Suomen yrittäjät vaativat- Lomaltapaluurahat pois palkkoihin -6%

[Japi]

Ei nyt mitenkään pahalla mutta ei tunnu Panostajapenan yläkopassa muutenkaan kaikki bodarit vetävän samoja sarjapainoja...

Meinaatko ettei olis kaikki levyt tangossa?

 

[Deleted member 20129]

Meinaatko ettei olis kaikki levyt tangossa?

Saattaa olla, että on menny valot pimeeks penkin yläpuolelta.

 

[pååtta]

Kaikki tämä keskustelu olisi niin turhaa kun meillä olisi markka, jota voisi devalvoida miten tarve vaatii. Nykyisin 40% devalvaatio niin hyvin lähtisi talous nousuun vientiteollisuuden kilpailukyvyn noustessa ja kotimaisen tuotannon tullessa kilpailukykyisemmäksi.

Oliko Suomi tosiaan pakko liittää euroalueeseen, että Sauli Niinistö pääsi jonkun investointipalkin johtajaksi ja Lipponen "melkei" sai palkkioviran. Mutta onneksi on kolot matalalla, eli tuotto-odotukset nollissa. Jee Jee.

 

[OoDee]

Paperiliitto ja oliko se läski punanaama Ahonen, siinä on kyllä hyvä esimerkki miten hommat tehdään päin vittua.

Mitäs jos hiukan avaisit konseptia. Sun one-linerit ei oo vahvimmasta päästä.

Pena, oikeesti, asennemuutos tekis sulle terää. Katkeruutta löytyy miehestä enemmän kun se sata kiloa lihaa kehosta. Jos jokainen työnantaja on kusipää, ja palkallisen työn tarkoitus on "ylimääräisen" tekemisen välttely, silloin peilin edusta on valehtelematta paras paikka meiningin parantamiseksi.

Ja ne roinaeurot: Älä nyt vaan sano, että nekin on peräisin mun ja muiden veroeuroista?

Mitä tulee itse topikkiin: Tässä topikissa näkee aika nopeasti taas sen yllättävän perustendenssin. Omista eduista ei kenelläkään ole valmiutta luopua. Muilta pitäisi saada pois, mutta oma tilanne voi vaan parantua.

 

[timse]

Nykyisin 40% devalvaatio niin hyvin lähtisi talous nousuun vientiteollisuuden kilpailukyvyn noustessa ja kotimaisen tuotannon tullessa kilpailukykyisemmäksi.

Ai että se tekisi kyllä kutaa, menettää 40% palkan ostovoimasta. Eli käytännössä kaikkiin tuontituotteiden hintaan 40% lisää. Ei tarvitsisi vähään aikaan autoja tai taulutelevisioita ostella. Miten tuo sitten poikkeaa siitä palkkojen yleisestä 40% alennuksesta... ei mitenkään. Sama käytännössä tapahtuu. Kumma kyllä sitä palkkojen alennusta ei ehdota juuri kukaan devalvoinnin kannattajista. Sekin parantaisi kotimaista tuotantoa kilpailukykyisemmäksi.

 

[Timba79]

Ai että se tekisi kyllä kutaa, menettää 40% palkan ostovoimasta. Eli käytännössä kaikkiin tuontituotteiden hintaan 40% lisää. Ei tarvitsisi vähään aikaan autoja tai taulutelevisioita ostella. Miten tuo sitten poikkeaa siitä palkkojen yleisestä 40% alennuksesta... ei mitenkään. Sama käytännössä tapahtuu. Kumma kyllä sitä palkkojen alennusta ei ehdota juuri kukaan devalvoinnin kannattajista. Sekin parantaisi kotimaista tuotantoa kilpailukykyisemmäksi.

Samalla pitäisi laskea verotusta, tulleja, sähkön hintaa, kiinteitöveroja jne. Vai palkatko oli nyt se ainut kulu mikä tappaa Suomen kilpailukyvyn?

Ja mitä täällä sitten pitäisi tehdä? H&M:lle vaatteita ja Etralle ruuveja ja pultteja vai? Noita ei täällä tehdä IKINÄ vaikka emme saisi palkaksi kuin kupin riisiä.

