Sydänsuruja...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ilc81
  • Aloitettu Aloitettu
S0874 sanoi:
Jos panet kaverin tyttöystävää petät kaverin luottamuksen. Jos panet tuntemattoman sällin tuntematonta tyttöystävää niin kenen luottamuksen sä silloin petät? Mun mielestäni on turhanpäiväistä saivartelua väittää ettei ole mitään väliä onko se yhdenillanhoito kaverin tyttöystävä vai joku tuntematon, koska tuollaisissa yhdenillansuhteissa se kolmas osapuoli myös jää tuntemattomaksi, toisin kuin silloin jos "kohteena" on se kaverin tyttöystävä.

Juu, mutta mä kuitenkin tarkoitin sitä, että tunsitpa sä sen homeboyn tai et, niin sä panet epätoivoista. Mä olen sitä paitsi siinä uskossa, että Miehillä on sellainen kirjoittamaton sääntö, ettei toisten muijiin sekaannuta.

Se raja ei useimmiten ainakaan mene siinä onko joku henkilö varattu vai ei.

Joten? Mutta ei kai pelimies puunrunkoakaan rakastele.

Silkkaa yleistämistä. Ja vaikka kuvailemasi tapaukset olisivatkin keskivertoa "helpompia", niin sehän on vain hyvä asia pelimiehen tai -naisen näkökulmasta. En oikeastaan ymmärrä miten tuo "helppous" edes liittyy tähän keskusteluun.

"Helppo=halpa, kaikki saa siltä, töpseli-tuija, tulpaton mopo, kunhanonmiesniinirtoaa, epätoivoinen." Tuossa on määritelmä. Jos se oli silkkaa yleistämistä, niin heitäs joku "helpompi".

Millä tavalla legendaarisia? Ja mitkä tapaukset? Jälleen yleistät asioita aika rankasti.

Legendaarisia pettämistapaukset ovat tällä perusteella:

Trifixion sanoi:
Katsos, sun ei tarvii tietää siitä muuta kuin se, missä ajassa/millä vaivannäöllä/millä perusteella tuollainen pettämissuhde yleensä muodostetaan.

Jälleen aikamoista yleistämistä. Onko sulla itselläsi mitään kokemusta tällaisista asioista, vai mihin näkemyksesi perustuvat?

Katso tuossa yllä.

Mihin tuo näkemys perustuu? Sulla tuntuu olevan nimittäin aika vankka käsitys siitä kuinka helppoa pettäjä tai vammainen henkilö on saada petiin. Lisäksi, mihin perustuu tuo näkemys siitä että kumpikaan edellämainituista ei tietäisi mitä tekee?

Vammaistahan ei saa edes viedä sänkyyn. Eihän se nyt harhailisi siellä helvetin ravintolassa hitailla jonkin hyväuskoisen luuserin kanssa, jos se tietäisi, mitä tekee.

Kyllä olen. Mainitsin nimittäin, että seksin harrastamiseen ei välttämättä liity tunteita.

Eikö tämä sitten jo riitä tästä? :hyper:

Voisitko sinä puolestasi selittää, miten tunteiden varassa voi pelleillä jos niitä tunteita ei edes ole? Edelleenkin jäi epäselväksi mitä nuo "tunteiden varassa pelleily" ja "alapäällä ajattelu" tarkalleen ottaen tarkoittavat.

Threadin alkupäässä on kuitenkin selostettu, kuinka on tavattu se "täydellinen" nainen tanssilattialla. Niihin vetosin sillä tunteiden varassa pelleilyllä. "Alapäällä ajattelulla" taas meinaan sitä, että hoetaan mantraa "Pane, mitä huvittaa, kunhan ei oo tuttu."
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tupla-J sanoi:
Höh, pelimies tuskin kamalasti funtsii jotain satunnaista eukkoa sillei että "mitähän tuo haluaa", sen sijaan päässä taitaa pyöriä enempi "hee, saan".

Okei. SO874 toi tuo ns. pelimiehen ja -naisen terminä tähän. Puhutaan nyt edelleen siis siitä "kolmannesta pyörästä". Toki, luonnollista on, että eihän sen päässä(?) muuta pyörikään kuin tuo "hee, saan." :lol2: Mä jopa uskallan veikata, että jos siellä pyörisi jotain muuta, niin asioita jäisi tapahtumatta.

