- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 752
Tässä artikkelissa taas sama media raportoi eriävistä mielipiteistä Tatun kollegoiden taholta:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...ue+Tatu+Vanhasen+Pisa-analyysiä/1135232790926
Mitä "mieltä" tämä kyseinen media nyt sitten on? Ota tästäkin selvää.
Eikö media olisi saanut julkaista näitä artikkeleita ja raportteja?
Osmo Soininvaara antaa aika tyhjentävän vastauksen noihin professorien väitteisiin:
http://www.soininvaara.fi/wordpress/2007/12/23/professorien-vanhas-selitykset/#comments
Lainauksia:
Olin jo päättänyt, että en enää kirjoita mitään Tatu Vanhasen älykkyystutkimuksista, joista tulin sanoneeksi jotain, kun HS-raadilta siitä kysyttiin. Vanhanen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla, että Pisa-tutkimukset korreloivat kovasti hänen laskemiensa keskimääräisten älykkyysosamäärien kanssa. Tänään joukko kasvatustieteilijöitä kumosi tämän Hesarissa. Entisenä tilastotieteilijänä ei voi niellä noita väitteitä.
En väitä, että Vanhasen oletus vaikutuksen suunnasta olisi oikea, mutta professorien vastaväitteet ovat kyllä vääriä. Tietysti voi olla, että toimittaja on vähän yksinkertaistanut heidän sanomansa.
Jarkko Hautamäki sanoo ensin, ettei ole kansakuntien älykkyyttä. Se on kategoriavirhe. Siis mitä? Jos on olemassa yksilöiden älykkyyttä, on olemassa kansakunnan älykkyysjakauma, josta yksinkertaisin, joskaan ei välttämättä paras tunnusluku on keskiarvo.
Hän sanoo myös, että tiedot eivät ole vertailukelpoisia, koska Vanhasen aineistosta osa on kerätty vuosia sitten, toiset viime vuonna. Aikaero nakertaa hänen mukaansa tulosten varmuutta. Kyllä, näin on. Kaikki mittausvirheet heikentävät tulosten luotettavuutta, mutta tämä toimii argumenttina toisin päin vahvistaen Vanhasen väitettä. Jos aineiston laatuongelmista huolimatta saadaan noin korkea korrelaatio, paremmin mitatulla aineistolla pitäisi syntyä vielä korkeampi korrelaatio. Tuskin ne mittausvirheet tätä korkeata korrelaatiota aiheuttavat.
Michael Uljensin mielestä Vanhasen analyysiä ei voi suoraan verrata Pisa-tutkimukseen, koska mitataan eri asioita. Pisa mittaa osaamista, kun Vanhanen tavoittelee osaamisen taustalla olevaa mentaalista kapasiteettia. Tämähän oli Vanhasen väite: mentaalinen kapasiteetti selittää osaamista. Valkuaisen määrä ruuassa ja pituuskasvu ovat varmaan aivan eri asioita, mutta silti ruuan sisältämän valkuaisen määrällä on menty selittämään pituuskasvua.
Kari Uusikylän lausunnossa on sentään jotain järkeä. Hänen mukaansa matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus ja älykkyysosamäärä kyllä korreloivat. Hänkin meni kuitenkin sanomaan, että olisi tärkeätä tietää, miten kansojen älykkyysosamäärät on mitattu. Minuakin se kiinnostaisi, mutta kun Vanhanen on julkistanut ne ennen Pisa-tutkimusta, ei hän mitenkään ole voinut vääristää tuloksia Pisaan sopiviksi. Uusikylä huomauttaa, että Mensan jäseninä olevat huippuälykkäät eivät ole aina mitenkään hyvin menestyneet koulussa. Sopeutumisongelmia sillä joukolla kyllä voi olla, mutta ei se kerro mitään mediaanin lähellä olevista riippuvuuksista. Sitä paitsi, korrelaatio oli vahva.
Samat kasvatustieteilijät, joiden mielestä erot oppilasaineksessa ei selitä Pisa-tuloksia maiden välillä, vastustavat sitä, että Pisa-tutkimuksen tulokset julkaistaisiin koulukohtaisesti, koska se olisi kouluja kohtaan väärin. Oppilasaines vaihtelee niin paljon koulusta toiseen.
Tilastollisesti erittäin merkitsevää korrelaatiota ei voi selittää noin yksinkertaisesti pois päiviltä. On aivan selvä, että Vanhasen tutkimukset ja Pisa mittaavat melko lailla samaa asiaa. Joko Vanhanen mittaa tosiasiassa koulun antamaa osaamista tai Pisan tuloksista selittää suuren osan erot oppilaiden lahjakkuudessa. Kausaliteetti on varmaankin molemminsuuntainen. Siitä, kumpi vaikuttaa enemmän, voidaan kiistellä pitkään. Sitä voiedaan tutkia yksilötasolla, mutta en ole varma, ovatko tulokset sovellettavissa kansakuntien tasolla
Jos professorit pitävät Vanhasen tutkimuksia vastenmielisinä ja vaarallisina tai sellaisina, joista ei ole hyvä keskustella julkisuudessa, miksi he eivät sano sitä?
Juuri tuohon samaan itsekin koitin edellisessä postissani viitata(surkein tuloksin tosin myönnän). Eli että Vanhasta kritisoidaan enemmänkin tunnepohjalta kuin asia argumentein. Näin tehdään joko siksi ettei ole argumentoitavaa tai siksi että aihe on tabu eikä sitä haluta lähteä pöyhimään pintaa syvemmältä.
Mitä median tässä tapauksessa siis Hesarin "mielipiteeseen" tulee, niin se käy kiertoteitse ilmi kun katsoo mitä professoreita se on kutsunut paikalle Vanhasta kommentoimaan.