Suuttuminen ja tavaroiden paiskominen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Topah
  • Aloitettu Aloitettu
eksä viskas lihapiirakalla tauluun. :jahas:
Prkl, ruualla ei sais leikkiä. Eksä latas muinoin hampurilaisella päin näköä kun tuli jotain sanomista baarikeikan jälkeen. Ei tuossa muuta vahinkoa tapahtunut, mutta kun oli ihan kauhia näläkä ja se pitkin kämppää levinny burgeri oli meikäläisen opiskelijabudilla ostama tautisen hyvä tuplajuusto :(
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei siinä paljoa ajattele jotain kännykän arvo siinä vaiheessa, kun pinna menee totaalisesti ja kännykkä sattuu olemaan kädessä. :D Olisihan se ehkä kypsempää sanoa, että "Voi hitsiläinen, kun nyt kävi näin ja näin" ja sitten jatkaa normaalisti. Pari kännykkää on mennyt paskaks sillain, että oon heittäny seinälle. Koskaan en oo ketään kohden mitään heittäny. Itsekseni vaan riehunu joskus. Kerran löin myös semmosen välioven paskaks, kun meni nyrkki läpi siitä, mutta se nyt on vähän :offtopic:, kun ei oo varsinaista heittämistä eikä paiskomista .
 
Toisen päätön huutaminen/tavaroiden viskominen/lätkiminen riidellessä on kyllä omiaan nostamaan omaa kiukkua potenssiin n. Vaikka ensin olisi vain hieman vituttanut niin hetken aikaa järjetöntä raivoamista kuuneltuaan/katseltuaan on omakin ärtyneisyys aivan toisesta ulottuvuudesta.

Tarpeeksi suututtua on pariin kertaan ollut hyvin lähellä, ettei olisi puhelin lentänyt seinään, mutta ajatus "milläs ostetaan uusi tilalle ja paljonko enemmän pian sitten vituttaisi, kun se puhelin on halki" on tähän saakka pysäyttänyt. Olisi se räsähdys Nokian ja betonin yhtyessä silti ollut musiikkia korville. Seurassa en kehtaa mitään paiskoa koska tuntisin satavarmasti itseni todella lapselliseksi.
 
Näin sitä kiukkua puretaan, sillon ku menee hermot ni sillon ne menee... http://www.youtube.com/watch?v=jkXOVh7yGRg Ja tiedän, vanha on, mutta hyvä kevennys aiheeseen joka ei varmaan muuten kevennystä kyl ois kaivannutkaan.

Ikään en oo mitään heittäny. Luulis että kamojen viskely on sen verta pidempi toimitus kuin esim jonkun typerän herjan sanominen tai vaikkapa tönäisy että siinä ehtis jo järki toppuuttelemaan. Paitti tietty jos sitä järkeä ei ole, tai jos se vaan kulkee vähä keskivertoihmistä nihkeemmin.
 
26 vuoteen en paiskonut mitään, mutta sit tuli yllättäen vähän ikävämpää tunnustusta vaimolta ja sen jälkeen on ollut ihan pakko purkaa vihaa myös paiskomalla esineitä. Sen verran on kuitenkin järki pelannut että mitään särkyvää en ole paiskonut, enkä heittänyt toista ihmistä kohti... Nyt ollaan taas rauhoituttu (ja yksin, omasta valinnasta).
 
Eipä tule mieleen, että olisin tavaroita paiskannut. Aika rauhallinen olen luonteeltani ja, jos oikein alkaa vituttamaan poistun paikalta tai tyydyn verbaaliseen vittuiluun ja ärsytän toisen vielä enemmän vituksiin. Tästä saan sitten henkisen tyydytyksen. Yhden tietokonehiiren olen vitutuksissani puristanut paskaksi, enkä kyllä tiedä miten siihen onnistuin :P
 
Alkuperäiselle kirjoittajalle:
Suosittelisin että teet selväksi että sinuun suuntautuva heittely loppui nyt tai lopetat suhteen.
Ei siinä sikäli mitään, helppohan se on naureskella niin kauan kun esineet pysyvät suhteellisen kevyinä ja pehmeinä eikä osumaa päänalueelle tule mutta en jäisi odottamaan sitä hetkeä kun heittovälineeksi sattuu esim sakset tai kukkaruukku jotka naamaan osuessaan tekee jo aika pahaa jälkeä.
Usein nämä raivokohtaukset saattavat myös pahentua ja kun nyt riittää vielä heittely niin vuoden päästä saattaakin tulla jo nyrkistä.
Vaikka aina ei näin kävisikään niin samaa kaavaa tuollainen käytös/hermojen hallitsemattomuus noudattaa.

