Lähteet IS:lle: Näin Suomi liittyy Natoon – liittymisneuvottelut ohi muutamassa päivässä
Valtiojohdon odotetaan ehdottavan Nato-jäsenyyden hakemista heti Sdp:n puoluevaltuuston kokouksen jälkeen toukokuun puolivälissä.
JAA
Pääministeri Sanna Marin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö esittävät Nato-jäsenyyden hakemisesta ennen valtiovierailua Ruotsiin. KUVA: RIO GANDARA, JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Suvi Hautanen
6:05
PÄÄMINISTERIPUOLUE Sdp päättää Nato-kannastaan 14. toukokuuta. Puolue järjestää silloin ylimääräisen puoluevaltuuston kokouksen.
Pääministeri
Sanna Marin (sd) on sanonut kertovansa Nato-kantansa ennen puoluevaltuuston kokousta. Marinin uskotaan julkistavan kantansa juuri ennen puoluevaltuuston kokousta.
IS:n eri lähteistä saamien tietojen mukaan valtiojohto ei esitä Nato-jäsenyyden hakemista ennen kuin Sdp on päättänyt omasta Nato-kannastaan.
– Sitä ennen ei varmasti anneta mitään, mutta sen jälkeen vauhti voi kiihtyä aika nopeasti, yksi lähde sanoo IS:lle.
ERITYISESTI tasavallan presidentti
Sauli Niinistö on painottanut sitä, että puolueiden on sitouduttava Nato-jäsenyyteen, ettei käy niin, että siinä vaiheessa, kun Naton jäsenvaltiot ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan, sopimus kaatuukin Suomen eduskunnassa.
Sdp:n päätöksen jälkeen kaikki eduskuntaan valitut puolueet ovat antaneet tukensa Nato-jäsenyyden hakemiselle vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
Vasemmistoliitto ei aio ottaa kantaa Nato-jäsenyyteen ennen kesäkuussa järjestettävää puoluekokoustaan. Sen sijaan puolue päättää 7. toukokuuta, jatkaako puolue hallituksessa Nato-päätöksestä huolimatta. Näin vasemmistoliiton kanta ei muodostu esteeksi hallituksen päätöksenteolle. Puolueen kansanedustajille aiotaan antaa vapaat kädet äänestää Natosta.
Lue lisää:
Lähteekö vasemmistoliitto hallituksesta Nato-kysymyksen takia? ”Välillä tunteet käyvät kuumina”
HALLITUKSEN ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin (TP-utva) odotetaan kokoontuvan päättämään Nato-jäsenyyden hakemisesta pian Sdp:n puoluevaltuuston lauantaina 14. toukokuuta pidettävän kokouksen jälkeen, näillä näkymin sunnuntaina tai maanantaina.
Sen jälkeen valtioneuvosto antaa Nato-jäsenyydestä ehdotuksen eduskunnalle toisen selonteon tai tiedonannon muodossa.
Presidentti Niinistö matkustaa Ruotsiin valtiovierailulle tiistaina 17.–18. toukokuuta. IS:lle arvioidaan, että valtiojohto tiedottaa Nato-jäsenyyden hakemisesta ennen Ruotsin-matkaa.
– Vahvin arvio on, että vähintäänkin valtiojohto on siinä vaiheessa oman esityksensä tehnyt eduskunnalle, eräs lähde toteaa IS:lle.
Hän pitää mahdollisena, että eduskunta on ehtinyt käsitelläkin Nato-hakemusta koskevan selonteon ennen Ruotsin-matkaa.
Myös Ruotsin odotetaan ilmoittavan Nato-jäsenyyden hakemisesta samalla viikolla tai viimeistään sitä seuraavalla viikolla. Ruotsin selonteko maan turvallisuuspoliittisesta linjasta valmistuu 13. toukokuuta mennessä.
SUOMEN eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusympäristön muutosta koskevaa selontekoa, josta valiokunnat antavat lausuntonsa 10. toukokuuta mennessä. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön selonteosta arvioidaan valmistuvan 16. toukokuuta alkavalla viikolla.
Nato-jäsenyyden hakemisesta annetaan toinen selonteko tai tiedonanto, joka ehditään käsitellä eduskunnassa muutamissa päivissä. Mikäli selonteko annetaan eduskunnalle 16. toukokuuta alkavalla viikolla, molemmat selonteot ehdittäisiin käsitellä samalla viikolla.
Lue lisää:
Puhemies Matti Vanhanen: Nato-hakemus voidaan käsitellä eduskunnassa muutamissa päivissä
Sen jälkeen Suomi ilmoittaisi Natolle halukkuudestaan aloittaa liittymisneuvottelut. Liittymisprosessin arvioidaan olevan hyvin nopea.
– Liittymisneuvottelujen on arvioitu kestävän muutaman päivän, ulkoministeriön oikeuspäällikkö
Kaija Suvanto kertoo IS:lle.
ENNEN liittymisneuvottelujen aloittamista Naton neuvosto kokoontuu päättämään neuvottelujen aloittamisesta. Naton neuvosto on Naton korkein päättävä toimielin. Neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden pysyvät edustajat, ja se kokoontuu vähintään kerran viikossa.
– On mahdollista, että Suomen liittymispöytäkirja allekirjoitettaisiin Brysselissä pysyvien edustajien toimesta tai se allekirjoitettaisiin Madridin huippukokouksessa. Ajoitukseen vaikuttaa prosessin eteneminen sekä Suomessa että Natossa, Suvanto kertoo.
Nato-maiden päämiehet osallistuvat huippukokoukseen. Vaikka Suomen liittymispöytäkirja allekirjoitettaisiin ennen Madridin huippukokousta, kokouksella ja sen julkilausumalla olisi Suvannon mukaan joka tapauksessa poliittista merkitystä Suomen jäsenyydelle.
– Esimerkiksi siinä voitaisiin pyrkiä signaloimaan Suomen liittymisen tärkeyttä ja kannustaa jäseniä nopeaan ratifiointiin
TÄLLÄ HETKELLÄ aikataulu näyttää siltä, että Naton jäsenmaat voisivat ehtiä allekirjoittaa Suomen liittymispöytäkirjan jo touko-kesäkuun vaihteessa. Allekirjoittamisen myötä Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen, jolla on oikeus osallistua Naton kokouksiin.
Allekirjoituksen jälkeen liittymispöytäkirja ratifioidaan Naton jäsenvaltioissa. Ratifiointiprosessin on arvioitu kestävän neljästä kuukaudesta vuoteen. Ratifiointikierroksen päätteeksi Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Natoon.
Siinä vaiheessa Suomen hallitus antaa eduskunnalle esityksen Naton liittymissopimuksen hyväksymisestä. Vasta kun liittymissopimus on tullut voimaan, Suomesta tulee Naton täysjäsen ja Naton viidennen artiklan turvatakuut ulottuvat Suomeen