöenergiaa, mikä lämmittäisi lämmöntalteeottokennoa ja tuloilmaa. Silloin koneen jäätymisenesto saattaa sammuttaa myös tuloilmapuhaltimen. Ylipainejakson pituus riippuu mahdollisen etulämmityksen tehosta, ilmamäärästa ja ulkoilman lämpötilasta.

Kaikille tulisijoille pitää tuoda aina sulkuventtiilillä varustettu palamisilmakanava suoraan ulkoa jonnekin tulipesän alle tulisijavalmistajan suosittamaan paikkaan. Tässä on tulisija- ja valmistajakohtaisia eroja. Mikäli tulisija ottaa palamisilman huonetilasta, tilalle tulee ulkoilmaa joka pitää lämmittää talon lämmitysjärjestelmällä. Jos piipusta menee ulos kovalla vedolla poltettaessa esim. 100 l/s ilmaa, sen korvausilma tulee ulkoa huonetilaan ja menee sitten takan luukkujen kautta hormiin. Talon lämmitysjärjestelmästä tarvitaan 15 asteen pakkasella yli 4 kW lämmitysteho palamisilman – eli hormista ulos puhallettavan ilman – lämmittämiseen, koska takka on silloin vielä kylmä. Siksi on järkevää, että takan palamisilma otetaan ulkoa suoraan tulisijaan ja sieltä hormiin ilman että se käy lainkaan huonetilassa.
Usein esitetyt kysymykset
 
Jaa, mun on taas vedettätävä tällä mutupersetuntumalla kun muuta en osaa.

Minä en ainakaan takkani alle toisi mitään kanavia. Millä helvetillä varmistut yhtään mistään esim. kosteuteen liittyvästä kun et käytännössä tuota pääse tarkastamaan. No joo varmaan taas sillä rossipohjalla. Mutta jos jonkun mielestä maalämpöpumpun säätö on turhaa, niin vielä turhempaa on jonkun kanavien kyttääminen lattian alla...eikä sitä käytännössä 90% porukasta edes tekisi. Että se siitä.

Mutta varmasti pitäisi taas miettiä, että onko sitä taloa tarkotus lämmittää puilla vai jollakin muulla tavalla? Eli onko se takka vaan lisä- ja varalämmönlähde jota käytetään kovimmilla pakkasilla ja silloinkin tyyliin parin päivän välein vai että se on päälämmönlähde jota lämmitetään päivittäin tai jopa pari kertaa päivässä?

Ja paljonko on talon ilmatilavuus ja onko se tiiveydeltään luokkaa passiivi vai ns. normitalo vai mitä?

Eli ei nyt todellakaan voidan MINUN MIELESTÄ sanoa että joku takkakytkin on vaan oltava. Toki nyt Vallox varmaan on sitä mieltä, etenkin jos ne myy sitä lisävarusena kuten ainakin näyttäisi suurimmalla osalla LTO koneen valmistajilla olevan.

Kun täällä aina nussitaan pilkkua oikein kunnon raiskausmenetelmällä, niin on se nyt jotenkin mystistä että sinne takan alle voidaan vetää joku kyseenalainen venttiili ja käydä raplaamassa jotain takkakytkimiä, mutta sitten se saunan korvausilmaventtiilin käyttö, jota itse käytin VAIHTOEHTONA JOS TARPEEN oli sitten niin hiton vaivalloista. Ei vaan taas pysty käsittämään.

Ja tällä pystyttiin vetämään jopa johtopäätös että en ole kykenevä vetämään RemonttiParkki nimistä palvelua, jossa etsitään remonttialan yritykyksille työkohteita eikä yritetä olla joku rakennus ja remonttilaan konsulltti, asiantuntija tai suunnittelupalveluja tarjoava yritys. Vähän sama kuin perustaisit rengasfirman etkä voisi sitä pyörittää jos et ymmärtäisi kaikkea turbon toiminnasta.