Nimimerkillä kokemusta tällaisesta naisesta on, valitettavasti.
 
Mun vaatimaton saldo on puolikas leipä eteisen oveen ja puhelin lattiaan (näiden välillä monta vuotta aikaa). Puhelin ei olis lentänyt ellei olis ollut ikivanha ja romu (joo, kyllä siinä ehtii harkita ja punnita). No se kuitenkin säilyi ehjänä ihan vaan siksi, että koira sai viikon päästä pistää sen poskeensa.

Kai tuon voi tulkita niin, että 23 vuoden aikana on kaks kertaa loppunut sanat kesken. Tai mulla se on ollut sitä, että ei sanallisesti (kun ei ole hyvä edes huutamaan) saa ilmaistua sitä raivon määrää, joten se on pakko ilmaista jollain eleellä. Ja koska käsiksi ei käydä, eikä toista heitellä millään niin heitetään sitten kädessä oleva leipä oveen.

Hauskoja tunteita sinänsä jälkeen päin ajateltuna. Nuo kyllä muistaa ikänsä. Aika kummia saa tapahtua, että mä tuollasia eleitä käytän. Typerää touhua.
 
Viimeks eilen revin hiirestä johdot irti, kun pokerissa hävisin "varmoilla" korteilla. Nyt on käytössä huonosti toimiva langaton, ja alkaa jo pikkaisen vituttamaan. Samaan saldoon on myös oikean etu-, ja keskisormen rystyset mustana(oikeaoppisesti lyöty:D ), kun piti lyödä seinään. Vähän aikaa sitten lensi puhelin ikkunaan, luonnollisesti ikkuna rikki, ja paska kännykkä ei edes hajonnu.

Aina, esim. kun varvas kolahtaa tuoliin kipeästi niin tulee vaistomaisesti lyötyä vitutuksen purkamiseksi johonkin, en tiedä mistä ihmeestä johtuu. Ei vaan voi alkaa sillä hetkellä laskemaan kymmeneen, että ai saatana kun sattuu mut kyllä se tästä.

En koskaan lyö ihmisiä, mutta elotonta materiaa hakkaan ja paiskon useinkin, että edes sentään jotain hyvää.

Niin tosiaan, ei ole kenenkään ihmisen kanssa ollut sellaista sanallista riitaa, että olisi tarvinnut fyysistä väkivaltaa käyttää.
 
On toi äkkipikasuus vähän suvussa. Mutsi on nuorempana ollu jopa hengenvaarallinen. Ite en nyt ole niin paha, joku 10v sitte vielä lens tavarat päivittäin, mutta sitte vitutti ku oman jutut meni rikki jne. Ainoa mitä olen rikkonu viime aikoina (tai no, aika tasan vuos sitte) on mun entisen kämoän seinä. En edes muista mistä riitelin ex-muijan kanssa (minä en muuten alottanu!) ja sitte lopulta suutuin niin että totesin "Sun kanssa puhuminen on ku löis päätä seinään", ja demonstroidakseni mä tietysti iskin pään täydellä voimalla Gyproc seinään... Iso reikä/halkeamia siitähän synty, haavoja otsaan ja patti. Ja arvatkaa jos vitutti jälkeenpäin?! (ei siinä käyny mielessä että se oli kipsiä...)
 
Penikkana pelasin tekkeniä vaikeimmalla vaikeustasolla ja hermothan siinä meni. Potkaisin siinä sitten hieman seinään ja yllätyksekseni jalka upposi läpi.




Koko kämppä piti paneloida.




