Säästöliekki ja jumittava paino

[JSmith]

Voitko vääntää mulle rautalangasta miten tuollaisessa tilanteessa siis pitäisi toimia? Jos halutaan saada perusaineenvaihdunta toimimaan normaalisti ja ajan kanssa myös sitten polttaa rasvaa, kunhan kroppa ei enää elä nälkäkuoleman rajalla.

Tossa viimeisessä kappaleessahan mä sanoin sitä samaa kuin muutkin on ehdottaneet - taukoa kiristelystä jä vähän lisää kaloreita

Onko todellakin siis ihan puppua, että säännölliset ja useat ruokailut päivän aikana, kalorivaihtelut, makroravinnevaihtelut (korkea/matalahiilariset päivät jne.) ovat ihan yhtä tyhjän kanssa kun dieetataan esimerkiksi 3-4kk putkeen?

En osaa sanoa onko ne "ihan" puppua. Joka tapauksessa esim. ruokailutiheyttä on tutkittu ja sillä ei ole juurikaan ollut vaikutusta esim. lihasmassan säilytykseen dieetillä. Lisäravinnefirmat toki tykkäävät siitä kun aterioiden väliin mahdutetaan välipalaksi proteiinidrinkkejä.

Kalorisyklitys on tehokasta ja itsekin kannatan dieetillä sitä. Mutta ei se tarkoita sitä että sillä saataisiin jotain järisyttävää hyötyä, esim. sitä että jotenkin kumottaisiin se että miinuskalorit ja putoava paino vetävät peruskulutusta aina alaspäin. Ne hyödyt on muualla.

Siis ok, monestihan nuo salilegendat "toimii". Esimerkkinä vaikka tuo tiheä ruokailufrekvenssi - hardgainerit jotka kokeilevat useampia aterioita päivässä syövät ehkä eka kertaa eläissään niin paljon kun pitäisi, mutta ei se juju ole pohjimmiltaan ateriatiheys, vaan kalorien kokonaismäärä joka on noussut.

Lyhyesti sanoen - olen nykyisellään sitä mieltä että treenaaja itsessään voi vaikuttaa melko pieneen määrään juttuja joilla oikeasti on merkitystä mihinkään. Yksi on treenin laatu ja määrä, toinen kalorien määrä ja jossain määrin laatu. Jossain kaukana noiden perässä tulevat GI-arvot, ruokailun ajoitukset, iltahiilarien välttely, eksoottiset treeniohjelmat, kolmivaiheiset palautumisjuomat, luontaisten kasvuhormonipiikkien metsästäminen ja kaikki muut kikat jotka vievät aikaa ja energiaa antamatta juurikaan mitattavissa olevaa tulosta. Usein noiden pikkujuttujen säätäminen vaikuttaa huomaamatta näihin isoihin, suuren merkityksen juttuihin mutta sitä ei aina huomata. Esimerkkinä vaikka GI-arvon korostaminen painonhallinnassa, joka (yllätys yllätys) johtaa vaikkapa vihannesten määrän painottamiseen ruoassa ja kaloritason laskuun. Oliko GI-arvojen jahtaaminen olennaisin tekijä muutoksessa? KISS.

 

[Faidra]

Kiitos kattavasta vastauksesta.

Eli siis loppupeleissä en ollut väärässä, kun kehotin nostamaan kalorimäärää. ;) Eri asia on se, alkaako antamallani esimerkkisyklittelyllä rasva palaa salamannopeasti, vai vaatiko rasvanpolton käynnistäminen myöhemmin jälleen kalorimäärän tiputtamista...

Haukkumaakarille voi sanoa lohduksi, että olen itse käynyt aika lailla läpi tuon ihan vasta mitä sulla on nyt edessä. Mulla oli kisadieetin lopussa kalorit siellä tonnin pinnassa (liikuntaa tuli lisäksi jotain 17h/vk...) ja kisojen jälkeen kaloreita nostettiin hiljalleen 2400kcal tienoille kuuden viikon aikana, samalla kun liikuntamäärä väheni. Nyt dieettaan jälleen ja paino tippuu 1750kcal keskiarvolla (ja n. 9h/vk liikuntamäärällä) noin kilon viikossa.

