Sinus pilonidalis... eli jalkatreeni täysin uusiksi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja vamma
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Saman tyylisessä opereeissonissa.
Itellä tehtiin vekki persiiseen ja "kaavittiin" tulehduskuonaa helvettiiin/huuhdeltiin hiukan erillaisilla nesteillä.. (joku uusi menetelmä) Haava jätettiin auki.
Seuraavaks tulossa vähä enempi puukkoo. Sitä odotellessa... on tämä suomen sairaalatoiminta vain sitä luokkaa että kerkeepi todennäkösesti kuolemaan ennen kuin sinne leikkaukseen pääseepi.

Weak! tehtiinkö alaselkäpuudutuksella vai oliko paikallispuudutus? Sulla käyny sitte munkki kun noin parantunut :) useemmitenhan nää tulehtuu ja haavaa revitään auki leikkauksen jälkeenkin... ja siinä on sitten taas "helevetti irti" - (lääkärini)
 
Huh! Tiedän että aika turhaan panikoin, mutta:

Eilen päivällä huomasin suihkussa juurikin tuolla häntäluun tietämillä hyvin pienen, hieman kosketusaran näpynalun. Sinus pilonidaliksesta ja sen vittumaisuudesta eräältä kaveriltani kuulleena oli pakko juosta heti suihkun jälkeen peilailemaan persettä. Mitään kovin erityistä ei kuitenkaan näkynyt, pienehkö punainen alue vain. Sheivailin vielä päältä hieman karvoja niin näki paremmin, eikä sieltä vieläkään mitään muuta tavallisuudesta poikkeavaa löytynyt. Asia jäi kuitenkin hieman kuumottelemaan, ja ilta meni googlettaessa kauhutarinoita vuosien mittaisista tulehduskierteistä ja virtsateihin asti muodostuneista sisäisistä onkaloista, sun muista. Yöllä ennen nukkumaanmenoa näppy selkeästi noussut ihon pintaa kohti. Tarkemmin tutkailtuani huomasin että kyse taitaakin olla vain ihan tavallisesta karvatupen tulehduksesta. Eikai siinä, pinsetit esiin ja tulehduksen aiheuttanutta karvaa nyppimään - ai niin, minähän sheivasin ne karvat helvettiin, joten tulehduksen täytyy antaa parantua itsekseen.

Pahaksi yltyessään karvatupen tulehduksilla on taipumus muuttua paiseeksi, varsinkin juuri pakaroiden ja reisien alueella. Ilmeisesti juuri karvatupen tulehduksista monet SP:t saavatkin alkunsa: Käytännössä huomaamaton ja toistaiseksi harmiton tulehdus pääsee etenemään kipeytyväksi paiseeksi, josta ilman nopeahkoa hoitoa alkaa äkkiä muodostua fisteleitä (eli noita ihon alla kulkevia onteloita), jotka sitten paiseen tyhjenemisen jälkeen jäävät ihon alle ja aiheuttavat tulevaisuudessa helposti tulehduksia ja uusia paiseita alueelle.

Päätin desinfioida alueen vielä kerran ja nukkua yön ilman housuja, jotta alue pääsisi tuulettumaan mahdollisimman hyvin.

Aamulla herätessäni näppy oli pysynyt suunnilleen samanlaisena kuin illalla, ehkä jopa pienentynyt hieman. Mietin, etten pysty koko päivää lojumaan sängyllä takapuoli pýstyssä ilman housuja, joten heti aamulla hurautin apteekkiin ostamaan Betadine nimistä antibakteerista/desinfioivaa voidetta (On muuten erittäin vittumaista tavaraa: tahmeaa töhnää joka värjää kaiken kellertävänruskeaksi. Toimii kuitenkin esimerkiksi tulehtuneiden finnien kanssa loistavasti). Levitin tuota sitten näpyn alueelle pitämään alueen mahdollisimman steriilinä ja vietin suht. normaalin päivän, välillä näppyä peilaillen. Muuten näppy on pysynyt koko ajan samanlaisena, mutta kauppareissulla hikoillessani se punoitti jonkin aikaa hieman kovemmin.

Tällä hetkellä näppy muistuttaa lähinnä tavallista, pienehköä punoittavaa finniä joka ei ole edes kovin kosketustarka, ja jossa ei ole vaaleaa päätä puristettavana. Nyt edessä on toinen yö perse paljaana. Ylihuomenna olisi parin päivän mökkireissu edessä, joten täytyy vain toivoa että huomenna tämä olisi joko lähtenyt siinä määrin paranemaan päin ettei pahenemista tarvitsisi enää pelätä, tai lähtenyt kypsymään "puristettavaksi"

Näppy näyttää nyt suunnilleen samanlaiselta, kuin alimmainen näppy tässä kuvassa (ylemmät ovat jo siinä pisteessä, etteivät enää voi kovin helposti lähteä pahenemaan): http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00558.jpg
 
Sinus on kyllä aivan anaalista oleva vaiva. Itselläni ei onneksi fistelit menneet minkään peräsuolen tai sulkijalihaksen läpi, eikä muutenkaan ulottuneet kauas mihinkään suuntaan kuten joillakin on käynyt. Iso klöntti tavaraa lähti persreiän yläpuolelta.
 
Taitaa tulla pitkä juttu, joka varmasti menee avautumisen puolelle jossain vaiheessa.

Eli olen saanut vaivakseni sinus pilonidalis -nimisen "taudin". Kyseessä on pakaravakoon sisälle häntäluun kohdille ilmestynyt patti, joka aika ajoin tulehtuu ja on perkeleen kipeä. Kermana kakun päälle patti alkaa kasvattamaan ikäänkuin jonkunlaisia onkaloita nahan lävitse, mitä kautta patti poistaa tulehduksessa tulleita nesteitä.

Älkää naurako, kyseessä on todella yleinen vaiva, joka esiintyy yleisemmin urheilevilla (lue hikoilevilla) ja karvaisilla miehillä. Sanoivat Hatanpäällä, että samoja vaivoja leikellään noin kerran viikossa Tampereella. S esiintyy myös naisilla, mutta harvemmin.

Minulta leikattiin tämä SP helevettiin lokakuun puolessa välissä. Leikkaus sujui hyvin, mutta paranemisen aikaan jouduin syömään yhden kovan Dalacin-kuurin pahan tulehduksen takia. Noin kuukausi leikkauksesta aloin hiljalleen taas kyykätä ja vetää maasta. Haava ei oireillut millään tavalla, kunnes 28.12.06 jouduin lopettamaan työpäivän kesken perkeleellisen persekivun takia.

Haava oli tulehtunut kovaa ja taas syödään Dalacinia (nyt viidettä päivää). Outoa tulehduksessa on se, että se kipeentyi viisi päivää edellisen treenin jälkeen (joulun takia taukoa). En ollut tehnyt mitään rasittavaa moneen päivään.

ASIAAN: Enää en uskalla treenata (ainakaan piiiiitkäään aikaan kunnolla persettä). Nyt pitäisi keksiä jotain korvaavia liikkeitä mavelle ja kyykylle. Varmaan reiden ojennuskin on pannassa, koska siinä joutuu istumaan ja perseelle tule kova paine.

Onko kukaan kokeillut tehdä reidenojennusta taljassa siten, että seisoisi selkä taljaan päin, ottaisi vaijerin ylhäältä ja sitoisi sen koukussa olevaan jalkaan ja suoristaisi sitä koukussa olevaa jalkaa tukijalan viereen??? Taisin keksiä uuden liikkeen: reidenojennus ylätaljassa. Loistavasti selitetty :david:

Reiden koukistus maaten ei varmaankaan tuota tuskaa.

Mutta mitenkähän pakaroita treenaisi???? Onko kenelläkään hyviä ideoita???? Lisäksi normaalit vatsarutistukset jäävät historiaan, koska siinäkin kehittyy kova paine juuri tuonne häntäluun tienoille.

P.S: Jos jollekin ei tullut selväksi, niin kyllä vituttaa. Just ennen joulua rikoin mave-enkkani ( 2*6*160 kg) ja kyykkyykkösen (145 kg). Penkkiä pitää varmaan alkaa tekemään runkulla.

P.P.S: Onko kohtalotovereita?

Ja jos joku ei jaksa lukea läpi, niin keksikää miten treenata pakaroita&reisiä. Kaikki kyykyt ja mave on big no no!

Ei saatanan saatana, nyt se on menoa veljet! Itselläni ollut muutaman päivän häntäluu aivan helv*tin kipeä, ja nyt kolmiolääkkeet kierrossa tunnustelin häntäluuta... PATTIHAN SE SIELLÄ! Huomenna lääkäriin. Ei hemmetti, miksi juuri minä.
 
Ei muuta kuin Fucidinia apteekista
t. apteekkari
Toimii :)

Noniin, lääkärillä käyty! Juu eli tulehdusta pukkaa häntäluun kohdalla, patti puhkaistiin ja mönjät puristettiin pois. Nyt suihkuttelua ja rauhassa olemista. Varsinaista hikijumppaa ei suositeltu, käyn siis varovaisesti repimässä selkää ja hauista. Jalkatreeneille taukoa nyt.

Lääkkeet:
Dalacin
Arcoxia
Panacod

Pärjäänkö näillä, vai tarvinko vielä tuota mainitsemaasi Fucidinia? :D Ei saatana, nyt voi vaan toivoa että katoaa vaiva antibiooteilla. Kyyneleet silmissä olen näitä leikkaustarinoita täältä lukenut...
 
Noniin, lääkärillä käyty! Juu eli tulehdusta pukkaa häntäluun kohdalla, patti puhkaistiin ja mönjät puristettiin pois. Nyt suihkuttelua ja rauhassa olemista. Varsinaista hikijumppaa ei suositeltu, käyn siis varovaisesti repimässä selkää ja hauista. Jalkatreeneille taukoa nyt.

Lääkkeet:
Dalacin
Arcoxia
Panacod

Pärjäänkö näillä, vai tarvinko vielä tuota mainitsemaasi Fucidinia? :D Ei saatana, nyt voi vaan toivoa että katoaa vaiva antibiooteilla. Kyyneleet silmissä olen näitä leikkaustarinoita täältä lukenut...

Ei se leikkaus ole paha. SullaKIN todnäk uusiutuu tuo tulehdus ennemmin tai myöhemmin, ellei sitä leikata. Itellä oli ööh 19-22v välillä tulehtunu varmaan joku kolme kertaa ja sitten viimisen jälkeen leikattiin. Ei oo vaivannu sen jälkeen.
 
Ei se leikkaus ole paha. SullaKIN todnäk uusiutuu tuo tulehdus ennemmin tai myöhemmin, ellei sitä leikata. Itellä oli ööh 19-22v välillä tulehtunu varmaan joku kolme kertaa ja sitten viimisen jälkeen leikattiin. Ei oo vaivannu sen jälkeen.

Okei, olet siis pystynyt normaalisti kyykkäilemään jne? Kauanko meni toipumisessa? Yläkroppaa treenasit kuitenkin vaikka toivuit leikkauksesta? Mukavaa jos leikkaus ei oikeasti ole niin paha. Luin koko viimeyön näitä juttuja, ja päällimmäisenä nyt mielessä "avohaava monta senttiä ei ikinä parannu"... :D Jätän toistaiseksi jalkatreenit väliin, syön nohevana antibiootit ja toivon että en joudu olemaan salilta pois.
 
Mikä ihme siinä on et salilta ei voi olla pois jos käsky käy? Mitä sillä on väliä menetkö tekemään 4viikkoon hauista vai et? Terveys ennen kaikkea, kyllä sinne salille kerkee loppuelämän jokaisena päivänä.
 
Mikä ihme siinä on et salilta ei voi olla pois jos käsky käy? Mitä sillä on väliä menetkö tekemään 4viikkoon hauista vai et? Terveys ennen kaikkea, kyllä sinne salille kerkee loppuelämän jokaisena päivänä.

Maltillista ylläpitävää treeniä yläkropalle, kivun sallimissa rajoissa. Pääkoppa myös huutaa salia, en valitettavasti osaa olla ilman... Typerää mutta totta.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Maltillista ylläpitävää treeniä yläkropalle, kivun sallimissa rajoissa. Pääkoppa myös huutaa salia, en valitettavasti osaa olla ilman... Typerää mutta totta.

Osaat sitten, kun ei ole enää muuta mahdollisuutta.

Eniten leikkauksen jälkeen vitutti olla saikulla, mutta organisoin nopeasti kotiin työpisteen seisoma-asentoon. Haava meni aika nopeasti umpeen eikä ainakaan parin ekan viikon aikana tullut salihommat mieleen, vaikka liikkuminen kivun ja järkevyyden rajoissa onkin mahdollista.
 
Olen ketjua vain silmäillyt, enkä varsinaisesti nyt vastaa kenellekään suoraan, mutta aihe koskettaa omaa elämää sen verran vahvasti, että avaan hieman omaa kokemustani kyseisestä vaivasta.

Ensimmäinen paiseen puhkeaminen tapahtui varmaan joskus 2003 kesken luennon. Keskivaikeasta aknesta kärsineenä ajattelin kyseessä olevan vain akne. Paise oli kuitenkin sen verta sitkeä, että ajan mittaan käytin sitä näyttämässä lääkärille. Tässä vaiheessa paise oli varmaan vaivannut jo 3-6 kk. Ensimmäinen lääkärin diagnoosi oli jokin märkivä paise ja siihen vain antibioottivoidetta. Tästähän ei siis mitään hyötyä ollut ja jollain tapaa opin vain elämään asian kanssa ja toivoin ja odotin, että se hoituu itsestään.

Ei hoitunut, mutta tässä välissä tuli jo varusmiespalvelukin suoritettua. Akneen saadun Roaccutan-kuurin aikana märkiminen tosin oli huomattavasti vähäisempää, mikä herätti toiveita, että ehkä jonain pävänä sekin paise häviää. Siinä kesti varmaan vuosi ennen kuin tajusin, että alempana pakaravaossa on toinen aukko. Siitä vielä kului jonkin verran aikaa ennen kuin oli ilmeistä, että nämä aukot ovat yhdistyneet.

Selailin juuri muistin virkistämiseksi vanhoja lääkärin raportteja, kun en enää muista montako kertaa tämä lopulta leikattiin. Ensimmäisen kerran se leikattiin 2006 alkuvuodesta, noin kahden vuoden potemisen jälkeen. Myöhemmin samana vuonna toisen kerran loppuvuodesta. Haava ei leikkausten välissä missään vaiheessa parantunut. Ensimmäinen tehtiin nukutuksessa ja toinen selkäydinpuudutuksella. Ensimmäisellä kerralla haavat jäivät vuotamaan tikkien rei'istä/leukkausviillosta. Toisen kerran jälkeen haava muistaakseni umpeutui kokonaan joksikin aikaa. 2007 loppuvuodesta leikattiin vielä kerran, koska kaikkien yllätykseksi vaiva uusiutui. Sitten muutto Espooseen, missä itseasiassa tikkien poistaminen toteutettiin.

Tikkien poistattaessa minut ajatettiin suoraan terveyskeskuksesta Jorviin, koska ilmeisesti hoitaja säikähti haavan sisälle jääneen veren määrää. Päivystyksessä ensin minulle puhuttiin hätäoperaatiosta, mikä pitäisi tehdä suuren veren vuodon vuoksi, mutta lopulta lääkäri tulikin siihen tulokseen, ettei se ole tarpeen. Ohjattiin kuitenkin kirurgin vastaanotolle seurantaa varten. Tämä kirurgi puhui melko kehnoa suomea, mutta ohjasi minut suoraan osaaviin käsiin, nimittäin plastiikkakirurgian osastolle, missä minua ja haavaani hoidettiin varmaan vuoden päivät viikoittain. Pääasiassa näin hoitajaa, mutta lääkärikin oli hyvin kiinnostunut tapauksestani ja kävi jopa kuvaamassa alapäätäni opintomateriaaliksi. Jep, elämäni hienoimpia hetkiä.

Pikku hiljaa haava pienieni ja pieneni kunnes jäljellä oli vain pieni nuppineulan pään kokoinen reikä, mikä ei suostunut umpeutumaan. Eräänä kauniina kesäpäivänä hoitaja pyysi kirurgia katsomaan sitä reikää, kun ei suostunut umpeutumaan. Kirurgi päätti ottaa veitsen käteen ja tehdä pienen viillon alueelle ja "kaapia" tulehtunutta kudosta pois, mikä esti paranemisen. Ja se oli se hetki, kun minut parannettiin ja olen ollut oireeton siitä päivästä lähtien. Tämän operaation seurauksena olin saukulla yhden päivän. Tämä kurimus kesti siis itselläni viitisen vuotta. Aikaisemmin olisi pitänyt osata hakea oikaa hoitoa ja lopulta oikea hoito ja hoitaja löysi sitten minut. Fiilis oli aika uskomaton kun perse oli ollut oireeton pari kuukautta. Propsit Jorville ja pahoittelut pitkälle vuodatukselle. Äässi ollut nyt siis kondiksessa 7 vuotta.

Voimia kaikille vaivasta kärsiville, koska kärsimystä se voi olla. Leikkauksen jälkeinen haavanhoito on todella tärkeää. Ehkä se vain vaati kolme (/neljä) kertaa sen kudoksen poistamisen, ennen kuin ongelma poistui. Montakohan kiloa sitä pehmytkudosta itseltäni lopulta lähti? Mene ja tiedä, mutta lopputulema on nyt se, että minulle ei käytännössä enää pakaravakoa edes ole :D
 
Lääkkeet:
Dalacin
Arcoxia
Panacod

Pärjäänkö näillä, vai tarvinko vielä tuota mainitsemaasi Fucidinia? :D

Tuossa on sinulla siis kaksi kivunlievittäjää ja yksi antibiootti; Dalacin.
Fucidin on siis antibioottivoide, jota laitetaan ongelma-alueelle aamuin ja/tai illoin, riippuen tulehduksen tilasta. Sinullahan on siis pilonidalis puhkaistu niin en silloin laittaisi haavauman päälle voidetta :)
 
Okei, olet siis pystynyt normaalisti kyykkäilemään jne? Kauanko meni toipumisessa? Yläkroppaa treenasit kuitenkin vaikka toivuit leikkauksesta? Mukavaa jos leikkaus ei oikeasti ole niin paha. Luin koko viimeyön näitä juttuja, ja päällimmäisenä nyt mielessä "avohaava monta senttiä ei ikinä parannu"... :D Jätän toistaiseksi jalkatreenit väliin, syön nohevana antibiootit ja toivon että en joudu olemaan salilta pois.

Kun toipui, niin ihan kaikkea ihan täysiä ja ihan normaalisti pysty tejee tietysti. En muista toipumista. Ehkä jotain pari kk... Tärkein juttu oli se, että perseellä ei saanu jännittää (heh), että haava paranee kunnolla. Sen mukaan sitten aktiviteetit. Hetki vaan koko elämässä, ihan vitun sama. Sen jälkeen voi sitten treenata täysiä, eikä juttu vaivaa enää ikinä.
 
Yhdellä tutulla ei tullut kuntoon vaikka leikattiin kuinka monta kertaa. Kanavia oli monta ja ne olivat edenneet pakaravaosta takareisiin saakka. Osa jouduttiin leikkaamaan avoleikkuuna ja haavojen paraneminen, siteiden vaihdot ja lukuisat antibioottikuurit oli melkoista showta. Kudosta jouduttiin lopulta poistamaan niin paljon että ukko joutui jättämään voimailun ja vaihtamaan työpaikkaakin. Kunnon paskaa. Itsellä leikattiin kerran ja oli kyllä pitkään kipeä sen jälkeen. Myöhemmin kovissa kyykyissä ja vedoissa jostain tuli verta vielä kalsareihin mutta eipä jaksanut enää kiinnostaa hirveesti kun niin monta kauhutarinaa kuullut että ei huvita enää leikellä kun ei kummemmin vaivaa. Saipahan seuraavaksi tyrät riesaksi ja niissä on kanssa hyvin potkua moneen eri leikkauskertaan.
 
Itselläkin on siis tämä samainen Pilonidalis -vaiva, todettiin varusmiespalveluksessa ensimmäistä kertaa, eli kappaskappas ja simsalabim. Käsittääkseni se on todettu muillakin kanssasairastajilla nimenomaan varusmiespalveluksen aikana ensimmäistä kertaa, kenttähygieniahan on_mitä_on.. Toistaiseksi itsellä on ihan arkisen hygienian, kalsareiden päivittäisellä vaihdolla ja tuon edellämainitun Fucidinin kanssa elämä sujunut pakaravaon paiseen kanssa ihan hyvin. Maastavetoja joskus varusmiespalveluksen aikana tein ja se taisi juuri minulla rasittaa jollain tapaa Pilonidalista, johtunee varmaankin maastavedon alkuasennosta kun siinä pyllistän aika reilusti...
Nojoo tulipas pitkä teksti, jaksamisia kaikille kanssasairastajille vaan! :)
 
Itellä kanssa sama vaiva. Ekan kerran leikattiin 2010 varusmiespalveluksen aikana ja uusiutui pari vuotta myöhemmin. Itellä on päinvastoin kuin monella muulla, kovat kyykyt ja vedot pitää ton vaivan poissa. Heti ku pitää taukoa treenistä ni persettä alkaa särkeä.
 
Mitäköhän kannattais tehdä ku tommonen reikä on ilmestynyt tuohon häntäluun kohille mutta ei juuri muuten häiritse kuin istumaan nousuissa lattialla? Vuotaa silloin tällöin öisin hieman. Ei huvittais leikkuu pöydälle mennä ku on lukenut näitä tarinoita täällä.
 
Itsellä myös pieni reikä häntäluun kohdilla, joka tulehtuu aika ajoin ja paisuu. Helpottanut huomattavasti kun ajaa karvat persvaosta pois. Etelässä lomamatkalla pari vuotta sitten tulehtui niin ettei istua pystynyt, leikkasin karvat pois ja huuhtelin 3-4 kertaa päivässä parin päivän ajan niin paise laski. Nyt ollut oireeton pian kaksi vuotta. Eli partahöylä käteen ja persvako paljaaksi.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom