Poliisi otti virkamerkin esiin ja raiskasi alaikäisen - ei virkarikos
Julkaistu: 31.1.2013 12:48, päivitetty: 31.1.2013 12:57
Korkein oikeus on antanut tuomion jutussa, jossa poliisi raiskasi kadulla tapaamansa 16-vuotiaan tytön.
Jutussa on kyse siitä, että vapaa-aikaa viettänyt poliisimies oli tavannut öisellä kadulla kotoaan karkumatkalla olleen 16-vuotiaan tytön, jolle hän oli ilmoittanut olevansa poliisi ja esittänyt virkamerkkinsä. Saatuaan tytön tulemaan asuntoonsa poliisimies oli muun muassa raiskannut tämän.
Nyt Korkein oikeus käsitteli sitä, oliko poliisimies syyllistynyt menettelyllään myös virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Käräjille juttu meni jo vuonna 2010. Hovioikeus oli tuominnut poliisimiehen raiskauksesta, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä yhteensä 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Nyt Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisin kuitenkin tuomittiin hänen syykseen jäävistä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä koskevan kuvan levittämisestä yhteiseen 2 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Korkein oikeus toteaa, että kotoaan karkumatkalla olevan 16-vuotiaan kohtaaminen kadulla öiseen aikaan on omiaan herättämään huolestuneisuutta kenessä tahansa. Hovioikeuden tuomiossa viitattu poliisilain säännös ei kuitenkaan KKO:n mukaan velvoita poliisimiestä ryhtymään vapaa-aikanaan kiireellisiin toimenpiteisiin vain siitä syystä, että tilanne on huolestuttava. Poliisi ei saa myöskään ottaa kiinni alaikäistä, ellei tämän turvallisuutta uhkaa vakava ja välitön vaara.
Korkeimman oikeuden mukaan mistään seikasta ei voida päätellä, että tyttö olisi lähtiessään poliisin seurassa tämän kotiin kello kaksi yöllä käsittänyt poliisin toimivan virkatehtävässään, tai että poliisi olisi poliisimiehenä häntä poliisilain nojalla tähän käskenyt tai määrännyt.
Korkeimman oikeuden mukaan on selvää, että poliisimiehen ammatti ja sen osoitukseksi esitetty virkamerkki ovat saaneet tytön luottamaan mieheen. Tämän luottamuksen perusteena ei kuitenkaan voida katsoa olleen sen, että poliisi olisi toiminut sillä hetkellä virkatehtävässään, vaan sen, että poliisimiehiä ja poliisin ammattikuntaa kohtaan yleensä tunnetaan luottamusta.
Toisin kuin hovioikeus, Korkein oikeus perusteli, että poliisimiehen ei voitu katsoa virkamerkin esittäessään vapaa-ajallaan toimineen poliisimiehenä virassaan eikä käyttäneen julkista valtaa virkatehtävässään. Jo tällä perusteella Korkeimman oikeuden mielestä oli selvää, ettei syyte voinut menestyä.
Jotta syyte virkavelvollisuuden rikkomista olisi voinut täyttyä, se olisi edellyttänyt, että virkamies on suorittanut teon virkaansa toimittaessaan.
Lue KKO:n ratkaisun perustelut kokonaisuudessaan täältä.