 

[Haukkumaakari]

Onpa kauhean vaikeaa käsittää, että voi olla aliravittu vaikka rasvaa on. Tää kohta ei nyt tahdo upota jakeluun. Enhän minä millään voi heilua nälkäkuoleman partaalla kroppa-raukan mielestä, kun rasvaa on ihan polttaa asti. Tää on ihan pimeetä peikkologiikkaa.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että lopetan "diettaamisen" (elämänpituisella dietillä vissiin tähän saakka ja painoa hissukseen kertynyt aikuisiällä viitisen kiloa) ja jatkan liikuntaa, enkä paisu satakiloiseksi? Miten aineenvaihdunta vastaa tilanteeseen, kuukausissa, vuosissa? Eikai se aineenvahdunta nyt viikossa hokaa että "ai hei, nyt se syö kunnon ruokaa, aletaas hommiin"?
Jos nyt alan mättämään sapuskaa tiskiin ohjeen mukaan ja paino sen myötä nousee, niin mikä estää seuraavalla pudotusyrityksellä käymästä samalla tavalla? Se, että aineenvahdunta rullaa tehokkaammin ja polttaa tehokkaammin rasvaa?
Minä olen nyt ihan pihalla, sorry.

 

[astro]

Kaikissa muissa tapauksissa olisi tehokkainta ottaa rauhassa taukoa, nostaa hitaasti ja varovasti kaloreita ja normalisoida tilanne.

Juuri näin. Joku kaksi viikkoa ylläpitokaloreilla lienee riittävän pitkä aika että saa aineenvaihduntaa normalisoitua. Jos tosiaan syö kulutuksensa verran niin ei ole syytä odottaa painon laskua tai nousua (nesteitä yms. lukuun ottamatta).

 

[Amanda70]

Onpa kauhean vaikeaa käsittää, että voi olla aliravittu vaikka rasvaa on. Tää kohta ei nyt tahdo upota jakeluun. Enhän minä millään voi heilua nälkäkuoleman partaalla kroppa-raukan mielestä, kun rasvaa on ihan polttaa asti. Tää on ihan pimeetä peikkologiikkaa.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että lopetan "diettaamisen" (elämänpituisella dietillä vissiin tähän saakka ja painoa hissukseen kertynyt aikuisiällä viitisen kiloa) ja jatkan liikuntaa, enkä paisu satakiloiseksi? Miten aineenvaihdunta vastaa tilanteeseen, kuukausissa, vuosissa? Eikai se aineenvahdunta nyt viikossa hokaa että "ai hei, nyt se syö kunnon ruokaa, aletaas hommiin"?
Jos nyt alan mättämään sapuskaa tiskiin ohjeen mukaan ja paino sen myötä nousee, niin mikä estää seuraavalla pudotusyrityksellä käymästä samalla tavalla? Se, että aineenvahdunta rullaa tehokkaammin ja polttaa tehokkaammin rasvaa?
Minä olen nyt ihan pihalla, sorry.

Elimistömme on todella monimutkainen koneisto, jos se ei ravinnosta saa tarpeeksi jotain ottaa se sen jostain elimistöstä tai pihtaa viimeiseen asti. Eli aivotkin tarvitsee glukoosia, n. 140 g vrk:ssa ja jos ei sitä tule tarpeeksi ravinnosta ja glykogeenivarastotkin on tyhjillään, muodostaa se sen proteiineista, joka taasen verottaa lihaksia(ja glyserolista). Kun rasvaa ei tule tarpeeksi ravinnosta, pitää se kiinni elimistön omista varastoista. Jos ei tarpeeksi protskuja, alkaa elimistön proteiinien hajotus. Kalsiumin puute on kaikilla tiedossa, jos ei ravinnosta niin sitten luista -> osteoporoosi. Näin niin kuin todelle pelkistetysti ja tiivistetysti.

Toivon todella, että alkaisit enemmän miettimään ravintoasioita jo oman terveydenkin kannalta. On vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet myös, jotka pitää ottaa huomioon. Ei ravitsemustiede ole mitään huuhaa tiedettä, vaan pitkään on näitä asioita puitu puolin jos toisin. Ja naisena ei kannata unohtaa ravinnon merkitystä hedelmällisyyteen ja osteoporoosin uhka tiedetäänkin jne.

Hienoa, että olet alkanut asiaa työstämään.

Faidralle nostan hattua, kun jaksaa niin perusteellisesti vastailla.

 

[Anssi Manninen]

Eli aivotkin tarvitsee glukoosia, n. 140 g vrk:ssa ja jos ei sitä tule tarpeeksi ravinnosta ja glykogeenivarastotkin on tyhjillään, muodostaa se sen proteiineista, joka taasen verottaa lihaksia(ja glyserolista).

Negative. Ihmisen elimistöllä on sattumoisin käytössä "kakspolttoainejärjestelmä".

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/3/1/9

 

[Viivi81]

Onpa kauhean vaikeaa käsittää, että voi olla aliravittu vaikka rasvaa on. Tää kohta ei nyt tahdo upota jakeluun. Enhän minä millään voi heilua nälkäkuoleman partaalla kroppa-raukan mielestä, kun rasvaa on ihan polttaa asti. Tää on ihan pimeetä peikkologiikkaa.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että lopetan "diettaamisen" (elämänpituisella dietillä vissiin tähän saakka ja painoa hissukseen kertynyt aikuisiällä viitisen kiloa) ja jatkan liikuntaa, enkä paisu satakiloiseksi? Miten aineenvaihdunta vastaa tilanteeseen, kuukausissa, vuosissa? Eikai se aineenvahdunta nyt viikossa hokaa että "ai hei, nyt se syö kunnon ruokaa, aletaas hommiin"?
Jos nyt alan mättämään sapuskaa tiskiin ohjeen mukaan ja paino sen myötä nousee, niin mikä estää seuraavalla pudotusyrityksellä käymästä samalla tavalla? Se, että aineenvahdunta rullaa tehokkaammin ja polttaa tehokkaammin rasvaa?
Minä olen nyt ihan pihalla, sorry.

No heitänpä omankin kommenttini tänne, koska mulla on kokemusta tästa"ollaan mahdollisimman pienillä kaloreilla ja liikutaan mahd.paljon". pari vuotta sitten elin enintään 1200kcal per päivä ja joka päivä liikuin(165 cm ja 52Kg). Ihmettelin vaan, että miksi mulla on näin löysä kroppa eikä lihasta missäänsekä samoja oireita joita aikaisemmin kuvailit. Otin itse pt:hen yhteyttä ja hän suunnitteli ruokailut mulle uudelleen, jolla hitaasti nostettiin kalorimääriä ilman suurta painon nostoa. Mulla oli käytössä syklittely, josta Faidra aikaisemmin mainitsi, sekä liikunnan vähentäminen. mulla syklejä oli 4(1200kcal 2 kertaa viikossa, 1400 kcal 2/vko ja 1600 2/vko sekä yksi herkuttelu päivä). Tällä tavoin sain nostettua kaloreita ilman painon nousua. PT:n kanssa homma jäi hieman kesken , mutta jatkoin ruokavaliolla, jossa kalorit oli 1500-1600 pinnassa/pvä. Noin puoli vuotta sitten poikaystävän avustuksella löysin nämä sivut ja aloin entistä enemmän ymmärtämään ravinnon merkitystä ja nyt kalorit on 2000 kieppeillä ja painoa on tullut 3-4 kg lisää, mutta samalla olo on todella paljon parantunut ei palella enää ja nuppikin on vähemmän kireellä ja treenit kulkee paljoon paremmin. Ja samat vaatteet menee edelleen päälle kuin 52 Kg:na ja vartalon mitat on pienentyneet . Mutta ei tämä helppoa ole ollut ja välillä on epätoivon hetkiä ja niistä olen paasannut mimmien puolella .Mutta ehdottomasti kannatan sinua ottamaan Faidran neuvoista oppia.Ja muista hitaasti hyvää tulee ja jos alussa paino nouseekin älä heti luovuta sillä kyllä se aika nopeasti alkaa tippumaan ja kaikkein tärkeintä mun mielestä on että oma henkinen olo paranee eikä ole niin v..tumainen muille kun saa tarpeeksi ravintoa.
Pahoittelen jos meni hieman , mutta tämä muistutti niin paljon omia kokemuksia.

 

[ORBs]

Taisinpa sittenkin jäädä väittelyssä alakynteen! Enkä kyllä uskalla lähteä enää hyökkäämään Faidran käsityksiä vastaan, kun ne aika paikkansapitäviksi todettiin ja uhkaillaan jo maan tunnetuimmilla ravintoguruilla:D .

Yksi kysymys kuitenkin vielä:

Nyt ollaan siis siinä tilanteessa, että keho voisi kuluttaa enemmän, mutta ei sitä tee koska aineenvaihdunta on kitistetty minimiin. Tätä tarkoitan sillä, kun puhutaan että keho on jumissa, ts. säästöliekillä. Se pitää kynsin ja hampain kiinni jokaisesta rasvagrammasta, jottei aliravitsemustila iskisi päälle. Kuulostaako tämä epäloogiselta? Minusta ei.

Ja tämä vielä:"1000kcal ei kata edes perusaineenvaihduntaasi, saati mitään ylimääräistä siihen päälle... ei ihme, että kroppa panttaa rasvoja?"
olenko väärässä, kun olen käsittänyt että jos aliravitsemustila uhkaa iskeä, kun ei ole syöty tarpeeksi, niin rasvaan varastoitunutta energiaa käytetään elintoimintoihin ja liikkumiseen, kun sitä energiaa ei mistään muualta saa. Vaikkakin elintoiminnot olisi jo rajoitettu minimiin, säästöliekille.
Eikä niin, että siinä tilanteessa pidetäisiin oikein erityisen huolella kiinni joka rasvagrammasta, kun läskikerroksen pelkkä mukana kantaminenkin jo muka suojaisi niin tehokkaasti aliravitsemustilalta.

Eikö rasva suojaa aliravitsemukselta (kaikkien elintoimintojen vaaralliselta heikkenemiseltä?) nimenomaan sen takia että siitä saa energiaa hajottamalla rasvoja? Ja noutaja tulee vasta kun se vihoviimeinenkin rasvagramma on kulutettu loppuun?
PS. koittakaa kestää minua, ja muistakaa että olen kuitenkin vielä vasta 18 ja on pelottavaa huomata joutuneensa väittelyyn, johon yhtäkkiä ilmestyvät kaikki pakkotoiston viisaimmat ja vanhimmat

 

[Markku]

Ensinnäkin Faidralta on tullut paljon ja asiallista neuvoa Haukkumaakarille.

Ihan ensiksi, mikä on Haukun tavoite?

Haukku mainitsi toisaalla: "Lihasmassaahan tässä ollaan kovasti koitettu kasvattaa, nimenomaan polttamaan rasvaa ja rääkkäämällä olen koittanut saada nostettua energiantarvetta" ja toisaalla "Olen koittanut pudottaa painoa joululta saakka, nainen 160cm ja noin 55-56kg." Jos nyt ihan aluksi täsmennettäisiin tavoite?

Tässä on nyt pari omaa huomiota "case Haukusta". Toivon että Haukku ei ota näitä kommentteja hyökkäyksenä tai haukkumisena ( ), vaan rakentavina ehdotuksina siitä, mikä niin usein voi mennä pieleen:

1. Haukku mainitsi että on yrittänyt pudotella painoa joulukuulta lähtien, ja onkin kiinteytynyt jonkun verran muttei tarpeeksi.
Millä mittarilla ei ole kiinteytynyt tarpeeksi? Onko aloituskuvia tai aloitusmittoja? Itse sitä muutosta ei tajua, jos tsekkaa joka päivä tilanteen peilistä (tai vaa'asta). Veikkaan että on jotain muutosta tullut - eli dieetti on toiminut.

2. Haukku: "Pikaisella laskelmalla olen painellut nyt varmaan puolivuotta alle 1000kcal päivässä, paitsi lauantait, jolloin saa syödä herkkuja. Paino ei hievahdakaan alaspäin."
Paljonko tässä tapauksessa on kalorit oikeasti ollut keskimäärin? Ei voida olettaa, että kalorit on laskettu koko ajan tarkkaan ja kun vielä otetaan tuo lauantain herkkupäivä mukaan, keskiarvokaloreista ei todellakaan voi yleistää tämän keskustelun "alle tuhat kcal". Veikkaan että kaloreita tarkemmin laskemalla paljastuu (mahdollisesti karu) totuus.

3. Haukku: "Lisäksi voisin valittaa, että se mikä menee sisään tulee heikolla menestyksellä ulos. Muumipeikkoefekti, siis. Ja vatsa on usein turvoksissa kuin ilmapallo, näytän kuin olisin raskaana."
Missä Haukun ruokavalion kuidut ovat? Vatsan (eli suoliston) "turpoaminen" taas viittaa siihen että nopeaa hiilaria olisi liikaa.

4. Haukku: "Illalla sitten tekee mieli herkkuja, mutta olen koittanut olla syömättä."
Onko niitä herkkuja kuitenkin lipsahtanut joskus ruokavalioon?

Suosittelisin, että koittaisit nyt alkuun ainakin nostaa kalorimäärää. Ota käyttöön kalorilaskuri ja laske sillä joka päivä syömäsi ruuat, myös lauantaisin. Syklitä kaloreita esim. näin:
ma - 1200kcal
ti - 1400kcal
ke - 1600kcal
to - 1200kcal
pe - 1400kcal
la - 2000kcal
su - 1400kcal

Tässä on tiivistettynä todella hyvät neuvot Haukulle. Korostin vielä sen tärkeimmän.

olenko väärässä, kun olen käsittänyt että jos aliravitsemustila uhkaa iskeä, kun ei ole syöty tarpeeksi, niin rasvaan varastoitunutta energiaa käytetään elintoimintoihin ja liikkumiseen, kun sitä energiaa ei mistään muualta saa. Vaikkakin elintoiminnot olisi jo rajoitettu minimiin, säästöliekille.
Eikä niin, että siinä tilanteessa pidetäisiin oikein erityisen huolella kiinni joka rasvagrammasta, kun läskikerroksen pelkkä mukana kantaminenkin jo muka suojaisi niin tehokkaasti aliravitsemustilalta.

No ihan oikein olet käsittänyt, mutta (taas) korostin sen oleellisen. Kyllä, rasva palaa sitten kun ei enää muuta ole, jos ruokavalio olisi oikeasti sen alle tuhat kcal. Mutta tällä tavalla menee ensin lihakset ym. ihmisen eloon jäämiselle epäoleellinen - sitten kun et jaksa enää kun maata niin tirisee ne viimeiset rasvatkin, kun elimistö yrittää pitää elintoiminnot käynnissä.

Eli Haukku: pidetään erillään rasvanpoltto ja laihduttaminen.

PS. koittakaa kestää minua, ja muistakaa että olen kuitenkin vielä vasta 18 ja on pelottavaa huomata joutuneensa väittelyyn, johon yhtäkkiä ilmestyvät kaikki pakkotoiston viisaimmat ja vanhimmat

Kyllähän sä aika varmalla nuoren harjoittelijan rintaäänellä esitit mielipiteesi

 

[Faidra]

Herätelläänpä tätä ketjua eloon. Haukkumaakari ja jynkkyliisa, miten kävi - lähtikö paino tippumaan uudelleen?

Oon itse nyt samassa pisteessä tuon painon junnaamisen kanssa. Viime viikolla lähti hikiset 0.1kg eikä tälle viikolle vaaka ole änähtänyt yhtään mihinkään suuntaan. Käytännössä nyt on noin kaksi viikkoa jumitettu... vaikkakin peilikuva näyttää erilaiselta. Rajuilla miinuksilla mennään, kalorivaihtelut mukana ja niin edelleen. Teoriassa painon pitäisi pudota vajaa kilo viikossa.

Romahdusta odotellessa...

 

[ironteme]

Tällaisia tapauksia "painon putoamisen loppumisesta, vaikka syökin vaan 1000kcal päivässä", kuulee hyvin usein varsinkin jumppasaleilla. Monesti, kun katsoo aerobictunneilla liikkuvia nuoria naisia, ei heidän kroppansa ole kovin kiinteä, vaikka tunnit usein on suht kuluttavia. Monet heistä kertovat tulleensa tunnille syötyään kotona yhden omenan ja töissä omat eväät (usein joku pieni suklaapatukka ja jogurtti tms.). Illalla yritetään olla syömättä juuri mitään. Ehkä joku yksi viili tai rahka tms. eli kalorit oikeasti voi olla siellä 800-1000, ja hyvin usein hyvin yksipuolista ruokaa. Monella menee kuitenkin ahmimiseksi, ja usein jotain suklaata sisältäen nopeaa hiilaria ja rasvaa samaan aikaan. Tätäkään ei syödä heti treenin jälkeen, vaan 2 - 3 tuntia jumpan jälkeen illalla. Punttitreenaukseen keskittyvillä saleilla näkeekin usein paljon kiinteämpiä (ja tietysti lihaksikkaampia) naisia, vaikka heistä kovion moni tuskin tekee montaa kertaa viikossa korkeasykkeisiä aerobisia treenejä. Aerobicit voi hyvin yhdistää punttitreeneihin, jos huolehtii riittävästä, ja oikein ajoitetusta ravinnon saannista, sekä riittävästä palautumisesta.

 

[Faidra]

Meinaatko sä Teemu että mää olen laihaläski jumppatyttö? :itku:

Vitsi!

Ei vaan, tuo on kovin totta. Useimmiten tytöt myös ajattelee olevansa tiukalla dieetillä, vaikka esim. pari päivää viikosta saatetaan mättää kaikenmoista ruokaa napaan. Jostain syystä nuo kalorit ei kuitenkaan mene laskurin kautta, kuten ne kolme näkkäriä ja kaksi hernettä. Se oliskin muuten kiva, jos laskurin ohi syödyt kalorit hujahtaisi suoraan läpi.

Tiedän kokemuksesta... koska aikoinaan olisin voinut voittaa varmasti Suomen mestaruuden itsensä huijaamisessa.

 

[Baarijakkara]

Romahdusta odotellessa...

Ihmeellinen on ihminen. Melkein vuoden dieetti - mukana pari massakautta - pudotti painoa yli 10Kg ja vyötärökin pieneni yli 10cm (85cm nykyään). Sitten tuli Totaalinen Stoppi eikä paino tippunutkaan enää kuukauteen, pariin. Kalorit oli kymmenien tarkkuudella laskettu oikein. Nooh, kolmen viikon kesäloma on takana ja sinä aikana söin vailla mitään kalorilaskuja. Noin niinkuin normaaliin dieettiin verrattuna oli suorastaan kolmen viikon mättö. Oli pizza-päiviä, kebabbia, oluita ja runsaskalorisia juomiakin monena iltana ja yönä. Paino pysyi koko ajan keskiarvona 78Kg:ssa tuon nollausjakson ajan.

Sen jälkeisen viikon(!) olen ollut varsinaisesti dieetillä ja paino lähti taas mukavasti laskuun. Nyt vaaka näyttää jo 76Kg. Omalla kohdalla olen varma siitä, että tuo nollausjakso oli tarpeen ja taas mennään alaspäin vielä muutaman kilon verran. Sitten alkaa bulkkailu.

 

[Ironlife]

Tuossa kun ironteme viittasi rasvan ja nopeiden hiilarien nauttimiseen samalla aterialla niin mikäs se vitsi näissä aterioiden hiilari/proteiini ja rasva/proteiini -jaotteluissa oikein olikaan? Eli runsaasti hiilihydraatteja sisältävillä aterioilla ei syödä runsaasti rasvaa ja toisinpäin, mutta miksi? Kohonneet insuliinitasot huono asia rasvan varastoitumisen kannalta jne.? Jos puhutaan henkilöstä, joka kuitenkin kokonaiskaloreissa on miinuksella niin kovin montaa "runsaasti" rasvaa&hiilihydraatteja sisältävää ateriaa ei päivään edes mahdu. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esim. treeniä edeltävää tai seuraavaa ateriaa.

 

[Haukkumaakari]

Räksyttäjä täällä osti protskujuomaa, alkoi (halusi tai ei) popsia 4-5 kertaa päivässä rahkaa, lihaa, salaattia, ruisleipää jne. ynnä aamuisin tuon ylimääräisen proteiinilisän sekä jätin salin vähemmälle ja juoksemisen enemmälle. Ostin sykemittarin, jolla seuraan juoksulenkkien tehoa (olen aiemmin vetänyt ihan liian kovaa). Viikonloppuisin popsin mitä mieleen juolahtaa. Paino on pudonnut useita kiloja ja viikonloppuna vaateostoksilla jouduin siitymään koosta 36 kokoon 34, kun paidat eivät istuneet päälle eikä vanha farkkukokokaan ollut enää sopiva.
Erittäin tyytyväinen olen ainakin toistaiseksi. Jos meinaa kiinteytyä ja laihtua, on pakko syödä. Amen.

 

[Faidra]

Hienoa kuulla! Niin sitä pitää.

Tosin salia ei kannata karttaa, se nimittäin muokkaa kehoa todella tehokkaasti. "Cardio - think smaller me, same shape. Weights - think body shaping, new me." :whip:

 

[Haukkumaakari]

Kyllä meinaan palata taas voimaharjoitteluun, kunhan saan nyt tän homman ensin kunnolla vauhtiin. Ton syömisen kanssa saa olla pahuksen tarkkana, aamupala unohtuu edelleen herkästi eikä ne muutkaan annokset ihan helpolla uppoa. Vatsa menee edelleen ihan sekaisin tosi herkästi, en tiedä miksi tai mistä ruoka-aineesta.
Markulla oli hyvä kirjoitus tuolla aiemmalla sivulla, oli tullut sellaiseen aikaan kun en päässyt vastailemaan, mutta luin ja ymmärsin. Kiitos jeesanneille!
Tuli muuten mieleen, että voiko siihen proteiinipirtelöön sotkea tuota vanhaa l-karnitiinijauhetta? Sais sen pois tuolta kaapista ja saattais vaikka olla hyötyäkin, paljaaltaan se on niin pahaa ettei mene alas.

 

[esni]

Hyvähyvä hyvä! :haart: Taas yksi pelastettu sielu enemmän, kiitos Faidran ja muiden (kuten pienen&pelokkaan ORBs:in ).

 

[nylonmoon]

Mulla on kaksi keinoa mitä mä teen, jos huomaan, että elimistö alkaa mennä säästöliekille:

Ensimmäisenä lisään kuitujen määrää, joko vehnäleseellä, fibrexillä tai luontaistuote-kuitutableiteilla (ne kuitutabletit on kätevämpi pitää mukana kuin nuo ryynit).

Toisena mulla on auttanut Diet Boostit, niitä mä otan 2 tai 2+2 päivässä, mutta en jatkuvasti vaan vain silloin, kun on tarpeen. (Diet boosteja kannattaa ottaa alkuun aika varovasti, ettei tule sellainen hyperaktiivinen olo )

 

[Venla]

Nyt alkaa mennä hermot :curs: .
Keväällä piti pitää paino tiukasti kurissa kisojen vuoksi. Hiilareista vähentelin paljonkin ennen kisoja. Pahimmillaan ennen kisoja kalorit olivat alle tuhannessa. Aika pitkään meni sillä tavalla etten yli 1500 kaloria päivässä syönyt. Kun aloin taas syödä pikku hiljaa ja normaalisti, alkoi järjetön turvotus. Elektrolyytit sekasin ja mitä kaikkea. Paino nousi 10 kiloa kahdessa viikossa, enkä liioittele yhtään. Tuumin että annan rauhassa tasoittua sen painon, katson syömiset kohdilleen ja alan syksyn mittaan pudotella. Söin sellasta reilua 2000 kaloria vuorokaudessa.

Nyt on katsottu. Ja treeniä on aloiteltu. Päivittäinen kulutus on paljon, kalorilaskuri heitti arvioksi suunnilleen normaalipäivästä treeneineen sellaset 2500 kCal. Olen tsekannut ruokavalion, proteiinia tulee tarpeeksi, rasvoja riittämiin, hiilareita suhteellisen vähän. Tarkoitus olisi saada ainakin viisi kiloa pois mutta kun ei putoa. Syön keskimäärin 1700kCal vuorokaudessa, kaiken järjen mukaan tuolla pitäisi painon pudota, ja kokemusta painon pudotuksesta kyllä on joten tietää pitäisi... olen siis sellanen 164-senttinen ja nyt paino on 60 kilon tienoilla. Aloittelin "painonpudotusta" siten että söin kutakuinkin sen 2000kCal vuorokaudessa, sitten pudotin 1800:aan ja siitä vielä alle 1700:aan. Säästöliekkiä epäilin aiemmin ja silloin söin enemmän. Mikään ei auta, paino jumittaa paikoillaan. Kroppa kerää nestettä ja paino ei ole pudonnut enää tuon hirveän nousurytäkän pienen tasoittumisen jälkeen grammaakaan. Kysymys kuuluu: syödäkö nyt enemmän vai vähemmän? Vai pitäisikö syömisen rytmittämiseen ja laatuun kiinnittää vielä enemmän huomiota? Söin ehkä hitusen epäsäännöllisesti toisinaan, ja öisin... mutta päiväsaikaan ei ruokailuille kyllä yli neljän tunnin väliä tule. Olo on jatkuvasti tukkoinen ja turvonnut, vaikka mitään mässyjä tai epäterveellisyyksiä en harrasta. Jalkoihin on kertynyt ärsyttävät selluliitit ja olo on epämukava muutenkin koko ajan. Aamuisin kiskon crp:tä lasillisen ja päivän ruoat ovat suunnilleen:
puuro+soijaproteiini+raejuusto+pellavansiemenöljy
katkarapu/tonnikalasalaatti
hedelmä ja rahkaa
iltaruoaksi joku raejuustorahkatonnikalajuttu
iltapala: puuroa, vihanneksia

Sanokaa joku jotain, vituttaa. Faidra?
(Ai niin ja Faidralle tsemiä dieettiin )

Edit. Ja tiiän kyllä mitä syön... siis en juurikaan viitsi huijata itseäni ainakaan jos tosissani painoa pudottelen. Ja tiedän millanen kroppa on silloin kun se on kunnossa, nyt se ei ole, ja tää säästöliekkijuttu on ainoa joka tulee mieleen (ylikunto on toinen mahdollisuus). Nyt ei vielä ole hätää koska kisoja ei ole tulossa, mutta pitäisi parissa kuukaudessa saada se viisi kiloa vähintään kyllä pois.