Ryssän aikeet

Millainen tämä suursota sitten tulisi olemaan? Nykypäivän valtiot eivät ole enää mitään yksittäisiä entiteettejä, suursodan aloittaminen ei onnistu ilman kansan tukea, eikä mikään valtio tällaista tukea kansaltaan saa. Tuota kansainvälistä politiikkaakin on tullut tässä jo melkein kandin verran lueskeltua eikä missään esitetä mitään suurta konfliktia väistämättömänä, suomen turvallisuuspolitiikkaakin käsitellään lähinnä siinä määrin, että mitään suursotaa ei enää todellakaan odoteta. Nykypäivän uhkatekijöinä nähdään terroristit sun muut, ja sitäkin uhkaa on liioiteltu aivan järjettömästi, tällaisesta ei suursotaa synny.
En puhunut huomisesta ja missä vaiheessa sanoin, että jokin valtio käynnistäisi suursodan yksipuolisena päätöksenä. Puhuin abstraktilla tasolla niistä suursodan edellytyksistä, joita on tai tulee olemaan. Suuret sodat syttyvät ketjureaktioina ja pitkällä aikavälillä syntyvästä paineesta, eikä mistään puoluekokouksen "Tänään tuhotaan maailma" -päätöksistä. Tällä hetkellä saattaa olla vaikea kuvitella minkään länsimaisen demokratian puoltavan minkäänlaisia sotatoimia merkittäviä valtioita kohtaan, mutta tilanne voi olla hyvinkin toisenlainen, kun ajaudutaan huonoihin aikoihin. Silloin kansasta on helppo puristaa irti vaikka mitä. Eikä ole kovin todennäköistä, että länsimaat ovat lopullisesti saavuttaneet autuaaksi tekevän demokratian tilan, joka estäisi kaiken vihamielisen toiminnan.

Joka tapauksessa nämä teknologian ihmeet tulevaisuuden maailmanpolitiikan muuttajina on lähinnä fantasiaa jota elättelevät liikaa Tom Clancya lukeneet wikipedia-viisastelijat, kansainvälisen politiikan asiantuntijat eivät sen sijaan jaa tätä hysteriaa.
Aika typerää tekstiä. Kuka olisi arvannut 1900-luvun alussa millä voimalla Yhdysvallat vyöryttää ilma-asettaan Euroopassa ja Japanissa. Kukaan ei olisi edes unelmoinut nykyajan poliittisesta tilanteesta, jossa suurvaltoja pitää aisoissaan ydinpelote. Pidän täysin perusteltuna odottaa teknologian kehityksen vievän maailman poliittista tilannetta eteenpäin, niin kuin se on aina ennenkin vienyt. Roomalaisilla oli jalkaväki ja muut, briteltä löytyi aikoinaan sen hetken paras laivasto ja tällä hetkellä Yhdysvalloilla on ilma-ase. En todellakaan tiedä mikä tulee olemaan sellainen harppaus, joka vetää koko paletin taas kerran uusiksi, mutta suhteellisen väistämättömänä sitä pidän.

On aivan uskomattoman lapsellista kuvitella että nykyään demokratioiden ja suurvaltojen välisiä sotia voitaisiin aloittaa tuosta vain. Nämä para bellum-jorinat ovat täysin vanhan maailman heiniä, ikään kuin ainoa maailmanjärjestyksen kasassa pitävä voima on jokin äärimmäinen valtioidenvälinen voimatasapaino. Koskas muuten demokratiat ovat sotineet keskenään... ei koskaan?
En puhunut lähitulevaisuudesta. Puhuin mahdollisista skenaarioista joissa kokonaisen kansakunnan tai demokratian olemassaolo on uhattuna. Enkä perusta väittämiäni yhä edelleenkää tämän hetkiseen voimatasapainoon. Miten sulla voi olla noin yksipuolinen käsitys suuremman konfliktin syttymisestä? Ei se nyt yhä edelleenkään mene mitenkään, että "jahas nyt aloitetaan sota". Sota on aina se viimeinen vaihtoehto, koska vaikka ajattelisi kuinka epäinhimillisesti se on silti hirvittävän riskialtista ja resursseja tuhlaavaa puuhaa. Mutta sopivien tapahtumaketjujen ja huonojen valintojen lopputuloksena on kyllä aivan mahdollista vielä tänäkin päivänä ja tulevaisuudessa, että jokin valtio kokee tilanteensa ja olemassaolonsa niin uhatuksi, ettei löydä muuta vaihtoehtoa. Ja silloinkin on ehtinyt tapahtua jo paljon enemmän kuin yksipuolinen päätös "sodan aloittamisesta". Todennäköisesti konflikti on jo syttynyt ja siinä vaiheessa se vasta eskaloituu massiivisemmaksi.

Maailma tulee muuttumaan aivan hirvittävän paljon esimerkiksi tämän vuosisadan aikana, joten vaaratilanteilta ja sodilta ei mielestäni yksinkertaisesti voi välttyä, vaikka kuinka rauhaa rakastavia ja järkeviä kirjaoppineita henkilöitä istuisi päättämässä demokratioiden välisistä voimasuhteista... Järki on saattanut voittaa viimeisen 50 vuoden aikana, koska mitään merkittävää hyötyä sodasta ei olisi ollut, mutta tilanne on toinen jos resurssipula tai vastaava on niin suuri, että vaihtoehto sodan ja oman hävityksen väliltä alkaa olla joko-tai.

Ei vaan. Sit kun kiina on tarpeeks iso ja vahva niin se hyäkkää venäjälle ja venäjä kiukustuu ja hyäkkää takasin, ja sit tulee Intia ja Pakistan jotka ampuu kaikkia ydinpyssyillä jotta sais niiden luonnonvarat ja japani valtaa sit kiinan kun kiina on ampunu kaikki ydinpyssyt venäjälle ja sit terroristit hyäkkää usaan ja usa kiukustuu ja ampuu kaikkia ja kaikki ampuu usaa.
:kippis1:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tässä havainnollistava tositilannevideo millä logiikalla Nato pystyy suojelemaan Suomea. Aluksi Suomi harhailee yksin maailmankartalla, kokee Venäjän uhan mutta sitten Nato tulee avuksi ja karkoittaa nallukan takaisin kauas erämaahan. http://www.youtube.com/watch?v=NGu5OYivuHs&mode=related&search=

"The wolf pack does not take bear intrusions lightly - especially when they have young to protect".
 
No kerroppa sinä kun näytät niin paremmin tietävän, mikä siinä natossa oikeasti niin kamalaa on? Jos valtio kelaa sinne menoa, niin eiköhän siellä ole sua fiksumpia asiaa päättäneet ajaa, eli Natolle on varmasti omat pointtinsa ulkopoliittisena asiana. En edes viitsi lähteä kinaamaan kaverin kanssa, joka jankuttaa tuota samaa "jenkit on perseestä" mantraa. Katsoppa ekana vaikka millä käyttiksellä tännekin kirjoitit, ettei vain olisi jenkkien tekele. Jenkit ovat tuoneet maailmaan ihan vitusti enemmän positiivista kuin ryssät koskaan.

Missä mä olen sanonut, että jenkit on perseestä? Niillä on sekopää johtaja ja muutenkin hullut elämäntavat noin yleisesti, mutta aikalailla ne tätä maailmaan pyörittää kaikesta huolimatta...ainakin toistaiseksi.

Senverran sanon Suomen viisaista päättäjistä, että ne pääsi sooloilemaan esim. rahamarkkinoiden vapauttamisen kanssa 80 luvulla ja seuraukset tietää jokainen. Että sen viisauden varaan en laskisi pätkääkään. Enkä mä tässä todellakaan väitä olevani yhtään pätkää niitä viisaampi, kunhan esitän asiasta mielipiteeni.

Mä vaan en ole sisäistänyt, että mitä erityistä hyötyä Suomelle NATO-jäsenyydestä olisi? Turvatakuut? Mitä vastaan? Haittoja onkin tullut jo esim. nuo Venäjä-suhteet.
 
No kerroppa, kun näyt paremmin tietävän, että mitä oikeaa hyötyä siitä NATOsta tavalliselle Suomalaiselle on? Pääsee sotapojat leikkimään isoja sotaleikkejä isojen USA-poikien kanssa?

Ja ihan tasantarkkaan NATO-jäsenyyden kanssa on riski, jos ei menettää, niin ainakin heikentää suhteita Venäjään. Enkä mä tässä tarkoita riskiä että ne tänne tulis, vaan että vittuillessaan määräävät jonkun mukavan tullin ja moni yritys jää nuolemaan näppejään ja isot investoinnit menee hukkaan. Vai kuvitteleeko joku, että Suomalaisten yritysten investoinneilla on mitään käytännön merkitystä Venäjälle?

Mä en paljon NATOsta tiedä, mutta sen tiedän että NATO on melkein yhtäkuin USA ja USA nyt on maa, jonka kanssa ei ainakaan minua huvite veljeillä yhtään sen enempää kuin Venäjänkään kanssa.

Ja jos joskus tulis ww3 (mitä tietenkään ei kukaan täysjärkinen toivo) niin tuskinpa se tulee sentakia että Venäjä päättää siirtää rajojaan Euroopan suuntaan. Todennäköisemmin se lähtee jostain rättipäävaltiosta jota lähtisi tukemaan esim. Kiinalaiset ja sitten tähän vituuntus USA jne jne.

Väyrynen vai Tuomiojako sinun oppi-isäsi on?
 
Lähes koko läntinen Eurooppa on NATOssa! ..."suomettunut" Suomi ja Ruotsi ei...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:NATO_expansion.png

POHJOIS-ATLANTIN PUOLUSTUSLIITTO NATOON kuuluvat mm. seuraavat maat:

Norja,
Tanska,
Islanti,
Iso-Britannia,
Saksa,
Belgia,
Hollanti,
Luxenburg,
Italia,
Puola,
Tsekki,
Slovakia,
Unkari,
Slovenia,
Bulgaria,
Turkki,
Kreikka,
Portugali,
Espanja....

JA MEKÖ EI KUULUTA NOIDEN LÄNSIMAISTEN DEMOKRATIAVALTIOIDEN JOUKKOOON???
 
Lähes koko läntinen Eurooppa on NATOssa! ..."suomettunut" Suomi ja Ruotsi ei...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:NATO_expansion.png

POHJOIS-ATLANTIN PUOLUSTUSLIITTO NATOON kuuluvat mm. seuraavat maat:

Norja,
Tanska,
Islanti,
Iso-Britannia,
Saksa,
Belgia,
Hollanti,
Luxenburg,
Italia,
Puola,
Tsekki,
Slovakia,
Unkari,
Slovenia,
Bulgaria,
Turkki,
Kreikka,
Portugali,
Espanja....

JA MEKÖ EI KUULUTA NOIDEN LÄNSIMAISTEN DEMOKRATIAVALTIOIDEN JOUKKOOON???

Täydennetään jäsenvaltoilistaa:

Norja,
Tanska,
Islanti,
Iso-Britannia,
Saksa,
Ranska,
Belgia,
Alankomaat,
Luxemburg,
Italia,
Puola,
Tsekki,
Slovakia,
Unkari,
Slovenia,
Bulgaria,
Romania,
Turkki,
Kreikka,
Portugali,
Espanja
Yhdysvallat
Kanada....
 
Katsopa historiaa. Milloin Venäjällä on ajateltu rationaalisesti? Milloin Venäjällä on ollut edes etäisesti demokratia?

Katsoppa historiaa ja kerro millon viimeksi globaalisaatio on vaikuttanut yhtä voimakkaasti. Ei tässä nyt kannata vedota hirveästi historiaan, kun nykyään tilanne on ensi kertaa tälläinen mitä on.
 
Katsoppa historiaa ja kerro millon viimeksi globaalisaatio on vaikuttanut yhtä voimakkaasti. Ei tässä nyt kannata vedota hirveästi historiaan, kun nykyään tilanne on ensi kertaa tälläinen mitä on.

1800-luvun lopussa kun teollistuminen oli ensi kertaa kovassa vauhdissa länsimainen talouspolitiikka oli hyvin liberalistista ja rajat aukenivat kovaa vauhtia. Monien asiantuntijoiden mielestä globalisaatio oli silloin miltein yhtä voimakasta kuin 1900-luvun lopussa. Jos historiaa katsoo naiivisti niin melkein voisi ajatella että tämäkin kova kasvu päättyy kurjasti niinkuin viimekin kerralla...
 
1800-luvun lopussa kun teollistuminen oli ensi kertaa kovassa vauhdissa länsimainen talouspolitiikka oli hyvin liberalistista ja rajat aukenivat kovaa vauhtia. Monien asiantuntijoiden mielestä globalisaatio oli silloin miltein yhtä voimakasta kuin 1900-luvun lopussa.

Toi on jo ihan naurettava väite. Siis ihan oikeasti. Esim kerroppa, miten lähellä informaation siirtyminen maasta toiseen oli 1800-luvulla verrattuna nykyaikaan, tai edes 1980-luvulla ennen internetin tuloa? Tai miten tavaroita ja ihmisiä kuskattiin lähes yhtänopeasti 1800-luvun lopun höyrylaivoilla maasta toiseen kuten nykyään lentokoneilla. Ja miten silloin pankki- ja rahaliikenne hoidettiin näppärästi maasta toiseen, kun ei ollut kunnon tietoverkkoja.
 
wank.gif

Pahoittelut, kirjoitin aika vittumaisesti. Vaikka sun kirjotuksen kieliasu oli tosiaan aika :kakka: niin sisällöllisesti siitä toki sai tolkun. :piis:

Toi on jo ihan naurettava väite. Siis ihan oikeasti. Esim kerroppa, miten lähellä informaation siirtyminen maasta toiseen oli 1800-luvulla verrattuna nykyaikaan, tai edes 1980-luvulla ennen internetin tuloa? Tai miten tavaroita ja ihmisiä kuskattiin lähes yhtänopeasti 1800-luvun lopun höyrylaivoilla maasta toiseen kuten nykyään lentokoneilla. Ja miten silloin pankki- ja rahaliikenne hoidettiin näppärästi maasta toiseen, kun ei ollut kunnon tietoverkkoja.

Vastaan raejuuston puolesta: Et tajunnut pointtia. Muutos aiempaan oli lähes yhtä suuri ja vaikutti lähes yhtä radikaalisti silloisiin yhteiskuntiin.

Geopolitiikka alkaa muutenkin menettää merkitystään, nykyään on enää väliä sillä, missä öljy on, eikä siitäkään mitään suursotaa ole syttymässä. Esim. Irakin sotaa ei aloitettu siksi että öljy olisi loppumassa kesken, ja Suomessa tykätään liioitella tätä geopoliittista asemaa.

Mitään hyötyähän ei Venäjälle olisi Suomen alueesta, luonnonvarojakaan täällä ei ole. Aivan naurettava ajatuskin on että joku haluaisi hyökätä Venäjälle. Joka tapauksessa nämä teknologian ihmeet tulevaisuuden maailmanpolitiikan muuttajina on lähinnä fantasiaa jota elättelevät liikaa Tom Clancya lukeneet wikipedia-viisastelijat, kansainvälisen politiikan asiantuntijat eivät sen sijaan jaa tätä hysteriaa.

On aivan uskomattoman lapsellista kuvitella että nykyään demokratioiden ja suurvaltojen välisiä sotia voitaisiin aloittaa tuosta vain. Nämä para bellum-jorinat ovat täysin vanhan maailman heiniä, ikään kuin ainoa maailmanjärjestyksen kasassa pitävä voima on jokin äärimmäinen valtioidenvälinen voimatasapaino. Koskas muuten demokratiat ovat sotineet keskenään... ei koskaan?

Tässä on muutamia ongelmia. Vaikka raaka-aineresurssien jakautuminen ei todellisena ilmiönä olisikaan merkittävä, se voi hyvin muuttua sellaiseksi, mikäli se käsitetään tiettyjen, riittävän vaikutusvaltaisten ihmisten toimesta sellaiseksi. Öljy ei myöskään suinkaan ole ainoa ns. strateginen raaka-aineresurssi.

Öljyn loppumisesta on tutkimuksia ja teorioita puolesta ja vastaan. Varmaa on ainoastaan se, että JOSKUS se loppuu, mutta milloin? 2000-luvulla, 2100-luvulla... ? Öljyriippuvaiselle maalle, kuten USA:lle, öljyn helppo saatavuus ja alhainen hinta, on elinehto. Riippuen siitä, kuka maata hallitsee, tätä öljyn saantia turvataan eri keinoin. Öljy on niinsanotusti turvallistettu, eli se ei kuulu normaalin politiikan piiriin, vaan on "vital national interest" eli ylimmillä sijoilla strategisten raaka-aineiden listalla. Lisäksi USA:n voimakas läsnäolo öljyrikkailla alueilla viittaa siihen, että Yhdysvallat haluaa sekä taata itselleen öljyn helpon saatavuuden sekä siihen, että se haluaa taata mahdollisuuden rajoittaa muun muassa Kiinan energiansaantia (erityisesti Lähi-idästä).

"Totuus" ei siis ole yhteiskuntatieteissä aina testattavissa vastaavasti kuin luonnontieteissä "totuutena", koska yhteiskuntatieteet itsessään muokkaavat sitä yhteiskuntaa (ja maailmaa) jossa elämme. Näin ollen, vaikka öljy ei olisi loppumassa, mutta joku jästipää näin uskoo "kovan" geopolitiikan takia (esim. Bush), toimii hän tämän oman uskomuksensa mukaan, ei sen mukaan, mikä asian "todellinen" laita on.

Lisäksi se, että kirjoitat ettei Suomessa ole mitään resursseja, on virheellinen. Suomessa on helvetisti metsää ja puhdasta vettä. Nämä ovat asioita, jotka tällä hetkellä tuntuvat ehkä mitättömiltä, mutta joskus tulevaisuudessa saattavat olla hyvinkin merkityksellisiä. Voi esimerkiksi harjoittaa sellaista ajatusleikkiä, jossa merenpinta ilmastonmuutoksen johdosta nousee, ja suolainen merivesi pilaa makean veden yms. yms. yms... Lisäksi mahdollinen kaasuputki Itämereen muuttaa Suomen geopoliittista asemaa tiettyjen päätöksentekijöiden silmissä. Omasta mielestä "kova" geopolitiikka on typerää maantieteellisdetereminismiä, mutta minkäs sille voi, jos riittävän vaikutusvaltaiset ihmiset siihen uskovat ja ajavat agendaansa sen pohjalta.

Demokraattisen rauhan teoria on tosiaan melko pätevä. Ongelmia siinäkin toki on, yksi keskeisimmistä liittyy demokraattisen yhteiskunnan määrittelemiseen.

Millainen tämä suursota sitten tulisi olemaan? Nykypäivän valtiot eivät ole enää mitään yksittäisiä entiteettejä, suursodan aloittaminen ei onnistu ilman kansan tukea, eikä mikään valtio tällaista tukea kansaltaan saa. Tuota kansainvälistä politiikkaakin on tullut tässä jo melkein kandin verran lueskeltua eikä missään esitetä mitään suurta konfliktia väistämättömänä, suomen turvallisuuspolitiikkaakin käsitellään lähinnä siinä määrin, että mitään suursotaa ei enää todellakaan odoteta. Nykypäivän uhkatekijöinä nähdään terroristit sun muut, ja sitäkin uhkaa on liioiteltu aivan järjettömästi, tällaisesta ei suursotaa synny.

Ensimmäinen maailmansota käynnistyi, kun valtioiden välille muodostetut (sotilas)liitot pitivät. Toinen maailmansota taasen oli oikeastaan suoraa seurausta ensimmäisestä. Kolmatta ei ole tullut, koska Eurooppaa on rakennettu taloudellisten riippuvuussuhteiden pohjalle, kun hetkeksi ymmärrettiin sodan järjettömyys. Muualla maailmassa sen sijaan käydään tälläkin hetkellä erilaisia pienempiä sotia. Itse en antaisi paljoa arvoa "nykypäivän valtioille", jotka käyvät sotia puhtaasti materiaalista hyötyä tavoitellakseen (Bushin hallinto, republikaanit yleisesti, punaniskat, uskovaishihhulit ja muut runkkarijenkit. Demokraatit on sen sijaan ihan ok (disclaimer ;)).).
 
Toi on jo ihan naurettava väite. Siis ihan oikeasti. Esim kerroppa, miten lähellä informaation siirtyminen maasta toiseen oli 1800-luvulla verrattuna nykyaikaan, tai edes 1980-luvulla ennen internetin tuloa? Tai miten tavaroita ja ihmisiä kuskattiin lähes yhtänopeasti 1800-luvun lopun höyrylaivoilla maasta toiseen kuten nykyään lentokoneilla. Ja miten silloin pankki- ja rahaliikenne hoidettiin näppärästi maasta toiseen, kun ei ollut kunnon tietoverkkoja.

Ota huomioon suhteellisuus. Kansakunnat voivat saavuttaa vaikka kuinka suuria kehitysharppauksia kehittelemällä mekanismeja jotka auttavat niitä saavuttaa suhteellisia etuja kaupankäynnissä. Kehitystä mitataan suhteessa tasoon ennen kehitysharppausta. Globalisaation vaikutuksen voimakkuus riippuu siis siitä millaisia hyötyjä sillä saadaan suhteessa vallitseviin olosuhteisiin. Vaikka sähköinen tiedonvälitys ja lentokoneet kuvastavat globalisaatiota nykyään, ne ovat vain yksi ja ajan mittapuihin sopeutettu keino pienentää kaupankäynnin kustannuksia. 1800-luvun teknologiat kuten sähke ja rautatiet olivat siihen aikaan huipputeknologiaa. Paljon oli vaikutusta myös kultastandardilla. Epäilemättä joskus tulevaisuudessa naureskellaan samalla lailla tälle meidän nykyiselle globalisaatiollemme ja "huipputekniikalle".

Tässä muutama artikkeli:
http://www.weeklystandard.com/Content/Public/Articles/000/000/005/212ansar.asp?pg=1
http://www.thomaslfriedman.com/lexusolivetreeintro.htm

Siis lyhyesti: globalisaatio on prosessi jossa maat saavuttavat hyvinvointihyötyjä taloudellisesta integraatiosta, ja teknologiaa käytetään ainoastaan apuvälineenä tämän saavuttamiseen, ennen kaikkea kaupankäyntikustannuksia pienentämällä. Teknologia sinänsä ei ole merkki mistään, vaan sen käyttö joidenkin hyötyjen saavuttamiseen.
 
Ota huomioon suhteellisuus. Kansakunnat voivat saavuttaa vaikka kuinka suuria kehitysharppauksia kehittelemällä mekanismeja jotka auttavat niitä saavuttaa suhteellisia etuja kaupankäynnissä. Kehitystä mitataan suhteessa tasoon ennen kehitysharppausta. Globalisaation vaikutuksen voimakkuus riippuu siis siitä millaisia hyötyjä sillä saadaan suhteessa vallitseviin olosuhteisiin. Vaikka sähköinen tiedonvälitys ja lentokoneet kuvastavat globalisaatiota nykyään, ne ovat vain yksi ja ajan mittapuihin sopeutettu keino pienentää kaupankäynnin kustannuksia. 1800-luvun teknologiat kuten sähke ja rautatiet olivat siihen aikaan huipputeknologiaa. Paljon oli vaikutusta myös kultastandardilla. Epäilemättä joskus tulevaisuudessa naureskellaan samalla lailla tälle meidän nykyiselle globalisaatiollemme ja "huipputekniikalle".

Tässä muutama artikkeli:
http://www.weeklystandard.com/Content/Public/Articles/000/000/005/212ansar.asp?pg=1
http://www.thomaslfriedman.com/lexusolivetreeintro.htm

Siis lyhyesti: globalisaatio on prosessi jossa maat saavuttavat hyvinvointihyötyjä taloudellisesta integraatiosta, ja teknologiaa käytetään ainoastaan apuvälineenä tämän saavuttamiseen, ennen kaikkea kaupankäyntikustannuksia pienentämällä. Teknologia sinänsä ei ole merkki mistään, vaan sen käyttö joidenkin hyötyjen saavuttamiseen.

Siis tässä nyt ei kyse ollut mistään suhteellisesta kehityksestä, vaan siitä kuinka lähellä kansakunnat ovat nyt käytännössä. Ja ihan oikeasti saa olla aika pihalla jos väittää että 1800-luvulla oltiin edes lähellä sitä mitä nykyään. Esimerkiksi mä kävin just kaupassa ja satuin ostaan hedelmiä jotka oli kasvatettu espanjassa. 1800-luvun suomessa ei juuri kukaan saanut espanjassa kasvatettuja tuoreita hedelmiä. Ja silloisille suomalaisille olisi ollut aika yks hailee vaikka koko espanja ois poistettu kartalta. Nykyään vaan aika montaa vituttais, jos ne espanjalaiset halvat hedelmät katoais markkinoilta.

Eikä nyt aleta vääntään mistään suhteellisesta kehityksestä, kun se ei tähän kuulu. Vaan nyt on pointtina se, että nykyään teollisuusmaat ovat paljon tiukemmin sidoksissa toisiinsa kuin koskaan ennen. Jos oikeasti väität että 1800-luvulla oli edes lähellellekkään samanlaista yhteistyötä, niin oikeasti olet aivan pihalla.

edittiä: Ja pistetäänpä vielä lainaus wikipediasta, joka saa olla vastauksena tuohon viimeiseen virkkeeseen: "Keskeinen teoria globalisaatiossa onkin McLuhanin maailmankylä-teoria, jossa maailma vähitellen, tekniikan kehityksen kautta, kutistuu kuin yhdeksi pieneksi kyläksi, jossa ihmiset ovat yhtä lähellä kuin heimossa ihmiset kylän keskusaukiolla. Tekniikka on tässä tapauksessa poistanut välimatkat." Ton mukaan tuolla teknologialla on kyllä aika suuri vaikutus.
 
Päätit sitten vetää mukaan tämän paskaväitteen joka ei ole totta? Loistavaa argumentointia.
Valkoinen talo on toki tämän yksittäisen lauseen kieltänyt ja antanut ymmärtää ettei presidentin lauseita pidä ottaa kirjaimellisesti. Abbasin ja Bushin keskustelua kuunnellut reportteri toisaalta kirjoitti tämän sanonnan muistiin.

"God told me to strike at al Qaeda and I struck them, and then he instructed me to strike at Saddam [Hussein], which I did, and now I am determined to solve the problem in the Middle East. If you help me I will act, and if not, the elections will come and I will have to focus on them."
--Palestinian Authority Prime Minister Abu Mazen quoting Bush when they met in Aqaba; reported in The Haaretz Reporter by Arnon Regular


Tässä vähän lisää mitä Yhdysvaltojen järkeä käyttävä johtaja on sanonut:

- "I feel like God wants me to run for President. I can't explain it, but I sense my country is going to need me. Something is going to happen... I know it won't be easy on me or my family, but God wants me to do it."
--George W. Bush commenting to Texas evangelist James Robinson in the run-up to his presidential campaign

- "We need common-sense judges who understand our rights were derived from God,"
--As quoted in ""Understanding the President and his God"

- The Iranian regime is evil. They are bad. Iran is run by a paranoid club of intolerant men who think God talks to them and them only. (July 19, 2005)


Myös Bushin isä, entinen presidentti on möläytellyt:

- No, I don't know that atheists should be regarded as citizens, nor should they be regarded as patriotic. This is one nation under God.

* Attributed to George H. W. Bush by Robert I. Sherman in a private conversation, August 27, 1987
* Deborah Wheeler, compiler (15 January 2007). George Bush Library fax re: "RM Documents" (PDF). Rob Sherman Advocacy. Rob Sherman. Retrieved on 2007-09-14.


Pysyn edelleen sanomani takana. Niin kauan kuin NATOn yhden merkittävän maan johdossa on ääri-uskonnollinen ihminen, NATOon liittyminen ei ole mikään järkevä ratkaisu.
 
Väyrynen vai Tuomiojako sinun oppi-isäsi on?

Mistä helvetistä sä nyt tämän repäsit? Mulla ei todellakaan ole mitään oppi-isiä, eikä varsinkaan yksikään poliitikko!

Ja Dragonilta tossa tuli jo edellä, viimeisessä lausessa, se oleellisen perustelu asiaan TÄLLÄ HETKELLÄ.

Mun puolesta olkoot tässä, asia ei jaksa edes niinpaljon kiinnostaa. Kuitenkin Suomalaiset voisi ihan yhtälailla unohtaa sen ryssävihan kuin niiden kumartelunkin.
 
Lainaat multa ihan täysin lekkerikommenttia ja sitten vielä oletat virheellisesti että opiskelen avoimessa?

Se nyt vaan on vähän häröä kirjoittaa tuollaisia kuviteltuja lekkerikommentteja toisten ihmisten suihin. Voisinhan minäkin kritisoida jotain itse keksimääni repliikkiä jonka laittaisin suuhusi. Tuskin kukaan meinaa että Kiina hyökkää Venäjälle.
 
Pysyn edelleen sanomani takana. Niin kauan kuin NATOn yhden merkittävän maan johdossa on ääri-uskonnollinen ihminen, NATOon liittyminen ei ole mikään järkevä ratkaisu.

Edelleen nuo lainauksesi ovat pelkkää paskapuhetta. Bushista liikkuu netissä niin paljon kaikkea valheellista ja vääristynyttä tietoa että pitää ihmetellä miten kukaan viitsii uskoa sitä.

Bush ei todellakaan ole mikään ääri-uskonnollinen, en tajua mistä se on keksitty. Järki käteen.

hemmmo sanoi:
Siis tässä nyt ei kyse ollut mistään suhteellisesta kehityksestä, vaan siitä kuinka lähellä kansakunnat ovat nyt käytännössä. Ja ihan oikeasti saa olla aika pihalla jos väittää että 1800-luvulla oltiin edes lähellä sitä mitä nykyään. Esimerkiksi mä kävin just kaupassa ja satuin ostaan hedelmiä jotka oli kasvatettu espanjassa. 1800-luvun suomessa ei juuri kukaan saanut espanjassa kasvatettuja tuoreita hedelmiä. Ja silloisille suomalaisille olisi ollut aika yks hailee vaikka koko espanja ois poistettu kartalta. Nykyään vaan aika montaa vituttais, jos ne espanjalaiset halvat hedelmät katoais markkinoilta.

Eikä nyt aleta vääntään mistään suhteellisesta kehityksestä, kun se ei tähän kuulu. Vaan nyt on pointtina se, että nykyään teollisuusmaat ovat paljon tiukemmin sidoksissa toisiinsa kuin koskaan ennen. Jos oikeasti väität että 1800-luvulla oli edes lähellellekkään samanlaista yhteistyötä, niin oikeasti olet aivan pihalla.

edittiä: Ja pistetäänpä vielä lainaus wikipediasta, joka saa olla vastauksena tuohon viimeiseen virkkeeseen: "Keskeinen teoria globalisaatiossa onkin McLuhanin maailmankylä-teoria, jossa maailma vähitellen, tekniikan kehityksen kautta, kutistuu kuin yhdeksi pieneksi kyläksi, jossa ihmiset ovat yhtä lähellä kuin heimossa ihmiset kylän keskusaukiolla. Tekniikka on tässä tapauksessa poistanut välimatkat." Ton mukaan tuolla teknologialla on kyllä aika suuri vaikutus.

Mieti nyt asia ihan ajatuksella. Tottakai suhteellinen kehitys on tärkeä mittapuu kehitykselle. Itse käytit termiä "globalisaatio vaikuttaa" eli se prosessi joka aiheuttaa kaupankäynnin integraatiota ja maailmankyläistymistä vaikuttaa. Se vaikutti erittäin paljon länsimaiden vaurastumiseen, maahanmuuttoon ja se kiihdytti tekniikan kehitystä entisestään 1800-luvun lopussa. Ja se vaikutti myös maailmanpoliittisiin juttuihin kuten Venäjän vallankumoukseen.

Ei tässä ole kukaan väittänyt että teollisuusmaat olisivat joskus ennen olleet enemmän sidoksissa toisiinsa kuin nykyään, vaan että teollisuusmat olivat yllättävän paljon toisiinsa sidoksissa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa.
 
1800-luvun lopussa kun teollistuminen oli ensi kertaa kovassa vauhdissa länsimainen talouspolitiikka oli hyvin liberalistista ja rajat aukenivat kovaa vauhtia. Monien asiantuntijoiden mielestä globalisaatio oli silloin miltein yhtä voimakasta kuin 1900-luvun lopussa. Jos historiaa katsoo naiivisti niin melkein voisi ajatella että tämäkin kova kasvu päättyy kurjasti niinkuin viimekin kerralla...

Ihminen on pystynyt "globalisoimaan" lähes kaiken muun sosiaalisen toiminnan tällä pallolla, mutta ei demokratiaa. Ylikansalliset instituutiot eivät ole demokraattisia, ja ylipäätään demokratia on jäänyt paikallistason ilmiöksi. Mikä sitten olisi vastaus neoklassisen taloustieteen "voitto"kululle? Heikki Patomäki on ehdottanut maailmanparlamenttia.
 
Edelleen nuo lainauksesi ovat pelkkää paskapuhetta. Bushista liikkuu netissä niin paljon kaikkea valheellista ja vääristynyttä tietoa että pitää ihmetellä miten kukaan viitsii uskoa sitä.

Bush ei todellakaan ole mikään ääri-uskonnollinen, en tajua mistä se on keksitty. Järki käteen.
Luetko mitään maailmalla ilmestyviä sanomalehtiä? New York Timesissä on kolumneissakin ollut juttua tästä Bushin kaudesta. Valkoinen talo on muistuttanut koko Bushin valtakauden ajan enemmän raamattupiiriä kuin hallintorakennusta. Jos nyt vaan ottaisit itse ihan sovinnolla selvää asioista, ennen tuota :anssi: -jankutustasi.
 
Back
Ylös Bottom