Jos nyt taas katottaisiin mihin kaikkeen sitä rahaa yhteiskunnallisesti tuhlataan (Kreikka, ne kuuluisat kehitysavut) jne ja tulpattaisiin nuot ja niillä vähennettäisiin yrittäjän muuta kulua ja byrokratiaa + vielä kerran laskettaisiin kunnolla yhteisöveroa niin uskoisin tällä olevan paljon suurempi merkitys kuin kansa kuristamisella yleisellä palkanalella.

Tai no tuo palkanale vois tulla kerran kaikille vaikka 10% ja sitten vois yksityinen puoli neuvotella ne takas niin saataisiin julkiselle puolelle kerralla kunnon säästöä. Nykyinen julkinen sektori kun on aikasta jäätävä rahoitettava verotuloista eli käytännössä yksityisen sektroin panoksella.

 

[narrisonford]

No toi on sitä samaa silavaa joka olisi alunperinkin pitänyt jo napsia pois... kun uutta teknologiaa tulee esim logistiikkaan, sitä vähemmän siinä ihmisiä tarvitaan. Ongelma syntyy siinä vaiheessa kun ihmisen palkkaaminen on helvetisti kalliimpaa kuin investoida vaikka nyt pakkausrobottiin joka tekee 50 ihmisen työn, ei valita pitkistä päivistä, ei sairastele, ei jää äitiyslomalle, ei lakkoile. Pari korkeakoulutettua heeboa vain kunnossapitoon ja huoltoon niin homma pyörii. Teknologian aiheuttama työttömyys ei ole yrittäjän vika, vaan johtuu siitä että työntekijäpuoli+valtio on hinnoitellut ihmistyön taivaisiin. Sitten itketään kun entinen paperitehdas on googlen palvelinkeskus. 500 työntekijää vs 5 työntekijää.

Ei se mikään ongelma ole. Tuohan on tuottavuuden lisääntymistä. Tuossa vapautuu tuotannontekijöitä - työvoimaa - muihin töihin. Toki tietynlaisena "ongelmana" nykypäivänä on se, että saadaan aikaiseksi kasvua ilman, että työpaikkoja välttämättä luodaan. Mutta tämäkin on ratkaistavissa.

Tuo timsen ajattelu kuulostaa joltain luddiitti-meiningiltä.

Esimerkiksi tuottavuuden kasvun varmistamiseksi keskitetyt työmarkkinaratkaisut ovat olleet elintärkeitä ja niitä onkin ollut käytössä mm. Pohjoismaissa ja esimerkiksi Saksassa. Britanniassa vastaavia järjestelyitä ei ollut ja yhtenä suurena syynä Britannian alemmalle tuottavuuden kasvulle oli nimenomaan paikallinen sopiminen. Tämä johti lakkoiluun joka kerta kun uusia tuotantotekniikoita tai -tapoja yritettiin tuoda käytäntöön, koska se olisi tehnyt entisistä vanhat taidot omaavista työntekijöistä tarpeettomia. Koska Britanniassa ei ollut kattavaa järjestelmää, joka olisi taannut muun muassa ko. työntekijöiden uudelleenkoulutuksen ja saanut heidät näkemään uusista tekniikoista saavutetun kokonaishyödyn, johti tämä lakkoiluun joka käänteessä. Tämä johti erittäin hitaaseen uusien tuotantoteknologioiden ja -tekniikoiden käyttöönottoon Britanniassa lakkoilun pelossa ja näin ollen hitaaseen tuottavuuden kasvuun.

Kyllä täällä Suomessa niin käsittämättömiä ehdotuksia tuodaan pöytään pikkuporvareiden ja työnantajapuolen toimesta nykyään, että ei voi kuin pyöritellä päätä. Mihin on kadonnut se laajamittainen ymmärrys siitä, että korkea ostovoima on kaikkien osapuolten kannalta hyödyllistä?

 

[narrisonford]

Ai että se tekisi kyllä kutaa, menettää 40% palkan ostovoimasta. Eli käytännössä kaikkiin tuontituotteiden hintaan 40% lisää. Ei tarvitsisi vähään aikaan autoja tai taulutelevisioita ostella. Miten tuo sitten poikkeaa siitä palkkojen yleisestä 40% alennuksesta... ei mitenkään. Sama käytännössä tapahtuu. Kumma kyllä sitä palkkojen alennusta ei ehdota juuri kukaan devalvoinnin kannattajista. Sekin parantaisi kotimaista tuotantoa kilpailukykyisemmäksi.

Erona on sellainen pikkujuttu, että sisäisen devalvaation (palkkojen yleinen alennus) yhteydessä ei tapahdu mitään ihmisten ja yritysten veloille. Mitäs näiden velkojen hoitokyvylle tapahtuu, kun palkkoja leikataan 40 prosenttia? Seuraa velkadeflaatio, jossa assettien arvot putoavat, mutta velat jäävät entiselleen. Kotitaloudet ja yritykset siis nettovelkaantuvat.

Ulkoisen devalvaation yhteydessä vastaavaa ongelmaa ei ole, ellei sitten kotitalouksilla ja yrityksillä ole valuuttamääräisiä velkoja.

Tämä vaan selvennyksenä, en kannata 40 prosentin devalvaatiota.

 

[pååtta]

Ai että se tekisi kyllä kutaa, menettää 40% palkan ostovoimasta. Eli käytännössä kaikkiin tuontituotteiden hintaan 40% lisää. Ei tarvitsisi vähään aikaan autoja tai taulutelevisioita ostella. Miten tuo sitten poikkeaa siitä palkkojen yleisestä 40% alennuksesta... ei mitenkään. Sama käytännössä tapahtuu. Kumma kyllä sitä palkkojen alennusta ei ehdota juuri kukaan devalvoinnin kannattajista. Sekin parantaisi kotimaista tuotantoa kilpailukykyisemmäksi.

Mitkään kotimarkkinoiden tuotteet eivät juurikaan kallistuisi, ulkomaisten tuotteet toki kallistuvat, mutta ulkoisen devalvaation tarkoitus onkin. Tehdä kotimainen tuotanto kannattavammaksi ja koska suomalaiset tuotteet halpenevat niin vientikin sitä kautta kiihtyy.

Mitä sitten tulee suomalaisten velkaantuneisuuteen, niin:

yksityisen sektorin velkaantuneisuus on siinä 180% BKT:sta. Ulkoisessa devalvaatiossa kyky maksaa velkoja (eli palkat) pysyvät ennallaan. Sisäisessä devalvaatiossa velkakuorma kasvaa (1/0,6) 66,7% verran. Osamaksut ja korot pysyvät ennallaan. Eli sama nykyisellä palkalla iskettäisiin velkaantuminen 300% BKT:sta yksityisellä sektorilla. Tästä lähtisi sellainen velkadeflaatiota, ettei sitä aikaisemmin Suomessa olisi nähty.

Kreikka yrittää sisäistä devalvaatiota ja on yhä taantumassa, Islanti kävi pohjalla mutta ulkoisen devalvaation (80% muistista) turvin on nousussa sieltä hyvää vauhtia.

 

[Jami2003]

Britannian työntuottavuuden kasvu on ehkä ollut alemmalla tasolla kuin Suomen mutta itse työntuottavuus Britanniassa on ylemmällä tasolla. Samoin Yhdysvalloissa työntuottavuus on huomattavasti ylemmällä tasolla joten hieman ontuu tuo sinun perustelu keskitettyjen työmarkkinoiden yhteydestä työn tuottavuuteen.

http://tilastokeskus.fi/til/ttut/ttut_2010.pdf

Siinä tilastotietoa vuodelta 2009, uudempia en löytänyt mutta tuskin sijoitukset suomen osalta on parempaan suuntaan menneet.

e: tämä siis narrisonfordin tuottavuuteen

 

[onneton]

Tossa Penan asenteessa on kyllä hiukan sellasta Bukowskimaista ajatusta että pakko siitä on jollain tasolla tykätä ;)

"How in the hell could a man enjoy being awakened at 8:30 a.m. by an alarm clock, leap out of bed, dress, force-feed, shit, piss, brush teeth and hair, and fight traffic to get to a place where essentially you made lots of money for somebody else and were asked to be grateful for the opportunity to do so? ”

-Charles Bukowski

 

[Jami2003]

Mitkään kotimarkkinoiden palvelut eivät juurikaan kallistuisi.

Korjasin. Tuotteet vaikka tehtäisiinkin suomessa, kallistuisivat jossain määrin. Suuri osa suomalaisen tuotannon raaka-aineista tulee ulkomailta ja hinta seuraa raaka-aine pörssejä jotka ovat dollari pohjaisia. Joten kyllä suomalaiset tuotteet joissain määrin kallistuisivat vaikka kuinka olisi suomessa tehtyjä.

e: jotenkin mulla on sellainen kutina perseessä että näinköhän suomen markalla korkotaso lainoissa pysyisi nykyisellä tasolla. En oikein usko. Ainakin kaikki ovat tähän asti väittäneet että matalat korot johtuvat yhteisvaluutasta.

 

[narrisonford]

Britannian työntuottavuuden kasvu on ehkä ollut alemmalla tasolla kuin Suomen mutta itse työntuottavuus Britanniassa on ylemmällä tasolla. Samoin Yhdysvalloissa työntuottavuus on huomattavasti ylemmällä tasolla joten hieman ontuu tuo sinun perustelu keskitettyjen työmarkkinoiden yhteydestä työn tuottavuuteen.

http://tilastokeskus.fi/til/ttut/ttut_2010.pdf

Siinä tilastotietoa vuodelta 2009, uudempia en löytänyt mutta tuskin sijoitukset suomen osalta on parempaan suuntaan menneet.

e: tämä siis narrisonfordin tuottavuuteen

Sanoin Pohjoismaissa ja Saksassa, joten en näe että pelkkä Suomen valitseminen vertailukohdaksi on perusteltua. Katsoppa esim. Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa kansallisen kokonaiskysynnänsääntelyn ja kokonaisratkaisujen kultakaudella eli 1940-1970.

Työn tuottavuuden kasvu on ollut korkeampaa jok'ikisessä maassa, Suomi mukaanluettuna, verrattuna Britanniaan. Ja jos Suomea ei huomioida niin myös ihan työn tuottavuus on ollut Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa korkeammalla tasolla kuin Britanniassa. Joten en todellakaan pidä tuota perusteluani (tai eipä se alunperin mun keksimä ole) ontuvana.

 

[ibnz]

Toimialakohtaisesti tsekattuna näyttäisi myynti- ja tietoliikenne* vievän tuottavuustrendiä alamäkeen. Teollisuus ja alkutuotanto (ne klassiset) ovat aika hienosti siellä 4-5% vuosikasvun tienoilla, kun puhutaan työn tuottavuudesta. Välituoteintensiteetti ja pääoman tuottavuus ovatkin sitten niitä alaspäin vetäviä tekijöitä, vaikka jäävätkin kokonaistuottavuudessa keskiarvoa paremmiksi. Eli tuottavuuden kasvun aikaansaavat osatekijät olisivat niitä, joihin palkka-ale pahimmin sattuisi? Jotenkin epäilen, että IT-insinööri ei ihan herkästi niele vaatimuksia roimasta palkka-alesta vaikka saattaisi sitä, päinvastoin kuin teoria edellyttäisi, ehdottaa teollisuudelle.

Edit: * ja rakentaminen tietysti.

 

[pååtta]

Korjasin. Tuotteet vaikka tehtäisiinkin suomessa, kallistuisivat jossain määrin. Suuri osa suomalaisen tuotannon raaka-aineista tulee ulkomailta ja hinta seuraa raaka-aine pörssejä jotka ovat dollari pohjaisia. Joten kyllä suomalaiset tuotteet joissain määrin kallistuisivat vaikka kuinka olisi suomessa tehtyjä.

e: jotenkin mulla on sellainen kutina perseessä että näinköhän suomen markalla korkotaso lainoissa pysyisi nykyisellä tasolla. En oikein usko. Ainakin kaikki ovat tähän asti väittäneet että matalat korot johtuvat yhteisvaluutasta.

Korkeat korot 90-luvun lamassa johtuivat puhtaasti apinan raivolla asti puolustettuun vahvan markan politiikkaan. Ymmärtääkseni (paremmin tietävä voi korjata) vahvan markan politiikka päättyi kuin Suomen Pankin valuuttarahastot kirjaimellisesti loppuivat ja seuraava askel olisi ollut ottaa luottoja ulkomaisilta keskuspankeilta kuten Bundesbankilta. Tähän ei onneksi sentään menty ja markka päästettiin kellumaan, minkä seurauksena korot romahtivat.

Eikä myöskään delvalvaation myötä mitään valtavaa inflaatiopiikkiä ollut, päinvastoin.
Näin ollen en näe mitään valtavaa kuluttahintojen nousua näköpiirissä oman rahan ja devalvaation myötä.

Muutenkin eikö historian valossa ole selkää, että ulkoinen devalvaatio pelastaa talouksia ja sisäinen ajaa ne yhteiskuntajärjestyksen murtuman partaalle?

 

[narrisonford]

Korkeat korot 90-luvun lamassa johtuivat puhtaasti apinan raivolla asti puolustettuun vahvan markan politiikkaan. Ymmärtääkseni (paremmin tietävä voi korjata) vahvan markan politiikka päättyi kuin Suomen Pankin valuuttarahastot kirjaimellisesti loppuivat ja seuraava askel olisi ollut ottaa luottoja ulkomaisilta keskuspankeilta kuten Bundesbankilta. Tähän ei onneksi sentään menty ja markka päästettiin kellumaan, minkä seurauksena korot romahtivat.

Eikä myöskään delvalvaation myötä mitään valtavaa inflaatiopiikkiä ollut, päinvastoin.
Näin ollen en näe mitään valtavaa kuluttahintojen nousua näköpiirissä oman rahan ja devalvaation myötä.

Muutenkin eikö historian valossa ole selkää, että ulkoinen devalvaatio pelastaa talouksia ja sisäinen ajaa ne yhteiskuntajärjestyksen murtuman partaalle?

Mä olen ainakin samoilla linjoilla. Markka "päästettiin" kellumaan 8.9.1992 (ensimmäinen katkoviiva). 1996 lopulla se kytkettiin ERM:iin.

Kun myös valuuttavarannot jatkoivat supistumistaan [mm. keinotekoisen korkean valuuttakurssin puolustamisen seurauksena], päätyi Suomen pankki 8. syyskuuta väistämättömään ja asetti markan ulkoisen arvon markkinakysynnän määritettäväksi. Markan neljä seuraava vuotta kestänyt kellutus alkoi.

Kelluva valuuttakurssi palautti välittömästi keskuspankin ohjausvallan lyhyeen korkoon, minkä merkitystä Suomen talouden käännökseen ei voida aliarvioida. Kuten kuviosta 1 havaitaan, lyhyt korko kääntyi välittömästi kellutuspäätöksen jälkeen laskuun, mikä tuotti helpotusta sekä nousukauden aikana ylivelkaantuneille kotitalouksille että uutta tuotantoa suunnitelleille yrityksille. Markan jatkuva devalvoituminen, joka myöhemmin arvioituna oli suuresti ylimitoitettu, oli niin ikään valtava piristysruiske Suomen vientiteollisuudelle

Markasta euroon, mutta miksi? | Raha ja talous

Itse arvelisin, että Suomen talous olisi tällä hetkellä jokseenkin samantyyppisessä tilanteessa kuin Ruotsin, jos ERM-kytköstä ja rahaliittoon liittymistä ei olisi tehty.

 

[Jami2003]

Joo selvyytenä sanottakoon että itse en usko millään palkka-aleilla saatavan kuin korkeintaan kosmeettisia muutoksia aikaan. Koko euroalueen (tai ainakin Suomen) vientiteollisuus on murroksessa jossa markkinat ovat muualla (luonnollisesti) saatava teknologia ja osaaminenkin kohdemarkkina alueilla ja jossain saattaa yhtenä tekijänä olla myös työn hinta. Mutta esimerkiksi Koneen uusi hissi teknologia keskus Shanghaissa perustuu kyllä varmasti täysin muuhun kuin työvoimakustannuksiin.

Jotain suurempia rakenteellisia muutoksia varmaan tarvittaisiin, oma valuutta voisi olla yksi. Mihinkään rajat kiinni meininkiin en usko koska se tappaa kyllä sitten viimeisenkin teollisuuden koska niin globaalia on komponentti yms valmistus.

 

[pååtta]

Toinen juttu mikä sisäisessä devalvaatiossa on että harvemmin palkkakulut muodostavat koko tuotteen hintaa. Itseasiassa ne ovat, mitähän nyt heittäisin, 20% siitä (tämä oli nopea heitto joten en ota vastuuta) niin siten 40 % sisäinen devalvaatio ei läheskään toisi kilpailukykyä takaisin 40% vaan 8-10%. Mutta kotimaisen kysynnän se kyllä tappaisi kuin Raid puutarhassa.

 

[kahlaajalintu]

No mietippä itsekkin.. istuma työstä voisin selvitäkkin.. käymällä säännöllisesti fyssarilla hierottavana jne. Sit pitäski mennä kouluun opiskelemaan joku sellainen ammatti ja vielläpä työllistyä alalle.. no mut ku musta ei ole opiskelijaksi.. ihan siksi koska se kuristaa jo valmiiks tiukkaa taloutta alle kriittisen rajan.
Sit toinen seikka.. puntilla menee se tunti 4 kertaa viikossa eli n. 16h kuussa.. työssä 160h.. eli äkkiäkös sitä tuosta rasituksesta palaa krooniset kipu oireilut jotka nytkin ovat ihan yhden virheliikkeen takana.. mm. iskias vaivan saan takas ihan yhdellä mave sarjalla(joku välilevypullistelee jne). Eli partaterällä tässä kiikutaan ilman duunin tuomia riskejä unohtamatta sitä ettei mun palautuminen ilman roinaa kestänyt ainakaan ennen edes tuota 4h viikossa tasoa. No eipä siinä.. kyl mä haluaisin ihan totta tehdä töitä.. mut silleen ettei se vie mun fyysistä ja sitä kautta myös psyykkistä vaivalla saavutettua nykytilaani miinukselle.. mikään työ ei ole niin tärkeää että terveytensä pilaisi ja kivuista kärsisi enää yhtään. Myönnän, pääkoppa on pehmennyt kaiken paskan seurauksena.. siinä määrin että pelottaa mitä seuraisi jos joku tuleva työnantaja koittaisi vedättää.. saattaisin upottaa suohon.

Yrittäjyyttä olen miettinyt vakavasti.. vähän hakusessa vain mitä sitä lähtis loppujen lopuksi työstämään, jotain mikä ei vaadi alkupääomaa juuri mitään. JOS joskus yrittäjäksi päädyn ja yritykseni jopa laajenisi käsittämään useampaa henkilöä työllistävänä.. niin kyl mä ainaki laskisin sen niin ettei tarvitsisi työntekijöitäni kusettaa eikä kävis mielessänikään osoittaa jotain ylemmyyden tunnetta siitä että on oikein "johtajaksi" päässyt elämässäni.. se on pienisieluisten hommaa se.

Kyllä' sä siihen opiskeluun pystyt kun vaan haluat. Itse opiskelin aikuis iällä toisen ammatin ja olihan se pudotus huima palkkatuloista opiskelijan tuloille, mutta kummasti siitä vaan selviää. Joten ei muuta ku lusikka kauniiseen käteen ja hommiin jos tosiaan haluat muutosta elämään.
Selittelijöitä ja tekosyitä löytyy aina, itsestä se kyllä lähes poikkeuksetta on kiinni.

 

[pezku^]

Jos multa kysytään niin työntekijälle pitäisi maksaa juuri niistä tunneista kun se on töissä. Ei mistään muusta. Työntekijä sitten maksaa palkastaan haluamansa eläkevakuutuksen ja sairasvakuutuksen. Tämän jälkeen valtio ottaa omansa veron muodossa. Lopun osuuden työntekijä sitten käyttää haluamallaan tavalla, säästää sitten vaikka sitä kesälomaa varten.

Toki tällä konstilla työntekijän bruttopalkka kasvaisi eikä suinkaan pienenisi, mutta kun sivukulut poistuisi olisi kokonaiskustannukset pienemmät. Lisäksi työntekijä saisi itse päättää minkä tasoisia eläke- ja sairasloma vakuutuksia ottaa, vai säästääkö sukan varteen tai jopa sijoittaa rahoja. Eli työntekijä voisi saada jopa nykyistä enemmän rahaa näppiin vaikka hänen kustannuksensa olisi työnantajalle nykyistä pienemmät. Näin purettaisiin turhaa (tehotonta) byrokratiaa ja saataisiin talouteen enemmän rahaa kiertoon.

Jos nyt joku on sitten sen verran käsi talousasioissa että on sitä mieltä että valtio osaa nykyisellä systeemillä parhaiten pitää huolta rahoista, voitaisiin nykyiset järjestelmät jättää työntekijälle yhdeksi vaihtoehdoksi sijoittaa rahansa.

Nykyisessä järjestelmässä ihmiset ovat kuin jotain lapsia, näkymätön byrokraattinen isä osaa hoitaa parhaiten (muka) raha-asiat.

e: vielä kun saisi päättää vaikkapa 30% maksamiensa verojen (tai ainakin kunnallisverojen) kohdentamisesta, luokkaan koulutus, infra jne niin alkaisi tässäkin virkamiesvaltiossa olemaan vähän jotain järkeä. Ja viherpiipertäjät saisivat ohjata koko kohdennusosuutensa mamuille. Kaikki olisivat onnellisia ja suomi lähtisi nousuun.

Lueskelin topicin postauksia ja tämä osui silmään järkevänä kannanottona. Tämä yksilön vastuun lisääminen olisi varmasti järkevää ainakin pitkällä aikavälillä ajateltuna, mutta käytännössä kuitenkin surullisen monet ihmiset ovat aivan käsittämättömän surkeita raha-asioissa eivätkä todellakaan osaa käsitellä raha-asioitaan mitenkään järkevästi saatika vastuullisesti. Tuollaisen systeemin kun rakentaisi, niin moni työssäkäyvä joisi entistä isomman kuukausipalkkansa baarissa tai ostelisi osamaksuilla kaikkea turhaa niin paljon kuin rahaa riittäisi, mutta kaikki eläkemaksut jäisivät maksamatta. Kesälomallekaan ei olisi säästössä todennäköisesti euron euroa näillä raha-asioiden sankareilla, jos se palkka pitäisi itse säästää. Toisaalta eivät nämä sitten kyllä lomaa edes pitäisi, joten oikeushan siinä hupuloiden elävän vain kohtaisi. Arvelen vain, että tällainen systeemi kaatuisi vielä lopuksi valtion niskaan, kun kai noiden kaikki rahansa tuhlanneiden ja eläkemaksut laiminlyöneiden vanhuusajan elanto pitäisi kuitenkin jotenkin ns. hyvinvointivaltiossa turvata.

Kokonaisuudessaan en voi kuin ihmetellä ihmisten tyhmyyttä näissä raha-asioissa. Jokunen kuukausi sitten uutisoitiin siitä, että veronpalautukset voisi lakkauttaa ja palautusosa huomioitaisiin tulevan vuoden verotuksessa, mikä kuulosti omaan korvaani todella järkevältä. Siitä kuitenkin nousi kauhea poru tuulipukujen keskuudessa, kun porukka alkoi valittamaan siitä, että veronpalautus on köyhälle ainoa keino ostaa joululahjat. Voiko ihminen enää tyhmempi olla, jos ei ensinnäkään tajua sitä, että veronpalautus on ihan omaa maksettua rahaa ja toisekseen keskimäärin sama summa kyllä liikenisi niihin joululahjoihin, jos olisi itsekuria säästää rahaa vuoden mittaan? Samaa narinaa kuuluu tässä lomarahakeskustelussa, että porukan mielestä lomalla ei ole kivaa olla, jos joutuu pelkäämään sitä, että rahat eivät riitäkään loman loputtua seuraavaan tilipäivään asti. No pakkoko sitä rahaa on sitten hupuloida, jos se ei riitä?


Mitä tulee itse lomarahaan, niin mielestäni tämä on yksi aivan totaalinen järjettömyys nykyajan työelämässä, eikä työnantaja saa tästä mitään vastinetta itselleen. Lomaltapaluuraha keksittiin 70-luvulla siksi, koska silloin oli todellakin olevinaan jonkinlainen työvoimapula ja työntekijä saattoi kesäloman aikaan vaihtaa parempaan työpaikkaan, minkä työnantajaosapuoli halusi koittaa estää sopimalla lomaltapaluurahan kannustimeksi siitä, että lomalta tullaan takaisin vanhaan työpaikkaan. Nykyään kun työntekijöitä on reservissä kortistossa yli 10 % työvoimasta ja rekrytointiprosessit saattavat kestää kuukausia, niin on mun nähdäkseni aivan käsittämätöntä maksaa koko lomarahaa. Tänä päivänä moni työntekijä varmaan laskisi kesälomapalkkaansa lomarahan verran, jos saisi ylipäätään varmuuden siitä, että oma jakkara on vielä alla yt-neuvottelujen jälkeen eikä tällä hetkellä ole puhettakaan siitä, että yrityksillä olisi yleisenä ongelmana se, että työntekijä lähtisi lätkimään kesälomalla.