Joo, meni sieraimet niin saatanan syvälle että niitä saa kaivaa aika jäätävän kauan pois.
 
Meillä tuli seinä vastaan näiden uusien E-lukujen laskennassa. Uusimmat määräyksien takia taloa on erittäin hankala saada A-luokkaa. Itsellä meni maalämpötalo C-luokkaan vaikka oli seinien u-arvot 0,12 ikkunat 0,8. Jos olisi kaukolämpöä tarjolla, niin tilanne olisi toinen.

Pitää vielä harkita jos asentaisi takkaan vesikierto ja liittää se osaksi päälämmitysjärjestelmää.

Onko kellään mitään muuta vikkiä todistuksen optimointiin?

Meillä on kaukolämpö ja B-luokkaan meni just. Seinä 0.13, ikkunat 0.7, yläpohja 0.08, alapohja 0.12. IV-kone "parasta" ja siihen tuloilman lämmitys/viilennys maapiirillä. Lisäksi ikkunoissa on auringosuojalasit etelä/länsipuolella. Takka ym tietenkin. Tiiveyslukuna käytettiin muistaakseni 2...joka tapauksessa tarkoitus mitata ennen pintojen tekoa. Neliöt huoneistoalana 183m2 ja tilavuus jotain lähemmäs 800m3
 
Melkein itkettää.....alkuperäinen viaton kysymys tällä palstalla oli että kannattaako laittaa takkakytkin. Rehellinen vastaus asiaan lienee jotain allaolevaa:

a) rakentamisen yhteydessä tehty on aina halvempaa kuin jälkikäteen laitettu
b) yksitasoinen/pieni rakennus kaipaa ylipaineistusta todennäköisesti enenmmän kuin useampitasoinen/iso talo (pieni ja iso viittaa rakennukseen kuutiotilavuuteen)
c) tiivis talo kaipaa enemmän kuin minimin täyttävä
d) IV-koneen valinta vaikuttaa asiaan suuresti eli toisissa ylipaineistus on lisävaruste ja toisissa vakiona, samoin ylipaineistuksen toimintalogiikka riippuu valittavasta koneesta *****
e) takan käyttö lienee sitten kaikkein olennaisin eli jos käyttää pari kertaa vuodessa niin ei ja jos käyttää aktiivisesti niin joo (toisilla se into loppuu parin kerran jälkeen ja toisilla kasvaa, MLP-miehillä yleensä laskee)
f) tässä kannattaa myös miettiä sitä että jos sen mökin myy vaikka 5v sisään niin mitä se seuraava arvostaa...

***** kohtaan lainaan D.Yatesin hyvät leikkeet Valloxin osalta joka on täyttä faktaa (oikeasti) ja pätee yleisesti kuutiokoneisiin. Pyöriväkennoisilla (etenkin paremmilla ohjauksilla) varustetut koneet eivät pysäytä poistopuhallinta vaan ylipaine säädetään setupista tarpeen mukaan siten että tulo isommaksi ja poisto pienemmäksi. Esim. meillä Enerventin Pingun normaaliasetuksista ylipaineistukseen muuttuu tulo +5% ja poisto -5% jolloin päästään juurikin ylipaineen puolelle. Ei mene kennot jäähän tms. eli ylipainetta voi ajaa vaikka tuntitolkkuja kovallakin pakkasella.

Tekisi mieli vielä kommentoida jotain muutakin kun on kertynyt tätä ikää keskimäärin enemmän kuin muilla tällä palstalla, mutta totetan vain että vittuilua tulee jos joku suoltaa diibadaabaa oman perseensä ympäriltä ja asian vierestä näkemättä metsää puilta (vai oliko se toisinpäin). Btw. meille tuli pari kasetillista multaa ja kaikki on kärrätty ja levitelty käsin muijan kanssa ... aikaa meni riittävä määrä eikä kukaan ei ollut sekunttikellon kanssa vahtaamassa ;)
 
