Olisi kysymys Duaalille. Onko teitä lautamiehiä, tuomareita ja syyttäjiä ohjeistettu poliittiselta taholta (kuten 90 luvun laman oikeudenkäynneissä pankkeja vastaan)että valtaväestöä kohtaan ei voi syyllistyä viharikokseen?
En tiedä yhtään tapausta omalta lautamiesuraltani, jossa lautamiehille olisi poliittista ohjausta annettu, enkä myöskään yhtään tapausta, jossa syyttäjä tai ammattituomari olisi perustellut toimintaansa vedoten saamaansa poliittiseen ohjaukseen. En voi tietenkään vastata ammattituomareiden enkä syyttäjien puolesta, onko heille poliittista ohjausta annettu. Olisin kyllä yllättynyt, jos olisi, koska sekä tuomarien että syyttäjien itsenäisyys politiikasta on aika hyvin nykyään turvattu, toisin kuin menneinä vuosikymmeninä – ja julkisuudessa älähdetään herkästi, jos korkea poliittinen taho antaa lausuntoja, jotka voidaan heppoisinkin perustein tulkita syyttäjien ja tuomareiden toiminnan poliittiseksi ohjaukseksi (mm. tapaus Hautala). Poliittiseksi ohjaukseksi en tässä tietenkään laske lakiin ja sen esitöihin kirjoitettuja linjauksia.
Selvyyden vuoksi sanon, että edellä sanottu koskee myös viharikoksia. Lain esitöissä viharikoksia koskevan koventamisperusteen todetaan soveltuvan sopivissa oloissa myös valtaväestöön kohdistuviin rikoksiin ("Koventamisperuste on säädetty ennen kaikkea erilaisten vähemmistöryhmien suojaksi. Voimassa oleva koventamissäännös voisi kuitenkin poikkeuksellisesti soveltua myös enemmistöryhmään kuuluvaan henkilöön kohdistuvaan rikokseen, jos rikos on tehty jostakin lainkohdassa tarkoitetuista vaikuttimista", HE 317/2010 vp).
Menneisyydessähän tällaisia tapauksia tunnetusti on. Presidentti Koivisto tosiaan
toimi tavalla, joka voidaan tulkita (ja moni on tulkinnutkin) poliittiseksi ohjaukseksi pankkioikeudenkäyntien osalta. Uusien lautamiesten koulutuksessa vuonna 2005 meille kerrottiin myös presidentti Kekkosen julkisista kommenteista (joista en nyt löydä verkosta mitään linkitettävää), joita hyvin nopeasti seurasi rangaistuslinjan koveneminen Kekkosen kommentoimien rikosten osalta; kouluttajat pitivät tätä sellaisena poliittisena painostuksena, jonka kaltaiseen nykyajan oikeuslaitoksen ei pidä taipua.
Esim tapaus Helsingistä jokin aikaa sitten mikä oli lehdissä, kaksi moniosaajaa kävelee kaduilla ja kyselee vastaantulijoilta naisilta ja vanhuksilta oletteko suomalaisia, kaikki ketkä vastasivat kyllä ni he rupesivat pahoinpitelemään, eikös tässä täyty aivan selvästi viharikoksen tunnusmerkit?
Viittaat ilmeisesti tähän
tapaukseen (
uutinen käräjäoikeuden tuomiosta)?
Kuten olen aiemmin todennut, tuomioiden arvioiminen uutisten perusteella on riskialtista, koska uutisissa on aina virheitä (joiden vakavuutta ja olennaisuutta ei ole useinkaan mahdollista selvittää pelkän uutisen perusteella). Tuossa on mielestäni selvää, että linkittämäni uutiset eivät kerro kaikkea olennaista, sillä niistä ei selviä, mitkä ne olosuhteet ja terveydentilaan liittyvät seikat ovat, joiden nojalla käräjäoikeus on katsonut vastaajat aleentuneesti syyntakeiseksi. Juuri tuon viharikosnäkökulman arvioinnin kannalta nuo olisivat olennaisia seikkoja.
Mutta ajatellaanpa nyt fiktiivistä tuon kaltaista tapausta. Fiktiivisessä tapauksessa syyttäjä ja oikeus katsoisivat selvitetyksi, että ulkomaalaistaustaiset tekijät ovat valikoineet pahoinpitelyn uhreiksi suomalaisia nimenomaan suomalaistaustan vuoksi, eikä asiaan liity mitään lieventäviä asianhaaroja. Tällöin mielestäni syyttäjän tulisi vaatia koventamisperusteen soveltamista ("Rangaistuksen koventamisperusteita ovat: – – 4) rikoksen tekeminen – – kansalliseen tai etniseen alkuperään – – perustuvasta vaikuttimesta", rikoslain 6 luku 5 §) ja oikeuden myös soveltaa sitä. Termiä "viharikos" laki ei käytä.
Jos tarkoituksesi on tappaa, varmaankin pelaat kunnes voitat. Tällöin laukausyritysten määrä luultavasti nousee yli tuon matemaattisen puolikkaan todennäköisyyden. Usein myös olosuhteista voidaan päätellä tarkoitustahallisuus. En suosittele tulkitsemaan ennakkotapauksia kovin mekaanisesti.