Sen naisen motiivi tossa on herttaisen yhdentekevä, mutta siinä vaiheessa kun se on tehnyt sen ratkasun, että on lähtenyt hakemaan virkistystä suhteeseensa sen ulkopuolelta on peli parisuhteen kannalta jo menetetty. Siihen ei vältsysti edes tarvita sitä pelimiestä.

Mutta jos pettäminen tapahtuu, niin tarvitaan. Ei kannata saivarrella sillä.

Se taas, että jos nainen on mennyt kaipaamaan ja saamaan huomiota ulkopuoliselta kun sitä ei kotopuolesta saa, on kyseessä edelleen virheellinen ongelmanratkaisu tai vaihtoehtoisesti välinpitämätön ukko, joka ansaitseekin tulla petetyksi.

Kyseessä on virheellinen ongelmanratkaisu, josta on vastuussa se ulkona harhaileva nainen. Piste.
 
Tää keskustelu näyttää menevän pikkusen liian kaavamaiseksi ongelmanratkaisuksi. Muutama profeetta julistaa ns. oikeita toimintamalleja ja Miken serveri huutaa hoosiannaa. ;)

Pääsääntöisesti voidaan varmasti todeta, että pettäminen on väärin, mutta se fakta kuinka syyllisiä/syyttömiä kukin osapuoli tilanteessa on, riippuu niin paljon tilanteesta ettei sitä pystytä yksiselitteisesti sanomaan. (imo)

Lisäksi analyysit joiden mukaan "pelimies" (tämä mystinen henkilö, joiksi itseään kuvailevat lienevät kaikkein vähiten kyseisen ammattikunnan edustajia) on imbesilli tai vastaava, koska hänen elämäntilanteensa on siinä pisteessä, että hän ns. kierrättää kumppaneita, ovat mielestäni lapsellisia. Eri ihmisten elämät poikkeavat niin paljon toisistaan, että on kohtuu mahdotonta kertoa täällä mitä kaikkien pelimiesten päässä liikkuu kun he käyvät baarissa pokaamassa.
 
Kostaja X sanoi:
Huomasin kyllä, että erottelit vammaset omaksi ryhmäkseen. Toivon silti, että ne jätettäisiin keskustelun ulkopuolelle.

Käskytä sitten itseäsi, ettet enää mainitse niitä. :lol2: Mulle ainakin riitti jo aikaa sitten.

Katsos, mun kokemusten mukaan ne on tapauskohtaisia juttuja ja sekaan mahtuu monenlaista stooria.

Joojoo, mutta katsos vielä kerran. Siellä oli se viimeinen kohta "millä perusteella". Viimeistään se tapaa pysyä aika vitun idioottivarmasti samana, vois jopa puhua pettämissuhteen ominaisuudesta.

Mä sanoisin, että pettäminen ei valitettavasti ole kovinkaan harvinaista. Voidaan tietenkin kiistellä siitä, ”kuinka paljon on harvinaista?”. Mä sanoisin, että aika monelle osuu vähintään kerran elämässä joku kolmesta osasta: petetty, pettäjä tai kolmas pyörä. Proteos kirjoitteli tähän ketjuun ihan hyvät jutut asiasta.

Harvinaisesta on turha vääntää, jos puhutaan poikkeuksellisesta.

Kalikan kalahtelusta lähelläni voit lukea tämän threadin postauksistani. Ja olen tainnut johonkin toiseenkin ketjuun kirjoittaa ajat sitten umpihumalassa jotain kymmenen deividin arvoista sontaa, joka ei kerro kirjoittajan loogisuudesta mitään hyvää.

Mulle sinänsä sama, mitä sä olet oikeassa elämässä tehnyt. Huomattavasti kiinnostavampia ovat (ainakin vielä) argumenttisi täällä.

”Mistä vetelen käsitykseni”, että arvostelet muita? No kasataanpa tähän sun mieteitä tästä ketjusta:

Heihei, nyt jarrua enemmän ja kaasua vähemmän, tulee tiukka mutka. Katsos, mitä mä kirjoitin

Trifixion sanoi:
Mä en tiedä mistä sä nämä valtaväestöt ja muut vetelet

:whip:

sitten vielä ihan suosikki, josta mä esitän uudelleen kysymyken: uskotko sä oikeesti tohon? Joopa-joo. On itsekkin tullut aikoinaan sanottua vastaavanlaista paskaa pettäjistä ja kolmansista pyöristä, mutta nyt ainakin myönnän olleeni dorka.

Laita tänne päivitetty versiosi. Katsotaan, oppiiko siitä mitään.

Mä taas katson, ettei ole mun asiani puuttua toisten asioihin, vaikka ne eivät omasta mielestäni olisi moraalisesti oikein

Tuo periaate tekee keskustelemisen asioista yhdentekeväksi.

tai haukkua toisia luusereiksi, vaikka en edes tunne henkilöitä puhumattakaan tapauksien yksityiskohdista.

Sun pitää ymmärtää, että moraalinen arvostelu on eri asia kuin ymmärtäminen, johon tarvitaan enemmän tietoa tapausten yksityiskohdista.
 
Trifixion, voisitko nyt quotata edes järkevää määrää lauseita kerralla, jos pitää purkaa toisen tekstiä? Kun irrotat jokaikisen edellisen viestin lauseen irti kappaleesta, niin siinä on jo riski, koko edellinen viesti vääristyy joksikin ihan muuksi. Jos kerran vastaatte jokaiseen edellisen viestin lauseeseen, niin quotatkaa koko lause sitten. Joudutte vain vähän enemmän kirjoittamaan, koska pitää aina viitata siihen lauseeseen, mitä quotaa. Mutta sittenpä vänkääminen muuttuukin hankalammaksi ja keskustelu järkevämmäksi, kun ei pääse aina yhtä lausetta nusvaamaan.

Edit. ja sama pyyntö myös muille, koska Trix ei ole ainoa.

Edit 2.
 
Proteos sanoi:
Pääsääntöisesti voidaan varmasti todeta, että pettäminen on väärin, mutta se fakta kuinka syyllisiä/syyttömiä kukin osapuoli tilanteessa on, riippuu niin paljon tilanteesta ettei sitä pystytä yksiselitteisesti sanomaan. (imo)

Lisäksi analyysit joiden mukaan "pelimies" (tämä mystinen henkilö, joiksi itseään kuvailevat lienevät kaikkein vähiten kyseisen ammattikunnan edustajia) on imbesilli tai vastaava, koska hänen elämäntilanteensa on siinä pisteessä, että hän ns. kierrättää kumppaneita, ovat mielestäni lapsellisia. Eri ihmisten elämät poikkeavat niin paljon toisistaan, että on kohtuu mahdotonta kertoa täällä mitä kaikkien pelimiesten päässä liikkuu kun he käyvät baarissa pokaamassa.

No niin, tuossa on munkin perimmäinen käsitykseni tästä asiasta kiteytetty niin hyvin etten koe tarpeelliseksi enää jatkaa tätä jahkaamista. :thumbs:
 
No siihen pettämiseen on kyllä tuhat ja yks syytä. Joku haluaa pitää hauskaa ja ei välitä, joku haluaa irti arjesta, joku haluaa saada arvostusta mitä oma kumppani ei tarjoa, joku hakee lohduttajaa heikolla hetkellä, joku on umpi humalassa, joku ihastuu koko sydämellä, joku haluaa kostaa, jne. Joku pettää pettäjää, joku pettää tylsimystä, joku alkoholistia, joku halutonta, joku pettää aina poissa olevaa, joku hakkajaa, jne. Kyllä se on aina tapauskohtaista.


Trifixion sanoi:
Sun pitää ymmärtää, että moraalinen arvostelu on eri asia kuin ymmärtäminen, johon tarvitaan enemmän tietoa tapausten yksityiskohdista.

Aika jännä käsitys moraalista: yksityiskohtia ei tarvitse tuntea eikö asioita edes haluta nähdä tapauskohtaisina ja siten voidaankin huudella ja haukkua kaikkia tuntemattomia ”ämmän irvikuviks” ja ”vellimuniks”.

Väistele kysymyksiä ja vääntele sanoja niin paljon kun lystäät. Mieti nyt kuitenkin kuinka järkevää on kirjoittaa jotain tollasta:
Trifixion sanoi:
... Mun tietääkseni nää tapaukset on jossain määrin legendaarisia. Nehän ei tiedä perinteisesti koti-oloissa vietetyn ajan takia mistään juuri mitään, vaan riittää, että tällä "kolmannella osapuolella" on mukanaan vaan jotain hieman erilaista verrattuna homeboyhin. Onpa tainnut joskus pelkkä tatuointi, kalju tai virkanimikekin riittää. Siinä mielessä se vertailu vammaiseen on pätevä, että pettäjän ja vammaisenhan saa petiin hyvin vähän vaivalla. Lisäksi kumpikaan ei tiedä ihan varmasti mitä tekee.... (posti 133.)