Mä en ymmärrä taas teidän jutuista mitään. Meillä hirsirunko eikä mitään muoveja seinissä, takka toimii ja lämmintä riittää, energiaakin kuluu mutta mitä sitten eipähän tarvi ainakaan missään muovipussissa asua eikä ole koneellista ilmanvaihtoakaan niin ei tarvi mitään säädellä :hyvä:
 
***** kohtaan lainaan D.Yatesin hyvät leikkeet Valloxin osalta joka on täyttä faktaa (oikeasti) ja pätee yleisesti kuutiokoneisiin. Pyöriväkennoisilla (etenkin paremmilla ohjauksilla) varustetut koneet eivät pysäytä poistopuhallinta vaan ylipaine säädetään setupista tarpeen mukaan siten että tulo isommaksi ja poisto pienemmäksi. Esim. meillä Enerventin Pingun normaaliasetuksista ylipaineistukseen muuttuu tulo +5% ja poisto -5% jolloin päästään juurikin ylipaineen puolelle. Ei mene kennot jäähän tms. eli ylipainetta voi ajaa vaikka tuntitolkkuja kovallakin pakkasella.

No joo tuo on sinänsä tolkku jos ei jäähän vedä mutta takka vetää kuitenkin huomattavasti enemmän ilmaa mitä tuo antaa ylipainetta. Ja kuten tuossa valloxi sanoo niin 4kW menee lämpöä hukkaan silloin kun takka palaa. Onko se paljon vai vähän, saa jokainen itse päättää kohdallaan :)
 
No joo tuo on sinänsä tolkku jos ei jäähän vedä mutta takka vetää kuitenkin huomattavasti enemmän ilmaa mitä tuo antaa ylipainetta. Ja kuten tuossa valloxi sanoo niin 4kW menee lämpöä hukkaan silloin kun takka palaa. Onko se paljon vai vähän, saa jokainen itse päättää kohdallaan :)

Niinpä tekee ja sytytyksen jälkeen puuttuva takan paloilma tulee liesituulettimen kautta. Meillä on k+rt+oh+et on yhtenäistä tilaa ja liesituulettimen putki (vaikka perhospellin kera) on ainoa tai ainakin helpoin reitti josta korvausilmaa saa. Sitten jos pitää käyttää liesituuletinta niin se on joko keittiön ikkuna tai terassin ovi auki jottei tule savut sisään. No, ikkuna tai ovi, molemmat on siinä käden ulottuvilla eli ei hätää ja IV-koneella ei todellakaan saa tuotettua noita puutteita kun olisi pitänyt laittaa kertaluokkaa suurempi kone ja erillinen avattava tuloputki jonnekin keittiön ja ruokatilan (takan) rajamaille.

Liesituulettimen putki voi tietysti talvipakkasella kondensoida tms. mutta ainakaan parin vuoden käytön jälkeen ei ole tullut vettä sisään eli ollaan "turvallisin mielin". Sinne on tehty vielä mutka väliin jottei tule ainakaan liedelle (eli menee villoihin jos teipit pettää). Pakkisraati voi olla jotain mieltä mutta se ei paljoa paina. Enemmän olen huolissanin siitä radon-putken muhvista joka saattaa laskea jääköntän sulamisvedet putken ulkopuolelle ja sen teippaan syksyllä (varmuudeksi).
 
Mä en ymmärrä taas teidän jutuista mitään. Meillä hirsirunko eikä mitään muoveja seinissä, takka toimii ja lämmintä riittää, energiaakin kuluu mutta mitä sitten eipähän tarvi ainakaan missään muovipussissa asua eikä ole koneellista ilmanvaihtoakaan niin ei tarvi mitään säädellä :hyvä:

Ole siis onnellinen. Nykypäivän "energiaa säästävä" talo on oikea tekninen ihme. Toimii kun kaikki on tikissä ja päin persettä kun joku osa-alue on huoltamatta/säätämättä tms. Sitten ihmetellän että mistä näitä hometaloja ilmaantuu.

Lueskelin tässä Talotekniikan julkaisua 5/2013 joka oli Rakennuslehden välissä, jonka siis sain käteeni poistuessani Asuntomessuilta. Allekirjoitan yhden jutun joka tiivistettynä on että "nykypäivän tiivin talon ilmanvaihdon tasapainotus on vaativa tehtävä ammattilaisellekin". Ammattilaisia kun on harvassa niin jokainen voi päätellä että montako taloa on tikissä ja monta päin sitä...
Ilmalla kun vielä sellaine mukava ominaisuus että se kulkee omia reittejään aina. Summattuna IV-suunnitelman, toteutuksen ja säädön toimivuus selviää vasta talvella kun talo on kalustettu ja asuttu.
 
Meillä tuli seinä vastaan näiden uusien E-lukujen laskennassa. Uusimmat määräyksien takia taloa on erittäin hankala saada A-luokkaa. Itsellä meni maalämpötalo C-luokkaan vaikka oli seinien u-arvot 0,12 ikkunat 0,8. Jos olisi kaukolämpöä tarjolla, niin tilanne olisi toinen.

Pitää vielä harkita jos asentaisi takkaan vesikierto ja liittää se osaksi päälämmitysjärjestelmää.

Onko kellään mitään muuta vikkiä todistuksen optimointiin?

Eiköhän näitä E-lukuja ym nyt tuijotella liikaa? Eiköhän se totetutuva kulutus ole oleellisempaa.

Meillä menee laskujen (energiatodistuksen) mukaan kanssa c-luokkaan (arvo jotain 13X).

Itse asiassa en ole enempää edes jaksanut asiaan kiinnittää energiaani.

En tiedä sitten jos vaikka kannattaisikin hiukan tutkia asiaa :)
 
Ei ole kun vanhemmalla. Kunnassa sanoivat silloin että vain tuo kirjain laitetaan ylös olis sitten passiivi talo tai ei.. Hain rakennusluvan 2012
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Onko kellään mitään muuta vikkiä todistuksen optimointiin?

Erään talovalmistajan energiatodistusta tutkimalla huomasin että he olivat "optimoineet" käyttöveden kierron häviöitä vaikka rakmk sanoo millaisia häviöitä on käytettävä. Tuo oli selvää kusetusta.

Vesitakka aivan totaalisen turha mlp talossa. Maksaa paljon, vaatii kalliin varaajan ja ylimääräisiä pumppuja yms. Pelkän vesitakan lisäksi saat laskea usean tonnin lisähintaa tuolle. Ja Mielestäni tuo ei enää edes täytä varalämmityslähde määritelmää kun ilman sähköä kiertovesipumppu ei kierrätä vettä ja puun puuta ei tarvi sähkökatkon aikana poltella.

Osta hyvä mlp pumppu ja järkevähintainen hyvän hyötysuhteen iv kone.

Tein joskus huvikseen hiukan laskutoimituksia.. ja muuta pohdintaa.. :evil:

Ote suomen rakentamismääräyskokoelmasta "Jos rakennuksessa on varaava tulisija, voidaan varaavasta tulisijasta tilaan saatavaksi lämmitysenergiaksi laskea 2000kwh vuodessa tulisijaa kohden." Eli puita polttamalla voi säästää vuodessa ~250e. Maalämmöllä tuo summa on 80e. Ja tässävaiheessa osuvin kommentti tuli vastaan netin syövereistä "Jos puuta on omasta takaa, niin niillä tienaa paremmin myymällä, kuin maalämpötalon takassa. "

Joten jos takka kustantaa kaikkineen roippeineen 5000e sillä saa 50 000kwh sähköä. Joten ilmaisia puita polttamalla takka on maksanut itsensä takaisin 25v jälkeen. Mutta jos talossa on maalämpö ja lämmitysenergiaa saadaan tuotettua 3 kwh 1 kwh:lla sähköä takka on maksanut itsensä takaisin 75 vuodessa.

Puun tyypillinen energiasisältö on noin 4,3 kWh/kg, kun puun kosteus on 15 %. Jos tällainen puu poltetaan 75 % hyötysuhteella nykyaikaisessa tulisijassa, on puusta saatava nettomääräinen energiasisältö noin 3,2 kWh/kg. Käytännön mittaukset ovat osoittaneet, että tarkemman laskentaperusteen antaa arvo 3,0 kWh/kg. Kevyen polttoöljyn lämpöarvoon verrattuna saadaan likimääräiseksi arvioksi: 1 öljylitra vastaa 2,5 kiloa puuta. Eli pinokuutiometri (20% kosteus) vastaa 170 litraa kevytöljyä. Rak mk:ssa laskennallisesti keskimääräinen säästö takalla on 2000kWh. Joten tuon 2000kwh saavuttaminen edellyttää 670kg puun polttamista/1,6 pinokuutiometriä. Mutta mielenkiintoseksi asian tekee se että "Teoreettinen ilmantarve noin 3,7 m3 puukiloa kohti. Käytännössä hyvä ilmamäärä on noin kaksi kertaa teoreettinen tarve eli noin 8 m3." Eli jos asunnossa ei ole erillistä tuloilmakanavaa takan vieressä imetään ilmanvaihdon kautta 8kg pesällisellä 64m3 ilmaa. Jos takka palaa tunnin tuloilman mitoituksella 57l/s ilmaa tulee kämppään ~205m3 tunnissa. Tuohon kun lisätään tuo 64m3(~30%) pukkaa levylämmösiirrin periaatteella toimivat iv-koneet jo kovilla pakkasilla jäätymään ja sulatusta puskee päälle ja sähköä kuluu. 64m3 ilman lämmittämiseen -20 asteesta +20 asteseen menee 0.9kwh energiaa(sähköä). Tuloilman jäähtyessähän iv-kone napsauttaa vastukset päälle avuksi.

Joskus myös laskin että jos ostaa puita muistaakseni 30 tai 40€/m3 ja polttelee niitä takassa niin COP on kolmen luokkaa.. Joten esim on maalämpöpumppu (oma viessmann, cop 4,5) tuottaa lämpöä paremmalla hyötysuhteella kun että jos polttelisin takassa puita joista joudun maksamaan.... :)

Äkkiseltään mietittynä järkevämpi vesitakalle olisi puukiuas mlp talossa. Riippuen tietysti paljonko taloudessa saunotaan. "Kiuas on kodin suuritehoisin laite ja se kuluttaa perhekäytössä noin 1 000 kWh vuodessa. Yli puolet tästä kuluu saunan alkulämmitykseen ja loput kiukaan lämpimänä pitämiseen. " Tuossa olisi 125€ säästömahdollisuus.. ;D Tai sitten jättää yhden baarireissun väliin.. ;D

Tuo on kuitenkin COP 1 sähköä, minkä voisi viivata kokonaan yli sähkölaskusta jos rakentaisi puusaunan... Tietysti osa lämmöstä palautuu takaisin iv-lämmöntalteenoton kautta. Ja osa johtuu seinien yms kautta lämmittamään taloa.
 
Se on kyllä hyvä luku, oliko yli- vai alipaineella? Ja hyvähän se on kun luottaa omiin taitoihinsa, varsinkin jos on sitä on ennenkin taloja tehnyt. Itse kun omin kätösin edellistä tein, jäi mittaukset tekemättä ja eipä se puuttuva mittausraportti juuri asumismukavuudessa ja arjessa tuntunut. Nyt kuitenkin mittaus tähän hankkeeseen teetettiin, koska runkotoimittaja sen teettää aina kohteisiinsa ja vaikka jatkuvasti työnlaatua itsekkin valvon, niin näin voidaan sulkea pois(tämän osalta) ihan inhimilliset virheetkin.

Se, että onko 300-500€ merkittävä summa, on taas henkilökohtainen juttu ja kukin saa käyttää rahansa onneksi kuinka haluaa :)

Kaveri ei sanonut mutta Hartmanille mittauksia tekevä hlö ainakin toiselle kaverille teki alipaineella... Ja itseasiassa kaveri vielä kehuskeli tuloksia hehkuttaessaan että ei ollut muistanut tulpata kahta ulkovaloille johtoja vievää sähköputkea kun mittauksia oli tehty.

Itse taisin käyttää ~3 ltk rakonorin höyrynsulku teippiä.. Kertaalleen jokapaikka teipattiin kun höyrynsulut asennettiin ja sitten kaikki vielä käytiin uudestaan läpi auenneiden teippien osalta ennenkuin hyörynsulku meni piiloon. Ainakin Rakonorin teipillä on taipumus kutistua ja aueta rypyn kohdalta. Ryppyjä kuitenkin on väkisinkin teipattavassa kohdassa. Rakonorin teippi kylläkin on parasta teippiä mitä kaupasta löytyy omien kokemusten mukaan. Tesco kylläkin vaikutti myös hyvälle. Osa teipeistä on aivan luokattomia. Ja kaikki hyörynsulun liitokset ovat vielä varmistettu mekaanisesti eli jos teipit joskus valahtavat joku muu pitää vielä liitoksia yhdessä. Esim kattokoolausten päälle ammuin hakasilla vanerinsoirot puristamaan höyrynsulkumuovien limityskohtaa. Hiukan oli ylimääräistä hommaa mutta sitten vasta kyrpä meinakin kasvaa ottaan kun aloin sähköjä viemään katossa.. Ei ollut tullut mieleen ettei putkijohtoa saa vedettyä tuon hakasilla ammutun koolaus kohdan yli. No pora laulamaan ja kakkoskakkoseen reikiä niille kohdille. Ja kyllä söi kun oli terä vielä kokoajan tylsä kun juurihan se piti aina osua sen hakasen kohdalle..

Asia olisi erikseen jos olisi jonkun firman talopaketti ja lappu olisi leivottu hintaan mukaan. Siksihän talovalmistajat tuota teettävät että voivat käyttää pienempää ilmanvuotolukua ja näin ollen saavat kauniimman luvun paperiin. Toisaalta tuo on kyllä hyvä vakuutus siitä että rakentaja tekee laadukasta työtä. Ilmavuodot tulisivat auttamatta esiin.

Itsellä tuo lappu meinisi oikeastaan takansytykkeeksi. Muuta arvoa sille ei voi laskea. Tai ehkä voisi hetken kävellä rintarottingilla... ja kehua niille muutamalle jotka asiasta jotain ymmärtävät. Säästetään tuokin raha ja laitetaan vaikka sitten "jemmaan" jos vaikka sais asfaltin tielle ja pihaan jos nyt sitten ei ihan konkurssissa jo olla kun tuossa vaiheessa ollaan..
 
Jaa, mun on taas vedettätävä tällä mutupersetuntumalla kun muuta en osaa.

Minä en ainakaan takkani alle toisi mitään kanavia. Millä helvetillä varmistut yhtään mistään esim. kosteuteen liittyvästä kun et käytännössä tuota pääse tarkastamaan. No joo varmaan taas sillä rossipohjalla. Mutta jos jonkun mielestä maalämpöpumpun säätö on turhaa, niin vielä turhempaa on jonkun kanavien kyttääminen lattian alla...eikä sitä käytännössä 90% porukasta edes tekisi. Että se siitä.

Eli ei nyt todellakaan voidan MINUN MIELESTÄ sanoa että joku takkakytkin on vaan oltava. Toki nyt Vallox varmaan on sitä mieltä, etenkin jos ne myy sitä lisävarusena kuten ainakin näyttäisi suurimmalla osalla LTO koneen valmistajilla olevan.

