Suomen tulevaisuus

Etkö oikeasti osaa lukea? Totesin että sanovat että nykyään ei valmistu osaavia miehiä ja tarkoitan sillä että he ovat sanoneet suunnilleen "kun nykyään nää pullamössöt valmistuu niin eihän ne osaa ees mitään" eikä mitään "meillä myös järjestetään jatkokoulutusta".
Eikä ne esittelyt kouluilla ole mitään saunailtoja vaan auditoriossa video/luento ja nopeasti himaan.
Pehmoisista puheista olen täysin samaa mieltä :)
Toivottavasti sinä olet oikeassa, nimittäin meillä ei käydä kovinkaan paljoa läpi edes niitä perusteita oikein mistään mikä liittyisi tulevaan toimenkuvaan(mutta kokemukseni rajoittuu vain yhden alan opiskeluun, yhdellä paikkakunnalla, tosin hopsit ovat käsittääkseni valtakunnallisia).
Enkä myöskään väittänyt että kukaan olisi listannut mitä pitää osata, satun vain itse tietämään pääpiirteittäin mitä minun pitäisi osata, ja toistaiseksi en ainakaan ole siihen saanut mitään valmiutta.(joo voin opiskella itsenäisesti tottakai, ei ole edes huono vaihtoehto, mutta toisaalta voihan sitä kuka tahansa googlailla tietoa ja latail...ostaa ohjelmistoja...)
Jotenkin käsittämätöntä olettaa että valmistunut osaisi juuri firman x tehtävässä y tarvittavat asiat. Rohkenen myös epäillä, ettei asia ollut ennen sen paremmin, sitä vaan pallokravatti helposti unohtaa tällaiset asiat. Itse käsitän paperin vain todisteena siitä, että kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kykenee oppimaan asioita ts. on kehityskelpoinen.

Nuo yritysten ja koulujen esittäytymiset nyt ovat sellaisia että kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Esim. erääseen vierailemaamme paikkaan halusivat kaikki töihin visiitin jälkeen. Kyselin hieman että miksi, niin vastauksena oli mm. hieno toimisto, espressokone ja kauniisti puetut työntekijät :eek:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kuvat kertoo kaiken Suomen tulevaisuudesta.
 

Liitteet

  • 8528_1253155773533_1368710888_738044_2665614_n.jpg
    8528_1253155773533_1368710888_738044_2665614_n.jpg
    50,8 KB · Katsottu: 149
  • 663860333.jpg
    663860333.jpg
    138,7 KB · Katsottu: 283
  • imageLHR10502061429.jpg
    imageLHR10502061429.jpg
    60,6 KB · Katsottu: 205
  • CoptBeaten.jpg
    CoptBeaten.jpg
    27,7 KB · Katsottu: 213
  • rosengard_polisungd_413661b.jpg
    rosengard_polisungd_413661b.jpg
    24,3 KB · Katsottu: 184
  • 4%20young%20muslim%20girls%20by%20Mosque.jpg
    4%20young%20muslim%20girls%20by%20Mosque.jpg
    80,1 KB · Katsottu: 225
  • polrik_fi.gif
    polrik_fi.gif
    85 KB · Katsottu: 340
Itse käsitän paperin vain todisteena siitä, että kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kykenee oppimaan asioita ts. on kehityskelpoinen.

No siinä se on erittäin hyvin sanoiksi puettuna, kiitos!
Mutta juuri tuo minua itseäni vituttaa koko systeemissä :D
Kun täytyy tuhlata tehokasta peliaikaa opiskeluun eli siihen että osoittaa olevansa valmis oppimaa, kun tämän ajan voisi hyvin käyttää suoraan oppimiseen :(
 
^ Ensin pitää opetella kävelemään ennen kuin voi juosta. Koulussa opetellaan valmiudet ottamaan vastaan se informaatio, mitä työelämässä joudut myöhemmin käsittelemään.

Julkisella puolella tuolla paperilla on isompi rooli, ja luonnollisesti koulutuksen antamissa valmiuksissa suhteessa työelämään on suuria alakohtaisia eroja, mutta ei niistä tässä yhteydessä enempää.
 
^ Ensin pitää opetella kävelemään ennen kuin voi juosta. Koulussa opetellaan valmiudet ottamaan vastaan se informaatio, mitä työelämässä joudut myöhemmin käsittelemään.

Hyvinkin totta, mutta näkisin tuon kouluvaiheen(nykyisen kaltaisena ajan ja tehokkuuden suhteen) enemmänkin istumisena, vaikka tarkoitus olisi oppia juoksemaan kun kävely luonnistuu jo.
 
Hyvinkin totta, mutta näkisin tuon kouluvaiheen(nykyisen kaltaisena ajan ja tehokkuuden suhteen) enemmänkin istumisena, vaikka tarkoitus olisi oppia juoksemaan kun kävely luonnistuu jo.

Millä tavalla tähän saataisiin mielestäsi käytännössä muutosta?
 
No siinä se on erittäin hyvin sanoiksi puettuna, kiitos!
Mutta juuri tuo minua itseäni vituttaa koko systeemissä :D
Kun täytyy tuhlata tehokasta peliaikaa opiskeluun eli siihen että osoittaa olevansa valmis oppimaa, kun tämän ajan voisi hyvin käyttää suoraan oppimiseen :(

Puhutko nyt ammatillisesta koulutuksesta vai korkeakouluopiskelusta?
 
Tassa tullaankin siihen miksi on taysin naurettavaa, etta Suomessa tehtaillaan oletuksena maistereita. Kolmen vuoden kandi riittaa osoittamaan onko kapasiteettia oppia. Suomessa koulutus on kokenut aivan kasittamatonta inflaatiota, koska jokaisella on maisterin paperit.
 
Tassa tullaankin siihen miksi on taysin naurettavaa, etta Suomessa tehtaillaan oletuksena maistereita. Kolmen vuoden kandi riittaa osoittamaan onko kapasiteettia oppia. Suomessa koulutus on kokenut aivan kasittamatonta inflaatiota, koska jokaisella on maisterin paperit.

En ole ihan varma mitä tarkoitat oletuksena maisterilla. Haetko nyt jotain sen suuntaan, että yliopisto-opiskelijalle tulisi ensin myöntää oikeus vain kandidaatintutkintoon, jonka jälkeen vasta näyttöjen perusteella tai muuten karsimalla jatkettaisiin maisteriohjelmaan tms.? Mihin ammattikorkeakoulujärjestelmä asettuu omassa näkemyksessäsi?
 
Vaikka tämä olikin Naksulle osoitettu niin tungenpa silti oman lusikkani soppaan...

En ole ihan varma mitä tarkoitat oletuksena maisterilla. Haetko nyt jotain sen suuntaan, että yliopisto-opiskelijalle tulisi ensin myöntää oikeus vain kandidaatintutkintoon, jonka jälkeen vasta näyttöjen perusteella tai muuten karsimalla jatkettaisiin maisteriohjelmaan tms.?

Kyllä! Kuulostaa varsin mainolta ja hyvinhän tuo näyttää toimivan ympäri maailmaa (esim. Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Japani, ja Australia, vain muutamia sivistysvaltioita luetellakseni).

Avainasiana olisi tietenkin ajattelutavan muutos, eli myös kandin tutkinto tulisi nähdä varteenotettavana loppututkintona (opiskelijat, työnantajat, jne.). Tällä hetkellä näin ei ole ja kandi nähdään lähinnä jonkinlaisena opintojen keskeyttäjänä. Ajatusmallit muuttuvat yleensä paljon hitaammin kuin lainsäädäntö ja järjestelmät.

Olennaista on tietenkin myös opiskelijan oma motivaatio. Eli näkeekö henkilö tarvetta maisterin tutkinnolle, onko kiinnostusta, halua lykätä työelämään siirtymistä, jne. Nykyjärjestelmähän oletusarvoisesti pistää jokaisen opintoputkeen, jonka päässä häämöttää maisterin tutkinto.

Mihin ammattikorkeakoulujärjestelmä asettuu omassa näkemyksessäsi?

Mielestäni voisi vaikka lakkauttaa... Tai jos ei kokonaan lakkauttaa niin karsia rajusti sisäänottomääriä.
 
Kyllä! Kuulostaa varsin mainolta ja hyvinhän tuo näyttää toimivan ympäri maailmaa (esim. Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Japani, ja Australia, vain muutamia sivistysvaltioita luetellakseni).

Avainasiana olisi tietenkin ajattelutavan muutos, eli myös kandin tutkinto tulisi nähdä varteenotettavana loppututkintona (opiskelijat, työnantajat, jne.). Tällä hetkellä näin ei ole ja kandi nähdään lähinnä jonkinlaisena opintojen keskeyttäjänä. Ajatusmallit muuttuvat yleensä paljon hitaammin kuin lainsäädäntö ja järjestelmät.

Olennaista on tietenkin myös opiskelijan oma motivaatio. Eli näkeekö henkilö tarvetta maisterin tutkinnolle, onko kiinnostusta, halua lykätä työelämään siirtymistä, jne. Nykyjärjestelmähän oletusarvoisesti pistää jokaisen opintoputkeen, jonka päässä häämöttää maisterin tutkinto.

Ehkä noin, jos ajattelee yliopistoa vain työelämän tarpeita vastaavana instituutiona. Sillä on toinenkin hyvin iso rooli, joka tuossa ajattelutavassa jää tyystin huomiotta.

Pitää kirjoittaa lisää paremmalla ajalla.
 
^ Ensin pitää opetella kävelemään ennen kuin voi juosta. Koulussa opetellaan valmiudet ottamaan vastaan se informaatio, mitä työelämässä joudut myöhemmin käsittelemään.

Julkisella puolella tuolla paperilla on isompi rooli, ja luonnollisesti koulutuksen antamissa valmiuksissa suhteessa työelämään on suuria alakohtaisia eroja, mutta ei niistä tässä yhteydessä enempää.
Nojoo mutta seriously (Dr. Evil), jengi menee töihin 26-30 -vuotiaana. Usea "viimeistelee gradua" vielä reippaasti päälle kolmekymppisenä. Tuo ei kyllä ole kenenkään edun mukaista.

Kandin pitäisi kyllä riittää ja olla se oletusarvoinen tutkinto, ei maisterin.
 
Oletan, etta tarkoitat tuolla toisella isolla roolilla jotain yleista sivistamista. Siksi pitaisi olla juuri niin, etta homma loppuu kandiin, jolloin joko mennaan toihin tai sitten tehdaan itse paatos, etta jatketaan maisteriksi. Pitaisi siis olla jokin tekija, joka motivoi jatkamaan maisteriksi. Toki, jos on henkilo, joka yleisesti haluaa kouluttautua ja oppia, niin maisteri voisi olla ihan hyva ajatus. Maisteriksi pitaisi tosin olla selkeasti vahemman sisaanottoa kandiin nahden ja opintojen vaikeusastetta pitaisi nostaa selkeasti. Tama on malli esim. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ja toimii sikali hyvin, etta maisterikoulutuksessa tehdaan oikeasti jo jonkin sortin asiantuntijoita (teoriatasolla :)), koska lahjakkaammalle/motivoituneemmalle porukalle voidaan opettaa paljon enemman asioita.

Maisterissa pitaisi tosin mielestani olla lukukausimaksu, jotta sinne ei mentaisi valttamaan tyoelamaan siirtymista vaan jostain oikeasta syysta. Tama voisi olla jotain luokkaa 2000e/vuosi, jonka saisi valtion takaamana lainana ja jollekin tietylle prosentille sisaanotosta, jolla kandissa todella hyva opintomenestys, tarjottaisiin sitten tutkinto ilmaiseksi. Tama kaytannossa sen takia, etta jos on tarkoituksena hankkia tohtorin paperit, niin koulussa joutuisi viettamaan viela monta vuotta, jolloin olisi kohtuutonta pistaa maksamaan tutkinnosta. Tohtorikoulutuksen kun kuuluu olla ilmaista, koska tuolta ei lyoda rahoiksi ja lisaksi jatko-opiskelijat hoitavat aika suuren osan yliopiston nakkihommista (erityisesti laboratoriotieteissa). Yhdysvalloissakaan kukaan ei maksa jatko-opinnoista ja jatko-opiskelijaksi hyvaksyminen ilman yliopiston rahoitusta (ts. etta pitaisi maksaa lukukausimaksut) tarkoittaa lahinna kohteliasta hylkya.
 
Lukukausimaksu olisi oiva idea. Vähentäisi taivaanrannan maalareiden määrää ja nopeuttaisi valmistumista. Lisäksi parantaisi valmistuneiden tilannetta työmarkkinoilla. Eiköhän kuka tahansa suostu ottamaan esim. 10ke lainaa tätä varten jos se käytännössä takaa hyvän uran.

Nykyinen systeemi on liian kallis, tehoton ja kaikkien kannalta scheisse.
 
Voisin muuten sellaisen hauskan asian mainita, etta usein kun kysytaan elinkeinoelamalta kommenttia tuosta, etta tarvitaanko maistereita, niin vastaus on lahes aina, etta "Suomessa tarvitaan korkeata koulutustasoa kilpailukyvyn yllapitamiseksi". Tunnen muutaman suuren teollisuuspampun ja heidan mielipide tuntuu olevan, etta tehtaillaan maistereita, koska tutkinnon inflaatio vahentaa maistereiden palkkaa, myos osaavien sellaisten. Tuota ei tietenkaan koskaan sanota julkisuudessa vaikka se on tuon lainauksen todellinen sisalto. ;)
 
Voisin muuten sellaisen hauskan asian mainita, etta usein kun kysytaan elinkeinoelamalta kommenttia tuosta, etta tarvitaanko maistereita, niin vastaus on lahes aina, etta "Suomessa tarvitaan korkeata koulutustasoa kilpailukyvyn yllapitamiseksi". Tunnen muutaman suuren teollisuuspampun ja heidan mielipide tuntuu olevan, etta tehtaillaan maistereita, koska tutkinnon inflaatio vahentaa maistereiden palkkaa, myos osaavien sellaisten. Tuota ei tietenkaan koskaan sanota julkisuudessa vaikka se on tuon lainauksen todellinen sisalto. ;)


Tiivistää 100% sen mitä mä ihan ekassa viestissäni kirjoitin siitä että koulutus on suomessa harvinaisen huono investointi yksilön kannalta.

Suomessa koulutetaan liikaa porukkaa, ja koulutus ei enää juurikaan auta, vaan enemminkin se on se pääsylippu haastatteluun. Sitä en sitten osaa sanoa, miten hyvin käytännössä suomalaisia maistereita (talous ja tekniikka lähinnä mielessä) palkataan ulkomailla, jos siirtää maallisen tomumajansa dynaamisemmille työmarkkinoille.

Tietysti nyt täysin 100% itsekkäänä kusipäänä mua tää asia koskee omalta kohdaltani, mutta kyllä se muutenkin on epäreilua, että nykysukupolvea kustaan silmään minkä kerkeää.. Oisipa sama koulutustausta mulla, ja elettäisiin 1970-lukua, yhtä paljon kielitaitoa, ulkomaankokemusta, ja tulevat maisterinpaprut ihan kohtuu kovalta alalta. Tulevaisuus oisi vähimmässäkin määrin hieno, potentiaalisesti vaikka kuinka hyvä.

2000-lukulaisena nuorena en voi kyllä nyt sanoa ihan samaa tästä. Ja tää on se mihin tää suomalainen suunnitelmatalous-koulutuspolitiikka on johtanut. Ei sen enempää eikä vähempää. Tosi monelle nykynuorelle maailma tarjoaa vaan tyhjiä arpoja, pätkätyötä paskaliksalla, ainaista epävarmuutta, huippukalliita asuntoja, koulutusta joka ei kannata mitenkään verrattavasti kuin aiemmilla ikäluokilla..
 
Nyt jos suomalaisille yliopistoille mätkäistäisiin lukukausimaksut alkaisivat ne kilpailla välittömästi muiden eurooppalaisten koulujen kanssa, sillä kyllähän sitä investoinnilleen haluaa mahdollisimman hyvän tuoton. Siinä kun laitetaan maailman parhaat yliopistot jonoon, voi tovi vierähtää ennenkuin peräpohjola sieltä pilkottaa. Suomen tavoite kun mielestäni on ollut tarjota mahdollisimman monelle kansalaiselle korkea koulutus (so. hyvä tuottavuus) ja se on yhteiskunnan sijoitus tulevaisuuteensa. Kas kun ei täällä ainakaan hyvät säät ja mukavat kanssaihmiset pidättele :) Itse pidän näitä koulutuksen käyneiden marmatuksia liian suurista opiskelijamääristä tuttuna itsekorostuksellisena ja henkkoht tulopoliittisena ilmiönä (enemmän fyrkkaa mulle kun alalla ei ole niin kilpailua).
Alkutuotanto täältä onkin jo lähtenyt kuten arvata saattoi, joten mielestäni se henkinen ponnistelu määrää talouden kasvun tässä suossa tulevaisuudessa. Nyt insinöörivetoinen Intternetti haluaa tappaa luovuutta korostavat alat alkuunsa? Mitäpä me talousihmiset ja insinöörit sitten myydään toisillemme tulevaisuudessa - varmasti on Speden speleissä nykyaikaiset grafiikat ja organisaatio on taylormaisesti trimmattu henkihieveriin, mutta kukapa moisesta maksaisi :) Eli toivon ettei ainakaan kovin paljoa kutistettaisi humanistis-, kasvatustieteellis- ja taideoppialoja tekniikan kustannuksella (pitäisi ehkä vertailla aloituspaikkojen suhdetta valmistuneisiin joskus).

E: Niin tämä oli hauska tuosta ylemmästä Indican viestistä:
Tosi monelle nykynuorelle maailma tarjoaa vaan tyhjiä arpoja, pätkätyötä paskaliksalla, ainaista epävarmuutta, huippukalliita asuntoja, koulutusta joka ei kannata mitenkään verrattavasti kuin aiemmilla ikäluokilla..

Tilannehan on mahd. vapaiden markkinoiden kannalta vielä ikävän sosialistinen. Jos työsopimuksia ei olisi, palkka- ja sitä myöten hintasopeutus toimisi paljon liukkaammin kun liksa tarkistettaisiin esim. joka päivä. Paras tilanne olisi ns. spot-markkina, missä jengi norkoilisi aamulla tehtaanporteilla ja työnjohto valkkaisi siitä joka aamu uuden setin sisälle (kuten telakoilla joskus). Että jos tahtoo ennustettavuutta, yhteiskunnan täytyy tulla mukaan (vakuutusmarkkoinoita ei olisi olemassa ilman julkisen vallan apua myöskään, google moral hazard ja adverse selection). Mites USA:ssa on nuorten tilanne?
 
Mihin ammattikorkeakoulujärjestelmä asettuu omassa näkemyksessäsi?

Kysymys ei ole minulle suunnattu, mutta kommentoin kuitenkin.

Amk on paikallaan sellaisissa selkeästi ammatillisiin tehtäviin tähtäävässä koulutuksissa, kuten esim. sairaanhoitajat, ensihoitajat, jne. Nykyisin on kuitenkin haalittu liikaa päällekkäisyyksiä yliopistojen koulutuksen kanssa, josta näkyvimpiä esimerkkejä ovat mm. insinööri- ja tradenomitehtailut. Paluu vanhaan ns. opistoastemalliin kaltaiseen systeemiin voisi olla paikallaan, jossa kouluttettaisiin esim. ammattikoulun suorittaneista teknikkoja, rakennusmestareita ja vastaavia, joiden työn toimenkuva on hieman lähempänä käytännön työtä. Ajatus ei näin aamulla riitä suurempiin pohtimisiin.
 
Tilannehan on mahd. vapaiden markkinoiden kannalta vielä ikävän sosialistinen. Jos työsopimuksia ei olisi, palkka- ja sitä myöten hintasopeutus toimisi paljon liukkaammin kun liksa tarkistettaisiin esim. joka päivä. Paras tilanne olisi ns. spot-markkina, missä jengi norkoilisi aamulla tehtaanporteilla ja työnjohto valkkaisi siitä joka aamu uuden setin sisälle (kuten telakoilla joskus). Että jos tahtoo ennustettavuutta, yhteiskunnan täytyy tulla mukaan (vakuutusmarkkoinoita ei olisi olemassa ilman julkisen vallan apua myöskään, google moral hazard ja adverse selection).

Tämä olisi minusta pahin mahdollinen dystopia, jota hämmästyttävän moni jantteri tosiaan jollain tasolla kaipailee. Sanokaas minulle, mihin tällainen kehitys johtaisi; varallisuuden nousuun, yhteiskuntarauhan säilymiseen, yleiseen turvallisuuteen, ihmisten hyvinvointiin? Tokkopa vaan. Tällaiset yo. puheet vaikuttavat minusta juuri sellaiselta oikeiston käyttämältä vapausretoriikalta, jossa komeasta maalaillut ihanteet ja poliittisen toiminnan oletettavat lopputulokset heittävät häränpyllyä.
 
Tiivistää 100% sen mitä mä ihan ekassa viestissäni kirjoitin siitä että koulutus on suomessa harvinaisen huono investointi yksilön kannalta.

Suomessa koulutetaan liikaa porukkaa, ja koulutus ei enää juurikaan auta, vaan enemminkin se on se pääsylippu haastatteluun. Sitä en sitten osaa sanoa, miten hyvin käytännössä suomalaisia maistereita (talous ja tekniikka lähinnä mielessä) palkataan ulkomailla, jos siirtää maallisen tomumajansa dynaamisemmille työmarkkinoille.

Tietysti nyt täysin 100% itsekkäänä kusipäänä mua tää asia koskee omalta kohdaltani, mutta kyllä se muutenkin on epäreilua, että nykysukupolvea kustaan silmään minkä kerkeää.. Oisipa sama koulutustausta mulla, ja elettäisiin 1970-lukua, yhtä paljon kielitaitoa, ulkomaankokemusta, ja tulevat maisterinpaprut ihan kohtuu kovalta alalta. Tulevaisuus oisi vähimmässäkin määrin hieno, potentiaalisesti vaikka kuinka hyvä.

2000-lukulaisena nuorena en voi kyllä nyt sanoa ihan samaa tästä. Ja tää on se mihin tää suomalainen suunnitelmatalous-koulutuspolitiikka on johtanut. Ei sen enempää eikä vähempää. Tosi monelle nykynuorelle maailma tarjoaa vaan tyhjiä arpoja, pätkätyötä paskaliksalla, ainaista epävarmuutta, huippukalliita asuntoja, koulutusta joka ei kannata mitenkään verrattavasti kuin aiemmilla ikäluokilla..

Mutta jos elettäis 70-lukua, kielitaitos olis luultavasti paljon heikompi, sulla ei olis ulkomaankokemusta, etkä välttämättä olis ees koko kauppiksessa kerta koulutusmäärät oli paljon pienemmät...

Nykyään vaatimustaso vaan on noussu ja koulutusmäärien kasvun kautta kaikille ei riitä sitten niitä parhaita jobeja ja osa joutuu tyytymään huonompiin. Jotka silti on varmaanki parempia mitä nää samat kaverit olis saanu 70-luvulla ilman niitä maisteripapruja, jollain teknikko/merkonomi paprulla.

Tällä hetkelläkin kuitenkin kyvykkään maisterin tie tähtiin on täysin auki ja lähinnä itsestä kiinni minne asti pääsee, vaikka ei sinne ulkomaille lähtiskään pyörimään.

Sulla on jotenki kauheen negatiivinen katsantokanta ku kuitenki reaalimaailmassa suurin osa kauppiksestaki valmistuneista pääsee vakiduuniin ja palkkaki nousee muutamassa vuodessa johonki 4000e/kk tasolle ja jatkaa siitäki nousua. Kunnon kaverit tietysti voi nopeellaki tahdilla päätyä tienaamaan reilusti yli 5000e/kk liksatki. Mikä nyt on musta ihan kilpailukykyinen muun maailman kanssa.
 
Back
Ylös Bottom