Joskus tulee viskottua jotain sukkia tai t-paitoja jos menee tietokonepelissä hermot. :) :nerd: Varsinkin niitä sukkaparipalleroita on hyvä nakella.
 
mulla on lentänyt tuolit, pleikkarin ohjaimet, yksi jalkapallopeli, pikkusiskot:D ,ja tänään vahingossa 23,5 kilon kässärit:rock:
lista jatkuu sittenkin... koulukirjat, kaapin ovi:rolleyes:
mutta jos isä on kotona mikään ei lennä, ei varmasti.

mutta hetkeen aikaan en oo mitään heitellyt/rikkonut:piis:

Siehän se sankari olet! Kun isukki on poissa niin hiiri hyppii pöydille. Jos asuisit meikän taloudessa niin huomaisit asuvasi hyvin pelkistetyssä huoneessa.
 
En harrasta heittelyä. Tuskin milloinkaan olen 'tahallani' rikkonut jotain. Sotkenut kyllä olen, joskus 14v exän kämpässä ollessani yksin paloi pinna ihan totaalisesti. Löysin jotain, mitä ei olisi pitänyt löytää ja sit lähti.. en tiedä mistä se puuska tuli,mutta verhot vedin alas, petivaatteet pois sängystä yms... mitään en siis varsinaisesti paiskonut enkä rikkonut, kämppä vain näytti olevan pyörremyrskyn jäljiltä :nolo:

Itse olen saanut tyynystä ja katsellut kun toinen hakkaa nyrkin seinään :jahas:
 
Siehän se sankari olet! Kun isukki on poissa niin hiiri hyppii pöydille. Jos asuisit meikän taloudessa niin huomaisit asuvasi hyvin pelkistetyssä huoneessa.

:jahas:
pari kertaa on mennyt hermot, enkö voi sille mitään.
ja onhan se tosiaan niin että kun tietää että isältä tulee joku rangaistus, osaa hillitä itteensä paremmin
enkä mä nyt enää oo sitä heittelyä harrastanut( paitsi ne kässärit vahingossa:rock: )
enkä raivoamista muutenkaan:)
 
Ex-mamma heitti kivillä ja yritti lyödä lapiolla, kun tulin 9.00 aikaan aamulla olutfestareilta. Muutti tosin samana iltana pois, eikä sen koommin keskusteltu, kuin lakimiehen välityksellä:D
 
Exä oli lähinnä sellanen verbaalinen hakkaaja, pieksi ja löi maahan sanallisesti. Pari kertaa sitten jaksoin pistää sen verran vastaan, että sillä meni luu kurkkuun. Sitten tuli joko a) tavaroita niskaan b) avari poskelle c) potku munille, yleensä yritti vaihtoehtoa C. Viimeset tavaran lentelyt muistan hyvin, kun eroa tehdessä heitti mua Garnier'n hiusvahapurkilla kuulaan kun menin ovelle päin, ja kävellessäni parvekkeen alta räki päälle :jahas:
Itse en ole koskaan paiskonut mitään. Tavarat menee rikki jos niitä heittelee, tai seinään jää jälkiä.
 
Kertaalleen kännipäissäni löin turhautuneena käteni ovesta läpi.

Osoittaa melkoisen puutteellista itsehillintää jos on pakko ruveta riehumaan ku sylettää.
 
Viimeset tavaran lentelyt muistan hyvin, kun eroa tehdessä heitti mua Garnier'n hiusvahapurkilla kuulaan kun menin ovelle päin, ja kävellessäni parvekkeen alta räki päälle :jahas:
Ihastuttava nainen :)

Itse en heittele koskaan mitään. Joskus käynyt mielessä mutta en kai vaan ole ollut tarpeeks kiukkuinen.
 
Tiedän kyllä, että on oma syy kun sanon jotain puolihuumorilla. Ei pitäis sanoa, mutta kun joskus aina tulee omasta mielestä joku hyvä juttu. :D Se muuttuu kuiteskin mayhemiksi.

Älä nyt itseäs ala syyttämään. Kyllä terveellä itsetunnolla varustetun ihmisen pitäisi ilman räjähdyksiä tollaset ottaa. Kannattais varmaan miettiä, että millaisen ihmisen kanssa haluat nuoruusvuotesi viettää. Ei siitä mitään tule, että sun pitää alkaa jokaista sanaasi miettimään.
 
Nuorempana lenteli melki aina suuttuessa jotain. Joskus teininä heiteltiin siskon kanssa kengillä ku toinen juos pihalle karkuun. Nyt on tullu itsehillintää kai liikaakin, kun en muista koska olisin viimeksi edes huutanu riidellessä. Tai oikein ku miettii ni koskahan sitä on edes riidelly..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom