Sydänsuruja...

[Proteos]

Laitetaanpas välillä oma lusikka soppaan taas. Eli kaikennäköstä on tullut viime aikoina kokeiltua ja hyvä niin. Ei vituta enää vanhat suhteet ja itseasiassa olen vetänyt kylmää siihen suuntaan vaikka sieltä jotain on yrittänyt takaisin tullakin. Nyt kyllä tuntuu että olen keskellä mahdollista "hasardi-hommaa". En nyt viitti ihan tarkkaan kertoa mikä on tilanne.. mutta riittäköön se, että tyttö on ulkomaalainen alunperin (puhuu tosin suomea ja on asunut täällä puolet elämästään), asuu huonomaineisessa lähiössä ja on yh parivuotiaalle sinappikoneelle. Todella nätti ja mukava tyttö, ei siinä mitään. Tässä nyt ei vielä varsinaisia suruja ole, mutta ymmärtänette tilanteeni hiukan normaalista poikkeavaksi.

Radio Cityn juontajan Jussi Hallin sanoja lainaten... "mitäpä tässä, eipä tässä mitään.. hyviä hommia." :thumbs:

 

[dogi]

Mutta kukapa pystyy noin vaan omat tunteensa kieltään ja lakata tykkäämästä/haluamasta/välittämästä???

Vaikeaahan se on, mutta niin kliseeltä kun tuo kuulostaakin niin aika parantaa haavat. Ja vaikkei täysin parantaisikaan niin ainakin lieventää ja loiventaa fiiliksiä. Eikai sitä tunteitaan tarvitse eikä kannatakkaan lähteä kieltämään tai tappamaan, kunhan saa jotenkin suhteutettua niitä elämäntilanteeseensa ja oppii olemaan sujut niiden kanssa. Olisihan se kamalaa jos kaikki ne ihanat ajat jotka on rakastamansa ihmisen kanssa viettänyt olisi pakko haudata, kieltää tai unohtaa jotta voisi jatkaa elämäänsä sen jälkeen kun tiet ovatkin jostain syystä eronneet. Vaikka yksinäiselle nuo muistot kantavatkin monasti mukanaan hieman surullisen tuulahduksen, pitävät ne kuitenkin sisällään kauneimpia asioita mitä sitä lyhyessä elämässään on kokenut.

Ja mikäs kiire tässä mihinkään on. Jos elämästä kuluu vuosi tai pari itsensä ja tunteidensa sulatteluun niin eihän se keneltäkään ole pois. Mieluummin niin kuin päätöntä puoliväkisin ryntäilyä ihmissuhteiden ja tunteiden viidakossa jossa ei muuta kun kompuroi ja loppupeleissä saa polvensa verille.

Pienehkö katkeruus tuntuu kuuluvan lähes jokaisen pettyneen tunneskaalaan mutta minkäs teet. Saahan sitä vähän varovainen ja epäilevä ollakin kunhan ei anna tuonkaltaisten tunteiden nousta hallitseviksi niin että ne haittaavat tai suorastaan estävät niiden mahdollisten auringonsäteiden tunkeutumisen suojamuurien läpi sydäntä lämmittämään silloin kun poutasäätä olisi saatavilla. Koittaa vaan ajan kanssa opetella nauttimaan niistä pienistä hymynaiheista joita väistämättä jokaisen elämä sisältää.

Tokihan sitä itsekin aika-ajoin toivoo että kaikki suoraselkäiset ja vähän vanhanaikaisetkin hyväsydämiset jääräpäät olisi merkattu jollain merkillä syntymässä mutta kun näin ei ole niin ei auta kun jatkaa matkaansa ja pitää silmmut auki. Tiedä kuka nousee kyytiin seuraavalta pysäkiltä ja ajaa kanssasi päätepysäkille saakka. Pitää vaan sen kassin pois siitä vieruspenkiltä ;)

kaikille teille jotka vielä voivat katsoa itseään peilistä

 

[Tupla-J]

Dogi, toi oli pirun hyvä teksti ja kuvailee aika tehokkaasti meikäläisen tämänhetkisiä fiiliksiä.

Hommahan oli se, että eukon kanssa meni poikki siksi kun se meni kännipäissään meikäläistä pettämään eikä musta ollut antamaan anteeksi. Kyseinen kännijuttu kuitenkin taisi tapahtua yksistään sen takia, että oli tyttö turhan nuori ja halusi vielä juoksennella ympäriinsä vapaana. Oikeastaan ainoa asia, mikä tässä erossa oikeasti vituttaa, on se, että tätä ei olis tapahtunut jos me oltais alettu seurustelemaan 5 vuotta myöhemmin.

Tosin mä olen sujut sen kanssa, kyllä sitä silloin tällöin tulee nähtyä edelleen kun on tuota yhteistä kaveripiiriä, eikä se mitään haittaa. Ihana ihminenhän se on. Niitä on kyllä tässä maailmassa kai muitakin, pitää vaan pitää silmät auki ja sydän myös.

"Täysillä vaan vaikka tiiliseinään, en mä halua elää varoen jokaista askeltani" - Mä

 

[Trifixion]

Tässä nyt ei vielä varsinaisia suruja ole, mutta ymmärtänette tilanteeni hiukan normaalista poikkeavaksi.

Juu, ei sieltä mihinkään olla poikettu, vaan ihan normaalia Proteos-tietä mennään edelleen. Kyllä sä sen yh-äiskän vielä sieltä slummista nostat ja kaikki taputtelee sua sitten selkään, kun sä olet taas parantanut maailmaa. Se muija ei sen sijaan taputtele, koska sillä on joko uusi mies sun tilalla tai sitten se ei vain tiedä, haluaako se olla enää sun kanssa.

Onks sun ihan pakko olla tuollainen sosiaalitantta, joka näyttää tuolta avatariltas? :whip:

 

[Proteos]

Juu, ei sieltä mihinkään olla poikettu, vaan ihan normaalia Proteos-tietä mennään edelleen...
Onks sun ihan pakko olla tuollainen sosiaalitantta, joka näyttää tuolta avatariltas? :whip:

:D Joo, myönnän että mussa saattaa olla joku hasardi, koska noin 30%:lla mun tapaamistani naisista on kuollu toinen vanhemmista. Mulla on varmaan joku ylimääräinen aisti joka ohjaa mut aina kovia kokeneiden yksilöiden luokse. ;)

Se tämänhetkinen tyttö nyt ei todellakaan ole mikään nuubialainen kotiorja, jonka ainoa omaisuus on kaksi vatia ja alahuulirengas. Kyseessä on työssäkäyvä fiksu ja nätti tyttö jonka juuret sattuvat olemaan itärajan toisella puolella. Lisäksi hän on muuttamassa pois lähiöstä paremmalle alueelle melko pian (ei mun rahoilla..).

Tupla-j... Mä olen myös varmam, että mun aikasempi ongelmasuhde olisi toiminut eri olosuhteissa/aikaan.

Avatar pitää kyllä vaihtaa ensi tilassa...

 

[Trifixion]

:D Joo, myönnän että mussa saattaa olla joku hasardi, koska noin 30%:lla mun tapaamistani naisista on kuollu toinen vanhemmista. Mulla on varmaan joku ylimääräinen aisti joka ohjaa mut aina kovia kokeneiden yksilöiden luokse. ;)

Vaikka leikin varjolla yritätkin tässä kikkailla kuten monet ihmiset itsepäisyyden ja idioottimaisuuden tapauksessa, niin taitaa se totuus olla, että joko sinä haet tuollaisia Feeniks-linnunpoikasia tai sitten nämä tapaukset huomaavat hyvin äkkiä, että Proteokseen uppoaa hyvin helposti sellainen uhritarina sillä seurauksella, että jonkinlainen paha olo saadaan taas hetkeksi aikaa lakaistua maton alle.

Sitten vielä yksi mahdollisuus on se, että Proteos ei vain kykene sanomaan "Ei" ennen kuin se vastapuoli sanoo sen "Ei" tai "En mä tiedä...". Mutta eihän tuollainen lutuinen ja hieman reppana koiranpentu kellekään pahasti sanokaan. Siksi mammat pitääkin sitä sylissä ja eri koirat pannaan miesten hommiin.

 

[Proteos]

Vaikka leikin varjolla yritätkin tässä kikkailla kuten monet ihmiset itsepäisyyden ja idioottimaisuuden tapauksessa, niin taitaa se totuus olla, että joko sinä haet tuollaisia Feeniks-linnunpoikasia tai sitten nämä tapaukset huomaavat hyvin äkkiä, että Proteokseen uppoaa hyvin helposti sellainen uhritarina sillä seurauksella, että jonkinlainen paha olo saadaan taas hetkeksi aikaa lakaistua maton alle.

Sitten vielä yksi mahdollisuus on se, että Proteos ei vain kykene sanomaan "Ei" ennen kuin se vastapuoli sanoo sen "Ei" tai "En mä tiedä...". Mutta eihän tuollainen lutuinen ja hieman reppana koiranpentu kellekään pahasti sanokaan. Siksi mammat pitääkin sitä sylissä ja eri koirat pannaan miesten hommiin.

Hoh, no nyt alkaa tulla aika rankkaa johtopäätöstä. Ehkäpä pientä katkeruuttakin on havaittavissa kirjoittajan sanan säilässä (jostain syystä)... ;)

Olen vuodattanut palstalle yhdestä ihmissuhteesta joka meni pilalle, muista en ole maininnut johtuen siitä että ne on ollu niin lyhyitä suhteita ja päättynyt mun mielenkiinnon puutteeseen (eli ei surujakaan). Lisäksi vanha tapaus on koittanut päästä yhteyksiin vielä viime aikoina, mutta eipä paljoa kiinnosta enää. Tästä syystä onkin mielenkiintoista kuulla miten musta tehtiin yhtäkkiä naisten yöastian korvike? Ja tosiaan randomilla pokailen baareissa, en tee sen kummempaa analyysiä kohteen luonteen heikkouksista. Useimmiten menen itse juttelemaan, koska monet iskemään tulevat naiset ovat osoittautuneet pinnallisiksi. Tällöin myös saa enemmän omaa mielenkiintoa herättävän yksilön. Joten en ihan allekirjoita mun rinnastusta koiraksikaan (mikä oli kyllä hyvä vertaus, koska eräs sukulaiseni näyttää aivan mopsilta).

 

[Aylah]

eipä ole kyl sydänsuruja lähituntumassa lainkaan . mutta tänään ja juhannuksena sain syksyllä jättämältäni exältä viestiä. joka päiväistä turinaa se kirjoitti. ei vois vähempää kiinnostaa. kumpaakaan viestiin en ole vastannut, ja toivon mukaan tajuaa kun en vastaa että evvk lyhyesti ja kirkkaasti. mulla on nyt niin ihana mies, että oksat pois. niin eri juttua siihen keväiseen kusipäähän, jonka takia menetin muutaman kuukauden elämänhalut täysin. noh kuitenkin, vituttaa toi syksyinen exä, että onko pakko ottaa yhteyttä kun yhteydenottamisen aika olisi ollut hyvin kauan sitten. kaipa se tajuaa jos en vastaa sille mitään. kun ei nappaa. pitäisi varmaan vihjata että nykyään olen hyvin onnellinen oman kultani kanssa :evil: en nyt viittinyt sitten muualle avautua.

 

[Tupla-J]

Voihan vittu. Nyt ei tule mistään mitään: kaikki mitä mä ajattelen, teen tms. muistuttaa vaan entisestä tyttöystävästä. Tekis niin sikana mieli sanoa, että meressä on kalaa jne, mutta kun ei perkele meikäläisen sisin sitä ymmärrä. Me ei haluta samoja asioita. Se ei rakasta mua.

En mä keksi mitään sanottavaa, mun itsetunto ja -kunnioitus on nollissa ja fiilikset sellaset, että tekis mieli lähteä asematunneliin huutamaan white poweria.

Helvetti, mä olen viimesen kolme vuotta (vaikka seurustelinkin sen kanssa vaan vähän reilun vuoden) ollut sitä mieltä, että jos minä jonkun kanssa haluan olla niin se on sitten se tyttö. On saatanan vaikea ymmärtää, että se ei tunne samoin (ja ei siitä jatkosta muutenkaan mitään tulis, se pettäminen tuhos mun luottamuksen sen verran perusteellisesti).

Kiroan sitä päivää kun aloitettiin seurustelu. Ois pitänyt odottaa 4-5 vuotta lisää. Silloin ei ois vapauden kaipuu iskenyt siihen tyttöön niin kovaa.

Nyt vaan odottelemaan, että pystyis puhumaan parkumatta. Vähänkö hävettää olla töissä tässä tilassa.

 

[Trifixion]

Hoh, no nyt alkaa tulla aika rankkaa johtopäätöstä.

Tästä syystä onkin mielenkiintoista kuulla miten musta tehtiin yhtäkkiä naisten yöastian korvike?

Ai, mä en vaan pysy sun perässä. Sä olet 24-vuotias kundi täydellisellä kropalla, tykkäät yh-äiteistä ja kirjoitat tähän threadiin siksi, että saisit ihmetellä, kun ihmiset puhuu sun asioista?

 

[Trifixion]

Kiroan sitä päivää kun aloitettiin seurustelu. Ois pitänyt odottaa 4-5 vuotta lisää. Silloin ei ois vapauden kaipuu iskenyt siihen tyttöön niin kovaa.

Jätä kirot vähemmälle. Ihan turha spekuloida sillä, mitä muutaman vuoden päästä olisi ollut. Maailma muuttuu ja ihmiset siinä mukana. Ja harva asia muuttuu vaikuttamatta muihin asioihin samalla. Muutaman vuoden kuluttua olisi voinut jäädä koko seurustelu alkamatta, muija pettänyt vielä enemmän ja härskimmin tai jopa sinä olisit mennyt pettämään. Kannattaa ehkä muuttaa yksi asia: Lopettaa tuo spekulointi, sillä jos jatkat sitä, olet edelleen mielessäsi saman naisen kanssa 4-5 vuoden päästä.

Ota sellainen kumppani, joka on kiinnostunut sinusta. Jos et löydä sellaista, kiinnostu vain itsestäsi. Sillä pärjää paremmin kuin näillä elämänkumppanien halpaversioilla.

 

[JN]

No elämään kuuluu surut ja ilot. Ilman suruja ei olisi iloja.

Itse seurustelin 2 vuotta, josta vuoden asuttiin samassa kämpässä.
Tyttö oli kaikin puolin mukava, ja kaunis kuin mikä, mutta yhteistä meillä ei loppujen lopuksi ollut. Ei ollut yhteisiä harrastuksia, ei ajatukset olleet samalla aaltopituudella, eikä siten myöskään huumori ollut samanlaista.

Eron jälkeen muutaman viikon tosissaan mietin, että teinkö virheen, mutta kun tarkemmin ajatuksia scannailin, niin olin varma, että tein oikein.

Sitten meni n. 7kuukautta, ja tekstiviestien kautta suhde meinasi taas lämmetä, ja muutaman kerran sängyssäkin käytyämme huomasin, että samat asiat vituttaa. Taas pistin poikki, ja tyttö oli jälleen ihan risana. Tästä minulla on huono omatunto vieläkin. :wall:

Nykyään silloin tällöin messengerissä jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia.

On se muuten kumma, että varsinkin kesällä olisi kiva seurustella. Varmaan johtuu siitä, että ulkosalla on paaaljon mukavampaa liikkua kauniimman osapuolen kanssa.

Vapaita rovaniemeläisiä naikkosia täällä? :D

 

[Tupla-J]

Kannattaa ehkä muuttaa yksi asia: Lopettaa tuo spekulointi, sillä jos jatkat sitä, olet edelleen mielessäsi saman naisen kanssa 4-5 vuoden päästä.

Ota sellainen kumppani, joka on kiinnostunut sinusta. Jos et löydä sellaista, kiinnostu vain itsestäsi. Sillä pärjää paremmin kuin näillä elämänkumppanien halpaversioilla.

Kylmää tekstiä ja kaiken lisäksi totta. Ja kyllähän mä sen tiedän. Tietäminen ja sisäistäminen vaan tuntuvat olevan pari eri juttua.

 

[Proteos]

Ai, mä en vaan pysy sun perässä. Sä olet 24-vuotias kundi täydellisellä kropalla, tykkäät yh-äiteistä ja kirjoitat tähän threadiin siksi, että saisit ihmetellä, kun ihmiset puhuu sun asioista?

En kai mä nyt ihmettele jos ihmiset kommentoi mun sanomisia, siksi kirjoitankin. Odotan palautetta, mutta en vaan jaksa lukea johtopäätöksiä jotka tehdään liian vähäisen informaation pohjalta.

"tykkäät yh-äideistä" ...jotain rajaa nyt tohon yleistämiseen. Jos liikun tällä hetkellä kyseisenlaisen tapauksen kanssa, ei se tarkoita että yleisesti pidän yh-äideistä. :D Ihmiset ja tilanteet on erilaisia.

Tottakai koitan oikaista virheellisen käsityksen jossa mut koitetaan leimata patsaaksi vaikka valitettavasti olen viime aikoina käyttäytynyt enemmän pulun lailla (ei sinällään, että se nyt mun elämää hetkauttaa suuntaan tai toiseen mitä joku haluaa uskoa, mutta pakko se on jotenkin duunissa aikaa tappaa).

 

[Trifixion]

Tietäminen ja sisäistäminen vaan tuntuvat olevan pari eri juttua.

Joo, pitää paikkansa. Kunhan yritin pukea asioita hieman selvempään muotoon, että sitä sisäistämisen ylimmäistä ystävää ja tukipilaria eli Aikaa ei kulutettaisi aivan mahdottomasti.

:thumbs: :piis:

 

[Isolation]

Tiedä onko tää vielä suruja mut voisin silti sanoa että you rocked my world, B.I.A.T.C.H !!

Tapasin sunnuntaina baarissa aivan uskomattoman naisen! Olit punatukkainen, aivan uskomaton. Osasit tanssia! Vilkuiltiin koko ilta, tanssittiin yhdessä mutta minä jänistin, en kehdannut, vaikka oisin halunnu.. :(

Tapasin sinut eilen uudestaan! Vilkuiltiin, tulit jutteleen. Olit jotenki vihainen minulle, tein jotain väärin sunnuntaina - haluaisin niin tietää mitä. Vilkuiltiin lisää. Vilkutit vielä minulle lähtiessäni mutta sinulla oli toinen, annoin olla. Veit jalat altani. "I still got your face, painted on my heart.." :itku:

Ps. 3h unta ja varmaan 2 promillea veressä!

 

[41shots]

Joudun vuodattamaan tänne. Melkein jo ehdin kirjoittamaan siihen toiseen threadiin, missä olisi voinut hehkuttaa onnellista elämäänsä.

Luulinpa minäkin törmänneeni täydelliseen naiseen. Turha luulo, kun alkoi vanha suola janottamaan neitoa. Perkele sentään, kun mä ihastun niin korviani myöten aina. Sitten tullaankin todella kovaa alas. Pitäis vissiin olettaa, että vituiksi menee aina. Eipähän tulis niin kovia pettymyksiä. Taas tuli turpaan. Eikä ollut edes eka kerta. Mulle kävi muutama kuukausi sitten täsmälleen samalla tavalla. Mikä mussa on vikana, kun mua käytetään ovimattona? Oon varmaan liian kiltti, tai jotain sellaista. Kaikkein "hauskinta" tässä on se, että ko. muija hehkutti, kuinka hän "ei ole mikään jääpala". Ja paskan vitut (sori kielenkäyttö, mutta nyt ei auta) - hyinen temppu.

Vähän helpotti, mutta ei paljoa :itku:

 

[OmppuO]

Yli kolmen vuoden suhteen jälkeen mies ilmoitti ettei rakasta mua enää. Ostettiin asuntokin syksyllä ja asioiden piti olla enemmän kuin hyvin. Yritetään saada tätä laivaa pois karilta, mutta vaikeata tulee olemaan. Mä olen niin rikki etten pysty muuta kuin itkemään. Ja mä kun kuvittelin löytäneeni sen oikean.

 

[snowball]

Yli kolmen vuoden suhteen jälkeen mies ilmoitti ettei rakasta mua enää. Ostettiin asuntokin syksyllä ja asioiden piti olla enemmän kuin hyvin. Yritetään saada tätä laivaa pois karilta, mutta vaikeata tulee olemaan. Mä olen niin rikki etten pysty muuta kuin itkemään. Ja mä kun kuvittelin löytäneeni sen oikean.

Otan osaa.. siihen se suurempi hekuma kai päätyypi, ja ukkos on kuvitellu että se hekuma on sama asia kuin rakkaus .. Sillä on sama homma taas eessä kolmen vuoden päästä(jos se yhtään lohduttaa) ja jos en ihan väärin veikkaa, tai sitte tulee itkee sua takas muutaman kk. päästä.. et sillee..älä anna periksi .. tsemppiä :thumbs: .
Kyllä sä löydät paremman !!!

 

[MerZi]

Yli kolmen vuoden suhteen jälkeen mies ilmoitti ettei rakasta mua enää. Ostettiin asuntokin syksyllä ja asioiden piti olla enemmän kuin hyvin. Yritetään saada tätä laivaa pois karilta, mutta vaikeata tulee olemaan. Mä olen niin rikki etten pysty muuta kuin itkemään. Ja mä kun kuvittelin löytäneeni sen oikean.

Tosi kurja juttu. Ymmärrän sinua paremmin kuin hyvin, olen kokenut saman mutta tällöin kyse oli nuoruuden suhteesta jota jatkui vuoden verran. Tuolloin luulin asioiden olevan hyvin, mutta yllättäen mies ilmoitti tarvitsevansa olla rauhassa.

Jollakin tavalla ymmärrän myös tätä sinun miestäsi. Vaikka kaikki on hyvin ja ihanaa, tuntuu, että jotakin puuttuu. Tunteet viilentyneet hiljalleen. Kokemusta on.