Suomen potilastietojärjestelmä ja sähköinen resepti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja iivili
  • Aloitettu Aloitettu
Se on juuri niin, että myydään puolivalmis tuote, sitten sitä räätälöidään ja taas räätälöidään ja jokainen muutos maksaa sitten ylläpitona ja päivityksinä aina uudelleen ja uudelleen. Kunnon rahantekoautomaatti softafirmalle.

Meillä on täysin vastaava tilanne firmassa, taloushallinnon softa on ulkopuolisen räätälöimä eikä sitä kukaan muu osaa tai edes voi ylläpitää heidän lisäkseen. Ollaan täysin naimisissa softantoimittajaan ja jälkeenpäin on kutakuinkin mahdoton irtautua ja siirtyä toiseen tuotteeseen. Softa kun kenkkuilee niin sen korjaamisen ja ylläpitämiseen palaa ihan tolkuttomia summia rahaa joka kuukausi. Ainoa tapa jolla moisen hankinnan voi saada edes etäästi kannattavaksi on panostaa siihen minkä hintaiseen ja sisältöiseen ylläpitosopimukseen päästään. Se softan käyttöönoton jälkeinen elämä vasta kalliiksi voikin muuttua. Kiinteä ylläpitomaksu, riippumatta siitä miten paljon siihen toimittaja joutuukaan työtunteja jälkikäteen laittamaan. Ja jonkin asteiset SLA tasot, että downtime aikoina alkaa korvaukset tippumaan. Muuten noi paisuu kyllä käsistä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ostaisivat dropboxilta riittävästi tilaa ja sinne jokaiselle sosiaaliturvatunnukselle oma kansio mihin tallennetaan sitten exel pohjalla tiedot. Lisäksi samaan kansioon voi lykätä kaikenmaailman kuvat ja reseptit pdf muodossa. Sinne kun lääkä tallentaa reseptin niin heti on näkyvissä apteekissa ja muilla hoitavilla lääkäreillä.

Siinä on teille potilastietojärjestelmä joka ei maksa paljoa ja on miltei softa riippumaton. :D

Joku tietonikkari sitten varmaan voi miljoonalla vääntää ohjelman joka osaa hakea jokaisesta kansiota tiettyjä tiedostoja ja muodostaa niistä hienoja tilastoja :)
 
Tiedän myös sanoa, että Accenturella ei ole osaamista Epicin järjstelmässä käytettävään MUMPS-kieleen. Kaikki siis näyttä täydelliseltä Accenturen kannalta tässä projektissa:

-Ensialkuun toki tiedossa oleva seikka että kys. firma on varsin röyhkeästi sekä hoitanut selvityksen keneltä kannattaa tilata, että rustannut siihen laatikkoon oman nimensä.

-Hinta, jonka joku pomo kirjoitti ylös havahduttuaan märistä rahastuspäiväunistaan. Hän soitti varmasti kaverilleen pian sen jälkeen tirskuen, ettei tämä usko mitä aikoo laittaa projektille hinnaksi: "Laitetaan vain, ei se tyhmä ole, kuka kysyy! Hitto jos menee läpi! Jos menee, mä tarjoan seuraavaksi koko illan!". Ensimmäisen pajunköydensyöttöpalaverin jälkeen, missä asiakkaalta on tullut positiivisia, alistuvia hymähdyksiä, tyyliin: "Noh, kyseessähän on vaativa järjestelmä", ovat samppanjalasit kilahdelleet iltamyöhällä Accenturen toimistossa.

-Täydellisen IT-asiantuntematon asiakas, jolle voi syöttää mitkä tahansa pajunköydet, ja jolla ei ole minkäänlaista asiantuntemusta sanoa mihinkään asiaan juuta tai jaata. He, kuten monesta instanssista käy ilmi, niin kuin tuosta ylen artikkelista, eivät jaksa laittaa liikaa ajatusta kyseiseen asiaan, mutta projektin johtokuntapalkkio toki kelpaa. IT-osaamattomutta, IT-pelkoa ja välinpitämättömyyttä (palkkahan juoksee!) kuvastaa myös se, että halutaan tilata "valmista". Todellisuudessa tuollaista valmista ei ole, ja se olisi parempi rakentaa ihan asiakkaiden (käyttäjät: Suomen sairaaloiden lääkärit, hoitajat) tarpeita kuuntelemalla uuden teknologian ja menetelmien varassa. Agiilisti. Accenture vetäisee homman siis kalleimman kautta, ja sellainen ratkaisuhan löytyy sitten sopivasti rapakon toiselta puolelta. Asiakas saa myös tuntea itsensä hirvittävän tärkeäksi, kun heille tarvitaan oikein miljardien projekti. Tämä on heille vakuuttavalla tavalla esitetty. He uskovat projektiin ja sen kustannuksiin, ja heillä on jopa halu puolustella niitä. Tämänhän voi lukea tuon ylen artikkelin asenteista. Accenture 6 - Suomi 0.

-Monopoliasema Suomessa kehittää tilatulla softaympäristöllä. Softaympäristö on sopivasti niin hankala kehittää ja ylläpitää, että projekti tulee mukavasti venymään, hankaloitumaan ja kallistumaan. Loogista ja kannattavaa!

-Ylihintainen projekti, jonka hintaa voidaan venyttää ja vanuttaa asiakkaan mitään ymmärtämättä kaksinkertaiseksi, jopa 10 miljardiin. Ylihintainen projekti saatetaan siinä vaiheessa jopa kuopata täydellisenä fiaskona. Se ei IT-maailmassa haittaa, koska jokaisella isolla IT-firmalla on sekä menestyksiä että tappioita vyön alla, pieniä että jättimäisiä. Oi, käytinkö ilmaisua "tappiota"? Niin, siis fiaskoja sinänsä IT-projekteina. Rahavirrat jäävät toki sopivasti kassaan.

Tällä hetkellä tämä näyttää siltä että tästä on täysi katastrofi kehkeytymässä, mikä tulee maksamaan pitkän pennin Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille. Valitettavasti ei näytä siltä kuitenkaan, että asiaa oikein tiedostetaan ylemmillä tasoilla, ja tuo ylen artikkeli kuulosti juuri siltä että homma ollaan jo tietyssä mielessä päätetty. Tämä asia menee kohta unholaan mediassa ja foorumeilla, ja projekti polkaistaan käyntiin.

"Ignorance is bliss", kuten sanotaan. Valitettavasti me asioita tiedostavat olemme luultavasti tuomittuja "facepalm-helvettiin" tässä asiassa. :face::face::face::face::face:

//Editoitu
 
En ole ite ollut tuollaisissa IT-projekteissa koskaan suoraan mukana, mutta sivusta seurannut (ja ollut kärsijän roolissa), kun eräskin firma opetteli kantapään kautta muutamia asioita.

Siinä vaiheessa kun asiat oli muutaman kerran tehty päin persettä niin seuraavat asiat oli opittu ja toimintatavat omaksuttu:

1. Projektin alussa sopimusneuvotteluissa osapuolet istuvat alas ja määrittelevät erilaisten mahdollisten bugien vakavuuden (kosmeettinen vika, vaikeuttaa käyttöä, katastrofaalinen jne).
2. Tämän vakavuusasteen ja bugin olemassaolon pituus määrittävät sen kuinka paljon toimittaja maksaa tilaajalle korvauksia siitä, ettei järjestelmä toimi kuten sen speksien mukaan pitäisi toimia. Eli siitä hetkestä kun bugi on havaittu alkaa kello juoksemaan siihen pisteeseen saakka kunnes se on korjattu. Bugin vakavuus x sen kestoaika = toimittajan tilaajalle maksamat korvaukset.

Tämä laittaa aika paljon sitä "insentiiviä" sinne toimittajan puolelle huolehtia siitä, ettei asiakkaalle toimiteta mitään raakiletta käyttöön.
 
En ole ite ollut tuollaisissa IT-projekteissa koskaan suoraan mukana, mutta sivusta seurannut (ja ollut kärsijän roolissa), kun eräskin firma opetteli kantapään kautta muutamia asioita.

Siinä vaiheessa kun asiat oli muutaman kerran tehty päin persettä niin seuraavat asiat oli opittu ja toimintatavat omaksuttu:

1. Projektin alussa sopimusneuvotteluissa osapuolet istuvat alas ja määrittelevät erilaisten mahdollisten bugien vakavuuden (kosmeettinen vika, vaikeuttaa käyttöä, katastrofaalinen jne).
Viimeksi kun seurasin sivusta softaprojektia, niin meni vikaan jo tuossa vaiheessa. Tilaaja kuvitteli olevansa IT-guru, koska asentaa Windowsia ja lataa netistä. Ei tullut mieleenkään, että hommassa olis bugeja. Eikä käynyt mielessäkään, että systeemiä pitäis testata....
 
...taas "todistusaineistoa" tukemaan viimeistä pointtia äsköisessä replyssäni. Oikeastaan puistattaa laittaa tämä tänne, mutta teen sen kädet täristen. (Where is my Jack Daniels? -- en ryyppää oikeasti, mutta joskus on pakko)

Kyseessä on siis brittien sairaanhuollon IT:n mammuttiprojekti, joka venähti 12 miljardiin puntaan, eli n. 14,4 miljardiin euroon, ja kuopattiin epäonnistuneena. Näitähän sattuu! (ottaa huikan)

´´
UK government scraps the 12 billion National program for IT in the NHS

In September, U.K. officials pulled the plug on what is considered to be the largest public IT project of all time, an attempt to provide electronic health records for all of the country's citizens.

The sprawling effort was begun in 2002 but failed to produce a workable system, despite massive spending outlays that have been estimated at about 12 billion (US$18.7 billion).

The U.K.'s Major Projects Authority concluded the project was "not fit to provide the modern IT services that the NHS needs."

"The higher they fly the farther they fall," said Michael Krigsman, CEO of the consulting firm Asuret, which helps companies run successful IT projects. "They tried to impose a centralized solution onto just an enormous geographic and political base. It was a massive undertaking filled with political differences and technical failures, and in the end it serves as an example of what not to do."
´´


(Lähde: http://www.computerworld.com/s/article/9222864/10_biggest_ERP_software_failures_of_2011)

Mukava tälläisissä summissa on oikeastaan, että näitä ei ihmismieli osaa sillä tavalla käsittää enää... Poissa käsityskyvystä, poissa mielestä! (Ottaa sille lisää ryyppyä. Alkoholi alkaa vähitellen vaikuttaa ja olo tulee välinpitämättömän auvoisaksi. Suuntaa katseen taivaalle ja sanoo hymyillen: "I love big brother")
 
Lopputuloksen bugisuus on kyllä mielenkiintoinen asia. Softasta odotetaan aina 100% toimivaa ja täydellistä, mutta montako rakennusta olette nähneet joissa ei sen elinkaaren aikana ole mitään huomautettavaa tai korjattavaa? Ylläpidettävyydestä puhumattakaan.. tulevaisuuskin on aina kyetty ottamaan huomioon... vai olikohan tuo ihan niin?

Softaprojekteissa erona rakennusprojekteihin asiaa hankaloittamassa on yleensä se, että käyttäjät eivät nää suunnitteluvaiheessa miltä lopputulos tulee näyttämään niin selkeästi, mutta rakennusprojekteissa näkee.
Niinpä. Rakennus on rakennus on rakennus, eikä siinä juuri muita rajapintoja ole ulkomaailmaan kuin ovet ja ikkunat. Bugisuus on ehkä vähän väärin ymmärretty tässä keskustelussa. Varsinaiset ohjelmointivirheet on helpohko korjata, mutta ne vaikeat ovat suunnitteluvirheitä - softa ei täytä asiakkaan tarvetta oikealla tavalla, siihen ei voida siirtää tietoja vanhasta, korvattavasta järjestelmästä eikä se osaa keskustella muiden ympäristön ohjelmistojen kanssa niin, että jokin toiminne voitaisiin viedä alusta loppuun onnistuneesti.

Itsellä on kokemusta yli 100 henkilötyövuoden softaprojekteista ja näistä isoista IT taloista niin asiakkaan kuin myyjänkin puolelta.
 
Itse palkkaisin tolla rahasummalla ihan oikeita lääkäreita ja hoitajia.Jos lääkäreitä olisi riittävästi, voisi lääkäri muistaa potilaat - ihan kuin ennen wanhaan.Ei se sähköinen järjestelmä kuitenkaan ketään paranna ja byrokratian poistaminen kokonaan varmasti tekisi lääkärin työstä helpompaa ja mukavampaa...
 
Itse palkkaisin tolla rahasummalla ihan oikeita lääkäreita ja hoitajia.Jos lääkäreitä olisi riittävästi, voisi lääkäri muistaa potilaat - ihan kuin ennen wanhaan.Ei se sähköinen järjestelmä kuitenkaan ketään paranna ja byrokratian poistaminen kokonaan varmasti tekisi lääkärin työstä helpompaa ja mukavampaa...
Kerrotko mistä ne lääkärit saadaan? Niitä ei saa edes rahalla, koska niitä on koulutettu liian vähän.

Ja tuo ei ratkaise sitä ongelmaa, mitä tuossa yritetään ratkaista: yhtenäistä tiedonsaantia potilaan historiasta paikkakunnasta riippumatta.
 
Kyllä mä lääkäreitä löydän jos yli miljardi budjettia :D
No heitäppä suunnitelma. Koulutus maksaa alasta riippuen 0.5-1 miljoonaa, työkuluihin uppoaa uran aikana kymppimilli. Tuosta kun lasket nettonykyarvoa miljardin investoinnille, niin lääkärien määrä Suomessa ei muuten muutu oleellisesti. Mutta kivahan se on sieltä baaripöydästä huudella "helppoja" ratkaisuita.
 
http://www.uusisuomi.fi/raha/59690-laakarin-hintalappu-helsingissa-173-000-euroa

Joo, siis simppeli baariratkaisu, mut ei se silti välttämättä ole huono idea.Mun pointti kuitenkin on, et mikäli suomalaista sairaanhoitojärjestelmää halutaan kehittää, panostaisin lääkäreiden ja hoitajien määrään sähköisen järjestelmän sijaan.Täällä Itärajan tuntumassa on ainakin itsellä hyviä kokemuksia venäläislääkäreistä :)
 
Mulla on sellainen kuvitelma, että lääkäreiden määrä markkinoilla ja vuotuiset valmistumismäärät ovat tarkkaan suunniteltuja lääkäriliiton taholta. Lääkäreiden kysyntää pienemmällä määrällä halutaan ylläpitää niiden puolijumalaista statusta tavantallaajien keskuudessa tai sitten lääkäriliiton johdoporras(kin) koostuu narsisteista, joille kaikki on valtapeliä ja oman vaikutusvallan jatkuvaa testailua. Koulutusrakennettakin voisi porrastaa tarpeen mukaan. Perustk-lääkäriksi voisi päästä lyhyemmälläkin koulutusajalla. Uskoisin, että kolmivuotisella koulutuksella kykenee toimimaan riittävän pätevästi normaaleissa terkkarilääkärin toimissa. Katsoa potilaan esitiedot koneelta, kuunnella keuhkot, tsekata korvat ja nenät, palpoida spotteja tarvittaessa, printata terveysportista hoito-ohjeet sekä kirjoittaa tarvittavat reseptit. Vaikeissa tapauksissa voi konsultoida erikoislääkäreitä tai rustata lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle.

Palkkakin tosin olisi pienempi, mutta koulutusaikakin olisi lyhyempi. Halvempi malli yhteiskunnalle ja opiskelijoille nopeampi tie ansiotulojen maailmaan. Baariratkaisu joo ja ei varmasti sovi lääkäriliitolle.
 
Minä uskon kanssa, että lääkäripulasta päästään eroon jos siitä halutaan päästä. Ei räkätautiin saikkua kirjoittelusta ja keuhkojen kuuntelusta tartte maksaa sataatonnia vuosi ja käydä puolta elämää koulua. Ihan perusperus "työpaikkalääkäreitä" voisi kouluttaa kevyemmin. Ne sitten siirtäisi vain hankalat tapaukset spesialistille, joka olisi sitten nykysysteemiin korkeammin koulutettu ja tienaisi paljon.

Suurin osa tästä lääkärinhommasta on sitä, mitä periaatteessa voi hoitaa ihan sairaanhoitajakin. Jossain näin tehdäänkin ja varmasti lisääntyykin. Mutta enempikin voisi yksinkertaisia tehtäviä hoitaa vähän kevyemmällä koulutuksella ja palkkauksella.

Mutta taitaa olla samanlainen mission impossible kuin saada pk seudulle kaavoitettua tontteja niin paljon ettei ne maksa 100-200 tonnia kappale. Maa on loppu ja niin vissiin lääkäritkin.
 
Suurin ongelmahan taitaa olla siina, etta laakariliitto alkaa aina huutaa kurkku suorana miten tama opiskelijamaaran lisaaminen vaarantaa koulutuksen laadun. Jostain syysta heita myos kuunnellaan, vaikka heidan oma tavoitteensa on yllapitaa kroonista laakaripulaa. Kylla niita ryhmia voi aika helposti nykyisesta vahan kasvattaa. Ei se laatu ainakaan opiskelijamateriaalista jaa kiinni, koska kapean karjen jalkeen sita suurin piirtein saman tasoista massaa on aika paljon, jonka takia sisaanpaasy on arpapelia viimeisten sisaanpaasseiden kohdalla.
 
Suurin ongelmahan taitaa olla siina, etta laakariliitto alkaa aina huutaa kurkku suorana miten tama opiskelijamaaran lisaaminen vaarantaa koulutuksen laadun. Jostain syysta heita myos kuunnellaan, vaikka heidan oma tavoitteensa on yllapitaa kroonista laakaripulaa. Kylla niita ryhmia voi aika helposti nykyisesta vahan kasvattaa. Ei se laatu ainakaan opiskelijamateriaalista jaa kiinni, koska kapean karjen jalkeen sita suurin piirtein saman tasoista massaa on aika paljon, jonka takia sisaanpaasy on arpapelia viimeisten sisaanpaasseiden kohdalla.

Niin ja kun ei se peruslääkärin homma ole mitään rakettitiedettä. Enempi pitäisi olla niin, että ois peruslääkäreitä, lääkäreiden duunareita, joiden tehtävä ois diagnosoida näidä kurkunpääntulehduksia ja angiinoita ja määrätä niihin lääkkeitä. Määrätä buranaa siihen duunarin selkäkipuun, mitä siis tehdään nytkin. Sitten ne hankalimmat tapaukse delgoidaan suoraan osaajille. Kaikki tätä ei nytkään tee kun halutaan olla itse se kaikkitietävä. No en halua hyökätä lääkärien kimppuun, valtaosa heistä ihan helvetin kovia jätkiä ja mimmejä.

Mutta myöskin sitä ylpeyttä voisi vähän niellä siellä lekuriliiton puolella ja tosiaan lisätä niitä koulutuspaikkoja ja etenkin sitä perusperus hommaa mitä joku työpaikkalekurin hommakin on. Kuunnella ihmistä ja kirjottaa saikkua. Sitä tehdään nytkin, mutta siihen ei tarvittaisi ihan yhtä pitkää koulutusta ja yhtä kovaa liksaa. Spesialistit erikseen.
 
6370.strip.sunday.gif
 
Koulutus paikkojen tuplaaminen olisi hyvä lähtökohta. Kun koulutus maksaa n. 500t. per peruslääkäri, myös lääkärin sitouttaminen ensimmäisen 500t tienaamiseksi julkisellle sektorille. Jos sitouttaminen ei ole muuten mahdollista, niin koulutus vaatimukseen 10 vuoden työharjoittelu julkisella puolella. Silloin lääkäri pula loppuisi kun seinään. Joskus Bulgariassa käyneenä hämmästelin kun siellä terveyskeskus lääkärin peruspalkka oli n.500€/kk ja hotelli virkailijan palkka n.1000-1500€/kk riippuen hotellista. Kyse olikin loppupeleissä siitä, että kumpi työ tuottaa enemmän.
 
Back
Ylös Bottom