Itseassa moni tulisija valmistaja sanoo ettei suosittele että tulikuuman pesän alle tuodaan korvausilmakanava. Itselle sen oli lvi-suunnittelija piirtänyt takan viereen seinään. Kyseinen suunnittelija on erään yli 200 000 asukkaan kaupungin rak tarkastus inssi. Eli mm tarkastaa rakennuslupien yhteydessä lvi kuvat.

Mielestäni talon lämmitysjärjestelmän säätämisessä on järkeä. Huonosti säädetyllä laitteistolla saattaa elinkaari olla lyhyt (liialliset käynnistysmäärät) ja vastaavasti huonosti säädetty laite saattaa kuluttaa energiaa aivan turhaan ilman että saat siitä mitään vastineeksi. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden jatkuvan kierron päällä pitäminen saattaa maksaa vanhassa talossa useita satasia vuodessa. Tyhjästä maksamisessa ei vain ole järkeä.
 
Eli ei nyt todellakaan voidan MINUN MIELESTÄ sanoa että joku takkakytkin on vaan oltava.


Takkakytkin maksaa rakentaessa normaalin painonapillisen katkaisijan, kojerasian ja johdon verran. Eli alle 20€, ei tarvi ainuttakaan osaa iv-kone valmistajalta. Kytkin vain yhdistää kaksi johtoa toisiinsa hetkellisesti.

Jos talo on oikeasti kunnolla tiivis, takan kanssa on helposti ongelmia luvassa. Tätä tekstistä lukiessa voi myös takkakytkimen & korvausilmakanavan tarpeellisuutta miettiä

Maanantai oli heti hankala päivä. Sammutin IV-koneen jo ennen tulitikun raapaisua kun piipusta puhalsi sen verran voimakas tuuli sisään kun avasin pellin. Mutta eipä sekään auttanut. Kun savua alkoi tulla sankasti tuhkaluukustakin eikä vaan luukkujen raoista otin käyttöön hätäsuunnitelman, ja pistin IV-koneen ja takkatilan päälle. Takkatila käytännössä pakottaa piipun vetämään, eli savun suunta kääntyi oikeaksi saman tien. Takka syttyi, mutta sen 15 minuutin aikana minkä takkatila oli päällä (koska sitä ei tosiaan saa pois päältä mitenkään muuten kuin odottamalla) IV-kone jäähtyi aika pahasti (ulkona pari astetta pakkasta). Tuloilman lämpötila laski +25 asteesta +15 asteeseen ja koneen mittaama huonelämpötila laski +21 asteesta +13 asteeseen. Ja tuo jälkimmäinen siis johtui ihan vaan siitä, että IV-kone jäähtyi sen takia kun tulopuhallin veti kylmää ilmaa sisälle, mutta LTO-kennon läpi ei kulkenut varmaan yhtään lämmintä ilmaa ulospäin. Ja takka paloi aika kovalla liekillä vaikka tuhkaluukku oli suljettu lähes kokonaan. Liekit pienenivät huomattavasti heti kun takkatila meni pois päältä, ja pian IV-koneen lämpötila-anturitkin näyttivät taas normaalilukemia.

Mutta takka sotkee tietty tehokkaasti kaiken. Kun takassa palaa tuli, on se hyvin tehokas poistoilmaimuri. Vaikka ilmanvaihdon pistäisi pienemmälle, imee takka ilmaa kuitenkin sieltä kautta sisälle, ja tekee taloon kovan alipaineen, minkä huomaa helposti jos avaa ulko-oven, joka ei mielellään aukene.

Takan sytyttäminen IV-konetta vasten on suht mahdoton juttu. Ylipainetta ei taloon saa IV-koneella tehtyä millään (yritin kyllä), joten kun takan pellin avaa on vastassa lähes aina alipaineen tekemä ilmavirta. IV-koneesta löytyy toki ns. takkatila, joka käytännössä sammuttaa poistopuhaltimen 15 minuutin ajaksi. Talven alettua tosin totesin, että tuo takkatila on aika huono viritys, koska poistopuhaltimen sammuttaminen aiheuttaa lähinnä sen, että IV-koneen tulopuhallin puskee sisälle LTO-kennon läpi kylmää ilmaa, joka menee sitten ulos savupiipusta täydellä teholla. Tämä aiheuttaa LTO-kennon ja koko IV-koneen viilentymisen kun lämmintä huoneilmaa ei virtaa poistokanavista koneeseen. Ja koska tuota tilaa ei saa mitenkään pois päältä (paitsi odottamalla), en ole enää takkatilaa käyttänyt.

Joissain tapauksissa takkakytkintä ei tarvise käyttää kun korvausilmakanava avataan. Vastaan on myös tullut netissä tapaus missä ikkunoita tiivistävät akryylimassat olivat revenneet takan aiheuttaman alipaineen takia.

Ja onhan tietysti olemassa piippumalleja mistä korvausilma tulee yläkautta...
 
...ei mullakaan ole tuloilmakanavaa takalle. Harkitsin sitä kyllä, mutta esimerkiksi tulon eristys, mahdolliset kondenssijutskat ja epäselvyys mihin sen putken saa lopulta tuotua takan puolella oli sen verran iso hämäryys niin jäi sitten siinä rakentamisen aina yhtä seesteisessä olotilassa selvittämättä ja tekemättä. Huomaan kyllä itse että sisälämpötila tipahtaa asteen kaksi kun saunan sytyttää.

Mutta suosittelen siis erillistä tuloilmakanavaa takalle ja niin tekee myös Vallox:

Usein esitetyt kysymykset

Meilläkään ei ole tuloilmakanavaa takalle. Kiinnostuin aiheesta keskusteltuani aiheesta erään takkavalmistajan kanssa messuilla ja kyselin aiheesta vastaavalta mestarilta sekä LVI-suunnittelijalta (Valloxin listoilla) mutta molemmat olivat sitä mieltä ettei sille ole tarvetta. Vastaava sanoi, että aihe on ollut tapetilla viime vuosina useaan eri otteeseen. Uskoin sitten heitä ja jätin kanavan pois. Ja uskon edelleenkin ettei tuo kanava mikään must juttu ole. Itse harkitsin jopa kokonaan takan pois jättämistä tai kevyemmän kiertoilmatakan laittoa mutta vaimo halusi varaavan köntin olohuoneeseen tilaa viemään. Nyt voi kahden talven jälkeen sanoa, että ihan hyvin oltaisiin pärjätty ilman takkaakin.

Oliko se täällä vai jossain muualla kun joku kertoili vesitakkaprojektista ja kuinka paljon laadukkaaseen sellaiseen meni rahaa niin ei kyllä kuullostanut mitenkään kannattavalta vaikka kuinka paljon rakastaisi puiden tekoa. Yksi naapuruston sähkölämmittäjistä teki kesällä viikon pelkästään puuhommia. Itse en kyllä moiseen hommaan viitsisi uhrata vähiä lomaviikkoja.

Ja mitä mullan ja sepelin levitykseen tulee niin ite kyllä maksan mielelläni satasen taikka kaks kaivurikuskille kamojen levittämisestä ja otan hommaan vielä kaverin tekemään lopullisen tasoituksen.

Ihan laiskuuttani laitoin sähkökiukaankin ja hyvä niin jos kämpän lämpötila kerran putoaa asteella tai kahdella puukiukaan sytyttämisen aikana.
 
Ei oo tulokanavaa, mutta valloxin koneessa on se takkakytkin. Harvoin on tarvinnut käyttää, yleensä avaan takan lähellä olevan takaoven vähäksi aikaa sytytyksen yhteydessä. Liesituuletinta tai keskuspöläriä ei voi käyttää kun takassa on tuli.

Käikäleen viestiin kommentoin senverran, että jotkut tykkää ko hommista, eli tehdä puita, levitellä soraa ja lämmittää saunaa puilla eilä näitä kotiaskareita koeta rasitteena.
 
Back
Ylös Bottom