Mistä sä keksit jotain tollasta?
 
Kostaja X sanoi:
No siihen pettämiseen on kyllä tuhat ja yks syytä. Joku haluaa pitää hauskaa ja ei välitä, joku haluaa irti arjesta, joku haluaa saada arvostusta mitä oma kumppani ei tarjoa, joku hakee lohduttajaa heikolla hetkellä, joku on umpi humalassa, joku ihastuu koko sydämellä, joku haluaa kostaa, jne. Joku pettää pettäjää, joku pettää tylsimystä, joku alkoholistia, joku halutonta, joku pettää aina poissa olevaa, joku hakkajaa, jne. Kyllä se on aina tapauskohtaista.

Niin on. Noita asioita tarvitsee tietää enemmänkin silloin, kun aletaan selvittää sen "ensimmäisen" ja "toisen" osapuolen kanssa, miten voitaisiin suhdetta parantaa. Sen sijaan noiden kaikkien syiden takana on se yksi ja sama pettäjän virheellinen ongelmanratkaisu, mikä tekee pettäjästä harhailevan lampaan ja "kolmannesta puuttuvasta renkaasta" tähän lampaaseen sekaantujan.

Aika jännä käsitys moraalista: yksityiskohtia ei tarvitse tuntea eikö asioita edes haluta nähdä tapauskohtaisina ja siten voidaankin huudella ja haukkua kaikkia tuntemattomia ”ämmän irvikuviks” ja ”vellimuniks”.

No, voihan vittu sentään! Luehan nyt uudestaan, mitä kirjoitin:

Trifixion sanoi:
Sun pitää ymmärtää, että moraalinen arvostelu on eri asia kuin ymmärtäminen, johon tarvitaan enemmän tietoa tapausten yksityiskohdista.

Kai sitä nyt luulisi jokaisen haluavan naisen epätoivoisen sijaan. Mikä vittu noissa sanoissa niin helvetisti ärsyttää? Jos olet joskus sekaantunut varattuun, niin koeta nyt päästä ylitse siitä. Ihmiset tekee virheitä, you know. Se on ihan ymmärrettävää.

Väistele kysymyksiä ja vääntele sanoja niin paljon kun lystäät. Mieti nyt kuitenkin kuinka järkevää on kirjoittaa jotain tollasta:
Mistä sä keksit jotain tollasta?

Ahaa. Tällä kertaa minä väistelen kysymyksiä ja vääntelen sanoja. Kummasti näkyy eroavan viestitulkinnat! :lol2:

Vastaus sun kysymykseen: Eletystä elämästä minä ne kokemukset haen. Mistäs muualta? Yksi halusi poliisia, kun niillä on makeet haalarit. Yksi halusi tatuoitua, kun tatuoidut on tosituhmia ja yksi halusi kaljun, koska ei oikein tiennyt, mitä halusi. Olishan näitä vaikka mitä kertoa. Mutta ei pilata "kolmansien hammaspyörien" fantasiaa kertomalla enempää, vaan sanotaan sen verran, että pidemmälle ei yksityiskohdissa kannata mennä. Vai mikä sun pointtis oli?
 
Täällähän on näköjään ollut aikamoiset keskustelut käynnissä. Laitan vähän omaa pohdiskelua quottaamatta muiden viestejä. "Kolmas" osapuoli on aika vaikeassa tilanteessa kun aletaan katsomaan ihmissuhdekuvioita tarkemmin, varsinkin jos on tunteita mukana pelissä. Näihin pelkästään seksin perässä baarissa liikkujoihin en ota sen kummemmin kantaa, koska itse ainakin katselen tyttöjä ihan pitempiaikaista juttua ajatellen. Mä en lähtisi kuitenkaan sanomaan ketään selkärangattomaksi tai moraalittomaksi, jos ei tiedetä tapauksesta minkäänlaisia faktoja. En oikein ymmärrä, että miten jotkut ihmiset näkevät niin mustavalkoisesti kaikki asiat, eikä edes yritetä katsoa pintaa syvemmälle. Joskus olen jopa kuullut sellaisesta tapauksesta, että henkilö on päässyt irti väkivaltaisesta suhteesta pettämällä puolisoaan. Onko sellaisessa tilanteessa pettäminen sitten moraalisesti väärin, vaikka elämänlaatu paranee sen jälkeen huomattavasti..? Toisaalta eihän se kolmas osapuoli voi aina edes tietää, että on iskemässä varattua henkilöä. Nämä asiat täytyy aina katsoa tapauskohtaisesti, ennenkuin voidaan ruveta arvostelemaan.
Jos jokin asia tökkii suhteessa, niin silloin pitäisi olla kahdella suhteessa olevalla henkilöllä keskustelun paikka. Pettäminen on varmasti se viimeinen asia, jolla saa suhdetta korjattua. Se on mun mielestä pahin loukkaus toista ihmistä kohtaan, mitä voi tehdä. Kuten mainitsin tuossa omassa postissani aiemmin, niin sen jälkeen kun sain tietää, että sillä kyseisellä tytöllä on poikaystävä, en yrittänyt jatkaa juttua eteenpäin. Enkä lähtisi koskaan tietoisesti yrittämään varattua naista, mutta ikävä tosiasia on se, että siellä baarissa liikkuu ihmisiä sormus takataskussa jemmassa. :( Siinä mielessä nuo muutamat viestit sai avattua omia silmiäni, että ei se tyttö tosiaan ollutkaan mulle se "täydellinen", vaikka siltä se tuntui sillä hetkellä kun oltiin tekemisissä. Noh, jokatapauksessa tuo tapaus on nyt historiaa ja olen saanut mietittyä itselle asiat selviksi. Jospa se "täydellinen" nainen vielä jostain tupsahtaisi mun elämään ja sattuisi olemaan kaikenlisäksi sinkkukin.. :)

Tähän loppuun on vielä pakko todeta, että toimiva parisuhde perustuu mun mielestä näihin kolmeen asiaan; Kunnioitukseen, luottamukseen ja rakkauteen.
 
Koska threadin nimi on "sydänsuruja" niin vuodatan hiukan taas ihmissuhdepaskaa.

Äksä näky baarissa ja tarinoitiin siinä aikamme. Se halusi sitten toiseen baariin ja mentiin kahestaan sinne, sen kaveri ei lähteny. Siellä kempoiltiin sitten ilta ja tarinoitiin, mutta eipä se tilanne siitä mihinkään ilmiliekkeihin roihahtanut. Tulipahan sitten kysyttyä myös ohimennen, että voikohan meidän välillä olla vielä jotain ja vastaukseksi tuli perus: "Niin... en tiedä... Kun mä en oikein haluaisi seurustella nyt just kenenkään kanssa...". Heti ton jälkeen noin klo:3 sen kaveri tulikin hakemaan äksää autolla joten ei siinä oikein päässy tohon juttuun enää mitään sanomaan. :david:

Hupaisaa koko illassa oli se, että toinen äksä tuli juttelemaan ekassa baarissa ja kyseli minkä takia meidän juttu ei toiminut. Koitin siinä sitten parhaani mukaan selittää syitä ja kai se siihen tyyty. Ja sitten vielä koko yön puhelin piippas/soi kun viime lauantaina tapaamani tyttö olisi halunnut tavata tms. mutta kun ei nyt tosissaan kiinnosta muut kuin tuo aiemmin mainittu tapaus. :wall:

Mua vituttaa niin paljon se, että tykästyn (vakavasti) ongelmatyttöihin. Helpompiakin luonteita olisi baarit täynnä, mut vittu kun mun pää on mikä on.

Jotain outoa tässä mun tilanteessa sitä kohtaan kyllä on. Tyttö on ihan nätti (erityisesti nätit silmät) ja sillä on mukavat jutut, mutta kuitenkin jos en olisi hengaillut sen kanssa aiemmin niin en tiedä erottuisiko se mun silmään mitenkään. Baareissa nyt kuitenkin on paljon nättejä tyttöjä. Ehkä musta tuntuu, että pitäisi todistaa sille jotain tms. koska silloin kun oltiin kimpassa niin tuntui että hommat jäi ikäänkuin kesken. :(
 
Trifixion sanoi:
No ehkäpä meidän on korkea aika lopettaa tämä vääntäminen, kun ei se mihinkään johda. Todettakoon vielä lopuksi se mitä jo aikaisemminkin sanoin: myös minun mielestäni kolmantena pyöränä olo on periaatteessa väärä. Asioihin pitäisi kuitenkin suhtautua tapauskohtaisesti enkä itse halua toisia syyttää kolmantena olosta tai pettämisestä.

Hauskaa lauantai-iltaa. :piis: & :kippis1:
 
Mä varmaan oon maalainen mutta mun kohdalla pettäminen johtaa aina eroon, en edes kuuntele syitä tai muita selityksiä. edellinen kun petti otin itse kamat kantoon ja muutin pois, tosin muutti eksäkin kun ei sillä ollut rahaa pitää kämppää. Rankkoja vaiheita elämässä aina varsinkin tuollasen vähän pidemmän suhteen jälkeen (8 vuotta).

Toivottavasti se kolmas pyörä hyväksy eksän jatko huvituksekseen niin oli ainakin paikka mihin muuttaa... Mutta näin jälkikäteen onneksi petti kun sitten löyty se elämäni :haart: .
 
Hynkkä sanoi:
Joskus olen jopa kuullut sellaisesta tapauksesta, että henkilö on päässyt irti väkivaltaisesta suhteesta pettämällä puolisoaan. Onko sellaisessa tilanteessa pettäminen sitten moraalisesti väärin, vaikka elämänlaatu paranee sen jälkeen huomattavasti..? Toisaalta eihän se kolmas osapuoli voi aina edes tietää, että on iskemässä varattua henkilöä. Nämä asiat täytyy aina katsoa tapauskohtaisesti, ennenkuin voidaan ruveta arvostelemaan.

Eihän se nyt irti ole siitä suhteesta päässyt pettämällä. Pettäminen on vain voinut toimia herättäjänä, mutta kyllä se homman nimi on ollut se, että siitä pieksäjästä on menty fyysisesti riittävän etäälle tai tämä pieksäjä on lopettanut pieksämisen. Pettämisen moraalinen arvostelu ja sen vääräksi tuomitseminen ei perustu siihen, millaiset seuraamukset sinänsä pettämisellä on. Valinta pettämiseen tehdään ennen kuin sotkeudutaan kehenkään ja silloin myös tehdään valinta oikeasta ja väärästä. Kyse on siis lupauksen pettämisestä, millä taas ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka monta kaveria on vellidieetillä ja raastuvassa selviämässä seurauksista. Logiikallasi jopa rakastaminen ja luottaminen voitaisiin sanoa moraalisesti vääräksi, koska ne eivät välttämättä aina riitä. Ainakaan sen homeboyn näkökulmasta.
 
Proteos sanoi:
Mua vituttaa niin paljon se, että tykästyn (vakavasti) ongelmatyttöihin. Helpompiakin luonteita olisi baarit täynnä, mut vittu kun mun pää on mikä on.

Älä huoli, et ole yksin, meikäläisellä on taipuvaisuutta samaan. Tällä hetkellä menee hyvin tyttöystävän kanssa, mutta silti, seuraavaa kriisiä odotellessa.. :rolleyes:
 
Pitääpä kantaa omakin korsi kekoon, riippumatta tuosta triflixionin vänkäämisestä.

Petetyksi olen tullut, vielä pidemmän aikaa pitkän suhteen päätteeksi. Valehtelu sattui paljon enemmän kuin itse akti, varsinkin kun tilanteen itse lopulta aavistin. Sitä on vittumaista tuumailla monta yötä, olisiko se pettänyt, vai kuvittelenko vaan omiani.

Halusinko lyödä äijää turpaan sen jälkeen? En, koska syy oli yksin exäni. Miksi olisin suonut hänelle tämän synninpäästön muita syyttämällä?
Olisi sitä äijääkin tehnyt mieli läpsästä, mutta tämä olisi vaan helpottanut exäni kärsimystä. Noh, loppujen lopuksi se ero on ehkä paras juttu mitä mulle on tapahtunut...

Ymmärrän kyllä niitäkin jotka haluavat käydä äijää lyömässä JOS se kaveri on tuttu. Pikkukylissä tämä lienee tilanne melko usein, Helsingin baareissa harvemmin. Tuttujen tai kaverien puolisoihin ei kosketa, se ainakin meidän piireissä sanomaton sääntö.

En siis arvosta "varattujen vonkaajia", mutta en tiedä onko sellaista rotua edes olemassa. Kun olen joskus huomannut flirttaavani varatun naisen kanssa, lähden samantien pois. Haluaisinko itse seurustella tällaisen tytön kanssa? En tod. Ja yleensä se "olen varattu" pamautetaan suoraan (niin kuin imo pitääkin, ja ainakin omalta puolisoltani näin odotan), tai sitten vasta kun on liian myöhäistä. En usko että kovinkaan moni jää vonkaamaan jos tuo "olen varattu" -kortti pelataan heti kättelyssä. Mutta _vastuu_ on tosiaan seurustelijalla, ei vonkaajalla.

Monelle pettäminen tuntuu olevan keino päästä irti huonosta suhteesta. Ei pystytä eroamaan, ja yksin ei uskalleta olla. Ei haluta jäädä tyhjän päälle ja puolisoa vaihdetaan lennosta ("vaihdan heti kun parempi löytyy"). Tämä on vittumaista sekä vanhalle puolisolle että uudelle yrittäjälle.

Mutta eipä sitä elämässä ja varsinkaan rakkaudessa ole sääntöjä, moni onnellinen avioliitto on alkanut "pettämisestä"...

:piis: :haart: :unity: :respect:
 
Hynkkä sanoi:
Sydän tässä on särkyneenä, mutta eikait se muukaan auta..
Harmittaa vain, että kun kerrankin sattuu kohdalle "täydellinen" nainen ja tunteitakin on oikeasti molempiin suuntiin, niin siitäkään ei tule mitään.

Nopeasti kirjoitettuna, unohda hänet ja vietä omaa elämääsi vaikka olisittekin tuntuneet luoduilta toisillenne.

Ja, pidä yhteyttä häneen, tilastollisesti hän saattaa olla tavoiteltavissa n. 2-3 vuoden päästä viimeistään jollei aiemmin - ole tällöin neidon tapahtumahorisontissa, ja katsokaa miltä silloin tuntuu.
 
Voi vitun vittu mitä vuoristorataa tämä mun rakkauselämä on. Miksi helvetissä mä aina onnistun löytämään ne vaikeimmat mutta samalla ihanimmat tapaukset :(
 
Olin siis eilen tämän aiemmin mainitsemani naisen luona, olin ostanut hänelle kukkia, käytiin lenkillä ja sen jälkeen hieroin häntä puoli tuntia. Treffit meni kaikin puolin mukavasti. Lähdin ajelemaan kotia päin ja sitten tämä nainen lähetti seuraavanlaisen viestin: "En tiedä XXXXX mutta mun tunteet ovat muuttuneet. Voi olla että olen vain ahdistunut. Olet kaikkea mitä olen hakenut. En tiedä mikä tässä nyt on. Ahdistaa."

Kyseinen nainen siis kärsi masennuksesta ja nyt hän on ottanut ylimääräistä stressiä työpaikan vaihdon johdosta. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, antaako toiselle hiukan aikaa olla rauhassa vaiko yrittää tukea ja olla lähellä.

Vituttaa :(
 
Proteos sanoi:
Mua vituttaa niin paljon se, että tykästyn (vakavasti) ongelmatyttöihin. Helpompiakin luonteita olisi baarit täynnä, mut vittu kun mun pää on mikä on.(
Mulla on vähän sama vika. Sitä kannattaa tosissaan miettiä, mitä sille (omalle päälle) olisi sitten tehtävissä. Minkä takia haluaa huolehtia ja olla huolissaan ihmisestä, jonka ongelmat eivät koskaan tule loppumaan... Ehkä sellaisen auttamisesta saa jonkinlaista tyydytystä ja kokee itsensä tärkeäksi.

Ehkä siihen, että tykästyy tällaisiin tapauksiin, liittyy omalta osaltakin joitain (itsetunto)ongelmia. Itseltäni ja sulta voisi kai kysyä (PROVO): "Tunnetko itsesi niin paskaksi, että luulet kelpaavasi vain ongelmaisille ihmisille...?"

Uskon että siihenkin pystyy jossakin määrin itse vaikuttamaan, mihin tykästyy, kunhan tiedostaa asian. Tai ainakin voi valita tekeekö jonkin käytännön ratkaisun vai ei, vaikka sydän haluaisikin jonkun narkkari-psykopaatin. :D

Ilecules sanoi:
Voi vitun vittu mitä vuoristorataa tämä mun rakkauselämä on. Miksi helvetissä mä aina onnistun löytämään ne vaikeimmat mutta samalla ihanimmat tapaukset :(
Luitko mun aiemman viestini tässä threadissa?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom