Suomen tulevaisuus

[Indica]

-koko yhteiskuntaa ohjaa enemmän uusliberaali ajattelu, josta esimerkkinä koulutus investointina, mikä johtaa humanististen aineiden väheksyntään
-koulutus on rapautunut yhteiskunnan tasolla lukuunottamatta huippuyliopistoja (Joo ja kyllä Harvardissa varmasti oppii humanismia, kun siellä on tiedostavat oppilaat ja resurssit)

-Suomessa yliopisto on jokaiselle avoin ja eri-ikäiset pääsevät opiskelemaan ja sen jopa ihan kannattavaa yksilön näkökulmasta
-Suomessa järjestelmä on rakenteellisesti edelleen sen kaltainen, että se kannustaa opiskeluun itseisarvona, mikä on yksi sivistyksen ja sitä kautta myös humanismin ehto


Matalapalkkamaissa tuppaa koulutusjärjestelmä rapautumaan. Johtuneeko tämä suuremmasta työllisten määrästä ja siitä, ettei koulutukseen tarvitse panostaa.

Niin, mitäs se koulutus suomessa on jossei investointi? No täällä se nyt on aivan HELVETIN huono investointi, jolle on vähän turha alkaa laskemaan tuottoa, ellei ole niin onnekas että pääsee pois täältä. Suomessa yliopisto on jokaiselle avoin, sikäli jos löytyy pätäkkää pulittaa muutama tonni sisäänpääsykursseista, lukea joku 3-4kk täysipäiväisesti pääsykokeisiin ja onnistua niissä.

Suomessa järjestelmä kannustaa opiskeluun itseisarvona varmaan lähinnä siksi että suomessa opiskelulle on helvetin vaikea vetää mitään muuta syytä kuin itseisarvo. Se sosioekonominen asema menee vaan nii päin, että mitä amiksempi putkiniilo ooot, sitä enemmin sä vedät tota pätäkkää, ja saat olla 50vuotias lakimies, ennenkun varallisuudessa ne perus amikset ohitat. Perus yliopistonkäynyttä potkitaan niiiin paljon päähän. Oikeastaan ainoa syy käydä ihan yliopistoa myöten koulut on päästä täältä sosialidemokratian *onnelasta* niin kauas ku pippuri kasvaa.

Jos kerran matalapalkkamaissa tuppaa koulutus rapautumaan, miksi sitten sinun mielestä Usassa koulutus on rapautunut ja suomessa ei? Suomi on nyt ihan tasan tarkkaan korkeakoulutettujen osalta matalapalkkamaaa, täällä taitaa olla länsimaiden huonoin elintaso. (en jaksa alkaa tähän aikaan aamusta kaivamaan mitään lähteitä, mutta monissa tutkimuksissa suomalaisten ostovoima on eu:n hännänhuippua)

Sitä mä en tajua miten suomessa koulutus noin niiku erityisesti kannattaisi, vähemmin saat rahaa, saat kaikkien amisten vittuilut niskaan,*ei ne helvetin ekonoomit mistään mitään tiiä, meillä on firmassa yksi, ja se vaan teoretisoi, kyllä meidän osaston Reiska tietää miten hommat tehdään, vaikka välillä vähän kännissä onkin, ja Reiska tienaa ainakin 2x sen mitä se ekonoomi*, ja saat lähinnä helvetinmoisen vitutuksen vaivanpalkaksi, kun vertaat suomalaista elintasoa ulkomaiseen oman alan ihmisten elintasoon.

mä ainakin olisin better off sähköasentajana kuin rahoitusta lukevana kylterinä, ihan tasan taatusti tienaisin urallani enemmän kuin nyt, ei tarttisi kituuttaa minimitoimeentulolla, vaan voisi elää herroiksi. Nykytilanteessa on ainoa bonus se, että jos oikea kunnon onnenpotku ja Jumalan armo käy, saan töitä ulkomailta eikä tartte jäädä tänne maksamaan tappoveroja, joka helvetin asiassa suomi-lisää, ja nauttimaan mitättömästä palkasta.

e:suomalainen koulutusinvestointi, pitää siitä ilosta olla 5 vuotta yliopistolla nollatoimeentulolla että saa itsensäsivistämisen takia koko loppuelämänsä ihan surkeaa liksaa, ja todennäköisimminkin vähemmin kuin ammattikoulupohjaiset perusduunarit?. Onko toi investointi?

 

[King Fear]

Aika naurettavaa vertailla amerikkalaista BSc-tutkintoa suomalaiseen MSc-tutkintoon. Amerikkalaisen yliopistotutkinnon yleissivistavat opinnot vastaavat osin meidan lukion opintoja. Naurettavaa vaittaa, etta se olisi myoskaan yhta laaja- tai tieteellinen (ainakaan kaupallisissa ja matemaattisissa aineissa).

Omakohtaista kokemusta kun ilman ääkköset puuttuvat näppäimistöstä?

BSc vs MSc. Vaikuttanee varmaan vielä keskimääräiseen valmistumisaikaan jonkin verran. Mitä nyt olen sivusta seurannut noita opiskelijoita, jotka ovat tässä uudessa järjestelmässä niin meillä näyttäisi olevan siten, että suurin osa on suorittanut kanditutkinnon (BSc) neljännen vuoden loppuun mennessä, keskiarvo lienee varmaan jossain kolmen ja puolen vuoden kieppeillä.

 

[naksu]

Aika naurettavaa vertailla amerikkalaista BSc-tutkintoa suomalaiseen MSc-tutkintoon. Amerikkalaisen yliopistotutkinnon yleissivistavat opinnot vastaavat osin meidan lukion opintoja. Naurettavaa vaittaa, etta se olisi myoskaan yhta laaja- tai tieteellinen (ainakaan kaupallisissa ja matemaattisissa aineissa).

Riippuu ihan yliopistosta. Jos lahdemme tekemaan jonkinlaista arviota, niin sanoisin, etta Helsingin yliopisto vastaa sisaanpaasyn vaikeuden suhteen noin suurinpiirtein Yhdysvalloissa sijalla 50 keikkuvaa yliopistoa/liberal arts koulua ja naissa kouluissa nuo yleissivistavat kurssit menevat kylla heittamalla yli suomalaisen lukion vastaavasta sisallosta. Toki jokaisessa yliopistossa on jotain todella naurettavia kursseja, joilla voi naita vaatimuksia taytella, mutta kurssit ovat paaasiassa niita varten, jotka ovat kayneet jonkun surkean high schoolin, jossa ei ole tarjottu jarkevaa opetusta.

En tieda mista revit tuon, etta ei voi verrata BSc ja MSc tutkintoja. Vaitan, etta USA:n top 10 kouluissa nuo pakolliset kurssit sisaltavat enemman asiaa kuin mita vaikka TKK:n DI-tutkinto vaikka suorittaisi vain pakolliset kurssit paaaineesta. Oman koulun undergradit voi tosiaan karkeasti jakaa kahteen ryhmaan:

1. Erikoistuviin, jotka lukevat opintojen lopussa graduate-tason kursseja undergradina.

2. Yleishaahuilioihin, jotka lukevat minimit paaaineen ja sivuaineen vaatimuksista ja tayttavat pakolliset kurssit lukemalla laajasti kaikkea.

On siis taysin oma valinta miten noita kursseja lukee, joten sita voi juuri olla tuollainen Heikki M:n ihannoima opiskelija (kuitenkin suorittaen kurssit kunnolla ja tavoiteajassa) tai sitten erikoistuva tahtaimena jatko-opinnot tai jokin duuni, jossa tietylla osaamisella on merkitysta. Vaitan siis, etta amerikkalainen tutkinto mahdollistaa paljon laajemman opiskelun kuin suomalainen, mutta tarjoaa halutessaan mahdollisuuden erikoistua.

Kun itse tulin tanne taustana seka suomalainen DI, etta FM tutkinto, niin osaamiseni suhteen olin porukan alimmassa kolmanneksessa vaikka kaikilla muilla oli takana BSc-nimikkeen omaava tutkinto. Suomalaiset tutkinnot olivat siis TKK:lta ja Helsingin yliopistolta. Suurin edustus aloittavalla luokalla oli Harvardin, Tsinghuan ja Chicagon yliopistoilla, ts. kandin suorittaneet olivat opiskelleet enemman asiaa tutkinnoissaan kuin mita nuo minun kaksi kotimaista tutkintoa sisalsi.

 

[veijari]

Onko ihme että suomessa koulutus kusee, kun sen tavoite on istuttaa ihmisiä aikamäärä X paikallaan ennenkuin voivat siirtyä opiskelemaan töitä siellä töissä...
Eihän mikään lafka oleta nykyään että juuri valmistunut inssi osaa oman alan töistä yhtään sen enempää kuin kukaan muukaan joka osaa googlata.
Sitten vielä ihmetellään ku amikset vittuilee ja osaa paremmin -> saa myös paremman liksan .

Toinen puoli asiassa on se että jos ei halua tehdä liukuhihnatyötä koko elämäänsä on kuitenkin kouluttauduttava ja todettava se tosiasia että istut ajan X itseopiskelemassa tehtäviä joita opettaja sillointällöin käy lämäämässä tiskiin "tos ois tän kurssin prujut, ulkoaopi ne ja tule tenttiin". Minusta se kuulostaa itseopiskelulta, mutta eihän se sitä ole kun joku määräsi mitä opettelet, sen sijaan että muutenvain lukisit ne itse.



Joku puhui tuolla "humanitääristen alojen vähäisestä arvostuksesta". No vittu johtuisiko siitä että siellä käytännössä harrastellaan opintotuella. Miksi kenellekkään pitäisi maksaa harrastelusta tukia(tai miksi vain "taiteilusta" jos kerran harrastelusta halutaan maksaa)? Kouluille on kyllä paikkoja, mutta aloilla ei ole olemassa ensimmäistäkään ideaa mitä sillä koulutuksella voisi tehdä niinkuin elääkseen tai sillai...

Ja vertaus siitä miten opiskelijoilla on paremmin kuin intialaisella opiskelijalla.
3 kysymystä siihen:
1) Ollaanko me vittu intiassa?
2) Olisiko mahdollista että täällä myös muilla parempi olla kuin kyseisessä paikassa?
3) Miten se että jossain muualla on asiat vielä huonommin ku täällä, saa meidän tilanteen yhtään paremmaksi?
e: tarkoitan että olisko ensin syytä tehdä omasta maasta se minä sitä mainostetaan "sivistynyt, demokraattinen, hyvinvointivaltio" ennenkuin ruvetaan muiden ongelmia pohtimaan?
Tuskin intialaisia köyhiä kovin paljoa kiinnostaa suomalaisten köyhien ongelmat.

 

[sivis]

Toinen merkittävä tekijä on opettaja-opiskelija-suhdeluku. Suomessa on yhtä opettajaa kohti moninkertainen määrä opiskelijoita verrattuna kansainvälisiin huippuyliopistoihin. Tämä totta kai vähentää mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjaukseen ja siten hidastaa opintoja, ja monissa tapauksissa myös oppimistulokset jäävät alle sen tason, joka opiskelijan ominaisuuksien perusteella olisi mahdollista. Tämä on poliittinen valinta. Suomessa on haluttu pitää korkeakoulutus kaikkien saatavilla sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Tämä tarkoittaa, että yliopistojen pitää melko pienellä budjetilla järjestää opetus isolle joukolle opiskelijoita.

Toi on kyllä merkittävä tekijä ja vaikuttaa myös siihen millaista opetusta ylipäätään on mahdollista järjestää. Se nyt on aika se ja sama onko jonkun aineen ensimmäinen peruskurssi massaluento vai ei, mutta tuo opiskelijamassan määrä suhteessa opettajiin alkaa kyllä näkyä laadussa, kun esimerkiksi seminaariryhmien koot venyvät ja paukkuvat. Sitä tulee joskus ihmeteltyä, että miten proffille sun muille jää aikaa omalle tutkimustyölle, kun kaikennäköistä opetushommaa yms. näyttää olevan niin paljon.

Progressiivisen lukukausimaksun ideana on juuri se, etta rikkaat rahoittavat koyhien koulutuksen ilman valtion sekaantumista. Suomen mallissa yliopiston rahoitus revitaan rikkaan selkanahasta, mutta tassa mallissa rikas saa sentaan lapsilleen vastineeksi laadukkaan koulutuksen. Princetoniin esim. kaytannossa kavelee sisaan, jos vanhemmat ovat ns. developmental, ts. ovat lahjoittaneet koululle miljoonia. Sisaanpaasy tulee myos helpommaksi, jos vanhemmat ovat alumneja ja lahjoittaneet koululle tasaisesti eri fundraisereissa.

Periaatteessa voi siis ostaa suurella rahalla lapsilleen helpomman sisaanpaasyn, mutta talla rahalla kaytannossa rahoitetaan muutaman koyhemman opiskelijan lukukausimaksut, rakennetaan uusia labroja seka rahoitetaan tutkimusta. Minuakaan ei haittaa tippaakaan, etta jotkut rikkaat rahoittavat omat stipendini ja viela vahemman haittaa se, etta taalla on joitain rikkaita vanhempien lahjoitusten takia opiskelemassa, koska naiden henkiloiden kanssa verkostoitumisesta on tulevaisuudessa varmasti hyotya.

Jenkeissä rikkaat ovat kuitenkin vähän eri tavalla rikkaita kuin esimerkiksi Suomessa ja näitä rikkaita on lukumäärällisestikin enemmän. Ja tosiaan, eiväthän todella rikkaiden suomalaisten muksut kai muutenkaan opiskele Suomessa, vaan ne laitetaan Harvardiin, Oxbridgeen tai vastaavaan. Tai jos haluvat mennä mistä aita on matalin, niin menevät kaavalla Norssen->Hanken->Aktia-banken.

Niin, mitäs se koulutus suomessa on jossei investointi? No täällä se nyt on aivan HELVETIN huono investointi, jolle on vähän turha alkaa laskemaan tuottoa, ellei ole niin onnekas että pääsee pois täältä. Suomessa yliopisto on jokaiselle avoin, sikäli jos löytyy pätäkkää pulittaa muutama tonni sisäänpääsykursseista, lukea joku 3-4kk täysipäiväisesti pääsykokeisiin ja onnistua niissä.

Suomessa järjestelmä kannustaa opiskeluun itseisarvona varmaan lähinnä siksi että suomessa opiskelulle on helvetin vaikea vetää mitään muuta syytä kuin itseisarvo. Se sosioekonominen asema menee vaan nii päin, että mitä amiksempi putkiniilo ooot, sitä enemmin sä vedät tota pätäkkää, ja saat olla 50vuotias lakimies, ennenkun varallisuudessa ne perus amikset ohitat. Perus yliopistonkäynyttä potkitaan niiiin paljon päähän. Oikeastaan ainoa syy käydä ihan yliopistoa myöten koulut on päästä täältä sosialidemokratian *onnelasta* niin kauas ku pippuri kasvaa.

Indica valittaa kyllä aina jostain. Etkö juuri vähän aikaa sitten lukenut niin mielettömän innoissasi itsesi sisään jonnekin maaseudun kauppakorkeakouluun? Samalla vaivalla olisit voinut lähteä jonnekin ulkomaille, jos tämä Suomen malli kerta on niin kauhea.

mä ainakin olisin better off sähköasentajana kuin rahoitusta lukevana kylterinä, ihan tasan taatusti tienaisin urallani enemmän kuin nyt, ei tarttisi kituuttaa minimitoimeentulolla, vaan voisi elää herroiksi. Nykytilanteessa on ainoa bonus se, että jos oikea kunnon onnenpotku ja Jumalan armo käy, saan töitä ulkomailta eikä tartte jäädä tänne maksamaan tappoveroja, joka helvetin asiassa suomi-lisää, ja nauttimaan mitättömästä palkasta.

e:suomalainen koulutusinvestointi, pitää siitä ilosta olla 5 vuotta yliopistolla nollatoimeentulolla että saa itsensäsivistämisen takia koko loppuelämänsä ihan surkeaa liksaa, ja todennäköisimminkin vähemmin kuin ammattikoulupohjaiset perusduunarit?. Onko toi investointi?

No totta helvetissä olisit paremmin toimeentuleva töissä käyvänä sähköasentajana kuin opiskelijana. Tuliko tämä sulle jonkinlaisena shokkiyllätyksenä? Ne sähköasentajat kuitenkin maksaa työnsä verotuksella sun opintotuet ja opiskelut, jotta sä voit itkeä kuinka kauheaa on olla rahoitusta opiskelevana opiskelijana. Grow a pair.

Sähköasentaja itse asiassa tuottaa jotain todellista ja kestävää. Päivät pitkät rahoitusjohdannaisilla leikkivät kauppatietelijät sen sijaan eivät. Tai no, epävakaan maailmantalouden, jos sitä nyt saavutuksena voidaan pitää. Tästäkö sitten pitäisi maksaa vielä kovaa palkkaakin?

Ja vertaus siitä miten opiskelijoilla on paremmin kuin intialaisella opiskelijalla.
3 kysymystä siihen:
1) Ollaanko me vittu intiassa?
2) Olisiko mahdollista että täällä myös muilla parempi olla kuin kyseisessä paikassa?
3) Miten se että jossain muualla on asiat vielä huonommin ku täällä, saa meidän tilanteen yhtään paremmaksi?
e: tarkoitan että olisko ensin syytä tehdä omasta maasta se minä sitä mainostetaan "sivistynyt, demokraattinen, hyvinvointivaltio" ennenkuin ruvetaan muiden ongelmia pohtimaan?
Tuskin intialaisia köyhiä kovin paljoa kiinnostaa suomalaisten köyhien ongelmat.

Jos vertaat itseäsi koko ajan omaan primaariviiteryhmääsi, joka nyt omien juttujesi perusteella on "muut suomalaiset köyhät", niin elämä varmaan tuntuu siis niiq ihan hirveelt. Voit kieriskellä itsesäälissä tekemättä asialle mitään.

Jos kuitenkin katsot kuinka helvetin huonosti asiat ovat jossain toisella puolen maapalloa ja vertaat heidän tilannetta omaasi, niin ehkä huomaat etteivät asiasi ole sinun kohdallasi niin helvetin huonosti kuin luulet. Silti ihmiset yrittävät parantaa elämänlaatuaan esimerkiksi Intiassa, vaikka keräämällä sitä muovia kaatopaikoilta. Lähtökohtaisesti heillä ei ole mitään mahdollisuuksia elämässään. Ja silti he yrittävät.

Sulla on sentään lähtökohtaisesti kaikki mahdollisuudet tässä maailmassa käytössäsi toisin kuin sadoilla miljoonilla muilla ihmisillä. Ja silti itket ja valitat, etkä tee asialle mitään.

 

[King Fear]

Onko ihme että suomessa koulutus kusee, kun sen tavoite on istuttaa ihmisiä aikamäärä X paikallaan ennenkuin voivat siirtyä opiskelemaan töitä siellä töissä...
Eihän mikään lafka oleta nykyään että juuri valmistunut inssi osaa oman alan töistä yhtään sen enempää kuin kukaan muukaan joka osaa googlata.

No just. Puhutko nyt inisinöörityöstä omakohtaisella kokemuksen syvällä rintaäänellä?

Toinen puoli asiassa on se että jos ei halua tehdä liukuhihnatyötä koko elämäänsä on kuitenkin kouluttauduttava ja todettava se tosiasia että istut ajan X itseopiskelemassa tehtäviä joita opettaja sillointällöin käy lämäämässä tiskiin "tos ois tän kurssin prujut, ulkoaopi ne ja tule tenttiin". Minusta se kuulostaa itseopiskelulta, mutta eihän se sitä ole kun joku määräsi mitä opettelet, sen sijaan että muutenvain lukisit ne itse.

Sama kysymys kuin yläpuolella.

 

[Sft]

Sähköasentaja itse asiassa tuottaa jotain todellista ja kestävää. Päivät pitkät rahoitusjohdannaisilla leikkivät kauppatietelijät sen sijaan eivät.

Tuotatko sinä muuten jotain todellista ja kestävää? Muistanko oikein, että olit joku filosofi tai muu vastaava? Mielestäni tosin on ihan sama mitä tuottaa vai tuottaako mitään, jos jotkut siitä haluaa maksaa.

 

[TroynPaluu]

Joo. Olisi myös kiva varmasti monelle jos ne korkeasti koulutettujen palkat olisi kilpailukykyisiä noihin maihin verrattuna.

"Jotkut hullut jopa maksavat koulutuksesta". Kyllä sinäkin maksat ja isosti maksatkin. Huonoimmassa tapauksessa jonkun rikkaan perheen vesan koulutuksen vielä kaiken lisäksi, vaikka tällä olisi mahdollisuus maksaa itsekin.

 

[Sft]

"Jotkut hullut jopa maksavat koulutuksesta". Kyllä sinäkin maksat ja isosti maksatkin. Huonoimmassa tapauksessa jonkun rikkaan perheen vesan koulutuksen vielä kaiken lisäksi.

Hmm, niin? Pyrin lähinnä vertaamaan, että kumpi on lopulta kannattavampaa (maksaa itse koulutus alhaisemman verotuksen maassa jossa palkkataso korkeampi vs. Suomi).

 

[veijari]

Jos vertaat itseäsi koko ajan omaan primaariviiteryhmääsi, joka nyt omien juttujesi perusteella on "muut suomalaiset köyhät", niin elämä varmaan tuntuu siis niiq ihan hirveelt. Voit kieriskellä itsesäälissä tekemättä asialle mitään.
Jos kuitenkin katsot kuinka helvetin huonosti asiat ovat jossain toisella puolen maapalloa ja vertaat heidän tilannetta omaasi, niin ehkä huomaat etteivät asiasi ole sinun kohdallasi niin helvetin huonosti kuin luulet. Silti ihmiset yrittävät parantaa elämänlaatuaan esimerkiksi Intiassa, vaikka keräämällä sitä muovia kaatopaikoilta. Lähtökohtaisesti heillä ei ole mitään mahdollisuuksia elämässään. Ja silti he yrittävät.
Sulla on sentään lähtökohtaisesti kaikki mahdollisuudet tässä maailmassa käytössäsi toisin kuin sadoilla miljoonilla muilla ihmisillä. Ja silti itket ja valitat, etkä tee asialle mitään.

Eli koska sinulla ei ollut mitään oikeaa vastinetta, päätit ruveta vittuilemaan?
En viitsi kirjoittaa samaa tekstiäni uudestaan, koska tuskin osaisit lukea tälläkään kertaa.
Tai jos tästä aiheesta haluat jatkaa, niin vastaa noihin kysymyksiin.

Ja voisin melkein asettaa jatkokysymyksen: Miten maa jolla ei ole kykyä huolehtia omistaan/itsestään, voisi parantaa muiden asioita?

Onko kriittinen näkökanta aina välttämättä itkemistä ja valittamista?
Muuttuuko se sitten epävalittamiseksi, kun kerron että ei minulla oikeasti ole mitään hätää, minua vain harmittaa kaikki se turhan työn määrä mitä monet joutuvat tekemään ja se miten heikompia kohdellaan, myös täällä. En yritä ostaa moraalista oikeutta potkia pummia päähän suomessa maksamalla Amnestyn kuukausimaksua vaan haluan että laitetaan omat asiat kuntoon ennenkuin ruvetaan tökkimään muita.
Ottaisitko kuntoiluvinkkejä meriitittömältä läskiltä?

No just. Puhutko nyt inisinöörityöstä omakohtaisella kokemuksen syvällä rintaäänellä?

En, vaan sillä korvaani tulleella äänellä jolla firmat pitävät luentoja kouluilla.
Haluatko sinä kokemuksen syvällä rintaäänellä :jahas: kertoa kuinka kova luotto sitten on?

 

[Sft]

Eihän mikään lafka oleta nykyään että juuri valmistunut inssi osaa oman alan töistä yhtään sen enempää kuin kukaan muukaan joka osaa googlata.
Sitten vielä ihmetellään ku amikset vittuilee ja osaa paremmin -> saa myös paremman liksan .

Jo on heikosti ammattikorkeakoulujen asiat, mikäli inssit tekee pääosin samaa duunia kuin vain ammattikoulun käyneet. Korkeammalle tasolle siirryttäessä luulisi ainakin diplomi-insinöörien tekevän eri hommia kuin ammattikoulun käyneet. Onko jollain omakohtaisia kokemuksia?

 

[Indica]

Indica valittaa kyllä aina jostain. Etkö juuri vähän aikaa sitten lukenut niin mielettömän innoissasi itsesi sisään jonnekin maaseudun kauppakorkeakouluun? Samalla vaivalla olisit voinut lähteä jonnekin ulkomaille, jos tämä Suomen malli kerta on niin kauhea.

No totta helvetissä olisit paremmin toimeentuleva töissä käyvänä sähköasentajana kuin opiskelijana. Tuliko tämä sulle jonkinlaisena shokkiyllätyksenä? Ne sähköasentajat kuitenkin maksaa työnsä verotuksella sun opintotuet ja opiskelut, jotta sä voit itkeä kuinka kauheaa on olla rahoitusta opiskelevana opiskelijana. Grow a pair.
Sähköasentaja itse asiassa tuottaa jotain todellista ja kestävää. Päivät pitkät rahoitusjohdannaisilla leikkivät kauppatietelijät sen sijaan eivät. Tai no, epävakaan maailmantalouden, jos sitä nyt saavutuksena voidaan pitää. Tästäkö sitten pitäisi maksaa vielä kovaa palkkaakin?


Jos kuitenkin katsot kuinka helvetin huonosti asiat ovat jossain toisella puolen maapalloa ja vertaat heidän tilannetta omaasi, niin ehkä huomaat etteivät asiasi ole sinun kohdallasi niin helvetin huonosti kuin luulet.

No mä totanoin, tolla sähköasentajakommentilla en ehkä tarkoittanut ihan sitä että mun pitäisi nyt tässävaiheessa vetää pätäkkää enemmin kuin sähkäri, vaan sitä että mun pitäisi voida tällätaustalla saada elämäni aikana selvästi ENEMMÄN sitä rahaa kuin jotkut amiksen juostenkusseet puolijuopot asentajat.

Ja ulkomaat, toivottavasti tuuri käy ja lykästää niin paljon että ilmaisen koulutuksen jälkeen voin lähteä veroastettani madaltamaan matalamman verotuksen ja korkeamman tulotason maahan.

Ja kyllä, johdannaisilla leikkivät rahoitusihmiset on senverran paljon fiksumpaa porukkaa kuin jotkut sekatyömiehet, että ehdottomasti siitä kuuluukin tienata paremmin.

Totanoin, mua ei kyllä tippaakaan jaksa liikuttaa mitä jotkut intialaiset tienaa tai on tienaamatta, mua kiinnostaa se miten mä voin itseni nostaa sinne pätäkkämiesten kerhoon, keinolla millä hyvänsä. En mä usko että kovin montaa liikuttaa oikeasti intian köyhät, jos liikuttaa, voi lähtä leikkimään äiti teresaa.

Sitä mä ajoin takaa että kyllä rahoituksen KTM:än pitää pystyä ohittamaan perusduunarit tulotasossa äkkiä, ja repiä uran aikana reippaat keulat omaisuudessa. Pitäis yhteiskunnassa olla niin, että just lääkäri,lakimies,ktm toisi ~5kertaisen ansiotason duunareihin, eikä toi kaukaahaettu maali ole kun moniin maihin vertaa. Vaikkapa siellä amerikan puolella kyllä ei jää ihan viisinkertaiseksi jonkun matalapalkkahomman ja lakimiehen palkkaero.

 

[veijari]

Jo on heikosti ammattikorkeakoulujen asiat, mikäli inssit tekee pääosin samaa duunia kuin vain ammattikoulun käyneet. Korkeammalle tasolle siirryttäessä luulisi ainakin diplomi-insinöörien tekevän eri hommia kuin ammattikoulun käyneet. Onko jollain omakohtaisia kokemuksia?

Eihän tuollaista ole kukaan muu väittänytkään kuin sinä. Vaan oletus on että ne hommat opetetaan pikana, ja tehdään aluksi vastuutta muiden tarkistaessa ne(ts. tuplatyöllä).

 

[veijari]

Ja kyllä, johdannaisilla leikkivät rahoitusihmiset on senverran paljon fiksumpaa porukkaa kuin jotkut sekatyömiehet, että ehdottomasti siitä kuuluukin tienata paremmin.

Totanoin, mua ei kyllä tippaakaan jaksa liikuttaa mitä jotkut intialaiset tienaa tai on tienaamatta, mua kiinnostaa se miten mä voin itseni nostaa sinne pätäkkämiesten kerhoon, keinolla millä hyvänsä. En mä usko että kovin montaa liikuttaa oikeasti intian köyhät, jos liikuttaa, voi lähtä leikkimään äiti teresaa.

Ei, vaan "heidän pitäisi olla". Tällähetkellä ongelma on juuri se että koulutus ei kerro vielä osaamisesta.
Juuri tuo on minusta se ongelma että jos on "paperit" niin olet viisas.

Juuri tuo "kunhan minä saan ja muut ei" on se mentaliteetti joka pilaa kaiken ja kaikkialla.

 

[Tuneli]

No mä totanoin, tolla sähköasentajakommentilla en ehkä tarkoittanut ihan sitä että mun pitäisi nyt tässävaiheessa vetää pätäkkää enemmin kuin sähkäri, vaan sitä että mun pitäisi voida tällätaustalla saada elämäni aikana selvästi ENEMMÄN sitä rahaa kuin jotkut amiksen juostenkusseet puolijuopot asentajat.

Sä ajattelet että korkeasti kouluttautumisen pitäisi olla tae korkealle ansiotasolle. Perusduunareilla ei sun mielestä ole "oikeutta" korkeisiin ansioihin koska ne on valinnut eri tien kuin sinä ja istuneet koulun penkillä vähemmän? Ymmärsinkö oikein

Ja kyllä, johdannaisilla leikkivät rahoitusihmiset on senverran paljon fiksumpaa porukkaa kuin jotkut sekatyömiehet, että ehdottomasti siitä kuuluukin tienata paremmin.

Eli tulojen pitäisi määräytä sen mukaan kuinka "fiksu" on tai kuinka korkeasti on koulutettu? Miksi?

Totanoin, mua ei kyllä tippaakaan jaksa liikuttaa mitä jotkut intialaiset tienaa tai on tienaamatta, mua kiinnostaa se miten mä voin itseni nostaa sinne pätäkkämiesten kerhoon, keinolla millä hyvänsä

Käy amis juostenkusten ja ryhdy sähköasentajaksi ;)

Sitä mä ajoin takaa että kyllä rahoituksen KTM:än pitää pystyä ohittamaan perusduunarit tulotasossa äkkiä, ja repiä uran aikana reippaat keulat omaisuudessa. Pitäis yhteiskunnassa olla niin, että just lääkäri,lakimies,ktm toisi ~5kertaisen ansiotason duunareihin, eikä toi kaukaahaettu maali ole kun moniin maihin vertaa. Vaikkapa siellä amerikan puolella kyllä ei jää ihan viisinkertaiseksi jonkun matalapalkkahomman ja lakimiehen palkkaero.

Miksi jonkun tietyn koulutustaustan omaavan pitäisi automaattisesti repiä uran aikan reippaat keulat omaisuudessa?
Pitäisikö duunareiden ansiotasoa laskea vai lääkärin, lakimiehen ja KTM:n (mikä vitun ammatti on KTM? :D) ansiotasoa nostaa että toi 5kertainen ansiotaso saavutettaisiin?

 

[sivis]

EDIT: Saapi jäädä tää topicci.

 

[Sniffari]

Indica taas tutusti saatanan yössä.

 

[taggu]

Se on kato se käden jalo taito:D

 

[ibnz]

Toi on kyllä merkittävä tekijä ja vaikuttaa myös siihen millaista opetusta ylipäätään on mahdollista järjestää. Se nyt on aika se ja sama onko jonkun aineen ensimmäinen peruskurssi massaluento vai ei, mutta tuo opiskelijamassan määrä suhteessa opettajiin alkaa kyllä näkyä laadussa, kun esimerkiksi seminaariryhmien koot venyvät ja paukkuvat. Sitä tulee joskus ihmeteltyä, että miten proffille sun muille jää aikaa omalle tutkimustyölle, kun kaikennäköistä opetushommaa yms. näyttää olevan niin paljon.

Tuohon vaan sen verran, että Tampereella se on nimenomaan opetus joka jää kakkoseksi tuollaisessa ongelmassa. Kansiksestakin läksi yksi professori virkavapaalle ja sinne meni leijonanosa syventävistä erikoiskursseista (toinen proffa liian kiireinen, siltäkin peruttiin kursseja).
Minusta sääli mutta ei tuomittava tapa hoitaa asiat. Kurssit pystyy kuitenkin suorittamaan vaikka parissa vuodessa, vaan henkilökohtaista panostusta joutuu laittamaan peliin, eli kirjoja saattaa joutua availemaan.

Laskiksessa on ihan erilainen meno sitten, vaikka samaa laitosta onkin. Kurssien suoritus voi viipyä vuosiakin jos oikein huono säkä käy, ja meno on aika putkimaista. Parhaimmillaan käynnissä on kolme saman tason kurssia yhtaikaa, joiden suoritus on tehtävä sääntöjen mukaan peräkkäin

Eli se on henkilöstöstä kiinni oikeastaan. Ei aina opiskelijamotivaatiosta, sillä hyvät luennoitsijat voi laskea ihan kahden käden sormilla per yliopisto..

Tässäkin maassa se lopuksi käteen työnnettävä paperilappunen on tärkeä, soisin mahdollisen monelle sen (taloudellisesti perustellen aika laveasti posit. ulkoisvaikutuksilla).

 

[pååtta]

Eikös se markkinatalouden mukaan palkat heijastele kysyntää ja tarjontaa. Hyviä sähkömiehiä on nykyisin vaikea saada.