Suomen oikeuden järjettömät tuomiot

Ei mut sellainen "perussetti" duaali, eli törkeä vapaudenriisto ja törkeä pahoinpitely ja törkeä ruumiinvamman tuottaminen, noissa on välillä salassa pidettävää materiaalia, ainoastaan oikeudenkäyntiin liittyvät henkilöt saa esitutkintanivaskat. Itse olen nähnyt noita, jos muistan vielä ni niissä on salassa pidettävä leima ja joku roomalainen numero tai jotain, ulkomuistista.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Useimpien rikosten esitutkinta-aineisto on kokonaan salassa pidettävää oikeudenkäyntiin asti ja sen jälkeenkin osittain (ks. laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom 4, 26 ja 27 kohdat). Silti useimmat asiat käsitellään avoimin ovin ja useimmissa asioissa tuomio (perusteluineen) on julkinen.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala jätti tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää tiukennuksia vankeusrangaistusten ns. ensikertalaisuuskäytäntöön

Rikoslain mukaan vanki, joka ei rikosta edeltävinä kolmena vuotena ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vankeuteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet. Alle kahtakymmentäyhtä ikävuotta nuorempana tehdystä rikoksesta voidaan henkilö päästää ehdonalaisuuteen tämän kärsittyä vasta yhden kolmasosan rangaistuksestaan.

Ainoastaan vakavien, vähintään kolmen vuoden vankeuteen johtavien rikosnimikkeiden tapauksessa voi tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta määrätä tuomion suoritettavaksi kokonaisuudessaan vankeinhoitolaitoksessa tai, mikäli henkilö on syyllistynyt kyseisessä lainkohdassa määriteltyihin rikoksiin uutta tuomiota edeltävän kymmenen vuoden aikana tai jos henkilö on todettu erityisen vaaralliseksi.

- Suomalaista rangaistuskäytäntöä voidaan katsoa hallitsevan kriminaalipoliittinen katsantokanta, jonka mukaan vankilaan tuomittujen henkilöiden määrän kasvu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, eikä tämänkaltaisten rangaistusten uskota vähentävän rikollista käytöstä. Näiden periaatteiden soveltaminen on johtanut lieviin rangaistuksiin sekä vankilatuomioiden välttämiseen, Saarakkala muistuttaa.

Suomessa lyhyemmät tuomiot

Erityisesti tämä ideologisesti virittynyt linja tuomitsemisessa korostuu ensikertalaisten vankeustuomioiden tuntuvissa leikkauksissa. Ensimmäistä kertaa virallisen syytteen alle joutuneen ja vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön lievennetty kohtelu vankilatuomion kestossa voidaan vielä mahdollisesti katsoa kansalaisten yleisen oikeustajun mukaiseksi. Rikoslain momentti jättää kuitenkin vakavan aukon niiden vakavaa rikostaustaa omaavien henkilöiden kohdalle, jotka ovat kyenneet käyttämään hyväkseen kolmen vuoden karenssiajan tuomaa ensikertalaisuussuojaa. Tällöin esimerkiksi vankeusrangaistukseen törkeästä henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta tuomittu henkilö kerta toisensa jälkeen pääsee vapaaksi istuttuaan vankilassa vain puolet tuomiostaan.

- Suomessa ensikertalaisina vankilassa istuvien henkilöiden tuomiot ovat tuntuvasti lyhytkestoisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen käytäntöä ensikertalaisuusstatuksen palautumisesta vankilasta vapautumista seuraavien kolmen vuoden nuhteettoman käytöksen jälkeen ei ole käsittääkseni muissa maissa seurattu, Saarakkala huomauttaa.

Oikeusministeriön korkeiden virkamiesten julkisesti esittämät perustelut vapaamielisille ehdonalaisuussäädöksille nojaavat pitkälti rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän kulujen minimoinnille. Kustannustekijät eivät kuitenkaan saisi yksistään määrittää sitä, millä perustein vankeusrangaistukseen tuomittu henkilö voidaan vapauttaa ennenaikaisesti ensikertalaisuuden nojalla.

- Maamme kriminaalipoliittisen suuren linjan olisikin pohjauduttava enemmän rikoksen tekijän rikosvastuun toteutumiselle sekä rikoksen uhrin oikeuksien että kansalaisten yleisen oikeustajun täyttymiselle. Tällöin ensimmäistä vankeusrangaistusta seuraavien vankilatuomioiden kestoon ei enää vaikuttaisi lieventävällä tavalla ensikertalaisuussäädös, ellei rikosta ole suoritettu alle 21-vuotiaana. Muuten vankeusrangaistus tulisi kärsiä aina täysimääräisenä, Saarakkala vaatii.

Rikosvastuu ja uhrien oikeudet

Kyseisen rikoslain pykälämuutoksen tuomaan rahallisten kustannusten kasvuun voitaisiin vastata muun muassa tarkastelemalla Suomen vankiloiden ylläpitokustannusten tason tarkoituksenmukaisuutta erityisesti ulkomaalaisten vankien kohdalla. Tämä ei tarkoita vankeusrangaistukseen tuomittujen henkilöiden olosuhteiden saattamista epäinhimilliseksi, vaan muiden Euroopan maiden parhaiden käytäntöjen seuraamista vankeinhoitolaitosten kuluvaikutusten alentamiseksi.

- Onko hallituksella valmiutta vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön rikosvastuun toteutumisen sekä rikoksen uhrin oikeuksien että kansalaisten yleisen oikeustajun täyttymisen varmistamiseksi muuttaa rikoslakia siten, että ensimmäistä vankeusrangaistusta seuraavien vankilatuomioiden kestoon ei enää missään tapauksessa sovellettaisi ensikertalaisuuden tuomia helpotuksia, mikäli tuomittu henkilö on täyttänyt 21 vuotta sekä onko hallituksella aikomusta vastata tämän lakimuutoksen vankeinhoitojärjestelmään tuomiin lisäkustannuksiin tarkastelemalla vankien ylläpitoon kohdistettujen määrärahojen tasoa? Saarakkala kysyy oikeusministeriltä.
Click to expand...
Saarakkala: Tiukennuksia ensikertalaisten vankeusrangaistuksiin - Uutissivusto - Perussuomalaiset
 
Nopeasti lukien vaikuttaa ihan oikealta ratkaisulta eikä minusta edes kovin hankalalta tapaukselta kun otetaan huomioon, miten tahallisuus on laissa ja sen esitöissä määritelty. Kaksi laukausta, joiden välissä on panoksen sijainti arvottu uudestaan; olettaen, että arvonta on täysin satunnainen, todennäköisyys on 2*1/6 - 1/6*1/6 = n. 30 %. Kuolema ei siten ole ollut todennäköisempää kuin hengissä selviäminen eikä tahallisuuden alin raja täyty. Jos asianomistaja olisi kuollut, olisi tuomio tullut todennäköisesti törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Mielenkiintoista on toki se, että sekä käräjäoikeus että hovioikeus on hyväksynyt tuon 30 % todennäköisyyden tahallisuuden täyttäväksi. Kumpikaan alempi oikeus ei ole kuitenkaan tuota tahallisuuden rajaa tarkemmin pohtinut, ainakaan ratkaisuselosteen mukaan.
 
duaali sanoi:
Nopeasti lukien vaikuttaa ihan oikealta ratkaisulta eikä minusta edes kovin hankalalta tapaukselta kun otetaan huomioon, miten tahallisuus on laissa ja sen esitöissä määritelty. Kaksi laukausta, joiden välissä on panoksen sijainti arvottu uudestaan; olettaen, että arvonta on täysin satunnainen, todennäköisyys on 2*1/6 - 1/6*1/6 = n. 30 %. Kuolema ei siten ole ollut todennäköisempää kuin hengissä selviäminen eikä tahallisuuden alin raja täyty. Jos asianomistaja olisi kuollut, olisi tuomio tullut todennäköisesti törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Mielenkiintoista on toki se, että sekä käräjäoikeus että hovioikeus on hyväksynyt tuon 30 % todennäköisyyden tahallisuuden täyttäväksi. Kumpikaan alempi oikeus ei ole kuitenkaan tuota tahallisuuden rajaa tarkemmin pohtinut, ainakaan ratkaisuselosteen mukaan.
Click to expand...
Missä tuo tahallisuuden määritelmä on ilmaistu? Tuollainen määritelmä, että teko on tahallinen vain jos tietyn lopputuloksen todennäköisyys on yli 50% on räikeässä ristiriidassa arkijärjen ja yleisen kielenkäytön kanssa. Lisäksi tietysti tuollaiseen määritelmään perustuva laki on aivan järjettömän typerä, kuten ylläoleva esimerkki todistaa. Ilman muutahan tuollaisen sosiopaatin oikea paikka olisi haudassa tai vähintäänkin eristyksissä yhteiskunnasta lopun ikäänsä.
 
Mun päähän on kans, niinkun varmaan monen muunkin iskostaa suomalaista rangaistusteoriaa, joka käsittääkseni nykyään painottuu enemmän relatiiviselle kuin absoluuttiselle puolelle. Ja siinäkin vielä siis painotetaan rangaistusuhan sijaan enemmän sovitelevaa/jollain tavalla moraalisesti opettavaa puolta, eli ei anneta vanhaan tapaan kunnolla selkään vaan varotaan ettei vangit vaan pääsisi laitostumaan siitä lievät tuomiot. Ja vielä käsitykseni mukaan kun tuomion laatu koostuu 1.Syyllisyydestä(joka on usein itsestään selvä) 2.Teon vakavuudesta ja kolmantena aikaisemmasta vastaavasta rikoshistoriasta. Eli onko niin et nuorisopuolella kun ei esim. kohta kolme todennäköisesti edes täyty henkirikoksen kohdalla, niin se kohta lasketaan automaattisesti pois tuomiosta ja silti istutaan vaan kolmannes. Mun mielestä myöskään nuorisopuolella taposta/murhasta ei pitäis saada lievennystä ensikertalaisena. toivottavasti selitän itseäni ymmärrettävästi. Mut jos joku tietää tästä, esim nimim. duaali?! Sen enempää teoretisoimatta niin onhan se käsittämätöntä et tämä Lilo päästetään vapaaksi noin lyhyellä tuomiolla, tää nyt varmaan on aika yksimielinen juttu. Mut itse muutenkin olen todella kovien tuomioiden kannattaja, mukaanlukien kuolemantuomio esim. joku sarjamurhaaja, niin en näe mitään muuta järkevää ratkaisua kuin poistaa rikollinen pysyvästi.
 
Mattih3 sanoi:
Missä tuo tahallisuuden määritelmä on ilmaistu?
Click to expand...

Rikoslain 3 luvun 6 pykälä:

6 § (13.6.2003/515)
Tahallisuus

Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
Click to expand...

Tuon "varsin todennäköisenä"n tulkinta on sitten se vaikea kysymys, johon tulee vastaus viime kädessä KKO:n ratkaisukäytännöstä.
 
Dakto Pefax sanoi:
Tuon "varsin todennäköisenä"n tulkinta on sitten se vaikea kysymys, johon tulee vastaus viime kädessä KKO:n ratkaisukäytännöstä.
Click to expand...
Aivan, ja tuostahan ei mitenkään normaalisti suomenkieltä tulkitsemalla voida päätyä siihen, että todennäköisyys pitäisi olla yli 1/2. On ilmiselvää että missä tahansa arkisessa kielenkäytössä "varsin todennäköinen" on jo sellainen asia, jonka todennäköisyys on luokkaa ~1/5, useimmiten myös vaikkapa 1/10.

Lisäksi tuossahan sanotaan, että tahallisuus täyttyy myös, jos tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seuraamuksen, riippumatta siitä pitikö tämä sitä todennäköisenä. On ilmiselvää että tässä tapauksessa tekijä tarkoitti aiheuttaa uhrin kuoleman.

Oikeuden päätös on siis ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa mitä tuossa tekstissä lukee.
 
Mattih3 sanoi:
Aivan, ja tuostahan ei mitenkään normaalisti suomenkieltä tulkitsemalla voida päätyä siihen, että todennäköisyys pitäisi olla yli 1/2. On ilmiselvää että missä tahansa arkisessa kielenkäytössä "varsin todennäköinen" on jo sellainen asia, jonka todennäköisyys on luokkaa ~1/5, useimmiten myös vaikkapa 1/10.
Click to expand...

Vielä sen verran, että KKO on tuohon liittyen todennut mm:

On kuitenkin mahdollista, että joissakin rikostyypeissä ja teko-olosuhteissa todennäköisyysarviointi voisi lakivaliokunnan esittämän huolen mukaisesti johtaa tahallisuuskynnyksen nousemiseen. Ongelmallisia voivat olla lähinnä tilanteet, joissa tekijä rikosvastuun torjumiseksi tarkoituksellisesti pyrkii välttämään merkityksellistä tietoa taikka laiminlyö erityisen vastuuasemansa tai teko-olosuhteiden synnyttämän selvitysvelvollisuuden. Korkein oikeus toteaa, että ilmaisu "on pitänyt varsin todennäköisenä" on oikeudellinen käsite, jota voidaan lain soveltamisessa käyttää, vaikkei se kaikissa tapauksissa luontevasti kuvaa sitä, miten ihmiset mielessään käsittelevät vallitsevia olosuhteita ja tapahtumia. Tilanteiden monimuotoisuuden vuoksi ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois mahdollisuutta tarkastella muulla tavalla tekijän tahallisuutta. Tällöinkin on otettava huomioon rikoslain 4 luvun 1 §:n tunnusmerkistöerehdystä ja rikoslain 3 luvun 7 §:n tuottamusta koskevien säännösten asettamat rajat. Tahallisuuden alarajaa ei myöskään tule asettaa Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä vakiintunutta tasoa alemmaksi niin, että se tosiasiassa merkitsisi rangaistavuuden alan laajentamista.
Click to expand...

Tuomiossa KKO 2013:17
 
"joissa tekijä rikosvastuun torjumiseksi tarkoituksellisesti pyrkii välttämään merkityksellistä tietoa"
Eikö tässä nyt ole täsmälleen tästä kysymys? Tekijä pyöräyttää rullaa voidakseen väittää että ei tiennyt onko luoti pesässä. Eli tuossa aiemmassa päätöksessä KKO on juurikin sanonut että tuollainen venkoilu ei voi poistaa teon tahallisuutta. Ja nyt ne sitten onkin eri mieltä. Minkäslaisilla papereilla noihin korkeimman oikeuden tuomarin hommiin pääsee, kun ilmeisesti ainakaan tavallista logiikkaa ja äidinkielen osaamista ei vaadita?
 
Mattih3 sanoi:
"joissa tekijä rikosvastuun torjumiseksi tarkoituksellisesti pyrkii välttämään merkityksellistä tietoa"
Eikö tässä nyt ole täsmälleen tästä kysymys?
Click to expand...

Itse en tiedä, koska en ole jaksanut lukea tästä tapauksesta mitään. Tuo KKO:n lainaus viittaa lähinnä talousrikollisuuteen, jossa tahallisuuden määrittely on erityisen vaikeaa.

Minkäslaisilla papereilla noihin korkeimman oikeuden tuomarin hommiin pääsee, kun ilmeisesti ainakaan tavallista logiikkaa ja äidinkielen osaamista ei vaadita?
Click to expand...

Pitää imeä kyrpää pitkään ja hartaasti. Plussaa jos on käynyt oikiksen.
 
Hippihippo sanoi:
Siis täh... KKO: "Venäläinen ruletti" ei ollut tapon yritys | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi
Click to expand...
Mitä helvettiä??

"Mies pyöräytti riidan yhteydessä kaksi eri kertaa sattumanvaraisesti revolverin patruunarullaa ja laukaisi aseen kohti naisen otsaa. Aseessa oli yksi patruuna."

Tuo ei ole tapon yritys?? Minulle se 30% todennäköisyys kuolemasta riittää tapon yritykseksi.

Noh, oikeuden mukaanhan 130 km/h vastaantulijaa päin ajamisessa "kuolemaa ei voida pitää todennäköisenä seurauksena".
 
Jos alottais tämmösen harrastuksen että heittää noppaa ja jos saa kutosen niin ampuu seuraavan vastaantulijan. Silloinhan syyllistyy korkeintaan kuolemantuottamukseen, koska kutosen saaminen ja sitä kautta vastaantulijan kuolema ei ollut todennäköinen seuraus.

Tai jos tulee kaksi kutosta peräkkäin niin ampuu korkeimman oikeuden tuomarin. Niin pieni todennäköisyys ettei varmaan olisi rikos ensinkään. :)
 
Jaahas taas keino lisää tappaa joku tavalla millä saa lievennystä...Yksityisasunnossa ku teet ton niin se lipashan voi jatkossa olla täynnä, ampua se vihamies ja sen jälkeen poistaa jäljelle jääneet panokset lippaasta. Sit ku poliisi tulee paikalle niin kertoo että: "me pelattiin vaan venäläistä rulettia, eikä mulla ollu tarkotus tappaa..."
 
Mattih3 sanoi:
Missä tuo tahallisuuden määritelmä on ilmaistu? Tuollainen määritelmä, että teko on tahallinen vain jos tietyn lopputuloksen todennäköisyys on yli 50% on räikeässä ristiriidassa arkijärjen ja yleisen kielenkäytön kanssa. Lisäksi tietysti tuollaiseen määritelmään perustuva laki on aivan järjettömän typerä, kuten ylläoleva esimerkki todistaa. Ilman muutahan tuollaisen sosiopaatin oikea paikka olisi haudassa tai vähintäänkin eristyksissä yhteiskunnasta lopun ikäänsä.
Click to expand...

KKO itse kertoo sinulle, mistä se tulee, jos vaivautuisit lukemaan edellä linkittämäni ratkaisuselosteen. Olennainen pätkä on tässä:

KKO 2013:82 sanoi:
Säännöksen esitöissä (HE 44/2002 vp s. 84) on viitattu Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä jo ennestään vakiintuneeseen tulkintaan ja selitetty ilmaisua ”pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä” siten, että kyse on sellaisesta todennäköisyydestä, jossa tekijä teon hetkellä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä. Todennäköisyyden käsitteellä ei kuitenkaan ole esitöiden mukaan (s. 87) tarkoitettu tilastomatemaattisia laskelmia vaan arkista, tekohetkellä tekijän näkökulmasta tehtävää arviota siitä, kuinka uskottavana tekijä pitää tunnusmerkistön täyttymistä.
Click to expand...

Sitten voit mennä lukemaan hallituksen esitystä 44/2002 vp, joka löytyy eduskunnan sivuilta. Sen mukaan tahallisuuden määritelmä oli vielä 1800-luvulla niin kiistanalainen, että lainsäätäjä jätti sen kirjaamatta lakiin ja antoi oikeuskäytännön kehittyä vapaasti. KKO on viime vuosikymmeninä antanut runsaasti ratkaisuja, joissa asiaa on linjattu; tämä todennäköisyystahallisuuden linja, joka löytyy ylläolevasta lainauksesta, on syntynyt tuossa prosessissa. Jäin myös siihen käsitykseen (joskaan en lukenut sitä kovin tarkasti tältä osin), että vastaava linja on otettu muuallakin maailmassa. Lainsäätäjä on tämän jälkeen, kymmenkunta vuotta sitten, uudistaessaan rikoslain yleisiä oppeja kodifioinut tuon KKO:n linjan.

HE 44/2002 vp sanoi:
Paremman ilmaisun puuttuessa on tyydyttävä jo korkeimman oikeuden käyttämään termiin "varsin todennäköinen". Tämän termin ongelmana on, ettei tarkkaan ottaen ole selvää, mitä "varsin todennäköinen" käytännössä tarkoittaa. – – Esityksen mukaan teko olisi tahallinen, milloin tekijä pitää tunnusmerkistön toteutumista tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Sanamuodolla tarkoitetaan samaa kuin korkeimman oikeuden tahallisuusprejudikaateilla. – – Ilmaisulla on tarkoitus kytkeä tahallisuusvastuu alkavaksi pisteestä, jossa tekijä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä.
Click to expand...

Tämä ei jätä juurikaan mitään epäselväksi ainakaan minulle, eikä selkeästi myöskään KKO:lle.

Mattih3 sanoi:
Jos alottais tämmösen harrastuksen että heittää noppaa ja jos saa kutosen niin ampuu seuraavan vastaantulijan. Silloinhan syyllistyy korkeintaan kuolemantuottamukseen, koska kutosen saaminen ja sitä kautta vastaantulijan kuolema ei ollut todennäköinen seuraus.
Click to expand...

Tuossa kutosen saatuasi sinulla on tilaisuus harkita uudelleen. Jos ammut, kyseessä on selvä tahallinen teko, siis tappo tai murha. Eri asia, jos rakentaisit laitteen, joka ampuu automaattisesti kutosen tultua. Tässäkin pitää huomioida, että todennäköisyys sille, että ammut jonkun, kasvaa mitä useammin heität noppaa, joten kyllä se 50 % ylittyy ennen pitkää, jos ihan harrastukseksi tuon otat.

- - - Updated - - -

Hippihippo sanoi:
Tosiaan, tolla periaatteella kun todennäköisyys on tarpeeksi pieni, niin ei se ole rikos... Nyt vaan ideoita kehiin :)
Click to expand...

Tuossa oli kyse tahallisuudesta. Tuottamus voi täyttyä pienemmälläkin todennäköisyydellä. Nytkin tuli 1 v 9 kk.
 
Kai sä nyt itsekin ymmärrät että tuo tulkinta on aivan täysin absurdi ja johtaa aivan järjettömään käytäntöön? Vai onko tuo mielestäsi järkevä tapa arvioida teon tahallisuutta?

Sitäpaitsi siellä laissa sanotaan että teko on tahallinen jos lopputulos on varsin todennäköinen TAI tekijä tarkoittaa aiheuttaa lopputuloksen. Minun nähdäkseni tässä tilanteessa ei ole edes mitään epäselvyyttä siitä etteikö tekijä olisi tarkoittanut aiheuttaa uhrin kuolemaa, eli tuota naurettavaa todennäköisyysarviointia ei edes tarvitsisi tehdä.

Ja eihän tuollaista linjaa muutenkaan noudateta yleisesti tämän tahallisuuden arvioinnissa, että lähdettäisi arvioimaan teon onnistumisen todennäköisyyttä. Ihmisen ampunut voisi väittää että on niin huono ampumaan että osuu vain noin neljä kertaa kymmenestä, ja sillä perusteella olisi syyllistynyt vain kuolemantuottamukseen, jne. Tässä kyseisessä tapauksessa on tuo satunnaisuuselementti vain normaalia ilmeisemmin esillä, mutta oikeastihan aivan samanlaista satunnaisuutta liittyy kaikkeen toimintaan, eikä sitä normaalisti pidetä perusteena tekojen tahattomuudelle. Ilmeisestikin yleensä arvioidaan vain suoraan että tekijä on tarkoittanut aiheuttaa tapahtuman, jolloin tuota todennäköisyysarviota ei siis tarvita. En käsitä miksi tässä tapauksessa tekijän ei ajatella tarkoittaneen uhrin kuolemaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom