niinpä
No, minähän en naista saa, joten otetaanpa esimerkkitapaus ystäväni parisuhteesta. Melkoinen triangeli.
Ystäväni naisystävä liikkuu säännöllisesti, lenkkeilee ja jumppaa. Sen sijaan ystäväni on lihonut suhteen aikana 30 kg. Ja nyt tyttöystävä on alkanut huomautella lisääntyneesät painosta. Ihmekös tuo, mies painaa 120 kg, josta noin 90% lienee reilua rasvaa. Melkoinen mörökölli siis.
Noh, olin itse viime kesänä tilanteessa, jossa minun oli yksinkertaisesti pakko pistää ruokavalio uusiksi ja aloittaa säännöllinen liikunta. Painoa oli tuolloin 94 kg, ja kun tuon ajan valokuvia katsoo, olin kyllä kunnollinen vanhan ajan läski. Ihan pystymetsästä ei tarvinnut aloittaa, sillä olin harjoitellut epäsäännöllisesti aiemmin ja ravintotietämystäkin oli kiertynyt jonkun verran. Ei kun kirjastosta perustietoa, pakkiksen syventävää kyyläämistä pari tuntia päivässä, kolmijakoista ja aerobista peliin.
Tullaanpa tähän päivään. Kun oma vatsani on kadonnut, hartiat ja selkä levenneet ja kädet kasvaneet siinä määrin, että näistäkin naruista huomaa, että jotain on sentään puuhattu, ystäväni on lähinnä katsonut tehtäväkseen nauraa ruokavaliolleni ja painoharjoitteluharrastuksilleni (ulkonäössäni on tapahtunut huomattava muutos, vaikka paino on tippunut ainoastaan 6 kg. Lihasta on siis tullut) juuri sellaiselta tietopohjalta, jota tälläkin palstalla on monesti manattu. Hämmentävintä on, että ystäväni on diabeetikko, ja silti herran tietämys ravinnosta perustuu jonkinlaiseen oletukseen siitä, että pittää syyä kaikenlaista, ei niitä proteiineja, voi voi mitä tohua tuokin on, herra isä. Johonkinhan se tyytymättömyys itseensä on purettava, ja tällä kertaa ko. parin yhteisenä ystävänä se olen minä. Ja tämä taas on aiheuttanut melkoisen kunnioituksen puutteen ystävääni kohtaan. En jaksa katsella ihmistä, jonka vaisto oman fysiikan ja parisuhteen osalta on täysin puissa. Olen toki monesti vihjannut, että voisin auttaa suunnittelemaan ruokavalion ja vaikkapa aerobiseen liikuntaan perustuvan harjoitusohjelman (tätä myös muut ystäväpiirissäni ovat ehdotelleet, ilmeisesti ulkonäköni muutos on siis näkyvä) mutta ei. Enhän minä voi mitään tietää.
No niin, kadotin tehokkaasti focuksen. Tärkeää ei siis ole se, etten saa neuvoa vähäisellä tietämykselläni ihmisiä, vaan korpeaa katsoa rakoilevaa parisuhdetta, jota voisi vielä helposti paikkailla aktivoitumalla fyysisesti sekä psyykkisesti. Ei ole se ulkonäkö sinänsä, vaan sen symboloima laiskuus (herra makaa kotona, tyttöystävä opiskelee ja käy töissä) ja viesti siitä, että kunniottaa toista osapuolta tasan sen verran, että lihottaa itsensä epämääräiseksi rasvajätiksi. Se ei ole kovin paljon se.
En ole täydellinen, mutta oli pakko avautua. Kevensi mieltä. Kiitos.
.
Pakko kommentoida että jos ihmistä sytyttää vain runko niin huonosti menee. Tekopi**uja saa seksikaupoista, samoin pumpattavia barbaroita ja dildoja.
